1921-02-12-06 |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i C^tpate mm. ^Mestca Msesken» jr Salljttiyfisa, Oat, jo- ~. ja Isoantalaa. ^ VAPAUS (Ubeily) TO© onlF «rgaa of Fiaoffih Worker8 in Canada, Publisbed in BnHmtf, mt, evety Wedo€8iday and Satoiday. MvörtiBins rates g0c m «d. ladi. tamom cbarge for sin^e inse?tion "m. Dlseoimt oa staadiag advsrtifid-mmt. The Vapaus f 8 the best aArer öfcjpg mediom axoong the Finniflb PeopTe in Canada. / Ib^ 60e _ — Alb faätta Inrtaflffiotiilosfista 75c *- Eoolenuodhnotttet $2.00 (mnis-to? SrssyistS 58c kaitakin Ifaikd). ~ iSiblaQa> ja avioL iIfflot.,'aUD hinta 42.00. nimenmtratosihn. <niimten koin avioliittoibnotasten fblm4ssa& $2.00 kerta. ~ Avineroibn. IftOO kerta (2 tetaa $8.0a - " kerta.—Halataan n tieto-ja osMellmo* takset $1.00 kerta (8 totm m )~ Soikista ihnotaksista, joista ei ole eo. pimusta, talee rahan seurata mukana. TILAUSHINNAT: Canadassa $3.50 vuosikerta: $2.00 puoliv. ja $1.25 8 kk. Yhdysvalloissa. $6J26 vuosik. $2.75 puoliv.ja$1.50 8kk..lkk.75e. • Suomeen: $5.25 vuosik. ja $2.75 6 kuukautta. Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettäma&n, paitfli asiamiesten joilla on takaukset Vapauden konttori ja toimitus on Jodouin Block' E Z D St. East Konttorin ja toimituksen j ^ e l i n 1088. Postiosote: Box 69, Sodhnry, On». HENRY.PURO toimittaja J.V.MNNASTO timeei^taja Resistered at tlie Post Office De^ partmeni, 0*tai7a, as second class matter. Varhaisen nuorison kasvatustyöhön Me Amenkaa suomalaiset sosialis tit olemme näihin asti sangen vähän kiinnittäneet huomiota lasten ja varhaisen nuorison kasvatusasiaan. Joi e takin hajanaisia yrityksS on silloin tällöin tehty, siellä täällä. On ikäänkuin muodin vuoiksi pantu joskus toi-lasten sununtaikouluja. Mutta milään'yhtenäistä, perusteellista työtä täsai isuhteessa el «leteJtty. Ja mitkä ovat seuraukset ja näkyvä; merkit. Amerikan suomalainen t3ni> läisnuoriso on yhteiskunnallisessa tie- ' toisuudessaan ja yleisesi valistustasossaan surkuteltavan alhaisella kannalla — katnpoikain sivistystasolla. On aivan onnetonta nähdä, etteivä' Vanhojen sosSalistienkaan lapset omaa Ituakaan luokkatuntieesta/ joko sitten luokkatietoisuudestajharvoja poikkeuk sia lukuunottamatta. Poikkeuksetta mlemme heidän' halveksuvan vanhem piensä henkisiä harrastuksia ja häpee f ^:vän heitä siksi, «ttä nämä ovat sosia listeja. On sanomattakin selvää, että tällai nen katupoika-, palloruuma-, base pallo- ja tanssihaali-fiivistysasteella o ,leva nuoriso on oivaa lakonrikkori-, pinkertoni- ja valk<^aartilaisväkeö, (•i:':ioisi vallassaolijat värväävät armeijoii Innsa taistelemaan järjestynyttä työ väkeä Vastaan. Ja onko sitä sitten käytetty tällaiseen? On. Monia ker< toja. Tämä kaikki johtuu siitä, että olem me rikollisesti laiminlyöneet vanhai-sen nuorison kasvatuksen. Me olemm^ ^: ^rantaneet' porvariston kasvattaa kou ' , luissaan ja muisp Jaitoksissaan lap- > ;>visenune ja nuorisomme itselleen. Ja porvaristo pitää visun huolen siitä, että heidän .kouluissaan myikytetääa nuorison mieli jo lapsesta pitäen kaik kea työväenliikettä ja sosialismia, vas taan. Niimpä sanookin tunnettu ve näläinen bolsheviikkiiteoreetildco Bu ' •cimin, että "porvaristo.'on kyennyt 'muodostamaan koululaitoksen valist\^ i välineestä kansan pimitysvälineeksi." Ja kuuluisa saksalainen sosialisti ; ja vapauden marttyyri, jonka Saksan : porvarit ja oikdstososiaiistit raakamaisesti murhauttivat. Kari Liebnecht lausui: 'Kenen on nuoriso, sille^suluu 'tulevaisuus." Venäjän neuvostohallit, : joka rakentaa uutta sosialistista yh- >;:teisk!untaa. käsittää tämän