Vapaus, May 21, 1925

              «f
•Sit/ tapahtcrastietoja jokaiseDe vuoden pisväile- jr.m.
Toverit! Vaikka joulu onMn 30 ohitse niin siitä huolimatta
• tETiä arvokas Kalenteri ole vielä menettänyt merMtystänsä.
Tfi-Saa "^iis se viipymättä itsellenne. Hinta on ainoastaan 60c,
t-olinatta siitä että Kalenterissa ön lähelle kaksisataa sivna.
Tässä on toinen arvokas vuotuinen tietokirja! Tämän Ka­lenterin^
arvo onkin jo yleensä niin tunnettu ettei siitä tarvitse
Mlioa puhua, jota todistaa mm. se että Vapauden oma osuus meni
kdn kuumille kiville kahden viikon ajalla. Nyt olemme myyneet
toisten osuutta jo useita satoja kappaleita ja saatuamme tietää
että sitä on vielä nytkin joitakin satoja kappaleita Yhdysvaltain
nnoluelphtiliikkeillä jälellä olemme sitä tilanneet lisää ja tilaam­me
siä mukaa kuin tilauksia saapuu ja painosta riittää. Toistai­seksi
kvllä voimme kaikki tilaukset täyttää. Työläisen Taskuka-lenterin
hinta on 30c Imettäkää siis toistaiseksi sillekin sur-keflematta
tUauksia.
Toverillisesti tervehtien
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA.
Box 69, SUDBURY, ONT.
Port Arthurin antisia
Luä«elo»tufta uutricsen "lakko I,
W:n poikatalolla Port, Arthuris­sa".
Lakon alaiseksi on joutunut
Arthurissa "Hoito"-niminen ravin­tola,
joka sijaitsee 314 Bay St., La-bor
Temppelillä, joka nykyään on
iw.w:läisten kontrollin alaisena.
Irakko alkoi syystä, että mainitun
ruokalan johtokunta sanoi irti
erään palveluskunnan palvelijoista,
joka jo oli ollut pitemmän ajan
mainitussa paikassa työssä, antaen
sillä tavalla ruokalan sääntöjä vas-^
taan tilan naimisissa olevalle, myö­hemmin
taloon työhön tulleelle hen­kilölle.
Ruokalan säännöt nim.
näärittelevät, että talon palvelus-kunnassa
tulee käyttää etupäässä
yksityisiä naishenkilöltä. Tytöt te­kivät
valituksen ruokalan johtokun­nalle,
vaatien erotetun tytön työ­hön
ottamista, jonka johtokunta
jyrkästi kielsi vastaamalla: että
voitte mennä vaikka helvettiin, kyl­lä
me uusia saamme. Tytöt antoi­vat
johtokunnalle vielä seiuraavaan
päivään asti aikaa muuttaa Maa­toksensa,
jota se ei kuitenkaan teh­nyt,
joten tytöt päättivät lakkoutu-maUa
pakottaa johtokunnan taäpu-maan.
Tuloksena oli että talon
13 palvelijasta 8 poistui heti työstä-
Toisetkin olivat kokouksessa luvan­neet
poistua, mutta jäivät kuiten­kin
työhön ikäänkuin Tikkureiksi.
Samalla annettiin talon puolesta
heti lopputili niille tytöille. Jotka
lakkoutuivat yhden puolesta, täyt­täen
sitä periaatetta, jota heille «li
opetettu, että yksi kaikkien ja
kaikki yhden puolasta.
Kuvaavana esimerkkinä voi mai­nita,
että heti tyttöjen lakkoudut-tna
alkoivat entiset union delikeitit
ja mahdollisesti nykyisetkin värvää­mään
rikkureita työmaalle, j<Äa
tietenkin kävi heille hyvin, sillä oli­vathan
h^ jo tottpneet työläisiä
johtamaan. Niin kävi nytkin. Hy­vin
kauniisti selostettiin, että ei
mitään lakkoa ole, vaan tytöt ovat
poistuneet ja siinä kaikki, joten jo­kainen
voi vapaasti tulla työhön, i l ­man
että kukaan voi siitä moittia
heidän olevan toisten leipää syö-
' mässä.
Missä on nykyään se teollisuus-unioniE*
tien todellinen kanta, jota
he usein toitottavat, silloin kuin
' heidän omassa omistamassaan liik­keessä
tapahtuu tällaista, joka ei
! miellytä ehkä kaikkia liikkeen joh­tohenkilöitä?
He menettelevät ai-
I van samoin kuin porvarillinen maa­ilmakin,
antaen palveluskunnan ym­märtää
heti, että te olette meidän
' orjiamme, ja teidän on tehtävä
niinkuin me käskemme, tai muus^
tapauksessa saatte marssia ulos.
Samoin menettelee porvarillinen
maailma. / Samoin voi kysyä mitä
he ovat tarkottaneet lauseella joka
on heidän ilmotusreklaamissaan, et­tä
heidän ruokalansa on ainoa työ­läisten
kontPoHeerama liike kaupun­gissa?
