Vapaus, September 5, 1929

              i i i i
/f
f i ' - '
•il
m
Torstaina, iskuun 5 p:nä—Thors., Sept 5
VAPAUS
VAFADS (Ub«tr>
OfSca Otp«ta Oosa*. M
t. C. XEXU A. TiUS*
T O l M I T T A l A T i
II. POHJANSAtO. A- FJUVIÖ.
nifOTCSaiiaiAT VATADOESSAt
m m a u O M i s k M t H J N tata.UJO fcaU ktttta. — ATtoUittsMi MQ3»
SOö kota. « 4 » S kcft». - Sratraiffyyhif J«U
t u n kota. tSAS kaU kaccn. K<itii»twnhiki«« t L M fccn»^
u SOe\kata- . inm: » kk<iddaMa kkearttaua.. — TdcBiiiilaMnalJM Ja JlMaai«««>taariM aa. «Hdit.
BkiatattZ^ atitllaia
TaAvsamuTi
t ^ MJSI. « ». «Ua. % »k. lUS Ia 1 kk. « U M , — TUranlMikla Ja
t kk. tt» Ja 1 kk. OJS.
«kttalfa VimMtm ytea aOa k«nofia« Itrtk. » 1». n—W7»in>iii'£3 adcIlSaial arHpJirM.
«ai. lack. H ' - * — ekan* fa* liagla taaoitiaa, TSe. Ika Ti
HMM k«« a«Mrtii!« aadiaai « M g flw TiaaSA *»>b ia Caaa&.
laa ai» aJfcte tifcaaaa mm tataana «ad«Uwc» torli n», fcidcttikaa w«Wia«i Hlkkaaatoftajaa
abatSTt J. V. KAAIiASTO, mkkaohAtui» . • -
•t Haaaaaat» SVT. Kaekar Bofidkc « Oaikaa Se Pakdia faSW.
T«aa4ai keaaatlt libarty BaiUIac 87 I^aa St. Pakalta 1 0 » Poartaaeut B « » . SaAanr. O*-
»ai— ta lataa»! Lftarty BalMia». »T lona St. PBk«lla WW.
Taisteluun poliisihirmuvaltaa uastaan
Taistelu poliisihirmuvaltaa ja kommunistipuolueen kokouksien ja
' mielenosotuksien tukahduttamista vastaan, joka on tähän mennessä kes-kiUynyt
Torontoon, on kehitettävä koko maata käsittäväksi. Se on laajen-nettkva
koko maata käsittäväksi tarmokkaaksi mielenosotusrynläykscksi.
Tämä tulee tehdä kuluvan syyskuun ensimaisen Ja toisen viikon ajalla.
Mielenosotiisryntäyksen saattamiseksi mahdollisimman tehokkaaksi täytyy
sen Järjestämisessä ryhtyä visseihin toimenpiteihin.
Ensiksikin täytyy järjestää mielenosotuksia kaduille ja yleisiin ko­kouspaikkoihin
ulkoilmassa. . •> .
Tobefcd, mielenosoluksilla täytyy olla mahdollisimman laaja jarjes-toUincn
pohja, jonka laskemiseksi puolueen täytyy hankkia mielenoso-tuksille
mahdollisimman suuri työväenluokan järjestöjen kannatus. ^
Kolmanneksi, näiden mielenosotuksien tulisi mahdollisimman vähä
törmätä yhteen kansainvälisen nuorisopäivän mielenosotuksien kanssa,
joille puolueen tulisi antaa täyden tukensa ja joiden tulisi muodostua
osaksi tästä mielenosotusryntayksestä.
Neljänneksi, ryntäykseen ja mielenosotuksiin täytyy vetää työttömät
ja järjestymättömät työläiset ! ,i
Viidenneksi, erikoisia vasUlauseponsia täytyy esitiSä ammattiyhdis*
lyslen hyväksyttäväksi.
Kuudemjeksi, ryntäys täytyy yhdistää Toronton taisteluissa vangit­tujen
toverien puolustamiseen. Näistä Stewart Smith Ja MeyerKlig ^ovat
syytteessä laittomasta kokoontumisesta, poliisin häiritsemisestä, irtolaisuu-desta
ja epäjärjestystä tuottavasta käyttäytymisestä, Anne Kohn, Dora
Leibovit«,Becfa'e I/)ndon, Lily Himmeli Emily Weir"kapinallisen
kirjallisuuden'» levittämisestä ja vAbi^^ Pearlin "epäjärjestystä tuottavasta
käyttäytymisestä'* saama tuomio tulee hetimiten esille vetoomusoikeudessa.
Tässä yhteydessä tulee ponnistella Canadan tyoväeii puolustusliiton tun-netuksttekemiseksi
ja ralnentamiseksi sekä rahallisen tuen kokoomiseksi
puolustusliitolle.
Seitsemänneksi, ryntäyksen yhteydessä suoritettavassa p
jett ja puhujain kiihotustyössä täytyy paljastaa kommunistipuoluetta ivas-taan
kohdistetun hyökkäyksen^ nykyisen terävöitymisen syyt, jotka ovat
kasvava sodanvaara, Ibääntyvä työttömyys, työläisten lisääntyvä vasta­rinta
järkiperäistyttämiselle ja palkanalennuksille j.n.e. Täytyy ipaljastaa
reformistien osuus kommunistipuolueen tukahduttamisessa,: psottaav init|
työläisillä on edessään taistelussa imperialistista sotaa vastaan ja NeMr
vostoliiton puolustamiseksi, paljastaa kapitalistisen kansanvallan todelli­nen
luonne, todeta kommunistipuolueen johtiiva^osjaus^ työläisten kaikissa
taistelubsav varsinkin taistelussa sotaa vastaan, ja osoitaa työläisille ainoa
keino puhe-, kc^oontumis- ja painovapauden säilyttämiseen, s.o; taistelu
näiden oikeuksien puolesta!