totuuden. "Siellä asetetaan lasten sekä aineelli- -nen että henkinen hyvinvointi ensi tilalle. Kaikki paras mitä Venäjällä 'löytyy annetaan lapsille. Siellä kas- : ;vatetaan ihmistaimet heti varhabuu-dessa kommunistiselle maailmankatso mukselle. On jo aikaiaeidän lAmerikan suoma Iäistenkin pysähtyä tarkemmin miettimään kuinka tavattoman tärkeä sija lasten ja nuorison kasvatuksella on meidän liikkeessämme. Eikä tämä a-sia parane yksin omaan teorisoimisel law On ryhdyttävä käytännöllisiin toi , menpiteisiin. On perustettava kaikkialle sosialistisia sunnuntai- ja kesä- ' kouluja lapsia ja varhaista nuorisoa varten.. Näissä kouluissa on sääli-emättä ki&ettävä whäisesta nuorisos tamme se myrl^, mitä porvarilliset . koulut heidän nuoreen aivostoonsa iylvävät ja tilalle kylvettävä sosialis tisia ihanteita ihanteita työväenluokan suuresta teitten puolesta taistelijoita, j<»)ka ra kcQtajia hei£tä on saatava. Porvaril lisen saastan ja myrkytetyn kulttuu rin sijalle on lastemme leihin idtutet tava proletaarista kulttuuria. Valitetaan usein että meillä on o-pettäjien puute ja haetaan joitain yli ihmisiä lastemme opettajiksi. Kaiten kin asianlaita on siten, että meidän ei olekaan erikoisesti haettava porvariin sen valekulttuuni tuimelemia opetta* jia. Meidän on yksinkertaisesti pan tava lastemme opettajiksi keskuudestamme so^alistisen tietoisuuden ja Iu<Mataistelukokemiäcsen läpikäyneitä työläistovereitamme. Meidän on nimittäin samalla kouluunnuttava itse opettajiksikin. Ja me löydämme niitä kyllä keskuudestamme, tai ellem me löydä, todistaa se mei(^ omaa henkistä köyhyyttämme. Kuitenkin kaikessa tapauksessa, niin kauan kuin me haemme lastemme opettajia muualta paitsi omasta keskuudestamme, tulee opettajien puute jatkumaan. Tolseltapuolen opettajien kykyjen kehittämistä ja yhtenäistä suunnitelmanmukaista luomistyötä kyllä kaiva taan. Siinä suhteessa oUä! Yhdysval-' tain ja Canadan S..S..Järjestöjea>i-meepanevain komiteaan, ryhdyttävä vuosittain toimeenpanemaan - muutamia viikkoja kestäviä sunnuntai- ja ke, säkoulu-opettajien kursseja, köfai myös kin lähetettävä, näitten koulujen järjestämisessä neuvomaan ja' opastamaan pa&allisia opettajavoimia. Samoin olisi kehitettävä yhtei£iSnen ope-iussuunnitebna ja; oloja sekä vaatimuksia vastaavat oppSdrjat, joiden johdolla ^^hemmänkin tottnneitten pettäjäin työ kävisi paljon helpom maksi ja tukksia tuottavakst , Lasten Ja vashaisen nuorison kasva tus on tärkrä ja laajakantoinen'tehtä' vä, mutta ei kuitenkaan ylivoimainen, jos vain eSihen Ikäydään taipeellisetia vakavuudella ja yritteliäisyydellä. ^—^8—-: Hyökkäystaktiikasta. Maailman vallankumouksen prosessi, tuo jättUäisraäinen historiallinen murron jonka veroista ihmiset eivgi ole vielä koskaan tunteneet, «m yhdis-- telmä mitä erilaisinunistä aineksista^ kehityksen vaiheista, teistä, taktii koista^,» taistelumuodoista,; voimista^ jotka suorittavat kumouksen jne. On itsestään ymmärrettävää, että erilai sina ajankohtina, tämän prosessSii kehityksen erilaisissa vaiheissa^ ^ prol tariaatin eteen nousevat myöskin eri laiset tehtävät ja, etupäässä erilaise t^tillista laatua «ilevat tehtävät. Tär mä ei ole erikoinen ominaDsuus vain proletariaatin vallankumoukselle. — Samaa 'aue näemme myöskin feodaa^ lisen järjestehnän. muuttumiskaudella kapitalistiseksi järjestelmäksi. Rains-kan vallankumous, joka Euroopan mantereella vaivasi kapitalismin ke^ hitykselle perin pohjin jyrätyn tien; köki myöskin sarjan vaiheita, sangen paljon toisistaan ^roavia, mutta; joilla oli yksi ja sama yleismaaUraallis historiallinen, yhteiskunnallinen luok nerkitys. Tämä vallankumous