Uskon kuitenkin että kaik­ki
ruokailijat mainitussa liikkeessä
eivät ole johtokunnan kanssa sa-
Tnaa mieltä, vaan että ainoastaan
ne henkilöt, jotka eniten huutavat
järjestymisestä ja jotka ovat ny­kyään
johdossa, myös ovat ensi-mäisiä
työläisten etuja polkemaan
silloin, kuin heillä^ on siihen tilai­suus,
niinkuin tässäkin tapauksessa;
Vielä enempi liettävältä tuntuu se
ehto, jonka he olivat antaneet lak-koutuneille
tytöille, etta heidän on
pyjrdetiSvS anteebkf ennenkuin bel-tS'
otetaan tak^tin työhön. Mikä
liettävä löyhkä haiskahtaa moisista
lauseista. Pitää vieläkin kysyä mis­sä
on heidän järjestymisensä —
o.b.u :laisuutensa ja i.w.w:läisyyten-sä?
' ' .' '
Anine BnTIer, , englanninkielinen
puhuja, joka on kulkenut yli Ca­nadan
puhujana, poikkesi kaksois-kaupungeissamme,
pitäen kaksi on­nistunutta
' . puhetilaisuutta, sillä
kummassakin paikassa oli kuulijoita
hzslin täydeltä. Anele BaUer oH;'^t. " Mötta Jos he fijtte jeopuvst
aJkajasn lähtenyt IjikkeeBe tErko-'E.Sa tasslaa m&iSs. elevaa oikeus
tukselLa esktSI venäliiciä fi],iEejiviedS JJIOS t&i kutsua poliisi vie'
ja ijiennoida niiäm 3%tejdeEsä.;.jsSin. Siitä ei ollst kellään var-
Matta oli häceltä estetty kuvien
esittäninea c&n&ä&l&lmn sensuuri-hallituksen
tähden. Ainoastaan yh­tä
filmiä, jossa kuvataan Leo Tcls-toin
elämää, olisi hän saanut esit­tää,
maksamalla tavattoman kor­keaa
korvausta.
muutta, oliko poiiisiEe selostettu
kulaka nSmä feenkiiSt ovat kiyttiy-tyneet.
OlisöMn tlssä ollut osas­tollakin
tikisaus vedota, mutta kun
kokouksessa tuotiin Emi, että ky­seenalaiset
henkilöt itsekin tuntevat
pahoin teImeer.E3, ja aikovat paran
Puheen alkuosassa selosti hän mii-j taa tapansa ja vieläpä %-aikka kor­ia
perusteella filmien esittäminen vata tekemänsä vaurion, niin pää-oli
kielletty, ja toivoi että vastai-tettiin juttu jättää siihen ja kat-suudessa
voidaan jollakin tavalla soa josko he pitävät sanansa. Sillä
järjestää filmien esittäi^inen. Ca- osasto ei ole muuta tahtonutkaan,
nadassa. Seuraavaksi hän siirtyi ktiin siistimpää käytöstä. Ja sen
selostamaan yleistä Canadan tilan- korvauksen saavat vauriontekijät
netta. Etenkin selosti hän laaja- gQorittaa Nova Scotian lakkoavus-kantoisesti
kaivosoloja U. M. tV. tukseen.
järjestön 18 ja 26 piirissä, joissa, 0«Mton kokeaHessa 16 palvSnE
hän <m persoonaUisesti oUut ja tut- hahtikuata tilitettiin • keräyslistat
kinut ^siellä työläisten oloja, ja oi-Laurilan perheen hyväksi: Miina
lut heidän kanssaan taistelemassa ^^^^ Hiltonin lista §25.50 j a Mii-kaivosparooneja
vastaan. Myös kos- jj Hukkalan lista §20.40.
ketteU hän puheessaan Canada^, Finlandin osastolta oli tul-vallitsevaa
^työttömyyttä selvasU pyydettiin avustus-osottaen
että Canadan hallitus ei ' ' \ .
ole tehnyt mitään työttömyystilan- i^!»?^'» ^ ^f.">°^"t .^^^^^^x?'^?
teen poistamiseksi, vaikka samalla rakennustaan. MeiUa
tuhlaa haUituksen varoja suunnat-«° ennejnnam tehty paatos, ettei
tomia summia koulujen militarisoi- «^t^ta taman suuntaisia pyyntoja
miseen ja suoranaisten kadetti- Suoniloon, mm kauan kum m_e_aia
koulujen ylläpitämiseen. Vielä se-. on velkaa omasta haalistamme. Mut-den
ja 10—15 ^-aotfen. Ranonka-sajat
saivat kalkki palkinnon. Eris
pslkiatotaociareista khjotti ylimää­räiset,
palkinnot ja kahsilipat kai-kiUe
palkinnon saaneille. Joitakin
renonlausajista oli erittiin hyTp'iä,
vaikka olivat niin nuoria. Hiin lap­set,
koettakaa kehittää eteenkinpäin
lahjojanne.
losti hän, miten hallituksen puo-.ta käättäm ne vaikeudet mita pie­lestä
tehdään agitatsionia siirtolals-«ellä osastolla on niin vanhoillisessa
ten hankkimiseksi, . selostamatta'y™Päristössä, päätettiin että jos ku­kinkaan
maassa • vallitsevaa tilan-,ta vapaaehtoisesti ottaa kerätäk-netta.