Kahdeksanneksi, tämäh ryntäyksen aikana täytyy tehdä tehokasta hen-
' kilÖkohtaista kiihotus- Ja valistustyötä uusien jäsenten saamiseksi puo­lueeseen.
Yhdeksänneksi, mielenosotuskokouksien, ammattiyhdistyksien ja jouk-kojärjestöjen
hyväksyttäväksi esitettyjen vastalauseponsien tulee vaatia
peruutettavaksi Toronton poliisikomissionin määräykset, joilla on kielletty
kommunistipuolueen kaikki kokoukset yleisissä kokoushuoneissa, kaduilla
Ja puistoissa Ja puheitten pitämineti muilla kuin englannin kielellä, panna
tarmokas vastalause työläisten aikeellisimpiep oikeuksien, puhe-, kokoon­tumis-
ja painovapauksien, sortamisyritystä;. vastaan ja vaatia vangitutta
tovereita vastaan nostettujen syytösten viipymätöntä peruuttamista ja hei­dän
vankilasta vapauttamistaan.
Läheinen imperialistisen sodan vaara erikoisesti Neuvostoliittoa ja
koko maailman vallankumouksellista liikettä kohtaan ja imperialistisen
kapitalismin työläisten luokkataisteluliikettä vastaan kohdistama fascisti-nen
tukahduttamishyökkäys asettaa vallankumouksellisten työläisten vel­vollisuudeksi
väsymättömän ja Järjestelmällisen riistettyjen ja.sorrettujen
'voimain kokoomiscn, josta tämäuvmielenosotusryntäyksen tulee muodostua
tärkeäksi osaksi.
Koko Canadaa käsittävään taisteluun poliisihirmuvaltaa ja työläis­ten
puhe-, yhdistymis- ja painovapauden polkemista vastaan!
Kuomintängia vastaan
Kiinan kommunistisen puolueen
keskuskcanitea on antanut Julistuksen
kaikkien kajdtalistlsten maiden ja
dirt<anaiden työIäisUle Ja sorre^niiöe
Joukoille sekä NeurostoUitcm proleta-rlaaUlle
Ja talonpolkaistolle. Julistuk­sessa
sanotaan;
Kiinan kuomlntangilainen tiallitas.
Joka edsutaa K i i z ^ porvariston Ja
kartanoherrojen taantumuksellista
l>lokkia, on Jo aikoja sitten muuttu­nut
if^ftn^inv^ifKfAn imperialistien
agentiksi. Kaikki voimansa suuntaa
fic SUlnan,:^^öläisten Ja talonpoika.
Jotka taistelevat vapautuakseen "o-mien"
Ja vleraideh orjuuttajien ikees-tä.
vallankiimmikBelllsen taistelun tu-kahduttamiseksL
Nyt on se imperia­listien,
määräyksestä ryhtynyt mySs
provosoimaan sotaa Neuvostoliittoa
vastaan, vallaten < väkivaltaisesti Itä-
Kiinan rautatien Ja mobilisoinut ^ t a -
väkeään Mantshurian rajalle.
" Itä-Kiinan rautatien valtauksella ei
ole muuta tarkoitusta kuin saada
syntymään imperialistinen sota Neu­vostoliittoa
vastaan. Nankingin hal­litus
samalla valmistelee ehtoja Itä-
Kiinan rantattoi 'OEansainvälistyttä-misekst"
tai "ameiikalaistuttamisek-si".
Myytyään kaikki Kiinan rauta­tiet
kansainvälisille imperialisteille
Kuomintang jriirii>)|-,aft. luovuttamaan
heidän käsiinsä iny&kin ItäKiinan
rautatien, siten ei ainoastaan edlst&en
yhä enemmän Kiinan muuttumista
siirtomaaksi, vaan mydskm auttaen
imperialisteja niiden neuvosto vas­taisissa
hyöickäyssnunnitelmlssa. Kaik­kia
tätä tehdään ftnfa^ieatf^ mah­dollisimman
suurta apua Imperialis-te^
le, tukahduttaakseen ulkomaisen
rahan avulla "menestyksellisemmln"
Kiinan työläisten Ja työtätekevien ta­lonpoikien
vaH<vn1^^^p^^^^'^f'y^^-'^^ liik­keen.
• • ' , .
Kiinan työläiset Ja vallankumouksel­liset
talonpojat eivät salh maailmar
Imperialismin kahleköirien pettää it­seään.
He tietävät^ että ainoastaan
kansainvälisen pndetariaaän Johdolla,
Komintfmln lipun alla, lahpisPissä lii­tossa
neuvostojen maau canssa Kii.-
nan työtätekevät joukot voivat saa­vuttaa
vi^tauden niin kxiomintangllal-sen
taantumuksen kuin imperialistlen-kinikeestä.
Käydessämme Kiinassa laajaa kamp­pailua
kuomlntangln sucaittamaa I t ä -
Kiinan valtausta vastaan Ja sen Neu­vostoliittoon
kohdistettuja sotilastoi-menptteitä
vastaan Mantshuriassa,
mc keholtamme kaikkien maiden Ja
siirtomaiden työläisiä- Ja sonrettuja
joukkoja taisteluun Kiinan kansan
pyöveliä — Kuomintängia Ja sen II
Ja Amsterdamin intematslonalien lei­rissä
olevia mttolaisla vastaan.
