Vapaus, May 14, 1921

              %VVS KAKSI VAPAUS
•Canadan suomalaisen työväestön
äänenltannattaja, ilmestyy: Sudbä-lyssa,
Ont, joka tiistai, torstai ja
V. lauantai.
H. PURO, J. W. SLUP,
f £ Vastova toimittaja. Toimitussihteeri
VAPAUS
^ (Liberty)
The ,only, ölrgan of Finnish Work-
}: ;ers in Canada. Published in Sud-bUry,
Ont., every* Tuesday, Thursday
,' and Saturday. . , ' ; ^ '• [
Adveftisirig' rates 50c. per col.
,;inch. Minimum charge for single
' insertion ,75c. . Discount on standmg
' advertisement. Th^ Vanaus is the
best Mvertising medium'a^ong the
Finnish P^ople in Canada.
Ilmotnshinta' 50i palstatuumalta.
-~ Alin hinta kertailmotuksesta.TSc.
' ~Kuolemänilmotukset $2.00 (muis-
' ,tovärsyista'^50c kultakin lisäksi). —
'^Kihiaus* ja aviol. <iImot. alin hinta
$2.00, nimenmuutosilm. (muuten
kuin avioliittoilmotusten yhteydessä
. $2.00 ;kerta. — Avioeroilm. $2.00
kerta'(2 kertaa $8.00 Syntymä-ilm.
$2.00 kerta. — Halutaan tieto­ja
osoteilmotukset $1.00 kerta (3
kertaa $2.00) Kaikista ilmotuk-sista,
joista ei ole sopimus^, fufep
rahan seurata mukana. '
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli
vk. $2.25, kolme kk. SL50 ja yksi
kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, , yksi
vk. $5.50» puöirvk. $3.00 ja kolme
kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset
Vapauden konttori ja toimitus on
Liberty'Building, Lorne St., Ptihe-linl038.
Postiosote: Box 69, .^Sudbary, Ont.
Jos ette milloin tahansa'saa vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-jottakaa
uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella jiimellä. • u
J. V. KANNASTO, liikkeenhoitaja;
^ Eegistered 'at the Post Office De­partment,
Ottawa, as second class
matter.
TUHOISA VERTAUS
Yhdysvaltain ja Canadan kapitalis tavalla Venäjän tySväenhallitukses-r.;
tiset sanomalehdet ovat ilolla tervek
tineet luutnantinsa Gompersin Sä-
;! min lausumia sanoja^ joita hän on ra
/^(..dikaalisista työväenjärjestöistä por-
.. varijlisille politikoitsijoille ja sanoma
'lehtimiehille, kuita myöskin Ameri-pkan
Federation of Labor liiton alai­sille
järjestöille lennätellyt.
. . . .
' Helmikuun 27 pvä herra Gompers
k antoi persoonallisen julistuksen, jota
hän kehotti porvarillisten sanomaleh-
. .tien edustajien^^^pitämään virallisena
Amerikan Federation of Laborin ju-listuksena,
ja jossa julistuksessa hän
kehjottaa alaisiaan työväenjärjestö-
' jä ja muita protesteeraamaan ^Venä­jän
neuvostohallituksen ja Kolman-
» y : he»' 'Kansainvälisen suhtautumista
' ammattiunioihin Venäjällä. Tässä
y; julistuksessaan herra Gompers aivan
' idioottimaisesti puhuu Neuvostohal­lituksen
harjoittamasta raakuudesta
niitä kohtaan, jotka eivät Neuvosto-
; hallituksen kanssa voi olla samaa
ta. Gompersin ajatukset kuitenkin
ovat kotosin neuvostohallitusta ja
Venäjän vallankumousta vastaan tais
telovien vastavallankumouksellisten
pesäpaikoista. Jos Neuvostohallitus
on kohdistanut rank^isutoimenpitei-^
tä vastavallankumouksellisia johtajia
vastaan Venäjällä, ei voi todistaa si
tä, että se olisi ollut raaka ja tyran­nimainen
Venäjällä olevia ammatti-unioita
ja unionisteja kohtaan. - *.;
Mikä sitten on todellinen tilanne
ja asema ammattiunioiden keskuu­dessa
Neuvosto-Venäjällä? Kuinka
heidän asemansa vastaa Yhdysval­tain
. ammattijärjestöjen kanssa ver­tailua?
Paras tapa nähdä Gompers
ja Co oikeassa valossaan on se, että
rinnastetaan Venäjän taloudelliset
järjestöt ja Gompersin edustama A-merikan
« Federation of Labor ja ver-taillaan
olosuhtetta sekä savutuksia
kummasakin maassa. Näin tehden
voimme antaa todellisen kuvan kum
mankin maan työläisten olosuhteista
lee syntymään.
Jo itsestään se seikka, jettä tuo
konferenssi tulee . kokoontumaan
Moskovassa puhuu sangen tyhjentä­västi
Gompersin valheita' vastaan, et­tä
muka Neuvostohallitus on viha­mielinen
: unionistiselle liikkeelle.