t , 5 h 5 „ ^ , . . h d . U U . „ M a , ! » i t o av„.^.aa„. V. M M tar- ^^-rZJ:^Z;;Lr^^
palkkasuhteita j.n.e. Mitä ajatte-Joutui keraamaan. saiiuta. «muun p
levät Canadan työläiset kuin eivät Virallisen kokouksen loputtua oli
järjesty omiin jiirjestöihinsä ja tais- erittäin hyvä keskustelukysymys Ca-tele
itselleen ihmisoikeuksia. Ai- nadian Labor Partyyn yhtymisestä
noastaan 250 tuhatta voidaan^ las- ja kilpailevasta unionismista. Ky-kea
järjestyneeksi joukoksi 8—9 symyksen alusti erittäin selväpiir-miljoonaisesta
kahsasta. i»orvareiI-'teisesti nuori toveri Eino Ahola,
la on heidän omat järjestönsä.' giitä syntyi vilkas keskustelu, jos-
Muodostakaamme me työläiset oraat' ga oli paljon oppimista. Kysymys
taloudelliset ja poliittiset järjestom- päätettiin siirtää keskusteltavaksi
me, niin silloin me voimme tuntea osaston ensimaiseen viralliseen ko-luokkamme
voiman. " koukseen.
SuuJrempia näytöskappaleita mitä | Huhtikuun 18 päivänä oli lasten-on
taas osastomme näyttämöltä jj^^j^ toimeenpanemat iltamat hy-odotettavissa
on "Liekkien leimu^^^^ ohjelmalla. Puheen piti 10
.a*. Kappale on kaunis yhteiskun- ^^^^.^^ ^^.^^ tavalla missä meille
vanhoillekin on oppimista. Ohjel­maa
oli 17 eri numeroa kaikki klu­bin
lapsilta, m. m. näytöskappale
nimeltä "Vala", kirjoittanut Aku
Päiviö. Viimeksi lapset marssivat
pianon säestyksellä ja lauloivat yh­teisesti
englanninkielellä laulun Pu­nalippu.
'
Iltaman tulot klubi päätti käyttää
palkintoina lapsille urheilusta, ker­tomuksista
ja runoista.
Vappuna pidetyssä kokouksessa
klubi päätti panna huviretken toi
nallinen huvinäytelmä, monenlaisi-ne
eri kohtauksineen. Jokainen p i ­tää
mielessään, että tul^e silloin
katsomaan kuin ilmötetaan .kappa-leesta.
— J .
Iri paickakiiiiita
JSOINTULA. B. C.
Keia täällä on jo ollut pitkän a i ­kaa.
On ollut hyvinkin lämpimiä
päiviä. Heinä on jo hjrvin pitkää.
Kysymys haalilla juopottelemisea. ,meen toukokuun .yiimeljBenä sunnun-ta
minun täytyy kai selostaa lop­puun,
koska kerran aloitin, ja kun
näkjry lehdistä, että sama taistelu
on käynnissä joka palkassa. Tämä
kapitalistinen! yhteiskilnta kasvat­taa
itseensä kaikenlaisia nilvisiä ja
mätäpaiseita, koiratorppareita joka
kylään jotka levittävät, myrkkyä
ympärilleen. Viime, kirjeessäni ker­roin
siitä, että osasto kielsi 3 Jien-kijöltä
kaalille pääsjm. Mutta myt­tyyn
se meni taaskin. Täkäläisen
tukkikämpän isäntä oli näet ^vedon­nut
poliisin ja saanut sieltä sellai­sen
tiedon, että sellaisiin tilaisuuk­siin,
missä kannetaan pääsymaksu,
ta:ina. f
Ensimäinen pSiva toukokQala
juhlittiin köyhälistön suurta juhla
Kello yhdestä kahteen pidettiin
•päivällistunti. Sitte alkoi ohjelma
taas puheella. Paheen jälkeen
seurasi keskustelukysymys: Miksi
L W. W. ja Kommunistipuolue ei-vät
hyväksy toistensa ohjelmaa.
Keskustelu oli asiallista ja maltil­lista
kummaltakin puoleltia. Sitte
taas siirryttiin ulos. Lapset kilpai­livat
juoksussa, josta myös jaettiin
palkintoja.
Illalla alkoi ohjelma kello 8. Oli
puheita, runoja, laulua ja näytös­kappale
nimeltä "Pakolainen." Se
oli kaunis kappale ja 'myös koko
hyvä sisältöinen. Väkeä oli haali
niin. täynnä ettei ole ennen ollut
kuin kerran.' Oli paljon vieras­kielisiä,
vahinko ettei ollut yhtään
puhetta englanninkielellä. Tämä a-sia
täytyy panna muistiin seuraa­vaksi
kerraksi. Vappumerkkejä
myydessäni tapasin I. W. W. kir­jallisuus-
. ja sanomalehtiknuppiaan,
joka ei malttanut olla minulle kers­kailematta,
että hänen kauppansa
käy niin hyvin siksi, että meikäläi­set
lehdet ja julkaisut ovat niin
ainaj
merkitse tavaran hyvyyttä. Meikä­läiset
julkaisut olivat sivumääräl­tään
suurempia, ja ettei luultaisi
että heikäläinen lehti leviäisi enem­pi,
niin julkaisen tässä tänne- tä­män
vuoden alkupuolella tulleiden
kommun istilehtien tilausmäärän:
Vapaus 46, Toveri 43, Punikki 59,
Toveritar 65, Työmies 4. Sitte vie­lä
tulee englanninkielisiä puoluleh-tiä.