Alas imperialistit! Alas imperialis­tinen
sota! Eläköön Neuvostoliitto —
kansainvälisen proletaarisen vallanku­mouksen
voimakas tuki, koko maail­man
sorrettujen kansojen amoa puo­lustaja!
:
i ! 1^ IS
11 p. elokSuta ttiU lajluneeiSl 10
vuotta siitä, kun S ä k » -JuUstetä^
Weimacin perustuslailla e^raUakst.
Tosiasiallisesti mmiitai Saksa'
vallaksi Jo 9 p. marrasknraa v. 1918,
mutta virallisesti Juhlitaan tätä i ^ -
vää "vBllankrnnonkseDlsena"; pa^iänä.
sinä Weimaxin teatterissa kansallis
kokous /Ibyväksyi Saksan. peruätuSi&in.
Saksasta siis taU ^^deuMkraatänen
tasavalta". V. 1848 Saksan porvaristo
antautui Itä-Preussin kartancdierro-
Jen, Hohenzollemim edessä, se muut-:
tui vastavananlninioiikselltfieksl luo^
kaksi. Saksan porvaristolla ei ollut ta­savaltalaista
puolugtta ja Saksan so­sialidemokratiakaan'
ei taht(mut kU'
kistaa monarkiaa Sosialidemt&raat-tisen
puolueen Johtajat pelkäsivät se­kä
porvarillista että demokraattista
tasavaltaa. Sykyllä v. 1918 soslalide-moknu^
Scheideniann meni 'Wlihelm
II hallitukseen pelastaakseen monar­kian.
Ja Wilhelm teki sovinnon so-lanti
ja M i n "riippuinattoinnus"
Suhteiden p^lauttamiskysymyksessä
Neuvostoliiton kanssa BSacDonaldin
hallitus kulki vainukoiran uskollisuu­della
Cbainberlalnin jälkiä. Mutta
suhteiden JBääunöstelemiskysymykses-
Eä Egyptin kanssa se on osoittautu­nut
tavattoman "rohkeaksi". Se on
nlm. Julkaissut 16 jnrkälää käyttävät
ehdot, Jotka sen mielestä tulevat
poistamaan ristiriidat Tgngiftnnln Ja
Egyptiä välillä, asettaen sopimuksen
pohjaksi "Egyptin riippumattomuuden
tunnustamisen".-
Jos ;ottaa huomioon, että Egyptin
nätshmallstft viimaisten j kymmenien
vuosien aikana '. nimenomaan <Dvat
taistelleet riippumattomuuden saavut-'
tamlsen puolesta, niin voi näyttää d l -
tä, ikäänkuin "työväenhallitus" olisi
rikkonut Suurbritaiinlan maailman*
vallan perinnäistapoja. Sillä s l s ä l ^ -
hän Hendersonin EgypUn hallituk­selle
esittämään 16 ehtoon mjh. Eng­lannin
sotilaalllseh. miehityksen pe­ruuttaminen,
lähettiläiden ^ vaihto Ja
Sgyptin' hyväksyminen kansainliit­toon.
Kun ^ällisemmln tarkastelee Hen-i
dersoiUn "Jalomläisiä" ehidottiksla.
nlih ' Johtoiäfitdkset johkunverran
muuttuvat Englannin ja Egyptin vä->
llUä sohnitaan, "Uitto" 25 vuodeksi.
cixm maailmanvallan ja pienen, hei­kon
ja köyhän Egyptm välillä. Egyp-
6c sotilaallinen valtaus peruutetaan,
mutta englantilaiset sotajoukot jää­vät
Egyptiin, nUtä vain siirretään
puolitoista kilometriä itäänpäin, Sue­zin
ksmavan vyöhykkeelle. Egyptin
satamista ja lentoasemilta siirretään
englantilainen yaru^äkl pois.; Mutta
sodan syttyessä on vain Knglannina
oikeus käyttää näitä satamia, lento­asemia
ja kulkuneuvoja. Egyptin
armdjan^ iiutcuktoreina voivat olla
vain englantilaiset .upseeria Ja Jos
Egypti tahtoo kutsua palvelukseen ul-kolaisia
spesialisteja Ja neuvonanta^
jla, on sillä (dkeus kutsuääniltä vain
FTTglBPTJi^tfr'' 'Vbkayimpia ' riitakysy­myksinä
Englannin ja Egyptin yäima
on kysymys Sudanista. Jota soptoujk-seila
v:lta 1899 molempien maiden
hallituksien pitäisi hallita. Hender-.
sonin "ehdotuksien!' .mukaan voivat
asianomaiset maat > kuitenkin tehdä
Fascistinen sortokausi Ranskassa
Ranskan kommunistipuolue on antanut;Julistuksen, Jossa lausutaan,
että hallituksen vainotoimenpiteet elokuun ensimaisen. päivän johdosta,
varsinkin määräys kommunistipuolueen keskuskomitean kaikkien jäsenten
vangitsemis^ta, puolueen kaikkien toimeliaiden jäsenten vainot ja syy
tökset heidän salaliitostaan valtion turvallisuutta Vastaan osottavat, jettä
Ranskan, työväenliike on joutunut-poikkeuksellisen tilanteen ja fascisti-sen
sorron kauteen.
• Tämä työväenliikettä ja sen- johtavaa osaa, kommunistipuoluetta,
vastaan tähdätty sorto Johtuu niistä vaikeuksista, joita porvaristo koh­taa
uiko- Ja sisäpolitiikassa. ^ Haagin sotavelkaneuvottelut, joka paljasti
sovittamattomat kansainväliset ristiriidat ja varsinkin mitä syvimmän
ristiriidan Englannin Ja Yhdysvaltain välillä, on asettanut päiväjärjestjdc-seen
sodan imperialististen valtojep välillä. Samanaikaisesti lisääntyy
Mantshuriassa sodanuhka Sosialistblen neuvostotasavaltojen liittoa ^vas­taan..