Missä muussa maassa hallitus tulisi
antamaan kokoontumisoikeuden ja
kaike^ apunsa työväenjärjestöille jo­ka
kohdistaa toimintansa kapitalis­tisen
järjestelmän kukistamiseksi?
Ei missään.
Ja jos Venäjän ammattiyhdistyk­set
eivät öle tyytyväisiä siellä vallit-iievaa,
hallintojärjestelmää kohtaan,
kuten herra Gompers'8.eHttää, jos se
hallitus johonka he ottavat osaa ei o-lisi
heidän mieluisensa, niin mikä
nfuu keino olisi parempi kuin
se, että lähettää sinne amerikkalai­nen
työväen edustajisto, — mutta ei
Gompersin kaltaisista miehistä ko­koonpantu
— ottamaan asioista seU
vää... Todellakin erinomainen tilai­suus
amerikkalaisille on tutustua.Ve­näjän
oloihin ja työväenliikkeeseen,
lähettämällä sinne todellisia työväen
edustajia, jotka samalla voivat olla
heinäk. ensimäinen päivä pidettäväs­sä
teollisuus- ja ammattijärjestöjen
koko mailmaa käsittävässä perusta­vassa
kokouksessa läsnä. Takaisin
tullessaan he voisivat kertoa oikeita
totuuksia, ja paljastaa Gompersin
mieltä. ' Mutta niinhän kapitalistit- ja' samalla epätietoisille sefviää mitä
'.,kin ovat tehneet ja kun Sämi ei itse
- , asiassa edusta muita kuir\ Amerikan
l^^fkapitlisteja^ on johdonmukaista, että
hänen on puhuttava edelläsanotuUa
Gompersin kaltaisten miesten jarru­tus
vaikuttaa työväenluokan paran-nuspyrkimyksiin
nykyisessä yhteis­kunnassa..
VERTAILUA.
Amerikassa.
Avonainen työpaja ja kapitalistien
hurja poikottaus unioon kuuluvia työ
f; Iäisiä kohtaan; työttömyyttä ja palk­kojen
alennuksia tukuttain; puutetta
, samalla kuin varastohuoneet ovat
,^ f 1 xtäynnä: tavaroita ja ruokaa. Uniot
taistelevat elämästään.
Palkat alenee ja päivä pitenee.
Amerikassa ylituotanto . tarkoittaa
työttömyyttä ja äärimmäistä puut­teeseen
nääntymistä. .
. • ' . ' • ' V " ^ , ' ' . : N C - ' . ' ' ' * V V ' . ' . - ' " V - • • ' '•'. •i»\ •'
Juuri paikkansa ottanut Hardin-gin.
ministeristö on joukko työläisiä
vihaavia korporätsionien lakimiehiä.
y ' ; -
l. Amerikan miljoneerit tulevat suu-
, remmiksi ja pusia miljoneereja teh­tiin
tuhansittain sodan' kestäessä'ja
jälkeen'.
y Tuotanto voittoa varten kapitalis­tien
kontrollin alaisena. Hallitus vas
tustaa uniota., Estetuoraioita anne­taan
rautatieläisten ja kaivostyöläis­ten
y. m., lakon murskaamiseksi.
Amerikkalaisia! kaivostyöläisiä teu­rastetaan
West Virginiassa ja muual
la yrittaesssään järjestyä. >
Vepäjällä.
Suljettu työpaja hallituksen suo­jeluksen
alaisena; työtä jokaisella;
suuri puute työläisistä; kaikilla oi­keus
vaatteisiin ruqkaan ja muihin
elämänvälineisiin.
Venäjällä elintso kohoaa; Neuvos­tohallituksen
suojelus voittoilua vas-taan;
tuotannon nopea lisääntyminen
merkitsee palkkojen kohoamista ja
työpäivän lyhenemistä.
Neuvostohallitus on muodostettu
Venäjän työväenluokan johtajista^
Ammattiyhdistysten johtajat ' ovat
samalla hallituksen johtajia.
Venäjän miljoneerit ovat piilossa
ja heidän omaisuutensa on jaettu Ve
näjän työväenluokalle.
Tuotanto käyttöä varten, työläis­ten
kontrollin alaisena. Hallitus
puolustaa unioita ja -estää heitä vas­taan
harjotettavan provoseeraliksen.
Venäjällä kärsivät kapitalistit jä
heidän avustajansa vastustaessaan
vallankumousta.
valheita, samalla kun he näkisivät
minnassa. Amerikan ^öväenlikkeel
le siitä olisi paljon oppimista.
.^n kai turhaa luulla, että Gompeif-sin
toimesta ainakaan yritettäisiiii-kään
ryhtyä ottamaan selvää Venä­jän
oloista, mutta sen sijaan hän tu­lee
tekemään kaikki voitavansa es­tääkseen
sen, ja entistäänkin suurem
maila tarmolla, hän pyrkii Ranskassa
ja muualla toimivien vastavallanku­mouksellisten
levittämäin valheellis­ten
tiedonantojen mukaan maalaa­maan
Neuvostohallituksesta ja Venä
jän työväenliikkeestä mitä mustim­pia
ja kaameimpia kuvauksia.