"Vapun" myynnistä kysyin
yhdeltä myyjältä, ja hän sanoi et­tä
ainakin 60 myytiin, mutta var­maa
määrää en tiedä. Sitte myy­tiin
Punikin Pääsiäistä, ja kirjalli­suutta
myydään joka tilaisuudessa,
että ei ne silti meikäläisetkään asia^
miehet toimettomina ole. Kyllä me
olemme lukuhaluista väkeä.
Osaston kokouksessa 3 päivänä
tätä kuuta yhtyi 1 uusi jäsen: Lau­ri
Järvinen. Luettiin piirisihteerin
raportti kuluneelta vuosineljännek­seltä.
Mainittavaa siinä ' oli, että
jäsenmäärä on kasvamaan päin, ja
sehän on ilahduttavaa.
Tilitettiin keräyslista New Fin
lanäin haalin hyväksi $34.46.
Keskusteltiin Canadian Labor
Partiin yhtymisestä, ja yksimieli
nen päätös oli että Sointulan osaa-päivää
vappua. Ohjelmaa oli p a i - y h t y y heti. Kokouksen ajatus
jon ja hyvää. Kello 10 aamupäi­vällä
alotettiin ulkona potkupallo-kilpailulla
ukkomiesten ja poika­miesten
välillä, jossa pojat voitti­vat.
Kilppilun kestäessä .myytiin
vappumerkkejä ja kirjallisuutta.
Sitte siirryttiin haaliin ja alotettiin
varsinainen juhlaohjelma. ; Puhe oli
ensimäinen ja juhlaruno. Sitte seu­rasi
lasten klubin kilpailuohjelma
kertomuksissa jai runoissa. Kerto­muksia
oli neljä j a jaettiin kaksi
ei ole oikeutta olla myymättä pää-' palkintoa. Runoja oli 8. Kilpail-sylippua
jos He selvänä sinne tule-' tiin kahdessa sarjassa, alle 10 vuo-
Eet määritelmät, kuten-tavaran ole­mus,
tavaran käyttöarvoi ja vaihto­arvo,
tavaravaihdon yhteiskunnalli­nen
luonne, tavarafetishismi, hinta
ja monet muut seikat, joitten tietä­minen
ja tunteminen, on tärkeätä,
selitetään kirjassa hyvin kahsanta-jnisesti.
Osotetaan miten työvoi-on
tavaraa ja samojen talou-fcHisten
lakien alainen'kuin konsa­naan
muukin markkinatavara. Sa­moin
selostetaan pääopia ja sen
Sri csat, pysyvä päljoma ja vaihtu-ra
pääoma, lisäarvo, palkka j a rea-ipalkka.
Suurten löytöjen ja keksintöjen
äflteen joudutaan maailmantalou-
^ Kulkutiet ja liikenne para-
^ ja edistää maailmantaloutta,
-autatiet, jotka keksittiin vajaa sa-a
vuotta sitten ovat kehiityneet
'un että ne nyt rautaisiUa. siteiT
m vyöttävät koko maapallon mb-kertaan.
Tämä edistää ja'
^nuEtaa suurtuotannon edelleen
«hittymistä. Tuotannonkehityksen
* kapitalistisen tuötannonjaon
loanollisena seuralaisena on teöl-fiaspulat,
jotka saavat alkunsa
«glannissa, joka aikaisemmin ke-
«T» teollisuusmaaksi. Pulavuosia
Englannissa 1825, 1836,
1857. Mutta v. 1«57 teol-.
^simla ei enää rajottnnut Eng-j
Ranska ja Yhdysvallat oU--
- JO nun pitkälle kehittyneet teoU
^«maiksi, että pula ulottui nii-
Kirjassa kumotaan porva-taloustieteiUjäin
teoriat,'
synnystä ja annetaan oikea
"»Jamen selostus niffle, '
S^nan suurpääoman keskittymi-
^«nssa tapahtuu maaomaisunk.
2tiS^^'"^° pienviljelijäin
»attomikr. joutuminen. Suurta:
»»»^jelyksenkin alalla. Kflpä-lussa
sovelijain, taloudellisesti voi­makkain
säilyy ja työntää tiloiltaan
pois pienviljelijät, jotka joutuvat
kaupunkeihin, kilpailemaan kaupun­kilaisen
työväestön kanssa. Tilas­toilla
osotetaan kainka nopeasti tä­mä
keskittyminen tapahtuu. Että
samanlainen prosessi on käynnissä
kaikissa maissa selvenee seuraavas­ta
tilastosta joka osottaa kuinka
monta, henkilöä jokaisesta sadasta
asuu kaupungeissa.