• • . .
Ranskan sisäisessä tilanteessa on luonteenomaista luokkataistelun
suuri kärjistyminen. Voimiensa kokoomishetkeksi työväenliikettä vas­taan
valitsi porvaristo elokuun ensimaisen päivän, yrittäen väärien asia­paperien
perusteella todistaa^ salaliiton olemassaolon valtion turvalli­suutta
vastaan.
Todellisuudessa-on alemassa porvariston salaliitto kommunistipuo­luetta
vastaan, joka suojelee työväenluokan etuja ja agitatsionillaan on
avannut työtätekevien silmät näkemään imperialistisen sodan yltyvän
vaaran. Tämä oli kommunistipuolueen perustehtävänä elokuun ensi-mäisenä
päivänä ja tämän tehtävän kykeni puolue suorittamaan täy­dellisesti
: Lopuksi keskuskomitea kehottaa kaikkia työläisiä vainoista huoli­malta
tiivistämään rivinsä kommunistipuolueen ympärille porvariston
hyökkäyksen torjumiseksi ja poliittisten vankien vapauttamiseksi.
Qh: selvää, minkälaiset liittosuhteet
voivat' tulla kysymykseen suuren. kU-restä
kantapäähän aseistetun Britan-muutoksia
tähän: sopimukseen. Eng­lanti
puolestaan on^ Jo tehnyt muu­toksensa
kark<dttamalla v. 1925 Su­danista
egypäiälset sotajoukot. Sa­nallakaan
: ei "ehdotuksissa" mainitfi
entisen Järjestyksen palauttamisesta.,
iKaikki ne vapaudet Ja etuoikeudet,
Jolta Englanti tähin saakka Egyptis­sä
on nauttinut», nojautuen sotavot-maansa,
saa se nyt vapaaehtoisesti
solmitun 'Otlton" tuloksena. Tässä on
'^öväenhallituksen menestyksen" ydin
Ja merkitys. Kun Englannin parla­mentissa
väiteltiin MacDonaldin hal­lituksen
esityksen johdosta, koskeva
X^ryptin yllkomlssaari Icnrdi IJoyd'in
erottamista, Icävi Ortd; etOk jo pham-berlaih
oli pitänyt välttämättömänä
hänen erottamisensa, koska hänen po­litiikkansa
Egyptissä ei ole riittävän
Joustava eikä hän käsitä, että Egyp­tin
kansalliselle porvaristolle on an­nettava
vissejä myönns^yksiä saadak­seen
siitä i g p g i q T t y i i n liittolaisen tais­telussa
työtätekevien kansallista va­pausliikettä
vastaan.
Työväenpuolueen hallitus täyttää
tässä, kuten muissakin täpatikfiiBsa.
historiallisen -tehtävänsä: ajaa-Suur-britannlan
maailmanvallan tarkoitus­periä;
verhoten toimintansa pasifis«
tisilla ja "kansan oikeuksda puolusta­villa"
fraaseilla. Tämä hallitus te­kee
sopimuksen Eg3n[>tin suurporvaris-toa
edustavan Mahmudin hallituksen
kanssa. Joka hallitsee maata ilman
parlamenttia, tyydyttää sen vaati­muksen
näennäisestä "rMppumatto-muudesta"
Ja samalla asettaa uusia
esteitä kansalliselle .^vapausliikkeelle..
Joka hallitsee . maata ilman parla«
menttia, tyydyttää sen vaatimuksen
näennäisestä "riippumattomuudesta"
Ja samalla asettaa uusia esteitä kan­salliselle
. yapaiisUikkeelle, Joka yhä
enemmän saa. jQukkftjfir^, Irgplnftr^lKOT?-
teen imperialistisia sortajia vastaan.
Näyttäm&nitisia
Lauantaina syysk. 7. p. esittää näyt­tämömme
suurta suosiota saavutta­neen
operetin "Miistali^riihtinatar"
viimeisen kerran. Näyttämömme ke­säkiertue
esitti mainittua operettia
kymmenisen kertaa Ja Joka paikassa
£ai operetti suurenmoisen kannatuk­sen.
Joutukaa Siis torohtolaiset ja
täyttäkää katsomo viimeistä sijaa
myöten, Ja viettäkää yksi nautinto-rikas
Ilta kauniin musiikin Ja laulun
parissa.. Siis haaUlle, ken vaan kyn­nelle
kykenee. — S.
nirtisia
tyntäys, siUä meidän tulee saada pal­jon
uusia Jäseniä S. Järjestöön. Os­kar
Hakala on jäsenkirjuri. Jolle voit­te
antaa hakemuksen. Jonka johto-kimta
loptillisesti hyväksyy. Pitäkää
Täytyy vähän Umottaa
niistä naisosaston ks^päiväislsta
Juhlista, jotka tulevat olemaan Tim-ralnsis£&
7 Ja 8 pSivä syyskuuta.
IjtMiahtaiha 7 p ä i ^ ne Jalavat ry­myillä
tansseilla. Ja jatkuvat sunnuh-taina
ohjelmailtfimilla, muim muassa
tiauska ykslnäytökslneh kappale ja
pajjöh muutia^^^^.H^ Tulkaa sUs
Joukolla katsomaan, niin sitten näette
JR kuulette, Tulöt näistä lltaöaista
käytetään nuorisokursslen menojen
pelttämiseksL — a
^Uaod laken DDt^
s. osaston asioita
TJt. 1 p. kcdcouksessa hyväksyt­tiin
9 uutta Jäsentä. Luettiin Tlmmin-sistä
tullut kirjelmä koskien avun­pyyntöä
tov. Aait(dle. Joka päätettiin
ottaa huomioon ja valittiin kerääjä.
