Vapaus, July 14, 1925

              lieiiiilL 14 p. — Tiies*, Jiily Mtli, 1925
Dollarista
UtHETYSKULUTt
lOc lähetykBiBtä aUe $30.00,
Jöc lähetyksistä $30-459.99
Li 75c lähetykBisät $60.00
!1^99.99 ja $1.00 kaikilta
$100.00 taikka sitä BHurem-oDta
lähetyksiltä. SähkSsano-nalähetyksiUe
on knint $3.50.
Torontossa ottaa rahaväli-tyksiä
vaataan A, Hautamäki,
957 Bro3dview Ave.
Sudburyssa ja ympäristöllä
jsnvat voivat käydä Vapauden
konttorissa tiedustamassa eri­koiskurssia.
L«iTapilett«Jä myydaSa.
TiedniUkaa pilettia»ioita.
VAPAUS,
Jo, 69. Sudbnry, Ont
INTOLA, ONT.
Oiuttni puolivuotikokven pi­ettiin
5 p. t. k. Luettii-n eri toi-lihmtien
puolivuositilit, Jofka oli-at
hyvät.
I Saalt Ste. Marien osaston ke-
BysTista hylättiin. Me farmarit
jernme siinä asemassa -nykyään,
ttä iohta kai unohdaimire minkä-ästa
raha onkaan, joten «Iisi ivaa
gttää keräyslistaa, jolmrnen tun-
JESsarame toisemme tilanteen.
I Erjeenvaihto luettim ja täytet-in
eri raportteja.
•
KnnBan tiiS kuulemama. Meillä
1 'kunnallisvaalit 11 p, t. k., jois-
I taas valitaan virkailijat. Virkoi-n
pyrkijät olivat kutsuneet koko­isen
meidänkin koululle 6 p. t.k.
;nin muiden mukana kuuntele-
'aan, mitä nuo itse itsensä ehdok-aksi
asettajat lupaavat valitsijoil-m.
Ensin esiintyivät tänä vuon-viroissa
olleet, seTittäen mitä he
at tehneet jiä mitä Tie' tulevat te-mään
jos heidät edelleen valitaan
rkoihin.^
|Uudet virkoihin pyrkijät taas
yttivät viroissa olleTta rahan tuh-ksesta
ja verotaa^kan noususta,
tcn laskea veroja, jos he pää-ät
satulaan. KosTca näistä ' toi­nta
ei makseta palBcaa, kun a l ­astaan
kokouksista, -niin tämä saa
|n tollon ihmettelemään: miten
3 kannattaa näin vaaliaikana ko-
Bksissa käydä ympäri kuntaa?
|ä täytyy olla muutakin yksityis-
>tyä, koska täytyy niin vietävän
alla itseään kehua. , Suomalai-
^ joka on ollut viime vuonna
tnu^ossa ja pyrkii uudelleen,
oi maksavansa veroja $15,000.
lainen omaisuus jo veTloittaa it-pyrkimään
virkaan,'että sil­le
ei vain voitaisi panna IH^ps r a ­situksia.
Koskapa näissä vaalikokouksissa
kiistellään vaan tieasioista, niin tul­koon
tässä sanottua, että sillä puo­lella
kuntaa missä nykyisillä .vir-kajlijoilla
on omaisuutta, on kyllä
teitä laitettu useampien tuhansien
arvosta. Me syrjäkulmalaiset em­me
-ole- saaneet mitään. Sekin
$800 mikä tälle Intolan kulmalle
on myönnetty, riippuu vaalien me­nosta.
Vanhat virkailijat ainakin
sanoivat, että jos heidät valitsette,
rahat tullaan käyttämään niihin tei­hin
kuin on luvattukin. Viiden­toista
tuhannen veronmaksajaja kyl­lä
sai tien maalleen, vaikka sen
tien varrella ei asukaan muita far­mareita.
Olisi jo aika McIntyressaMn jouk­kojen
ruveta seuraamaan kunnalli­sia
asioita, että edes saataisiin suh­teellisesti
töitä joka kulmalle. Niin­kuin
nytkin, meillä ei tähän aikaan
vuodesta ole minkäänlaisia tuloja,
peltotyöt on tehty ja kipeästi tar­vitsemme
työtä, josta voisimme saa­da
rahaa tarvikkeidemme ostoon
kun tulee heinän ja muun sadon
korjuuaika. Kun emme kerran voi
näillä maillamme, maan tyotteilla
elää, pitäisi edes kunnan töihin
päästä tällaisena tiituksen aikana,
kun nyt on. Aletaanpa ensi vaa­leihin
mennessä puhumaan kunnal­lispolitiikasta
farmareiden yhteis-rintamapohjalla.