V. 1851 V- 1871 V. 1901
Englannissa 51 62 71
Saksassa 27 36 57
Ranskassa . 25 31 41
Yhdysvalloissa 12 21 38
Viimeisimpiä tilastoja ei edellä-olevasta
ole Yhdysvalloista. V. 1924
asuu Yhdysvaltain väestöstä noin
60 pros., 'eli 60 jokaisesta sadasta
kaupungeissa- Ja tämä kaupun-kiinsiiityminen
jatkuu yhtä mittaa.
Yksinpä v. 1922 muutti Yhdysval­loissa
kaupunkeihin 1,200,000 hen­keä.
Syyt tuollaiseen ilmiöön se­litetään
kirjassa tarkalleen. Nu-den,
jotka vielä ajattelevat muut­taa
maalle, sopii lukea tämä kirja
ja tutustua niihin yhteiskunnallisiin
tekijöihin, jotka parhaillaan työs­kentelevät
pienviljelyksen kukista­miseksi.
Hyvin mielenkiintoinen on selos­tus
finanssipääomasta. Siinä seli­tetään
miten' finanssipääoma muo­dostuu
teollisunspääomasta ja pank-
Mpäaomasta ja minkälainen vaiku­tus
tällaisella pääomien yhtymisellä'
on ollut yhteiskunnalliseen elämään.
Anarkiai tuotannosta poistuu &un
muodostetaan syndikaatteja ja kun
trostiatumisen asteelle päästään I
saavat tuotantolaitosten omistajat
monopolin tavaroihin markkinoilla.
Siitä lähtien aina vuodesta 1900
saakka ovat hinnat säännöllisesti
nousseet. Näin keskittynyt, ja hy­vin
organiseerattu tuotanto ja ja-kokoneisto
on keskittynyt muuta­mien
harvojen käsiin, jotka kontrol-leeraävat
koko yhteiskunnallista
elämäämme. Tämä finanssipääoma
ei tyydy ainoastaan valtaamaan
raaka-ainemarkkinoita ja tuotanto­laitoksia
ja myöskin jakolaitoksia
itselleen. Se ryhtyy kilpailemaan
pienten kauppiasten kanssa. Se
perustaa omia kauppojaan. Ja kun
sillä on suunnattomat rahavarat ta­kanaan,
voi se kukistaa pikkukaup-piaat
ja tehdä niistä vaan joko hä­nen
palvelijoitaan tai sitten lopdlli-sesti
kukistaa ne ja tehdä niistä
vaan tavallisia palkkatyöläisiä.
Finanssipääoma alkaa laajenta­maan
vallatustaan ulkopuolelle ko­timaan.
Eri finanssiyhtymät val­taavat
markkinoita muista takapa­juisista
maista. Koko maapalio
jaetaan. Ne finanssiyhtymät, jot­ka
ovat korkeammalle kehittyneet
ja taloudellisesti voimakkaammat,
jakavat maailman keskenään. Ta­loudellisesti
kehittyn^ttömät maat,
kuten esimerkiksi Saksa vielä vii­me
vuosisadan kolmannella neljän­neksellä
«li, jäävät lapsipuolen ase­maan.
• Kun ne kehityttyä^ talou­dellisesti
voimakkaaksi, eivät voi
voimalla ratkaista maailmanjako.
Syttyi maailmansota, joka oli tais­telua
maailman uudelleenjaosta.
Edelleen selitetään kirjassa mi­ten
luokkavastakohdat säännöllisesti
kärjistyvät ja,miten työväestö jär­jestyy
taloudellisesti ja poliittisesti
oikeuksiensa turvaamiseksi. Kirjas­sa
on lyhyt, mautta asiallinen selos­tus
taloudellisesta liikkeestä ja
myöskin työväen kansainvälisistä
järjestöistä jä niiden tarpeellisuu­desta,
'
Työläiselle, luokkataistelijalle, jo­ka
tahtoo väsyä luokkataistelun
pyörteissä, on hyvin mieluinen luku
Eosialismista. Siinä osotetaan miten
sosialismi on kapitalistisen järjes­telmän
luonnollinen perijä j a miten
se seuraa kapitalistista järjestel­mää
yhteiskunnallisten voimien pa­kosta.
Myöskin siinä hahmoitellaan
sosialistista yhteiskuntaa minkälai
nen se tulee olemaan; millainen oti
elää. silloin kun kaikki riisto ja Mr
to on loppunut, kun luokat' ovat h'ä>.
vinneet ja eletään taloudellista ta-sa-
arvon aikaa.
saada riistoalueita mistään' kun
maailma jo on jaettu toisten, valto­jen
ke?ken, katsovat he tarpeellisek­si
ryhtyä valtaamaan alueita voi­malla.