Organlseeraajan raportissa ilmeni et­tä
on laitettu vähän taloudenhoita­jan
hucmeita, paperoitu Ja maalattu.
Johtokianta on luovuttanut $35.00
näytelmfikaluflthOTi. RiuultUn Järjes-tysy^
c&imnan raportti Ja annettiin
ero, kahdeUe järjestysmlehelle heidän
pyynnöstään ja heidän tilalleen va­littiin
uudet. Johtokunann taholta
tehtiin ehdotus että koitettaisiin saa­da
kirjsnpitokurssit. että saataisiin
henkilöitä opetettua edes alkeellises-tikaan.
Valittiin kaksihenkinen ko-:
mitea tiedustelemaan josko jylisi mah-doUisuu
saada opettajia ja tuotava
tiedot seuraavaan kokoukseeiL-Työnpäivän
iltana päätettiin pitää
perheilUima, joka on samalla jisen-velvollisuutenaxme
yhtyä C. S. Järjes­töön,
sillä Joukkona voimme toimia
eikä yksilöinä.
Naisliiton i
kokouksessa elok. 26 p., luettiin Tlm-^
minsistä sihteeristöltä tuUut kirjel­mä
koskien edustajakokouksen siirtä­mistä,
pltita yksimielisiä. sUtä. Or-ganiseeraja
tiedottaa ^ ^teeristölle.
että Järjes^vät miten heille parhai­ten
sopU. Luettiin Rosegrovesta tul­lut
kirjelmä koskien ploneerikämppä-ysmaksuja.
Päätettiin eita makse­taan
oma osuutemme, vaan Jäätiin o-^
dottamaan sihteeristön lopullista mää­räystä,
Tyyne Neil i ^ i , että Klrk-j
land Laken naisliitto lainaisi sähkO-I
lyhtyjä Sudburyn naisliitolle. Päätec-
I tiin että lainataan ilman vuaikxm.
(kunhan saadaan lähietyskuhit. Jäi or­ganlseeraajan
huoleksi lähettäminen.
Naisliitosta valittiin henkilö ^ t . - p r o -
pi^andakomiteaan. V .
Kuultiin iltamakoinitean raportit
v.k. 14. 17 j ä 18 p :n iltamista. Hyvä
kaikiUe. Päätettiin pitää onMmallta-mat
tiistaina ^yysk. 10 p. ploneeri-kämppäysveian
lyhehtämiseksi. Valit-tlhi
< S-henkinen komitea. J^jestämään
KAIKILLE S. JÄRJESTÖN. FORT
ARTHURIN ALT7EEN
OSASTOILLE
lopullisesti. Tuotiin huomautus, että
kun haisliitto tai mitkä 'alaosastot
tahansa Järjesi^ jbtaktn haialille,
niin myöskin puhdistaa Jälkensä heti
iseuraavana päivänä, / ettei j ä ä viikko­kausiksi
roikkimiBaii.; Päätettiin ot­taa
tästä lähtien huomioon. Tuotiin
KKKomiteasta tulut raportti, että ei
ssA tehdä mitään liajtumnusta eikä
riitaa lasten eikä kenenkään keskuu-idessa^
vaan Jätetään kalkki seliaiset
syrjään ja toimitaan h y v ä s i yhtels-ymmänyksessä
kaikki yhteisen asi­amme
eduksi.
N a i s t e n kokous
on ensi mn^Tn^ntntnft t.Tr 9 p. Terve­tuloa
runsaslukuisina, vanhat sekä
uudet jäsenet. :
Kft^ snnmmtaina'
tk. 8 p. timminsUälset tulee vierane-msan
täällä näsrtelmäkappaleen kans-sä,
joteq annamme heille kannatuksen
ja teriämme haalin ääriään myöten.
Valittu.
VAPAUS!
Alueen laajennetun aluekomitean
kokous pidetään maanantaina 16 p.
syyskuuta Port Arthurissa, 316 Bay
st. kello 8 ip. Laajennetim komi­tean
kokoukseen on Jokaisella 3mipä-ristön
osastolla oikeus lähettää yhden
edustajan, osastojen omiUa kustan­nuksilla.
EiauemiKma olevat osastot
voivat - tarpeelliselcsi katsomistaan ky­symyksistä,
Joista toivoisi otettavan
kokouksessa keskustelun, lähettää kir­jallisen
alustuksen yllä olevalla osot-teella.
Kokouksessa tullaan keskustelemaan
ja päättämään kaikista esille tule­vista,
toiminn^e edullisista ahoista.
Aluekomitea puolestaan esittää seu­raavat
kysymykset kokouksessa otet­tavaksi
käsiteltäväksi: C^astojen ra­portit,
Jäsenryntäyksen J^estäminen,
Vapauden asiamies ja kirjeenvailita
verkon Järjestäminen ja alueen agi-tat^
oni työn järjeslämlnen. Kokouk­sen
pidosta ei lähetetä osastoille eri­koista
kutsua, vaan osastojen on otet­tava
tämä huomioon ja toimittava
siten, että aikanaan tulee valituksi
edustaja ja että alustukset myöhin
ovat kokoukseen mennessä valmiste­tut
Jokaisen osaston kirjeenvaihtajan
tai jdbt<diunnan Jäsoaeh cm huoleh­dittava
si(tä,etm /tämä lElrJ^mä
sfalidemokraattiensa kanssa. Hän i l ­moitti
Scheidemannille: "Minä mie­lelläni
työskentelisin yhdessä myöS:-
kin herra Ebertin kanssa. Miniilla ci
<ili mitään. sosiialidemokratiaa vas­taan,
väin, nähkääs. puolueen nimeä
pitäisi muuttaa."