Huolimatta kaikesta Gompersin
vastuksesta mailman työtätekevät tu
levät tietämään, ilman että sitä tar
vitsee erikoisemmin selostaa, että ma
ilman vallankumouksen toivo on Ve­näjän
työväenliikkeessä. Jos Venä­jän
vallankumous voitaisiin kukis­taa,
merkitsisi se mailman proleta^<
riaatille pitkiä vuosia lisää kapitaliär
tista riistojärjestelmää. Mutta se ei
kukistu ja Venäjän ammattiuniot
Crompersin pirullisista valheistakin
huolimatta tulevat tekemään tehtä'
vänsä m,ailmanvallanknmouksen saa­vuttamiseksi.
Sen saavuttamiseksi
kannataä elä^ja taistella. Gomper-sit
ja muiit työväenluokan petturit
kärsivät haaksirikon, tapahtuipa se
sitten vaikka vähän myöhemminkin.
Miten "Vapauden" til aajamäärää voidaan
- . kohottaa?
•V'
> Edessämme oleva viimeinen Ver­taus
puhuu raakuudesta ja tyfäA'
nimaisuudesta, jota et «Ie harjoitettu
-' \,y€näjällä vaan Yhdysvalloissa, jota
^ lier^ Gompera edustaa. Pitkän pit-
^ kät<ajat on Gompers tunnettu erikoi
; sen ystävällisenä kapitalistiluokkaä
kohtan. Mitään julistuksia ei hän
ole laskenut mailmalle West
.Virginian, Alabaman, Lildlowin^ ta-i
hi Coloradon tapahtumista, missä' työ
';: Iäisiä kylmäverisesti murhattiin työn
antajain ja < kapitalistien pyssyhnrt-
,' tain avulla. Me emme ole kuulleet
. m i t ä ä n herra Gompersilta siitä eläi;
, ' .mellisestä ja raaasta systeemistä, jo­ta"
kapitalistit käyttivät hajottaes-
'' sasin kasakkavoimalla '' terästrustia
i:'^;' v^ Hän
. ei. milloinkaan ole iprotesteerannut
' Suomenoja Unkarin Valkosia hirmu-hallituksia
vastaan, niitten murhaut
- ' taessa tuhansittain työväenluokan
.." jäseniä, turvattomia vaimoja ja lap­sia
niinkuin vanhuksiakin. Mutta
; Gompers on tullut .hälyytetyksi jos­tain,
syystä. Hän'näkee jotain vaa­rassa,
jauhan yrittää sitä puolustaa;
Mitä hän sitten oikeastaan puolus-
/ ' taa?. Kapitalistista järjestelmää^ eikä
mitään(iDHiuta.; • ' ' • • •
.} ' " ' Gompers hyökkää Venäjän työläis
,ten hallitusta vastaan siksi, että hän
J7/iV)iakee siinä kuolettavan vaaran nykyi
R«»11P "inriPKh^iTnänp «;iile Samalle riis--
herra,' Gomp,6W
dustaa. Gompers on kapitalismin jä
kapitalistisen hallituksen puolesta ja
tieuvostohallitus Venäjällä on esi­merkkinä
osottamassa Amerikan työ­läisille,
että niitten on perustettava
neuvostohallitus ennenkuin he voivat
vapautua. Juuri tämä on se vaara
jonka Gompers näkee, ja siksi se kai­kella
tarmollaan pyrkii valehtele­maan
Venäjän työväenhallituksesta
perättömiä juttuja.
On olemassa muitakin syitä, mit­kä
Gompersin ulvontaa kannustaa.
Sillä aikaa, ku^ GompeYs kaikella voi
mallaan koettaa saada Amerikan työ
Iäisiä eristäytymään ^uropan työläi-'
sistä, jotka jo osottavat olevansa
vallankumouksellisempaa joukkoa
kuin A. F, L. liittoon kuuluvat ame­rikkalaiset
työläiset, ottavat Venäjän
ammattijärjestöt johtavan aseman
kutsumalla mailman työläisiä Venä-jälle
konferenssiin perustamaan Kan
sainvälistä Taloudellista Järjestöä,
joka yhdessä kommunistisen\J(olman^
ncn Internationalen kanssa tulee
kontrolleeraamaan mailman työväen­liikettä.
Samalla kun Gompers ka-valtaä'*/
V^lU»rikan työväen luokkaa ia
asettaa julaistavaksi valheellisia SJT-töksiään
• • Neuvostoh.nllituksen raa-kuuk.
sista, kutsuvat Venäjiin ammat­tiuniot
Englannin, Ranskan ja Itali­an
parhaita ammattiunioita neuvotte
luunV joka tapahtuu Moskovassa ja
jossa^ todellineii työväenliikkeen ta-ipM^
E^SnbJar^^ ttfr
taa unelmamme «Vapaus,
ja tasaarvos toteutuvan.