' Militarismi ,8yntjry ensikd
Saksassa juuri näisfö syistä, - ollen
sen nimenomaisena tarkotukeena
Joka haluaa 'Saada ehjän kuvan
taloustieteen ja yhteiskuntappfo al­keista,
hankkikoon itselle^ ^ Työn
Historian. Börjaa suositellaan «ri^
[, koisesti sellaisille uutterimmnie hen­kilöille,
jotka ovat aina menossa,
aina jossakin toimessa, joilla ei ole
paljori aikaa lueskelcmisccn. Niille
on tämä tarjiusepmen käsikii^a . ja
jokaisen heidän pitäisi tämä,hank'
py^yälcEeen aikansa tmila ja
•'ymmärtalkseea ns^aOcaa,
oli että Canadian Labor Partyn tar­koituksesta
ja siihen yhtymisen tar­peellisuudesta
on liian vähän kir­joitettu
Vapaudessa, että siitä pi
täisi enempi selostaa.
Sitte minä kysyin osastolta jos­ko
minun toimintani kirjeenvaihta­jana
tyydyttää, sillä olen sitä niiel
tä, että kun osasto valitsee minkä
virkailijan, niin sen toimintaa myös
se arvostelee, josko se tyydyttää.
Ja esitin myös että jos se olisi toi­minnalle
edullisempi että kirjeen­vaihtaja
toimisi vaan neljä kuukaut­ta
kerrallaan', sillä ei kukaan ihmi­nen
Mol välttää sitä, vaikka kuin
ka tahtoisi, ettei sen omat persoo­nalliset
mielipiteet, ja se kehitys­taso
minkä kukin omaa, tule ntyös
jonkun verran näkyviin kirjoituk
sissa.
Mutta sanottiin että ollaan tyy­tyväisiä
eikä myös kannatettu sitä
että vaihdettaisiin. Myöhemmin
.keskusteltiin myös Rivers Inletin
kalastajain järjestämisestä. . Mutta
siinä asiassa tuntuivat ne henkilöt,
jotka olivat sitä ennen yrittäneet,
olevan hyvin toivottomalla kannal­la
syystä, kun siellä on niin monen­laista
kansaa, aivan alkuasteella o-
Uvaa. Mutta kuitenkin lausuttiin
toivomus, etteivät kalastajat jättäi­si
asiaansa kotia, kun lähtevät vaan
että aina joka työmaalla toimisivat
kommunistisena soluna, tehden kas­vatustyötä.
' ''
Virallisen kokouksen loputtua oli
keskustelua puolueen solupohjakysy-myksestä.
Siitä syntyi vilkas kes-icustelu.
Ja päätetyin vielä tule­vaisuudessa
keskustella virallisessa
kokouksessa, että se tulisi kaikille
selväksi. Nämä keskustelukysymyk­set
ovat olleet minun mielestäni e-rittäin
kasvattavia jäsenistölle. E-nemmän
vaan pitäisi ottaa osaa nii­hin.
Nuoriso varsinkin loistaa pois­saolollaan.
Koettakaapas korjata
tätä seikkaa.
K. Biksman.
BUDDHALAINEN LEGENDA
Muuan Buddhan pojista oli kuol­lut
ja tuli Pariisiin. Kwanon, ar­meliaisuuden
jumalatar, ctti ais'
leMän tehtäväkseen opastaa uutta
vierasta J a . näytellä tälle paratiisin
ihöieita. 'Siellä kuljeskeilccsaan t u ­livat
he erään rakennuksen luo, jon'
ka eeiaiä pitian oU a s e ^ o pieniä
VOIDAAN TILATA S E l l l A A V I A iOEJOJA: •
Alanteen Sanakirja, Eaomahls-eBglantilsinea, nlä
Amerikan Suomalaisia, sstiirikertoäukaa, kirj. K. Ristanea MQ
Amerikakisen T|*ä\'äenliikkeen"'vararikko, kirj. Wm. Z. Foster, nid. SS
Autokirja, oppikirja autoajurelH© ja korjaajille, kirj. Y. Weiiin ....
Auringon poika, kiihkeästi kirjotettu romaani, kirj. Jack London.... .SS
Aapinen, lasten opettelukirja, sid Ä
Aurinko, Kuu ja Tähdet Maailmankaikkeuden tarina, kirj. J . A .
Gibeme I.2S
Aavoilla Ulapoilla, miellyttävä romaani, kirj. Jack liOndon, nid t.OO
Bakteerit, Tietoaarre, kirj. Osc Streng, dd. S0
Elollisten olentojen lisääntyminen, kirj. F. Kolpin Ravn, sid .SO
Englanninkielen Alkeiskirja, kirj. Hanna Andersin, sid 1.2S
Etelämeren Auringon Alla, seikkailuromaani, kirj. Jack London, sid. l.SS
Englantilais-Suomalaincn Sanakirja hyvä opettelukirja, kirj. Y.