9 p. marraskuuta^ kim ,vallanku-moukselliset
työläisetr menivät kaduil­le
ja sotaväki liittyi ty^läisibi. Impe-raattorisen
Saksan, yilmelnen valtio-kansleri,
Badenin ' pressi Max selosti
keisarille, etiä Köln on ^öläisten-ja
sotilaiden edustajain neuvostoii; kä­sissä,
että Braunschwe^in palatessa
liehuu punainen lippu.'että Munche-nissä
on Julistettu tasavalta Ja Sch-werinissä
mubd<»tetta työläisten Ja
sotaildm ^ netrtnsto, llsätein tähän:
"Sosialidemokraattien/avulla voitai­siin
tilanne pelastaa, muuten- tasa­vallan
Julistaininen on kiertämätön'
täL." ••••• .'
Sosialidemokraatit olivat valmiit
tnaTfiinpT?. todistaa oikeaisi Leniniä
teesin ä i t ä . että porvarillinen de­mokratia
on porvariston diktatuuria
Ja'Jos 10 vuotta sitten Wömar peit­ti
porvari^m diktatuurin, niin nyt
porraristan diktatuml ialkaa olla la
iUdsdaston...
- T^öläistfen h a i h a k ä s i ^ Weimaria
äemokratiaan nähdai. sosiaiismlin kul-'
kemiseen demokratian kautta, on no­peasti
polstmmt. Kun sosisöidemok-raatit
kukisUvat työläisten maaliskuun
fcaphian y. 1921. nihi he eivät pulm-neet'
enftän sosialismista. He puolus.
vtivat ppryarQlista tasavaltaa neuvos­totasavaltaa
vastaan vain demokra­tian
nimessä Ja perusvirhe kommu»
nismin luqiiioiden. Brandlerin ja
auttamaan. Muttai^rin tuimin ku­luttua
scsialldembkfäatti Schelde-mann
kuitenkin Julisti tasavfdlan i l ­moittaen,
että "kansa on voittanut
koko linjalla". Säieddemann itse pal­jastaa,
muistelmissaan sen isalaisuuden
miksi sosialidemokraattisen puolueen
Johtajat niin nopeasti muuttivat, kan­tansa.
Työläisjoukot menivät kaduil-tulee
osastojäi vakinaisessa tai yli­määräisessä
kokouksessa käsiteltä^
.väksL':-
Toverit. Kesä viehätyksineen ön
mennyt, jpten on tairpeelllsta järjes­t
ä ä talvitoiminta eheäksi. luokkatais­telua
hyödyttäväksi toiminnaksi. Toi­von
runsasta osanottoa kokoukseen
Ja että Jokainen osasto tekisi voita­vansa'
kokouksen onnistumiseksi.
Toveruudäla — A. Kaxt,
sihteeri.
le. sotilaat yhtyivät yallankumöffksel-lisiin
työläisiin, tehtaissa muodostet­tiin
yallajptaimousköMteoite,^ pol^oi-sessa,
etelässä ja lännessä liehui; val­lankumouksen
lippu, työläiset vbati^
vat neuyostotasavalUui Julistamista.
Ehkäistäkseen neuvostotasavallan Ju­listamisen^
^I»lshevismin voiton. Sak­san
50slalMemokra.tlan Johtajat päät­tivät
julistaa "demokraattisen" tasa­vallan.
; '
Porvarillinen tasavalta, demokraat­tisen
tasavalta muodostui taistelussa
neuvostotasavaltaa yastaan. Weimarin
perustuslaki oli pelastiisankkuri bol­shevismia
vastaan. Mhän'voinut tais­tella
vallankiimouksellisla työläisiä
vastaan •'VTilhem H nimesi. Sen ta­kia
Noske muodosti upseerijoukkoja
ja vei vastavallankumouksellisen so­taväen
Vallankumouksellisia työläisiä
vastaan tasavallan nimessä. DemoK.-
raattisen tasavallan nimessä tukah­dutettiin
veriin työläisten kapinat, de­mokratian
nimessä sosialidemokratia
järjesti verilöylyt Kielissä; Berllnissä,
Hampurissa Ja melkein kalkissa mul3«
sa. Saksan teollisuuskeskuksissa. De­mokratian
nimessä murhattiin Karl
Liebknecht. ja Rosa Luxemburg, de­mokratiaa
nimessä ammuttiin spar*
takuslaisla. Valeltiin työväen verellä
koko Saksa.
Mutta Saksan sosialidemokratia ei
ole tahrannut itseään työväen vereen
ainoastaan tasavallan ja demokratian
nimessä, vaan myöskin — sosialide­mokratian
nimessä. Kim Noske julisti
Berlinin kaduilla: "Joka menee e-teenpäin,
tulee ammutuksi"; kun
kaartin upseerit ampuivat vallanku­mouksellisia
työläisiä, silloin sosiäli'
demokratia ilmoitti: "sosialismi tu­lee!"