ai koi (jos tässä yleensä voi puhua "a-lusta" ja "lopusta") v. 1789. Se "päättyi" v. 1815 Napoleonin sotien lopussa ja Napoleonin kukistuessa. Ne jännesvuosisadan aikana vallahkU' mous kävi läpi muutamia asteita, joi ka kuvaavat porvariston käyttamfeä erilaista taktiikkaa tilanomistajia vas ta^an. Porvaristo alotti kapinalla feodalis mia vastaan. Se järjesti sitten dikta-tuurinsa aatelistoa vastaan, säälimättä antoi sille päihin, kaikin keinoin taisteli salaliittoja,. vastavallankumo-mouksellisia Icapfnoita vastaan jne Tämän jälkeen aurasi mitä ankarim man puolustuksen kausi ulkomaisia taantumuksellisia vihollisia vastaani nk. monarkistien, "pyhää liittoa" vas^ taan^ jolle ei ensinkään ollut mieleen aateliston "loukkaus" ja kuninkaalr listen mestausv Maassa, kuten aina kieltämättömäsU on asian laita kansaf laissodan aikakaudella, tuotantoproses si oli häiriintynyt, kaikkialla vallitsi hävitys, kurjuus^ raha-asiat joutuivat hirvittävän sekasorron tilaan, keinottelu rehoitti, huolunatta kaikista pak kotoimenpiteistä — ja kaiken tämän kärjisti, saarto ja luokkasota ulkomaisia vastavallankumouksellisia valtioi* a vastaan. Porvariston (kokonaisuudessaan) tarmo voitti nämä esteet, ja lujitettu aan armeijan, joka' kulki vallankumouksellisen "Marseljeesin" kaikuessa, torvaristo siirtyi puolustuksesta hyok ' iSykseen vihollisiaan vastaan. Alkoi uusi ajanjakso, vallankumoussotien kausi, mitkä objektiivisesti vapautti vat Europan maaorjuudesta. Jokav nen vähänkin sivistynyt ihminen tietysti tietää, että tanakkana tapahtui vallan vaihtuminen, että pikkuporvariston (jakobiinien) tilalle nousi vaU ;aan suurporvaristo, mutta - i vihdoin 'Napoleonin sotilasporvarillmen diktatuuri/ Mutta aivan samoin on kaikille tunnettua, että Napoleonin ,valta verrattuna Europan monarkisteihin, oli vailankumouksellista. Jo «Heinrich leine mainiosti oivalsi 'Napoleonin sotien suuren historiallisen merkityksen ja vapauttavan luonteen^ Ne <mur sivat maaorjuuden Europassa. Tieten cin, verratiuna sosialismiin ja proletariaattiin, tämä oli vastavallanknmo vapautustaistelusta, [yteeiijnen valta. Mutta silloin ei oivat harkitse yksinkertaisestL Poolan^ , «nöKJsta-työntasavallasta, joitten ihan lut puhetta sosialismin totenttamiscs- bo porvariston, voidöksean •^dimilfr ta, vaas bSk^iis^mSa voitolta feoäas^ iisen maaorjuuiien UiWa kasit* t ^ t t ö m ä t padfiEtit |a miaäpssiä»^ tit (Jauresln kaltaiset) valittaa silr< tymiEtä puolu^^äceesta hyW.^issmii nähden siinä essTO vallankomeoko^ aatteiden "psrikedon**. Handlaistea tulee käsittää tällalsm^miaQtilm tolkuttomuus. Sdlä m^oh m^&Mmsa kuin vallankumookseilisten armeljain pistimet, jotka mursivat dlloin läpeen sä mädänneen Europan feodaJiam maaorjnoden kuoren. V i a l t a ilmeni tässä uuden syntyvän k^itaSstto yhteiätunaan kätilönä, ^a "vaJttoval. taksi konstituoituneen" porvariston siirtyminen puDlustuksesta byökkäyk*, seen,,Ilmaisi juuri vallankumoskseUis ten vohnain kasvua. Tällainen oli asiantila jonkuo verran yli sata vuotta takaperin. Nyt.kyi^tään, onko/> sallittavaa ja onko-imahdollista tällainen asiaintila proletaarisen diktatuurin aikana. Eräitä ammentaa'! tällainen)>'ka-vala" ky^mys:eM tämä ole porvam ton taktukkaa?: TätälSn ^ (porvaristo. Miten saattaisi tätä'tehdä pro* iletariaatti? Tallonen perustelu on selvästi ke paamaton. Enemmänkin, se:on,lä^)een' sä opportunistista ja •— suokaa ' an-" teeksi herrat pasifistit suorastaan typerää. Jo aikoja sitten'proletan aatin vallankumoustaktiikkBa vastaan esitettiin tällaisia perusteluja: "Kap na"? — "Amnahda jumala! N^n teki porvaristo". — ^Barrikaadeja^ ko?" - "Varjele Jomala! • NäinMn taisteli porvaristo. Fvoletariaatä muodostaa enemmistön. Se d tarvit* se tällaisia juhnia kdnoja." "Diktatuuriko?; Terroriako?'»'