Ylläolevanlaisen kysymyksen' oli­si
jokaisen Canadan S. S. Järjestöön
kuuluvan Osaston, asiamiehen, i Va­pauden
ystävän, sen lukijan ja yleen
sä kaikkien niitten työläisten,—jot­ka
tavalla taikka toisella tuntevat
velvollisuutensa,' vaativan ylläpitää
työväen luokkatietoisuutta edistävän
iikkeen asemaa taloudellisesti hyväl
ä pohjalla — tehtävä sekä itselleen,
että tovereilleen. Kuinka moni on
tuon tehnyt? Kuinka monella, työ­väenluokan
kasvattaminen (tunte­maan
luokkaasemansa) on sydämen­asianaan.
Kuinka monet todellakin^
tekevät työtä sen päämäärän savutta
miseksi, jota riistetty ja alas poljet­tu
työväenluokka on vuosisatoja kai­vannut,
himoinnut ja ; toivonut? •—
Ainoastaan harvat, kuulemme vastat
tavan.
Mitä tekee sitten työväenluokan
suurin osa? Eikö työläiset kaikkialla
tunne kapitalistisen riistojärjestel»
män kylmien, raakojen käsivarsien,
pirullisella syleilyllään uhkaavan riis
tää meiltä senkin pinen osan, 'jonka
olemme riistäjilt. saaneet tavalla
taikka toisella puristetuiksi? Eikö
mailman työväenluokka tunne, että
huomattava ristiriita on olemassa
työnantajaluokan ja työntekijäluo-kan
etujen välillä? Kyllä se tuntee.
Se näkee ympärillään'ääretöntä lois­toa
se näkee ympärillään suunnatto­mat
määrät omaisuutta, omaisuutta
sellaista, joka on syntynyt työn kaut
ta. Lisäksi se näkee ääretöntä puu­tetta,
kurjuutta ja elämän varjopuo­lia,
joitten alaisina työläiset joutuvat
olemaan. Työläiset käsittävät eron
olevan kahden luokan mailmankatso
musten välillä. He kiroavat tuota
vastakohtaisuutta, he käsittävät, että
kaikki asiat ei mene oikeaa rataansa.
He mielisivät tilanteen, toiseksi vaih­tamista,
mutta he eivät saa päähän
sä sitä, miten se muutetaan. 'Yhä e-delleenkin
he vaan toivovat, ja taas
toivovat, etta muutos tulisi, tapahttt
maan. He ajattelevat olevansa pie­niä,
voimattomia, ja oppimattomia
suurien asioiden,' eteemme asetettu-^
jen pulmien ja eri yhteiskuntakysy-mysten
yhteydessä ilmenevien seikko
jen: ratkaisemisessa. He uskovat nuo
kysymylffiet voitavan ratkaistaVvaan
suurten miesten suurta tietoisuutta
edellyttävillä toimenpiteillä. Ja täö-sä
suhteessa he tavallaan ovatkin oi
keassa.
Työväenluokan riveissä ja. erito»
ten juuri järjestyneitten luokkatais-telijäin
riveissä onkin jo huomattava
joukko tietoisia aineksia, mutta etu­rintamassa
työskentelevät toverimme
ovat suurta tietoa omatessaankin voi
mattomia, ellei heidän takanaan ole
sitä voimaa, joka kykenee i)ainosta-maan
jokaista työläisten tekemää ja
j^apitalistista järjestelmää vastaan
täHdättyä vaatimastamme. ^ Etuvar-tiojoukkomme
tarvitsevat siis pakot­tavaa
vbipiaa, voimaa, joka pelottaa
ristäjälvfokkaa jpahemmin kuin m-kään
muu toimenpide, työväenluokan
joukkovoima. Ainoastaan tällainen
työläisten uhkaava joukkovoima voi
kukistaa tuon pirullisen riistojärjes-telmän.
Ainoastaan se vbima voi
aikansaada tildnteen, jota voimme ni
niittää luokattomaksi yhteiskunnak­si,
ainoastaan sen avulla voimme luot
läisiip kasvattaa sjtä tietoisuutta, jo
ka päivä päivältä iskee sortojärjes-telmän
ruumisarkkuun viimeisen nau
lan.
Oma sanomalehti ja sosialistinen kii^
jallisutto. •
Kas siinä oh naula,^ joka vetää. Sii
nä on aarreaitta^ täynnä tarvitse­maamme
tietoisuutta. Sen avulla
me kasvatamme joukkoamme ymmär
tämään yhteiskunnallisia ilmiöitä, yh
teiskunnallisia epäkohtia ja kysymyk
siä, joiden kanssa joudutaan välttä­mättömiin
tekemisiin jokapäiväisessä
elämässä. Työläisten, ollakseen sel-
'villä luokkansa pyrkimyksistä on en­sikädessä
kiinnitettävä huomionsa o-man
lehtensä lukemiseen, sen tilaa-'
miseen ja levittämiseen.' Luokkan­sa
hyväksi voi jokainen työläinen jo­tain
tehdä, ja ollakseen omalle asial-le^
nf^-joka-^samalla on koko työväeii'
luokan asia; sanoisinko rehellinen,
on kaikella tarmolla tehtävä mitä
suinkin voimme. Tlotämättömyys
on työväenluokan pahin vihollinen.