Jo on aika heit­tää
huolimattomuus pois.
Iloa ja hulinaa, vaikka puute i r -
vistääkin joka nurkasta. 18 p. t, k.
taas tanssitaan ja näytetään kap­pale
"Hyviä ja huonoja", kolmi­näytöksinen,
Hilda Tihlän kirjotta-ma,
kansanelämää kuvaava kappa­le.
Näytetään ensi kertaa näillä
ympäristöillä. — Raport^eti.
K t r j . prof. M . Polsrovsld-
PORT ESSINGTON, B. C
' John August Ranlaien saatoimme
pienen toverijoukon kanssa viimrä-seen
lepopaikkaansa tämän kuun
2 päivänä. R, kuoli kesäk. 30 päi­vänä
keuhkotaudin murtamana. Hän
oli syntynyt 1881 Suomessa Vaasan
läänissä, Karstulan pitäjässä, K i i ­mingin
kylässä.
Hänen omien pulieittensa mukaan
pitäisi hänellä olla joitakin sulculai-sia
Amerikan puolella. Mitään pe­rintöjä
ei vainaja kylläkään jättä­nyt
jälkeensä, sillä hän jätti tämän
mailman ^niinkuin raoAi muulein köy­hä
työläinen. Kaiken ikänsä oli
saanut raataa, josta oli palkakseen
saanut keuhkotaiidin.
Vainaja tunnettiin Prince Rupertin
ympäristöllä Tcansan keskuudessa
nimellä Rannan Kusti.
Lähempiä tietoja vamajaäta ' V o i -
saada osotteeBa: A. Snellman,
Box 32, Port Essrngtom, B . (C.
Yleisöltä
Aka Päiviön avnsSsminen
Port Arthnrin j a jmpärifitön p i i -
rikomitea t. k. sääntömääräisessä
kokouksessaan, kuultuaan Xkn Päi­viön
avustuskomitean tiliaseman,
päätti lopettaa avustuskomitean toi­minnan
t. k. 30 päivään mennessä.
Jokaisen, joka ei ole vielä lähettä­nyt
mahdollisesti kerättyfä varoja
mainittuun tarkotukseen, pyydetään
Eräs älykäs kirjailija on sanonut,
että jos kertomataulu koskettaisi
jonkun etuja, niin siitä riideltäisiin
tähän asti ja löytyisi professoreita,
jotka, asianomaisen tilauksesta, to­distaisivat,
että kaksi kertaa kaksi
on hiukan enemmän tai hiukan vä­hemmän
kuin neljä. Itseään tiedet­täkin
työntää eteenpäin luokkatais­telu,
kuten kaikkea muutakin. Oli
aika, jolloin eksaktisten tieteiden *)
— fysiikan, astronomian (tähtitie­teen)
— edustajat joutuivat vainon
alaisiksi vallanpitäjien taholta, ja
mitä yksinkertaisimmat totuudet,
joihin lapset nyt tutustuvat jo al­keiskoulussa
(kuten se, että maa
pyörii), joutuivat senaikaisten aka­teemikkojen
"tarkastelun" alaisiksi
kymmeniä ja satoja kertoja. Jc
se olikin ymmärrettävää. Keskiai­kainen
yhteiskuntajärjestys, joka
perustui luontaistalouteen, pysyi
voimassa pääasiallisesti paikallaan
pysymisensä johdosta. Koko elämä
oli jähmettynyt yhtäläisiin, vuosi­sataisiin
muotoihin, "tapa" pyhitti
kaiken.
Yhteiskuntajärjestys, julma ja
järjetön, joka antoi miljoonien työ­tätekeväin
kohtalon muutamien tu­hansien
tyhjäntoimittajien täyteen
valtaan, tuntui kiertämättömältä ja
ikuiselta, niin kuin kesän ja tal­ven,
päivän j a yön vaihtein. Papis­to
takoi huolellisesti yksinkertaisiin
päihin aatoksen, että itse jumala oli
luonut juuri tällaisen järjestyksen
eikä mitään muuta olla voi. Koko
senaikainen "tiede" oli sovellettu
todistamaan tätä ajatusta — kaiken
olevaisen muuttumattomuutta.