Halonen ^ 2.6S
Englantilais-Suomalainen Sanakirja, kirj. S. Nuorteva 1.75
Englanninkielen Oppikirja ja Kielioppi, kirj. W. Oksanen, sid 2.00
Hedelmien ja Marjanviljelys, kirj. B. W. Heikei
Imperialismi, agitaattorikursseilla pidetty esitelmä, nid. ...„ 15
Ihmiten Herra, »tarina synnistä, kirj. Hall Caine, 2 osaa, sid 2.B0
Ihmisen Herra, tarina synnistä, kirj. Hall Caine. 2 osaa, nid 1.75
Ihminen ei elä ainoastaan leivästä, kirj. K. Rissanen 10
Järjestelmäni Miehille, hyvä voimistelukirja, Mrj. J . Mueller I.2S
Kansakoulun karttakirja, toim. Jotuni, sid. l.CO
Kansakoulun kartasto, uusi, toim. A. R. Blomqvist ja E. E. Kaila.... l.GO
KoHjimunistlnen Manifesti, kirj. Karl Marx, sid 1.00
Kosviskeittokirja, nid .30
Kristinuskon Alkuperä, tutkielma kirj. Karl Kautsky sid 2.10
Klondyken Kuningas, seikkailuromaani Alaskasta, kirj. Jack London 1.25
Kadotuksen Kansaa, kuvaus London Itäpäästä, kirj. Jack London, sid. 1.00
Kolme Muskettisoturia, historiall. romaani, kirj. Alex Oumas, nid. 1.00
Kemia, kirj. Hanna Seikku, sid. 75 •
Kymmenen sokeaa johtajaa, kirj. Arthur M. Lovia ^. .70
Kuun Laakso, romaani elämästä, kirj. Jack London, sid 2.00
Kuningatar Hanhenjalan Ravintola, kirj. Anatole Franzc, sid 1.25
Kodin Lääkärikirja, etcvästi toimitettu, sid 6.00
Kipinälennuttimcn toiminta, kuvitettu opas, kirj. Krigar ja Subkia
sid. , ; .50
Kctnnpyyntiopas, kirj. Edvard Koponen, sid 1.00
Kirjanpito-opas, tehnyt Juhana Toiviainen, nid ' .75
Kirjanpito, kauppaopistoja varten, kirj. I. Kovero 1.50
Kaupunki-Kansakoulun laskuoppi ja tuloskirja, sidv 1.00
Kanojen hoito, kirj. Matti Järvi ,75
Keittokirja, kirj. Mina Wall, sid. ..^ ) 2.00
Luthikcnttien lytur, seikkailuromaani Alaskasta, kirj. Jack London,
sid , 1.25
Lastenkirja, lukukirja kouluihin ja kotiin, eid 1.15
Luonnontieteiden voittokulku, Tictouarre, kirj. Launhardt, sid .50
Luokkien sota, kirj. Jack London, nid., 65
Lyhyt torveysoppi naisille, kirj. t:ri F r . Hovitz .35
Merisusi, seikkailuromaani, kirj. Jack London, sid. 1.60
Maailmanrakcnne, käsittelee maailmankaikkeutta, kirj. E. Bcchcr,
nid 1.75
Mansaarcn Tyttö, sotaromaani, kirj. Hall Caine, n!d 1.00
Mardin Eden, seikkailuromaani, kirj. Jack London, cid 1.50
Maapallon kehityshistoria, tictoaarro, kirj. Victor Madscn, nid .60
Maailmanliikc, tictonarre, kirj. Albrecht 'V^irth, sid. .... • » I S S « » » > * * * * S * « * * » > > .60
Maailman avaruus, tietoaarre, ,kirj, T:ri J . Schreiner; sid. 50
Maa j a Ihminen, tietoaarre, kirj. Alfred Kirchhoff, eid.. .60
Maanviljelys Kemia ja Fysiikka, kirj. Arthur Rindell, sid 1.75
Maanviljelysoppi, kirj. Suninen, oid • •••«•«•••••*PI««»SSSf**Sf t » M l * .... 1.25
Murrosajan Lauluja, runokirja, kirj. Aku Päiviö, eid. 1.25
Nuoren Naisen Terveys, lääketieteellinen kirjo, khrj. Kristina
Skjcrve, nid , 1.00
Naisten Sukuolo, kirj. Lääket. T:ri E. W. Wrestlind, nid. 1.00
Naisvoimistelu, kuvitettu opas, kirj. Elli BJdrkstcn, nid 1.00
Nainen Ja Avioliitto, hyvä tcrveyBopillincn kirja, kirj. Margaret
Stephens, sid. 1.50
Naamioimiskottlu, opaa maskceraukfiecn näyttämöillä, birj. 8. Juuri-oja,
nid. .75
Napoleon III vallankaappaus, kirj. Karl Marx, )iid. .7a
Peloponnesolais Bota, kirj. Eraer Hardh .,....,...„.".. 1.05
Palkkatyö ja Pääoma, kirj. Karl Marx
Pakkopaita, kuolemattomuutta tutkiva vankilaromaani, kirj. Jack
liOndon, sid. ....•......«......................,„.,„,,,.,,, >.....•..•.....<<, 1.7@
Perheen, Yksityisomaisuuden ja Valtion Alkuperä, kirj. F. Engels,
.28
.7S
.m
.M '
.20
A&
M
Punainen Vaara, kertomus nykyisestä VonajUh maasta, nid. ..