—•""Timä myöskin porvarillista." Näin ovat pu huneet, puhuvat ja tulevat ^ina puhumaan kaikki sovittelijat. Vallankumouksellisille proletaareille ei.ole tärkeä tä muoto, vaan asian htokäcäydin: 4a on itsestään selvää, etfö.potyarilljsen ja proletaarisen "paisttmisen'V {lorvo-rillisen ja proletaarisen '^laajentum' sen" välillä on täsmälleen samaeroa-r vaisuus,rkuin porvariston ja proleta' riaatin, kapitalismin ja kommunismin välillä. Ken ei tätä eroovaisuutta ka sitä, se ei käsitä suoraan sanoen mitään, se on toivoton, hänet voi pelasr taa vahi hauta. ' Kansainvälinen porvaristo tietenkin on perin mieltynyt siihen, että ptole tariaatin d&tatuun «1 laajentaisi alu eeilista alaansa. Porvaristo harkitsee kerrassaan hyvin: "Jos jossakm maas £a on sattunut sellainen onnettomuus, että tyiöläiset.ovat ott&ni^:'käsimsi vallan, niin istukoot he ttiaassaan ku ten korkatussa pullossa^- Istukoot; ja älkööt liikkukb-.pitemmälle.' - Porvariston ikannait^ on ' tällainen harkitseminen ymmärrettävää.": Mijt ta; että henkilöV joka,kutsuu* itseään "sosialisiiksi"i'periaatteessa esiintyy proletaarista !'laaj<mtumista" vastaan,; niin silloin on selvää;'että Iän on lä peensä vielä porvaH, eikä vallankU' niouksellinen proletäturl: ' Aivan imelää ja: järjetöntä on sun. seuraavaa tapainen perustelu "Pistin ei kelpaa sellaisille hennoille asioille ^uin^on sosialismin ylevä aate." Tämä on porvansvapaamielisten laulujen säveltä. Mutta, eikö kapina nojaudu 'pistimiin" ? Eikö kansalais sotaa käydä niinikääti. "pistimien"- a-vulla? Hento kommunismi kelpaa sa lonkeihin, missä ihmiset layerteleyat, Se ei kelpaa ankaraan elämästä-jrkuo lemosta, käytäyäan,*kan»i>paiiuun, mi»., sä ihmiset taistäe|vat'ja1iaatuvat a-siansa puolesta. TäriÄ «a — julmaa ja ankaraa elämää. Muttei se on to-' tTellisuutta ja yJftvien aatteiden'tote-^ uttamista, eikä niiden platoonista huo kailemista. Kf>mmunistises3a Manifestissa on lai^suttii, että proletariaatilla^ on voitettavana koko • moihna.' MiteiM? Vallankumouksen >-kauttako >- niin muodoin ?äs myoddn .Vpistimillä", proletariaatti jossain maassa «n ottar nut vallan lasiinsa ja «n/kyllin voi makas hyökätäkseenporvorillisia valtioita* vastaan, merkits^-scr että val-ankUnMUksellfaten^ voinv^ion^suviri, ^ ärjestynei6yy3.oivhyvä,>voiton menes tymisen mah^lollisttv^det-ovat-eauret. Tämän täytyy-ollajpelflittayaa porva^ ristolle. Sen täjnkyy.olla riemua tuot-tavaa proletaarille. Ja samalla, kaik cien maiden proletariaatille» sen ohel-a myös sunä kapitalistisessa maassa, onka kimppuun pwil«taaritasavallan vallänkumousannciia -tekee hyökkä]^ sensä. Tässä .nousee uusia . "perusteluja'' tällaisen takti&an .mahdollisuutta^ taan jo voittaneen mailma?! proletariaatin osan tahcdta. "Sekaantuminen" ei ole pysyväistäv!. "Keinot*oisesU' uqtu/,vaan ei ''«UniaMisesti syntynyt" NeuvosU^yaltä d kd ^mih»»- köaiu ^Sellainen v4ta onkokoonkyhät ty lait(xs, jne. Ennen kaikkea teenuneltseUemme seUäiscn 'kysyinyksen: niiksikä porya. risto,**fid£aantaa'^ ?i^iin;^osioihto ja voittaa siitä? ' Tokko te huomaatte ainoankaan vaikkapa vaan Puolankin porvariston, olevan niin tyhmän, että se protesteeraisi K a a ^ jtai Englannin avusta? Tokkopa te huomaatte ainoankaan vaikkapa vain Uiäcarii^ »orvariston protesteeraavan tällaista avua saantia vastaan? Tietysti «tte. ^orvarit ovat toimen ihmiäiä; He ei-mii" mda mtm vallwa1tamoito^ ja piffial&lsti^ täsrtyM toUa teuseen hm omaMr HiBvssioio: ee<&eiiä ksja, isSsakozeiti^. kaasoja ^ j^^t^ taistdtm pnMma&Ua ameijolta m taan. v.