Tämä "tiede" tiesi kaikki, eikä
sille voinut olla mitään nutta. Ja
kuitenkin löytyi julkeita ihmisiä,
jotka alkoivat opettaa, että keski­aikaisen
papiston "tiede" valehtelee,
että päinvastoin Tcaikki maailmassa
liikkuu hirvittävän nopeasti, alkaen
itsestään maasta, joka kieppuu ak­selinsa
ympäri Tiuin hjrrrä j a lentää
avaruudessa tylcinluodin nopeudella.
Tämä oli tosiaankin "perusteiden
järkyttämistä'". Jos kerran maa ei
pysy lujasti -paikallaan, niin kuka
se takaa inhimillisten laitosten
järkkymättömyyden? ' Jos kirkon
"tiede" valehtelee, niin kuka se t a ­kaa,
että kirkko ylipäänsä puhuu
totta? Koko vuosisatoina juurtu­neiden
käsitteiden rakennelma jou­tui
epäilyksen alaiseksi, ja koko
vanha järjestys ryhtyi kynsin ja
hampain tappelemaan "turmiollisia"
tieteitä, tähtitiedettä ja fysiikkaa
•) Eksakfiset tieteet ovat ne, jot­ka
voivat -matemaattisella tarkkuu­della,
eli täsmällisillä numeroilla
selvittää tirtkittavana olevia kysymyk­siä.
Paitsi kirjoituksessa p a i n i t t u ­ja
fysiikka ja tähtitiedettä, ovat
siis tällaisia tieteitä, esim. kemia ja
matematiikka.
vaataan. Jotta tilanherrat voisivat
hyvällä omallatunnolla kiskoa vero­j
a maaorjiltaan ja pitää heitä val­tansa
alaisuudessa, täytyi maankin
olla pyörimättä, täytyi koko keski­aikaisen
"maailman" pysyä paikal-ne
lähettämään yllämainittuun päi­vään
mennessä, jonka jälkeen tul­laan
lehdissä julkasemaan tiliselos-tus
kerätyistä varoista ja niiden
käytöstä.
Toveruulla keräyskomiteaii puolesta,
John Stählberg,
316 Bay St., Port Arthur, Ont.
l™ia, MacLurgia ja toisia Bes-pahoja
miehiä vastaan. Minä
sm heille, että konservatiivit
; f lähettäneet sotHaita lakko-
'•n kimppuun 1919, sekä tein
rksen tulisivatko he antamaan
Ien siitä, etteivät he menette-aHa
tavalla seuraavassa teräs-iinnakossa.
Mutta'jo tuon huo-jtaben
tähden olisin joutunut
"1 piestäväkseen, ellei muuan
\ olisi tarmokkailla toimenpi-i^
n minua siitä pelastanut, et-ainoastaan
hyvät potkut t a -
Ja miehet, jotka pääl-nyökkäsivät
eivät oUeet mitään
emtiivipuolueen tukipylräitä,
Byviä, rehellisiä työläisiä, jois-
">wt ovat Bescon mustalla l i s -
.Dintta olivat Harrington-Mac-
; i vetoomuksilla "yleiseen kan-tuUeet
täydelleen sokaistnksL
"nilelmalliMn komm^nUti»en
toiminnan puute'
'öräenpuolueen luhistumisen
'oidaan myös osaltaan pitää
sopimuksenmukaisen
»an puutetta Nova Scotian
^|Qnistien kesken. Ollessani y li
LI? Työväenpuolueen sih-l£
»ahetin minä ammattionioil- fw ""^^^'^ kirjettä, vahnis-
J.fiaen lentokirjasen, kirjotin
SL^ -'^'^ Maritime Labor
li \ P''^''" faitsun saatuani
l^faetta niissä vaalipiireissä,
Poolueellamme oli ehdokkaf-olen
tehnyt, enkä mitään
^^^'^ kommunistit ovat
rr-usest, samassa tilanteessa.
|vrfme olleet tarpeeksi vuoro-
.afteessa keskenämme ja kun
1% . ?°°^'<^5 suunnitelmanmu-j
^ m i n t a a , niin siitä johtui,
^SfT vaaleissa oKmme
. f ' ' P«lätekarhiina" kummal­lekin
porvaripuolueelle, kuin vaali'
taistelua johtavana voimana.
Labor Heraldin tnenettänilnen
Ankara isku oli myös Maritime
Labor Heraldin menettäminen, jon­ka
polttivat tämän puhe- ja paino­vapaudestaan
kuuluisan maan omis­tavan
luokan kätyrit. Jos Herald
olisi saanut ilmestyä kerran viikos­sa,
olisi ainakin yhdessä vaalipiiris­sä
tullut työläisten ehdokas valituk­si.