Parisin Notre Dame, romaani, kirj. Victor Hugo, nid. ...
Peniltkatautl, kirj. Nikolai Lenin, nid.
Perustuslain Olemus,^ kirj. Q. Saari
Pieni Mehilfilskirja, kirj. Mikko Ilkka ,...„,........
RikosromanI WaBhingtonlBta, kirj. E. S, nid........
Ranskan Kansalaissota,, iiirj. Kari Marx, nid.
Rakentaja Solnes, kirj. Henrik Ibsen ..... ...^...1.25 -
Sosialistisen Filosofian Juuret, kirj. Frietrlch Engels, nid. .40
Seikkailuja Tibotissä, tutkimuBmatkakertomus, kirj. Swcn Hedin, sid. 1,50
Sairas Lapsi, lasten terveyshoitokirja, kirj. Röotaalalnen,, Bid. ........ I.2S
Satamuisbelmanl, krj.^ kenraali^Ludendprff, sid. 2.6O
Suomen Kielioppi, kirj. E. N. Setälä, sid. .75
Soslalidemokratfa ja SoBJallsrai, kirj. K. W. Silverberg, nid. ............ .30
Sata kuusikymmentä ohjetta lasten taudeissa, kirj. T:ri Jules
Comby, nid. , „ .... ] 00
Sukupuolielämän Terveysoppi, kirj. Max von Gruber, nid. ............l! '75
Telinevoimistelu j , kuvitettu, kirj. 'vVäinö Laherma i.eo
Telinevoimistelu II, kuvitettu, kuj. Väinö Laherma ..1.00
Tarttuvista Bukupuolitaudcista, kirj. Ttri mm, nid. .50
Teollisuusunionismi AmcriknBsa, hyvä vihkonen ....i .IB
Tiede ja Vallankumous, mainio teos, kirj. Ernest Untermann, nid. .60
Tahdon kasvattaminen, kirj. Jule Payot. nid. = 1 IM»
Tähtitiede, Wrj Simon Newcomb, BidL.:.^^
Tydraiehen Talousoppia, kirj. O. W. Kuusinen, nid. .50
Työväen Urheilulehden sidottuja vuosikertoja 1921. 22 ja 28 2 60
Terrorismi ja Kommunismi, kirj. Leon iProtsky. nid. '"" *fio
Tuhlaajapoika, maailmanki^jaUiLuV rornaTk^^^^
Uusi Lääketiede, kirj. Louto Kuhne 2.2B
Voimisteluohjelmia I, kirj. Arvo Vartia, nid. i.oo
VoimistiJluobjelmia II, kirj. Arvo Varitla.'nid. 1.00
Vaimo, Jonkas minulle annoit, romani elämästä, kirj. Hall Caine, sid. 2.50
Valkoinen Prpfetta, romani dngl. eiirtomaapolitikosta, kirj. Hall 9
Caine, sid , ,.,.,.„ ,.„.,..., .„, 2.50
Vaaliheimolaiset, valitut teokset, kirj. J . W. von Goethe, nid...;..,....,. I.OO
Ylös Helvetistä, kirj. Konrad Lehtimäki, nid. ................................... 1.75
Yleinen johdatus luonnontieteisiin, tie^aarre, kirj. Th. H . Huxley,
• ' • • SO
Ylläolevan lisäksi voi Vapauden konttorista tilata WÄTEEMANS
FOUNTAIN K Y N U , joiden hinnat ovat $2.75, $4.00, $6.00 ja $7.00.
Kirjekuoria, kirjotuspaperia y.m. rihkamaa niinikään on saatavissa.
Tehkää tilaukset osotteella t
VAPAUDEN KIBJAKAUPPA
B02 €9, SUOBUEY, ONT.
esineitä, jotka näyttivät vieraasta
sieniltä j a kuivatuilta ostereilta.
"Varmaankin täällä", virkkoi hän
seuraajattarelleen, "valmistetaan,
taivaan juhlapldot? Sillä nuo sie­net
ovat kai varatut pyhien run«
aksi?"
" E i suinkaan!" sanoi Kwanon.
"Eivätkä ne olekaan sieniä."
"Miten sitten?" ;
"Ne ovat cellaistcn ihmisten ikor-via,
jotka ^maaäiBen-yaeUuke&nm
aikana aina ovat hartaina knomie)-
leet kirkossa saamaa, mutta «ivat
ole koskaan kätkeneet dta ^dä>
meensä. Kun he ovat kuolleet, o-vat
ainoastaan heidän korvansa
päässeet paratiisiin."
"ITntä ,nSmä kuivatut osterit,
miksi ne ovat täällä?"
"Ystävä paikani", huudahti Kwa-non,
'*kuinka luulet sehaifita! Ne
mitä luulet ostereiksi ovat sellais-.
ten ihmisteo. kieliä jotka ovat erit­täin
taitavia neovotnaan kanssaifaml»
silleen moitteetonta vaellusta, a u t -
ts, eivät oHenkaao seuraa omia neu­vojaan.
On-siis aivan oikein, että
ainoastaan beidan kielensä otetaan
aotvaltteo valtabtmtsan.^