Vaan työläisten tietämättömyyttä hy
väkseen käyttäen onnistuu kapitalis-tiluokan
omaksi edukseen säilyttää
valtansa, valta joka' perustuu toisen
työntulosten ristäntään.'' Tietämättö
myyden torjuniirisn tyoväenlukan
laajoista kerroksista on ensimmäinen
tehtävämme, perusehto, jolla lepää
joko riistojärjestelmän edelleen jat­kuminen
tai sen pikainen häviämi­nen.
Oma äänenkannattajanne VAPAUS
jokaainoaan tölliin.
Siinä on meille tehtävä, joka ker­ta
kaikkiaan on painettava mieliin.
Jokaisen työväenasialle suosiollisen
Canadassa asuvan suomalaisen on
riennettävä työhön, jokaisen on koe­tettava
saada €Vapaus> leviämään jo
kaiseen mökkiin, uutisviljelijän töl­liini
metsämiehen kämppään ja kau­punki-
eli teollisuustyöläisen asun­toon;
«li missä tahansa suomea pu­huva
työnraataja aikaansa kuluttaa.
Jokainen voi lehteä levittää, ja sitä
levitettäköön. Ei kelpaa enään se,
etlÄ luemme Vapautta jota emme ole
tilanneet, kenenkään ei saa olla <var
kainlukija», vaan lehden tilaaja,- ja
kannattajaa Vapauden nykyiset ti­laajat
ja ystävät. Te tiedätte Va­pauden
ajavan puhtaasti työväenluo­kan
asiaa, teidän omaa asiaanne ja
kaikkien sorrettujen asiaa. Eikö tä­mä
ole tarpeeksi velvottamaan teitä
tekemään voitavanne lehden avusta­miseksi
ja sen levittämiseksi. Uskol­lisina
omalle asiallemme olisi teidän
joka ainoan hankitava «VAPAUDEL
LE> YKSI UUSI TILAAJA. Älkää
noudattaen «Vapaus» on perustettu
palvelemaan työväenluokan asiaa, se
lostamaan sitä ,vielä tietämättöminä
oleville työläijgÖle. Teistä suurim­maksi
osaksi riippuu lehden taloudel
linen asema ja se, mit^pn voimakkaas­ti
sosialistista kasvatustyötä voimme
tehdä. Ei riitä se, että asiamiehet
ovat valitut ottamaan tilauksen vas­taan
silloin kun joku tulee sitä tar­joamaan,,
kuten monessa tapauksesr
sa on käynyt, vaan on ajsiamiesten loi
mintaa "valvottava mahdollisimman
huolellisesti ja vaadittava heidät kier
tämään tilauksia ottamassa. Jos ialu
eenne on'Iaaja, valitkaa useampia a-siamiehiä
ja valitkaa ne sellaisia,
jotka todellakin tOimiyät. Järjestä­kää
asiamiesten toimintaa alueellanne
piirittäin ja valvottakaa asiamiehen
ne piirissään toimimaan; niin, että yk
sikään tilaus ei pääse katkeamaan ja
että, yksikään tuossa piirissä asuva
työläinen ei olisi ilman äänenkannat
ta jaa. Asiamiesten toimintaa on
valvottava siten, että vaaditaan jo­kainen
asiamies vähintäm kerta kuu­kaudessa
esittämään kokoukselle ra.
portti toiminnastaan, jossa raportis­sa
nimenomaan on selostettuiia kuin
ka monta tilausta on katkennut, mon
tako uutta tilausta saatu ja onko a-siamiesten
alueella henkilöitä, joille
ei vielä tule Vapautta sekä onko sel­laisille
tarjottu tai onko yleensä mah
dollisuutta niiltä tilausta saada.
Asiamiehille niinikään on painos­tettava
sitä seikkaa, että heidän teh­tävänsä
on ensi kädessä tarjota «Va­pautta
», joka oh oman maan suoma­laisten
työläisten äänenkannattaja ja
vasta sitten jos millään keinolla ti­lausta
ei saa voi tarjota muita sel­vällä
luokkataistelukannalla olevia
lehtiä. On pidettävä tinkimättömä­nä
päämääränä, että oma lehti ensin
ja vasta sitten jos varat myöten,an­taa
vieraat lehdet. Erikoiseni tär­keä
seikka on myöskin sie, että asia­miehet
ja osastojen jäsenkirjurit 0-
vat yhteistoiminnassa. Jäsenkirju-rien
on pidettävä tarkkaa luetteloa,
kenelle jäsenelle ei tule Vapautta^ja
annettava sellaisten jäsenten, nimet
asiamiehelle, jonka on pidetävä lopus
ta huoli. Tässä ei nyt ole tarkotettu
sitä, että jos perheestä esim. mief
ja vaimo ovat jäsenenä, että molem­pain
olisi tilattava lehteä. Mutta Jos
perheessä on esim. useampia lapsia,
jotka tekevät ansiotyötä, olisi suota­vaa,
että hekin käsittäisivät velvolli­suutensa
lehden tilaamiseen, jä tilai­sivat
sen itsell. ainakin. kannattaak-seen
omaa lehteään. Jos me kaikin
tarmolla teemme työtä oman lehtem­me
levittämiseksi, niin sitte on ihme
ellei tilaaja, määrä kohoa ja kasvatus
työ vielä tietämättöminä olevain kes­kuudessa
kanna tarkotettu ja' hedel­miä.