- Porvaristo ön viim. Mutta eräät eoäalistlpaslfistit tyhmiä.. Tässä ea-tdn^ mnettomims. Täs^oo —spiUi* im^nxb^t Jonkd erdttavatvast^uo tamat t y ä ^ n piirit., Hmä virh^ täjr tyy saada hävitetyksi Soäfalipasifis» tisen, oleellis^oilsija iitteaivanhen-gian täytyyix^iida^^ttiliotnksi^' d^oäta sen avulla työväeidu<te ei kykene saamaea voittoa^' iSm ^kysisa 'porvaristo mainfostiimtiaatoaea toistaan, eikä baBnnd(sa ottaa vastaan tätä apua, niia miteiää sittoi kaasaia välinen proletariaatti saattaisi Ideltäy tyä keskinäisestä avunannosta ja toverillisesta sekaantumisesta kuin kysymyksessä ovat soaifllisniyn edut ja sen voitto?/ > Saattaa' tietenkin siiaä tai sihiä^t^pai&sessa olettaa,, kääntämisen ^ka, ei, ole'vielä tulhit^ että sUien vielä i6le'^voimia"'''ji»e. Mutta d fom eidttSä^^t<eriaaWl«f?ifl mIeteöBJ®. T : foiselta puolea, koa kerraa "sekaan /tuminea? j» oa aQraaut (oa alkanut ulkonainen "Notvostoimiaen^X kosa- Imuniset puolueet ovat velvolliöet sitä tokemaaa l^ailDella tarmollaan. Maaten syntyy, suoianäiaea. kavallds ja karkulaisuus vartiopaikoilta. Itse ad ^ssa, eikö olisi kavaUusta puolueea ta- ;hoJta olla tukemaUa kapinaliikettä ^äomaa.vastaaa, i n M on mahdoton ta välttää tai mil^. jo oa alkanut? Aivan samoin on punaisen interventsi on (väliintuloa) laita. Sitä ön tuettava kukin keinoin. Ja se, k ^ tahtoo QU^ kommunisti tai lukeutua-heihin, m^tta protesteeraa tällaista avunantoa vastaaa, hää «iole kaasainvällnäi vallankomousmies, vaan nationalisti^ nen opportunisti, totta kyllä, jonkun verran "lievempää'^ laatua. Nationalististen mielialojen uudelleen arvioiminen työväräluokan keskuudessa on samaa htiia m^lu opportu his)tienf keskuudessa ennenaikaisesta vJlänkumoukselUsesto kapinasta;'^ tentkin^ kypsiymättömyyden 'täpat^sia saattaa-löytyä^'- Mutt^'8i}ldiääii''ovat piiolue^ velvollisia sdittäMääs'^^* äatteellisenkantansa, uida vastea^vir-, taa, eilä porvarillisi^abovinisnua ja piMcuporvarilliseä poliittisten rihka-tnälkaupustelijain «yanayedös^... Me olemme asettaneet kysymyksen an^mmäii tai vähemin^ abstri|kUs^^^ ti., Mutta.meiUe,onii!lySS».että esille nostetut Iqrsymykaafe ;muuttuyat teoreettisista käytännöllisiksii.- Me elämme murroskautta,^ proletaarisen-puphis tuksen ja proletaarisea hyökkäyksen rajalla kai>italismin linnoituksia» vasc taan. ~Ellei.tänään^ aiin huomenna, kysymys käy läivän.^ kysymykseksL Jokaisieilla tulee olla pnAleenil teoreet tisesti selvillä ja: täysin käsitettynä., Vallankumoos.saattaa!'Voittaa- vaan rriailmanvallankumoi&sena. Me olem me toistaneet tämän tahaiisia kertoja.' Siksipä mahdollisuus jonduttaark^pi?. tälismin vararikkoa^mulssf 1^ on; vallankumouksellinen ..välttämättö^^ myys. Joukot, jotka ovat taistelusta väsyneet, tulevat vuuvutetuiksi ,t«han-nestikiduttavamminjos, koko prosessi pitkistyy.' Me ätästämine vaimiam me jos i^meälia on jnahd<rflisauSr(mikä ei ,tiet6i)kääni^^n&- ole :mahdolli^ porvarillisen järjestelmän iahoon rakennukseen syöstä aseelUsen proleta; riaatin aktatuurin teräksinea^aiuurin särkijän. — N. Bucharin . Kun jdknisilla: eifAe muuta tekeipäBstä ~ niin oksien tdevHtvvalheitsj... l SM PAIKAN Lookkatietoiara sosialistinen mies tai sainen, joka omaa hyvän suomen' yelenr ja kj^sme soomentämasneng' lanninkielestä <hyvä jos muistakin kielistä) sekä msa. y l e ^ edelly-tyk^ ja innostusta harjaantua sosialistien saaomalehti^öhön, saa pai' kan VäpaiisJehdessä' toimitusapiM' c2 täy^myt toiulua.Cana- .