Vielä yhtenä selityksenä työläis-edustajain
kannatuksen haihtumi­selle
on se seikka, että vuosien 1920
j a 1925 välillä ei alueella ollut pal­kattua
organiseeraajaa, joka olisi
pitänyt koossa jo voitettna aluetta
j a vallannut uutta. Mutta palkat­tua
organiseeraajaakaan ei voi alue
pitää matkassa, ellei hän saa lisä­palkkaa
toisista lähteistä. Parla­menttiedustajille,
jotka saavat pal­kakseen
vähintäin 1,000 dollaria jo­kaiselta
istuntokaudelta ynnä va­paat
rautatiekyydit, tarjottiin toin­ta,
vaan heitä ei saatu millään kei­nolla
ottamaan sitä vastaan. Sen-tähden
olisikin tarpeellista tehdä
muuttamattoman säännön; että ke­tään
ei tule nimittää maksettuun
virkaan ehdokkaaksi, ellei hän lu­paudu
käjrttämään vapaa-aikojaan
työväenluokan palveluksessa.
KoBservatiivihalUtas tulee poicto-maan
hariialanlot tyoIaisittS
Mutta loppujen lopuksi joudum­me
vetämään sen johtopäätöksen,
että' työläisten täytyy kotvasen ai­kaa
saada maistaa konservatiivista
hallitusta Nova Scotiassa, ennen­kuin
he voivat vapautua monista
harhakäsityksistään. Nova Scotias­sa
ei ole oliot konservatiiviballitus-ta
43 vuoteen, joten on aivan luon
nollista, että työläiset ajattelevat
kaikkien heidän vastoinkävmisiensä
johtuvan liian pitkästä yhtämittai­sesta
hallitsemisesta. Yhtä luonnol­lista
on myös se, että kaivosmiehet
— ollessaan omistavan luokan tuli-luikkujen
ympär'öimänä — ovat val­miit
kokeilemaan kaikkia mahdolli­sia
keinoja, joilla uskotellaan rau-hallisestii
voitavan poistaa heidän
vastoinkäymisensä.
Mutta- uuden "kauppahallituksen"
raskas käsi tulee pian hajottamaan
monta harhakuvaa, raivaten tietä
edistykselle.
Sotilaat on poistettava
Velvollisuudeksemme' jää edistyk­sen
kiirehtäminen. Tulee ehkäistä
liberaalit saamasta jalansijaa siel­lä,
missä konservatiivit sitä menet­tävät.
Tällä kertaa ei kylläkään
ole mahdollista pumpata uutta eloa
kuolleeseen Työväenpuolueeseen.
Mutta kaikki työläisten järjestöt
voidaan yllyttää esittämään vaati­muksiaan
uudelle maakuntahallituk­selle.
Siten voidaan työläiset saat­taa
huomaamaan, että jonkun mies­ryhmän
yksilöllinen pirullisuus ei
ole syynä heidän kärsimyksiinsä,
vaan nykyinen järjestelmä. Luok-katunne
tulee heräämään, ja työ­läisten
todellinen luokkapuolue as­tuu
näyttämölle. Minä ennustan
sen tulemista vaatimuksella: Sota-jou&
ol on vietSvä pois i^aivosalaeil-ta.
Maaknntapoliisit hajotettava.
Besco palcotettava mnbnmaan vuo­den
19;!^ paUckatakoan makaaa ja
talraamaffln aeljan päivän tyo vii-hoasa,
tai raaossa lapaolcaeaea on
haUito&Ken peraotettava vcolcrasopi-
Qo^ Beseos bamsa ja oteteavo hae
Icaivobset haltaanoa.
laan, niin kuin jumala sen oli mää­rännyt
Sillä sama jumala se oli
pannut auringon valaisemaan maata
j a orjat vastaan sanomatta • palve­lemaan
herrojaan. Ja jos kirkon
tähtitieteellinen teoria oli väärä,
niin miten pelastaa' sen yhteiskun­nallinen
teoria? Keskiaikaisen t i ­lanherran,
maaorjan työn isännän,
luokkaetu vaati todistamaan väärik­si
Kopernikuksen ja Galilein väit­teet.
Ja vielä 40 vuotta ennen
Suurta Vallankumousta suhtautui
Ranskan Akatemia yhtä "varovasti"
heidän oppeihinsa kuin nykyiset
yliopistot suhtautuvat historialliseen
materialismiin.