Toimeen siis täydellä höyryllä
ja osottakaamme, mitä yhteinen pon­nistus
voi aikaan saada,
Canadan
Dpilarista
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT:
40c. lähetyksistä alle $30.00; 50c. lähetyksistä $30—$40- 60e S
lähetyksistä $40.00—$60.00; 75c lähetyksistä $60.00-^$i00.00 Yli 5
$100.00 25c. jokaiselta alkavalta sadalta lisää. " =
VAPAUS
,Ont. 1
Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan tov. A. T. Hill, 214 Adelai- S
..St. West.- ; v.,,..:
den voimakas levittäminen. Tilat­kaamme
jokainen VAPAUS.
• J. <W. S.
o-
Kulkuria kujilta
Osastot ja yksityiset Yhdysvalloissa.
Me Canadalaiset olemme aina el­eet
teidän lehtienne tilaajia. Me o-emme
sitä edelleenkin. Me olemme
avustneet yrityksiänne siitäkin huoli
matta, että valtakuntain rajat meidät
toisistamme erottaa ja me' teefiime
edelleenkin, mikäli siihen olemme ti-aisuudessa.
Me toivoisimme teiltä­kin
samallaista vastapalvelusta .leh-emme
Vapauden tukemiseksi. Kan­sainvälistä
on liikkeemme ja kun se
sitäjon olisi suotava, että ryhtyisitte
suuremmassa määrin tilaamaan leh­teämme.
Se oh tosin pieni, mutta
sittenkin^se pyrkii vointmsa mukaan
kantamaan kortensa siihen kekoon,
joka on vnnoudutta saavuttamaan.
I^enuudestaankih huolimata ise selos
taa ja ajaa työyäönliikkeeri asiaa tä­män
päiväisessä valossa. Emme ole
pulassa, mu^ta että ^enime siihen jou;
tuisij pyrimme saamaan lehddlemmiB
mahdollisimman suurta tilaajamää
raä. Yhdysvaltalaisia vasemmisto,
laislehtiä tule Canadaan pyöreissä lu
vuissaf kolmen ftohannai-TOihejUe]^^
Vapautta menee; yMysvaltoihin joi­takin
kymmeniä. On siis huomatta­vaa
eroavaisuutta. Jos työväenliike
ken^ sanotaan olevan kansainvälis
tä niin miksi sitten ei haluta tutustua
siihen liikkeeseen lehdistön avulla jo
ta osataan lukea. Olisi ainakin suo­tavaa,
että edes Yhdysvaltain suoma­laiset
sosialisti-osastot tilaisivat Va-aina
luottako, että.asiämieket pitävät pautta lukusaleihinsa, joihin ikävä
siitä kyllä huolen, tehkää itse |nitä
\a)itte ja te voitte varmasti paljon.
Vapans r&enee Snomeenkin
kyllä moneenkaan ei sitä vielä tule,
Sen lisäksi, että tilaatte «Vapaut­ta
» itsellenne, voisitte myöskin muis­taa
Suomessa olevia omaisianne. Mi
tenkä tervetullut lahja onkaan Suo­messa
oleville, saada tietoja p^rki-myksistämme
täällä. Jokaisellahaii
siellä on omaisia, sukulaisia, tutta-veljeys
i via ja ystäviä, joille voisi tilata Va­pauden.
Muistakaamme heitä-siellä
Eikö meidän käsissämme o!e se voi i pienellä lahjalla ja tilatkaamme heil-ma?
On epäilemättä. Tarvitaan!le «Vapaus>.
vaan hiukan tietoisuutta sen voiman
suuruudesta ja eipVn kaikkea sen te-siis
pyrittävä hank
oisuutta, tuota yoi-en?
; N ^
laitoksia, jotka^ on
lukl^Öai^iösi^^feKj:
hokkuudcsta; Or
kimaan tuota tie
maa! Mutta mi
Tukemalla niitii
perustettu, :^Tko.
Osastot kautta Canadan toimeen.
Osastot! Teidän tehtävänne on vai
voa, etä valitsemanne asiamiehet te^
kevät^^tehtavansä «Vapauden» levit-
Vapaus painetaan nyt omassa
keeua.
iiik-
- Se seikka; että Vapaus nyt paine­taan
omassa likkeessä oh takaamas­sa,
että olemme tilaisuudesMi tarjo­amaan
tilaajillerame parempaa palve­lusta
kuin vieraassa painossa olles­samme.