«atai IV^svaltain S. S. Järjestöön tai ^nkun muun maan vastaavaan s» sialistqiuohieeseen vähintään vuo-deaajaa. H^onidtset todistuksineen, suosi, toksineen ja pajMcavaStimuksineen on ^hetettävä^i^^den toinuttajalle ennen maäliisk. 25 päivää allabievallä o-sotteeila. Lopullisen valinnan tekee S. S. Järjestön Toimeenpaneva Komitiea. Touneen on astuttava-huhtikuun p, tai ^'imeisiään ennen toukoko 11^- Vää.^ H. PURO, Äa; 69, . Sudbury, On; Viime s^&oina ovat .ulkomaan, sanomalehdet :ryhtyneet valheell^ten ^säh cösaa<;miens& avuUa ^ikeafuvsotaretr teea Neuvosto-Venä^ vastaan,:'jon ka; hyölÄäyssuttnnitelmien vuoksi ne yövät hätfirumpua. .^Jos o^ialimnie porvuilehtien tar^itsyjkirjottaa tämän johdoste toveri Steklöv^ olisi mei däa bolshevikiea a&omuksena jonakhi levänä: hyöil^tä naapurimaittemme dfflippaun. valloittaa Grusia, Latvia, Puolt^ Bumani& ja Viro. cMutta^^^ emme vielä tyy:tyi«.r Böl^viki^tar toituksena «n tunkeutua K e ^ ^ ^ r aai^ ^ ;koho.fctaas^;t^9nWt^^^ punainen U p p i L . - • - Vihbllistenun^- t M ^ . k a i ^ } ^ per. oittaa naapumiamn^^^ Jäi^otfos^ sotaan Nettvostory<mäja4^.i. 'oistäiseksi totean\aie ."tyjily^lipellä sen^että ;he^^ jl^pt^^ co^ni^^ittMiM^^ iliinl^rna jpuo^a^kijm aiset jei ;^^aj|s^ t a u t t t i ^ i ^^ vittämihi huhuihin kovm ej tscvalla. Ovati» muoAaa^ aaa] Itak^ Mhehtineet peruuttamaaakin bolsbevdkien hyöSiMysaikdta.' Siitä huolunatta jatkavat nuo salaperäiset voimat toindntaansa. Ne tah ovat pälastaa renaanraltiot meidän taholtamme ul&aavasta ."vaarasta". Vastoin ^inainittajen/' valtojen omaa na? Mistä lähtevät kaikki nuo vai heelliset j a hälyyttäyät tiedot? Täs tä on epäilemättä kysymys venäläis ten oikeistolaisten juomstä Neuvosto- Venäjp Yritetään estää bolshevikienalkama taloudellinen rakennustyö, ^tehdään heille kaikenlaisia esteitä ja: täss^ saadaan tietenkin te^ hokast^ apua niuiden maiden oikeistolaisilta. Kaikkien hälyyttävien tietojen levittäjinä ovat näkymättömät ranskar laiset provokaattorit Venäläisten >oi-kdstolaisten. avustamisesta ei' juuri voi eiisi kädessä epäillä muuta kuin Hanskaa hallitusta. SUlä tämä halli tus el^uinkaan^^s^^ vihamielistä käy töstään iNeuvostorVenäjää; .vastaan Ransialain^ risteilijä vei Batiunin satama^ rneuyoetohallitukseJle luovu tettays^ injääiätyn laivan. Banska ylläpitää ja harjoittaa Wrang^l,in jouk kojea taiteita. ,Pilsudski määrätään matlrastan^ Pariisiin, muttä länen on tuskin osottaa sie lä ystävällistä mielialaansa "Neuvos^ tovahaa^ix^itaan; I^ttoutuneitteh - impoialistien tar-botnksena od aikaansaada yleinen kiih tymys bolshev&eja vastaan ja käyttää <^rtetttiaak^ ai- ^Mnsa^ N e ^ ^ vastean. Kar-^ huh tapana'on ärjyä-' enneiikuin hyökkää lehmän kimppuun. Reunavaltiot on tietenkin sopivalla tavalla vaimistettaya. Wjxuigelin vielä pysty edustamaan "venäläisyyden vaati muksia", vastusti Ranska:; reunaval-tioitten itsenäisyyden',tunnustamista, Wrangeli^ luopuessa Krimistä ja jKoii^tantinopoiista muuttui Ransr kan kratäjie^ Se oli hytiiat vian ja^Virbn itsenäisyyden puolella. on myösldn se, että s^^^ y^lanktmoiikselli^ on olijat vastayaUai^^ par-ha^ tä-aptueita taistelussa Neuvosto- V^jää vastaan, on nyt ruvennut käh nattamaan "k^anvaltais^ reunavaltioita. EsimerUld vaUcuttaa. Toiseltepuolen ei Neuvosto-Venäjän sisäinen tUa anna vähääkään aihetta QMiseen ldilwitu]^ Viimeinen nea vostokokous pii «simainen, jolla ei oi lut nutäan>^'^£otäis^ Idmaa. Oltiin sitä mi^ltäi että sota on nyt vihdoin kin j S ä t ^ y t (ainakin mikM^ se riippuu työkansan^t^^ Kokous o-misti .koko harrastuksensa rauhallisen lakennustyön elvyttämiseen. Te: kipä # v i ^ eneinmän^^^ a s e ^ osan anneija^ Ie.; ^ c f t d ^ ^ l ^ ^ on nykyään .jo.,^liaimt.