Kautskyn>kömissla "laati" kysy­myksen
•^sosialisoimisesta", tehdasko-
TBhTheimerin strategisessa kannano­tossa
V. 1923 oli juuri siinä, että he
halusivat mobilisoida työläiset "ds-mokraattisen
tasayallaii" piudustaml-sen
tunnuksella Ja've;^ tyiölälset pois
taistelusta neuvostojen puolesta, so­sialidemokraatit
Järjestivät "vasem­man"
siiven joukkojen pettämiseksi,
"va5emmlsto"-sosialidemokraatlt me­nivät
Saksassa yhteisrintsunaan kom-mtmistten
kanssa murtaakseen vallan-kumods^
dstelun suurimman kriisin
hetkellä,.- antautuakseen oikeistolais­ten
edessä Ja pelastajakseen porvaris­ton
vallan. Silloin' ei puhuttu enää
EoslaUsmiista. tehdaskomiteoiden ja
neuvostojen laUUstuttamlsesta, ei pu­huttu
edes demokratiastakaan. Ko­koomushallitus
harjoitti avointa dik­tatuuria
soslalidemcdbratlan avulla.
Relchwehr (sotaväki), poliisi, fas-clstijoukot,
vankilat, työläisten mur­hat,"
kompuolueen Julistaminen, lait­toinako
olivat talstelukeinoja työvä-enloiokkaa
-vastatan. Sosialidemokra­tia
pelasti Saksan kapitalismin. Sak­san
porvariston. . .
V. 1923 kriisin Jälkeen sosialidemok-rMa,
Jo hylkää sanatkin sasialismlsta.
Siitä tidee kapitalistisen stabilisoitu­misen
puolue; Dawessuunnitelman
puolue,^ kapitalistisen ratslonalisoinnln
puolue. Ohjelmassaan. Joka. hyväksyt­tiin
Herlitzln ed^tajakokouksessa,
sosialidemokratia ilmoittaa, että se
ei ole. proletariaathx luokkapuolue, vaan
"kansan", sx>. pikkuporvarillinen puo­lue.
,Yhteistoiminta porvariston kans­sa
ei ole nyt enää. taktlikkaperlaate,
vaan •—• proletariaatin r diktatuurin
aserbasfea •— tie sosiaUSmiih. Weima-rin
tasavaltaa ei Julisteta enää por­varilliseksi,
vaan proletaariseen val­tioon
slhiymlskauden täsavallaksL
kansainUittoa el julisteta imperialis­min
aseeksi, vaan rauhan*^ Järjestä­väksi
keskukseksi Weimar antoi val­lan
porvaristolle.Järjestäessään ta­loutensa
porvarillinen Saksa oh Jäl­leen
muuttunut imperialistiseksi val-
'laksL.'^
Saksan imperialismi on lujittunut,
valkkjt sillä el ole siirtonmita, On
muodostunut työväen aristokratia.
Mekdeburgin eSusta jakokpuksessa
Saksan sosialidemokraattiijen puolue
ylpemm ilmoitti, että valtiokoneis­tossa
yksin polii^Jsesti , vastuunalai­silla
palkoiUa on 47 tuhatta, sosiali-emdorkaattia.
' Ammattil. koneis­to
kasvaa yhteen työnantajayhtymi-en
koneiston kanssa. KunnalUshallin-hoissa,
valtion ja muissa lateksissa
istuu satoja sosialidemokraatteja. Val-f
tiokoneiston alemmissa renkaissa,
myöskin polilsissai^ on kymmeniä tu­hansia
sosialidemokraatteja. Pakolli­nen
arbltraashi (vSlitysoikeus. työpalk-kakysymyksessä)
työnantajain eduk­si,
yhteiskunnallisen lainsäädännön
suiui huonont^mineiil. elintarpeiden
tuontitullien kohoaminen, verohelpo­tukset
suurpääomafle, kaikki nämä
ovat tulleet periaatteeni sosialide-mokraattlseUe
polltiil^lle. On synty­nyt
sosialifascismL
Sosiaii-fascistinen puolue hyväksyy
sotilasohjelman, valmistelee lakia val­lankumouksellisten
työL kokoontu­mis-
ja llittymlsoikeukslen rajoittami­sesta,
valmistelee sotaa SSSB:ää vas­taan,
vappu-juhlan 40 :nä vuosipäi­vänä
ampuu työläisiä Berlinin kaduilla
on valmis antamaan keikarille luvan
miteat laillistutettiin itse Weimarin palata - Welmarin tasavaltaan, auliisti
perustuslaissa, sosialidemokratia lu
pasi "Äilllstuttaa" jopa. neuvostotkin.
SoslalidemokJaatit; väsyinÄtta puhia-vat,
että ero heidän ja i)olshevIHrien
väMUä, on ataioasfcaan inenettelyta^
voissa, mutta el periaatteessa, että
sosialidemokratia myös haluaa sosia­lismia,
mutta sosialismia demokratian
Luokkarajat selvenevät
Itävallassa
VSMialistit" yhtyneet fascUteilim
WIENI, Itävalta. ^ Eilen pide­tyssä
konferenssissa'' Etelä-Itävallan
Baurenbund, joka on. Kristillisen
Sosialistipuolueen talonpoikaisryh-mä,
päätti yhtyä Itävallan fascis-tien
järjestöön, kotikaartiin. JFas-cistien
voimat täten lisääntyvät noin
100,000 jäsenellä. — Itävallassakin
rivit käyvät yhä selvemmiksi. ,i
kautta, eikä: diktatuurin kautta, että
tukahduttavat työläisten kapinat
leteriaatih diktatuurin puolesta ai­noastaan
sen taida, että vol^dvat joh­taa
työläiset sosialismUs demokratian
kautta..:' '^A '••{•
Miten S3miyi Wetmarin perustuslaki,
tuon porvarillisen' demokratian <; myö­hästynyt
lapsi? / >^"
Weimarin perustuslain sanat muis-tlittavat
TRflTissTtivn vfti!«^^"triim<>ukyn ja
Amerikan riippumattomuustaistelun
suuria papereita, monet Saksan työ­läiset
•— t^väenluokah enemnHstö —-
silloin vieljl, u^oivat Welhiarin sanoi-^
hli^ he uskoivat, ]että Weimarista tu­lee
lähtökohta tleim dem<&ratlasta
sosialismiin. B!e ovat puolustaneet
tätä perustuslakia ^avointen xaonar-kistien
esiihtymisiä vastaan. Kappin
kapinaa vastaan.' Mutta tosiasiassa
Weiniarista tuli lähtökohta tixistiutu-neen
pääoman vallan toteuttamiseen
täydessä mitassa; siitä tuli porvaris­ton
diktatuurin ase proletariaattia
vastan. WeimarniääräsisosiaUdemokt
ratian antautunen imperialismin e-dessä:
sosialidemc&raatti Hermea
Muner allekirjoitti Versaillesta : sopi­muksen.