Sitäpaitsi ilmestyy lehtlnyt
kolme>,kertaa viikossa, ja tilaushin­ta
ei ole kohonnut kuin 50 sentillä
uodessa, joten sekin puoli pitäisi pu
haa sen puolesta, että on edullista ti
Iata Vapautta, Tehkäämme lehdes­tämme
todellakin sellainen, että olem
me tilaisuudessa sen avulla voiniakr
kaasti edustamaan sosialistisen tietoi
suudsn kohottamista yielä tietämät^
töminä.olevien työläisten k e s l^
sa. Ottakaamnie; >hdqtt^^
Lukijoille lienee saman t^ekevää
mistä päin kulkuni on tänne Port
Arthuriin tapahtunut. Olkopn vaan
lyhyesti sanottu että mutkaisia ne
kujat tavallisesti ovat, mitä kulkuri
joutuu tallustelemaan. Jos' kaikkia
näkemiä ja kokemia rupeaisi lehden
palstoilla kertoilemaan, niin siitä vä­hitellen
tulisi satoja sivuja käsittävä
kertomus, jossa vaihtelisi iva, suru,
pettymys ja epätoivo. .Epätoivo työ­väen
luokan voiton saavuttamatto­muuden
tähden.'
Mutta näinä aikoina ei ole syytä
epätoivoon. Maailman sota niitti
kypsyneen viljan, eroitti nisut aka­noista
ja työväenluokka vapautui
pettureista, joten se tänä päivänä kul
cee selvää, ehkä hyvinkin veristä, pai
jon uhreja vaativaa, vallankumouk­sellista
tietä. Mailman köyhälistö
on vapautunut kaikenlaisista kauneis
A hrhakuvista ja tähtää selvän uh­kaavan
luokkakatsensa kohden kaa­meaa
todellisuutta. Uhkaavana se ko
hottaa luokkanyrkkinsä; ja huudah­taa
sortajilleen: väistykää! täi .........
Tänne Port Arthuriin tulpni sattui
yksiin, aikoihin erään merkkihenkilön
kanssa, nimittäin Canadan kenraali
kuvernöörin kanssa. Hän' kuului ol-leenj
työn puutteen tähden, huvimat
kalla. Ei ainakaan tuon herrun mat
kustus näyttänyt siltä, iettä se työt­tömyyden
tähden kärsisi puutetta.
Monta vaunua käsittävä erikoisjuna
kokkeineenj vartioineen, piikäineen
"ja renkineenoli paapan käytettävä­nä.....
Ja sitte se komea vastaan otto
mikä täälläkin oli hallitsian kunniak­si
varattu.
Olkoon tässä mainittu että työn
puutteen pakottamana minäkin tän­ne
oikeastaan joiduin. Mutta minul
la ei ollut asiaa mennä edes tavlli-sen
junan jätkävaunuunkaan, yaan
piti olla vaunujen alla tai katolla.
Oli jiähkääs matti kukkarossa. Lä-hestyessäni
Port Arthuria ajatukse
ni askartelivat senäikuisissa tapahtu.
iriissä kun ennen olin täällä. Heitin
itseni irti rivoista tutulla isonjoen
kentän kohdalla ...,..;.sillä muistui
mieleeni, että täälläkin on polisilla
kapula-ja vieläpä köVaa puuta. Lop
pumatkan kaupunkiin tiilin kunnialli
sesti katuvaunussa. Kun pääsm kau
punkni sydämeen alkoi kuulua soitto­kunnan
säveleet, eläköön>*8rmia8 ja
j.n.e., ja kadut mustanaan ihmisiä/
Mitä se tämä merkitsee, kysäsin
eräältä suomea puhuvalta mieheltä?
«Me tässä otamme vastaan maan kör,
keinta virkäriiiestäjiv saiioi mies. «A.^
jaakohan lie tällaisen jätkämiehen
pois, vai mitä arvelet?^ «Ole vaan
huoleti joukossa, sillä ei poliseilia o-le
nyt aikaa sinua ahdistella^ sillä
niiden aika' menee vahties^ vieras-tammej*,
vakutteli mies. Keskuste­lusta
rohkastuneeha aloin töllistele­mään
ympärilleni ja ensimäiseksi pis
ti silmiini soittokunnan loistavat pu­vut,
ja mitä ihmettä, niiden pukujen
sisällä oli tuttuja suomalaisiäkih—,
päälle päätteeksi työläisten luokka-hommissa
mUl^ha olleita. Näin jät^
käh silmällä katseltuna näytti hyvin
huvittavalta,_kun työväen - luokan
katettu kaiken näköisillä poikkeusla-eilla
uhraamaan ^verensä kapitalb-min
luokketujen hyväksi. Koulun
rapuilta saatoimme vieraat takasin
heille kuuluvaan junaan toivotimme
hyvää yötä ja hauskaa matkaa.
Niin ja minäkm läksin hakemaan
yötilaa läheisemmästä metsästä........
Yöuntani kylmän j nälän lisäksi häi-ritsi
vielä lamauttavat ajatukset.
Kun suurin osa meidän luokkaamme
on vielä niin kovin herkkä kunnioitta
maan sellaisia tilaisuuksia- jnitkä ta­valla
tai toisella ovat tarkotetut lu­jittamaan
meidän kahleitamme.
Aamulla suuntasin matkani Työn
Temppelin ravintolaan, saadakseni
kupin kuumaa ja tavatakseni jonkun
vanhan kaverin. Kaverin sain käsii­ni
heti rappusilla. «Terve miehen!»
.Terve, terve. ble|han tullut rantoi­hin.