^^'M että rauhankannatte ^irtymisen yhteydes- ^ tapahtuneet joxd^ ovat ftntaneeti.valeldelijö^le ve myllyyn. Sillä-myllyjä oa ipaljon ja vettä vähää. ...Mutte maailmaa kansat ja etea kin rajas^tujen.työräestö huomaavat huhujen mielettömyyden ja vaiheeUi' suuden. |(e tietävät, että Neuvosto-haiiitv^ c^a ja Venäjän ^akoili^eel la: ksosalia: ei voi olla mitään h>yök-täyssuunpkelmaa.! Mutta joitdn mui ta, joille m e i i ^ rauhallinen rakennus Juomme on kauhistus. Ne' ovat Cal-Öet^ Pariisän kffla^unaidiea kukis^ tajan ^Uceläiset, ne ovat eri miutten sotilaspuplUeet ja meidän västavallan kumoukselJistemme^^^^^^ piile- .^;fääI^)öks^ heidän yrityk^nsäo rM««;;. ja häiritä Neuvpsto-Vcifijän taiöuddlista uudis tustyötä ovat tuomitat epätmnistu-maan. Ei\Ät edes naapurimaittemme por^Biflliset ptiolacct, jotka,senlStän pdijaltäaji ovat samaa maata muit-eh porvarien kanssa, usko näidm mie ettnmiin kdffiiatöihln.' )lfddäa.täytyy psdjastaa ja panna iSpi^ipaalnua auo kunniattomat seka sorron hankkijat ja kansamväliset ranhätthäiritsi^ jotka kuten ^oyd tahtoa.: iSdvaä on,' etteh?ät auo"pe-astajat^.' suii&aaa katso XQunavaJ[tioit ten etuja. ReilE «Ui omia likaisia tar .koitoksia^',,;... „ Ket^ (»at sitte kaiken ^mSa taka* käsika. — J. Stdckiv. George sanoo^ jutdsevat haBd maalK Toki |»k)öUyB sietävät ämiSrit kä-dek^ ja kaikkialla värittävät uusien sotien ^vosto^Venäjä tulee raivaamaan JkaibM vakhtdlfat tieltään ja käy- InSanj vttovasti luuhalliseen iySbaa s25 - Ganadan Dollarista LAHETYSSULLT OVAT SEUBAAVAT. 40c lähetyksistä alle $30.00; 50c. lähetyksistä^ $30.0a~$40.00; 60c lätetSfö ?4Ö.O(M§0.00; 76c lähetyksistä $60.00-$100.00. Yli $100.00 25c. jokaiselta all^alta sadalta lisää. Raharälityksemme No. 1 aina 40övat' Suomessät maksetut rahojen vastaanottajille, niistä vömeisetvk. 15 p. VAPAUS, • - Box 69, Sudbury, Ont. Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan tov. A, T. Hill, 214 Adelaide St West. Kuten olette Vapaudesta nähneet, on B. CV Federationifit huonossa taloudellisessa asemassa. Kun Federa-tioniti on melkeinpä ainoa kunnollinen sanomalehti koko Caadassa, olisi sumalaitsekiri sitä tilauksilla ja lahjoilla kannatettava. Meillä on myytävänä Federationis-tin yhden vuosikerran tilauskortteja, 'hinta $2.50 ja puolen vuodien kortteja $1.50. Välitämme tilaukset ilman prosenttia emmekä siis voi asimiehillekään antaa prosenttia. , Tilauskorttien lisäksi oh meillä ?1.: OO, $2.00 ja $5.00 kortteja, joita voim me antaa niille jotka lahjottavat Fe-lerationistin ayustusraihastoon Odotamme toverit toimintaanne yi-, läolevassa asiassa. Tov. Box 69, V A P A U S , Sudbury, Out. JÄRJESTÖN ASIOITA TILITYS SyOjVIEN PUNAORPOJEN AVUSTAMISEKSI KERÄTYISTÄ VAROISTA Tähän meimessä on keräyslistoilla ja iltamien kautta tarkotukseen koottuja varoja tilitetty toimeenpanevalle komitealle seuraavasti: Rahastoon siirto v. .1920 ....„...._..., .„„.:.. ....„:. Greighton Mine S.S. Osasto, K. V. Kosken kautta Colemanin S;S. Osasto, A; Koiviston kautta ...„...;.._'...„..:............ MUe 229 A.C.R., M. Jaakkolan kautta ..: Schreiberin SS. Osasto, L. .Halosen kautta Levackin SS. Osasto, K. Anttilan kautta MondinSS. Osasto, K. Kuukkosen kautta > Iröquis Falls, Frans Mäkelän kautta Laken, B.C. SS. Osasto, M. Karlsonin kautta Nummolan SS. Osasto, Mike Salon kautta . North Staren SS. Osasto, A. Wainen kautta .„:..._...:.... Naime "Center, Tom Kopran kautta : Sointulan SiS. Osasto, K. Savolan kautta Timminsin SS. Osasto, A. Haalajan kautta Nidcelton, Ont., Sam Luoman kautta Salmon Armin SS, Osasto JoJm Huhtalan kautta/: Salmon Armin SS. Osiisto, Mrs S. Mäen kautta ..... St Catherines SS. Osasto, R. Laurilan kautta Millarin S. Osasto, A. Raivion kautta ..v.......... Sault Ste 'Marien SS. Osasto, V. Varmasen kautta .