Weimar määritteli Dawesin
suunnitelmian ja myöhemmin Youn«
gin snuhnitömEui. Weimar määrit­teli,
että porvaristo hävittää imperia­listisen
sodan koko' ta^:an,. miljaar-dien
sotakorvausten koko taakan pro-letariaatm
hartioille. Weimarin pe­rustuslain
sanojen ja tekojen ver-täyttää
turstien, pairitkien ja suur-
.ten kairtanoherrojen käskyt, tukee
Tshankalshitt SSSR:ää vastaan, mo­bilisoi
"tasavallan Upun" fäsclstisia
joukkoja -työläisiä vastaan, valmistelee
työttömyysavun pi^ntämlstä, tukee
porvariston pyyteitä siirtomaihin näh­den,
jopa julistaa sotakorvaus-hiipan-kin
sosialismin osastgksi ja Makde-burgin
edustajakokouksessa avoimesti
asettuu diktatufirin kannalle — sosia-lldemokraattisen^.
4>uolueen;;. d^£^^^
rin kannalle porvmrlston etujen suo'
jelemlseksi, sosiäli-fascismin dikta­tuurin
kannalle Saksan uuden im­perialismin
etujen suojeleiniseisi.
- 10 vuotta sitten sosialidemokraatit
•Julistivat Wdmarin perustuslain tiek­si
sosialismiin deinokratlan kautta.
10 vuotta oix kulunut Ja ° Welmarin ta­savallasta
On tunufc k6lai:->iascis^
avän saeemi, saeee^ mi­kään
verhoa imperialistisen porvMis-ton
diktatuurilta. Weimarin ja so-slfOidemokratian^^^^
^
päättyy. Harhakuvat ovat bävhmeet
Wehnarta tasavalta oh Jäähyt tasa-valli&
si ilman tasavaltaiäisia. Por­varisto
sitä ei enää tarvitse,V työläiset
ovat kääntäneet selkänsä alle. Sen
10:ttä vuosipäivää J u h l U v ^ viral­linen
Saksa.
Wetmarin tasavalta on vielä ker­ran
.loästiavasti ; vahvistanut marxiJ
lais-leniniläisen. opin^- Por­varillinen
demokratia ; on ; porvariston
diktatuuria. Tie sosialismiin demok­ratian
kautta oh johtanut trustien,
konsanien,^pankkien valtaan, ratsio-nalisoituneeseen
imperialismiin. M!ut- .
ta Weimarin tasavalljm syvyyksinä
kasvavat voimaty jotka johtavat Sak­san
sosialismiin jprpletarlaatin dik­tatuurin
, tautta, : neuvostotasavallan
kautta. • > : : : -••'^ >•'-:, -
V
Puot
hm
siellc
"aäu
sekä
osani
Ovat
nyt <
siellä
«• "l
Ja an
toi h
jo Ni
muute
kun '
Takan
näkyi
-kun c
kehno^
niitä
kumoa
Siirtol
edukoi
niillä.,
ieetätet
Mutta
nyt ka
kun ei
palkatt
Rahapi
sälä jh
on uud
kun vi
palkan
ja valt.
"Lex l
nyt sai
kun on
valta ye
siksi ki
ottavat
Turua 'i
kun: taa
solttuja,
ja ohroi
joista
valmiste
Elä
• i
I>uesk<
pitalistist
vuosi siti
selitettiiz
mahdolli£
teen Cäi
moin ku
kaverini
teä tänni
han, etsi]
kaan isiei
van. Pai
«nnenkuii
sikin se
voinut jä
me saam£
semmalta
ja niin si
Ensimäine
jossa aloii
tä hyviä
Vaan het
ei kaikki
olekaan. '
aivan mal
tuin saami
kymmentä
asunnon jt
nen kavcrt
meteätöihir
mitä kui^ji
ja nälkäki
Vaikka ruc
tavalla lait
syödä. Täj
virua, päivi
terveempän
«Ulitta ei n
«aari, josta
muun maai
laiva siellä
olisi lähten;
pennit olisi
tuista kulki
Olihan kav<
haansa tehd
kääh kaikes
ei ollut kie]
ne täällä ai]
nittäväksi. J
tamia doUar
keväällä pai
^uttavassa 1
jouduin saii
kautta Kov
muutenkaan
näyttänyt, i
maan vaatte:
työssä joka
tusajaltakin
(henkilö, j'oE
simainen—in]
olen ylälaokj
vaikka olen :
nut>. Näet
maan,-meni 1
dnin huoleht
elämästä koJ
väällä ioudni]
paljon saästöj
ki työtonnä.
hän perästä