Mistä olet viimeksi tullut?»
«Metsästä nukkumasta, joten kuppi
kuumaa ei olisi pahitteeksi.» Niin
painuimme kellariin, jossa kalivi ku­pin
ääressä aloimme seuraavan kes-'
kastelun:
«Mitäs tänne Arthuriin oikein kuu
luu, taitaa olla tämä yhtä valmis, kun
muuallakin?» «Valmis on. Työpaik
koja'toisia seisoo, toisista vähenne­tään
miehi^ ja huhuilevat, että lisää
työpiaikkojavsuljetaan.»
«Vielä tämä temppeli on säilynyt
työläisten käsissä?»
«Joo kun tästä saatiin ne keltase.t
lähtemään, niin työläiset alkoivat
taas, kannattamaan tämän talon hom
mia.»
«Etkös sitä "sinäkään enää ole sosia
listisessa työväen liikkeessä mukana,
minä en tarkota Soslalidemokradista.
liikettä, vaan sitä mikä on viitotettu
3:ssa kansainvälisessä?»
« Minä annan palttua koko sosialis
mille ja politikalle. Meillä on paljoa
suorempi tie päästä valtaan yksj;-
tään ja ainoastaan taloudellisen tais
telun kautta. Ymmärtänet kai sinä­kin
jo sen verran työväen liikettä,
että kun me otamme teollisuuden,
tuotanto välineet halttuumme, niin
valtiovalta häviää silloin itsestään.
Mitä olemme voittaneet sosialistisel­la
toiminnalla? Mitä. olemme voit­taneet
'ammattillisella työskentelyl­lä?.....,...
Olosuhteiden kiristyessä o-vai)
johtajamme järjestelmällisesti
pettäneet, kääntäneet selkänsä työ­läisjoukoille.
Ovat menneet porva­rien
ja salakavalasti: myyneetjröeiäät
kerta toisensa jälkeen vihollisellem­me.
Toista On teollisuustaistelu. Me
pidämme toimitsiamme kurissa, ja
tähtäämme %ina taistelumme kapita­listin
kukkaroon. TyömaiUa, metsis
8ä,.tehtaissa ja;sanalla sanoen niissä
vaan tuotetaan, me koitamme hidas
tuttaa tuotantoa. Teollisuus tilan­teen
kypsyessä määrättyyn epäsään­nöllisyyteen,
otamme tuotantolaitok­set
hattuumme ja niin olemme saavat
taneet teollisuus tasavallan jossa jo­kainen,
vapaana miehenä ja naisena
on tietoinen eläjä. Sentähden on ko­ko
maaUman , köyhälistö, palkkatyö­väestö
järjestettävä yhteen suureen
teollisuusunioon ja opetettava etu­päässä
tekniUistä teollisuuden johtoa.
Sanalla sanoen, työväki on kypsytet­tävä
tämSn järjestelmän vallitessa
täysin kykeneväksi johtamaan tuo­tantoa,
tcjevas^ yhteiskunnassa
Nim että, jos sinuUaji ole vielä pu­naista
yhden suuren union korttia,
nim teet viisaammin,- että otat sen
heti.» .
«Sinä sanoit että työväki ottaa Ka-pitalisteiltartpotantovälineet
ja
kaa niillä pyörittelemään omiin ni-mutta
jätit mainitsematta
tapahtua!
tamiseksi. . Teidän vaatimoksiaime varmaksi' päämediaksemme yapaU- kansa asian hyväksi, vaan olivat pa- valtai
miehet, amari pakkoa; vastustajansa miinsä,
orkeimmalle syraboölille, puhalteli­vat
pilliinsä: «eläköön armias, j.n.e.»
Sitte me kansa, veimme vieraam­me
uuden uutukaisessa autossa so-tilaskasarmille,
nä^rttelimme vehkei-tämm9,
jolla pidämme kurissa rauham
me häiritsiöitä, vaikkapa sattusi niin,
että me itse muun-työn puutteessa, luokan käsiin,rkiittävät onneaan ks?^
T?atsamme pakottamana, erehtyisim-l pääsevät niistä irti, , Joko sopii ?^"'
me rauhaa rikkomaan. Kasarmilta Ihäs?^ . • " ..
•hyryytimme'herrasväen korkeakou-j «Sinä siis tarkoitat, että valbn^s^^
luH rappusille, jossa vieraamme oli!tyrainen luokalta toiselle ^^J"^^
määrä paljastaa maailman sodassajnpin niin kuin verettömästi ilma-''
kaatuneiden portarthurin^^^ u^^ .
muistoksi muovailtu kivi.' Urhojen,! cNiia taloudellisen'vallan '
eivät uhranneet vertaan luok- mitä taas tulee politiikuksien valt^^;. v
valtaan'se hajoaa itsestäiän, silla £ , ,,
millä keinoilla tuo siirto .
«Herra jumala siunatkoon! ttKO
sinä käsitä niin yksinkertaisia asja^-
Kun työläiset tietoisesti. h^int^^^
tuotantoa,,kun -kapitalistien kaKia
alkaa ohenemaan, niin olojen
köttamana itse heltyvät «e tTors^