„............:.:......—. Fort Francesin SS; Osasto, I. Kataisen kautta J, Wicklundin Camp, ACR., Riku Annalan kautta „ Port Moodyn SS. Osasto, E. Lehmannin kautta .......... Grean Valleyn SS. Osasto, Charles Raunion kautta .... Pottsvillen SS. Osasto, M. Wesan kautta .__.„.,:...:........... Ladysmith, B.C., O. Salosen kautta —TT-:• Sudburyn SS, Osasto, A. Männistön kautta Fort Williamin SSi Osasto, E. Kuuselan kautta ........* Gopper Gliffin SS. Osasto, J. Seppälän kautta „_....„.„„ Chase: Kiverin Toveruus Seuralta . Quibellin SS. Osasto, Lauri Hakolan kautta Thorhildm SS. Osasto, J. W. Pasasen kautta Sointulan ^'Myr^" ..:.„......:..„„..._..„.. South Porcupinen SS. Osasto, Verner Bascon kautta Cobaitin SS. Osasto Nipigon SS. Osasto, V. Niemen kautta Finlandin SS. Osasto, Tobias Hillin kautta Vermillion Kiverin SS. Osasto, H. Simosen kautta Toronton SS. Osasto, J. Latvan k a u t t a . . . . • EckvillenSS. Osasto, F. Nikkolan kautta .......„.,__ Lake Cateaun SS. Osasto, E. Westin kautta Bowien SS. Osasto, J.,A Laition kautta _.. Nolalun SS. Osasto, Nick Pellon kautta Mile 154, ACR., Tom Holmin kautto . . . . _ . . . . . . ' . _ „ „ . . . . _ _ _ _ 1 : . : . . . . . Lapin SS. Osasto, Chas. Kaupin Eiutta _...„... '. ' Sicamousin SS. Osasto, F. Rantasalon kautta .... Vancouverin Finnish Soc., E; Mannerin kautta .... Cateau Halin SS. Osasto, Kivikosken SS. Osasto, J. Rissasen kautta — Port.Arthurin SS. Osasto, I. Seppälän kautta ......... Yhteensä 103.15 27.05 47.75 47.qa 27.20 8.75 9,75 51.00 3.25 37.5i) 6.00 27.55 78.00 133.65 30.00 3.73 13,10 18.80 26.60, 15^.25 40.25 53.00 37.00 138.00 38.05 ..... 106.18 ..... 43.25 27.75 ..... -24,90 ..... 274.00 ...... 10.50 21.15 .... 89.35 ..... I27.9il „.... 99.00 147.00 . 34.41 50 . 174.90 18.85 . 25.15 . 13.25 .. 37.50 2.00 20.09 . . . 16.80 19.50 . „ 10.^5 66.85 V 67.00 $2634.82 Tilitystä jatketaan sitä mukaa kuin ihetyksiä saapuu. Joiltakin paikka- [unnilta on tilitys tehty useammassa erässä, erihenkflöirfen kautvi», joten osastoja ja tovereita pyydetään tar]; ' amaan tSlitys huolellisesti ja jos on jotakin muistuttamista sen suhteen niin toivomme teidän ihnottavan siitä tonneenpanevaUe komitealle allaoleval la osotteella. Kiittäen lal^jottajiä samoin kum keräyksen toimittajiakin, kiiruhdajn-me ilmottamaari, että kertyneistä ^'3' Toista on jo lähetetty Sucm.Sos. T}'^ väenpuolueen kautta jaettavaksi li3" dänalaisille Suomessa tuhat viisisataa dollaria ($1,500.000). Rahalähelyksien ohella on myöskm lähetetty eri paikkakunnilta jonkoo verran vaatteita ja kenkiä.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 12, 1921 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1921-02-12 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus210212 |
Description
Title | 1921-02-12-06 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
i
C^tpate mm. ^Mestca Msesken»
jr Salljttiyfisa, Oat, jo-
~. ja Isoantalaa.
^ VAPAUS (Ubeily)
TO© onlF «rgaa of Fiaoffih Worker8
in Canada, Publisbed in BnHmtf,
mt, evety Wedo€8iday and Satoiday.
MvörtiBins rates g0c m «d. ladi.
tamom cbarge for sin^e inse?tion
"m. Dlseoimt oa staadiag advsrtifid-mmt.
The Vapaus f 8 the best aArer
öfcjpg mediom axoong the Finniflb
PeopTe in Canada.
/ Ib^ 60e _
— Alb faätta Inrtaflffiotiilosfista 75c
*- Eoolenuodhnotttet $2.00 (mnis-to?
SrssyistS 58c kaitakin Ifaikd). ~
iSiblaQa> ja avioL iIfflot.,'aUD hinta
42.00. nimenmtratosihn. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-02-12-06