Porvarillinen yhteiskunta taas,
tullen keskiaikaisen tilalle, on elä­nyt
juuri liikunnasta. Taloudelli­nen
"paikallaanpysyminen", joka
on keskiaikaisen järjestyksen ole­mus,
on porvarilliselle yhteiskun­nalle
kuolema. Siksi se on suhtau­tunut
hyvin suosiollisesti kaikkiin
"liikunnon" teorioihin. Vähittäi­nen,
asteettainen, kaiken olevaisen
"kehitys" tuli porvariston muoti-teoriaksi.
Huolimatta kaikista kir­kon
ponnistuksista palvella uusia
herroja oli keskiaikainen "tiede"
peruuttamattomasti tuomittu.
Mutta "kehityksen" valta on ra­hoitettu
niin kuin on rajoitettu feo­daalisen
hallitsijan valta porvarilli­sessa
yhteiskunnassa. Se ei uskalla
kajota porvarillisen järjestyksen pe­rusteisiin.
"Pyhä omistusoikeus" ei
ole kehityksen alainen. Sen mu­kana
esiintyy "ikuisena totuutena"
se moraalikin, joka opettaa ihmistä
ennen kaikkea maailmassa kunnioit­tamaan
vierasta omaisuutta, ja se
filosofia, johon tämä moraali no­jautuu.
PorvaristollakiiB on nurk­kansa,
missä mikään ei saa liikkua.
Mutta tämän liikkumattomuuden
puolustukseksi ei porvaristo voi ve­dota
"jumalan tahtoon" niinkuin
keskiaikainen tilanherra. Itse por­varillinen
tiedehän se murskasi tä­män^
"tahdon" auktoriteetin. On
löydettävä joku muu todistus porva­rillisen
järjestyksen järkkymättö-myydeHe.
TällaiTOen on idealistinen
filosofia, taloudellisen materialis­min
päävastustaja.
Sen tehtävä •on tällainen: kaikM
maailman ilmiöt ovat kytketyt toi­siinsa
mekaanisen syy-yhteyden si
teellä. Kenenkään tahto ei voi tä­tä
järkyttää. Jos ihminen on sa­manlainen
ilmiö Icuin kaikki muut­k
i n luonnonilmiöt, niin on hänkin
kytlcetty koko maailmaan samanlai­sella
syy-yhteyden siteellä. Mutta
jos on näin, niin ei voi erottaa yh-liSän
inhimimätä luomusta yleisestä
lainalaisuudelta — kaiken maali:
massa olevan "liikkumisen j a mmit-tumisen
lainalaisuudesta. Itse tiede
liikkuu ja muuttuu; "ikuisia" to­tuuksia
ei ole. Eivät ole ikulBet
moraalisetkaan käsitteet: ennen oli
toinen siveysoppi kuin porvarillises­sa
yhteislcunnassa vallitseva, j a t u ­lee
toinen, -uusi. Kuinka näinollen
voi todistaa, -että ihmisessä on jo­tain
ikuista, jonka ei pidä muuttua?
Ilmeisesti vain yhdellä tavojn; se­littämällä,
että ihminen ei ole taval­linen
ilmiö toisten joukossa, vaan
että ihmisessä on jokin "järkiperäi­nen"
olemns, joka on ilmiöiden l a ­kien
ulkopuolella — ei ole riippuva
syy-yhteyden laista eikä ole muu­toksen
alainen. Tämä on hänen
"käytännöllinen järkensä", hänen
tahtonsa, hänen 'siveellinen luon­tonsa".
Paljoa yleisempi on idealistisen t u -
sinahistorioitsijan tyyppi, jonka oh­jesääntönä
on: "toiselta puolen on
myönnettä\'ä, mutta toiselta puolen
täytyy tunnustaa" . . . Tällainen ei
tavallisesti kiellä historiallisen tie­teen
olemassaoloa, mutta väärentää
sitä pannen historiallisten muutos­ten
todellisten syiden tilalle "aat­teita",
s. o. sellaista, jota ei saa kä­siinsä
eikä voi määritellä, vaan jois­ta
voi puhua mitä tahansa, pelkää­mättä,
että jää kiinni -valheesta.
Jos "aatteilla" ymmärtää niitä kä­sitteitä,
joita ihmisillä on elämän
eri kysymyksistä j a joiden vaikutuk­sen
alaisina he toimivat, niin syntyy
tietenkin h^ti kysymys, mistä nämä
käsitteet ovat kotoisin. Ja hyvin
pian analyysi johtaa meidät reaali­siin
elämän oloihin, joista nämä kä­sitteet
ovat syntyneet. Tällainen
"idealismi" ei olisi ristiriidassa " t a ­loudellisen
materialismin" kanssa,
Mutta idealistiset tusinahistorioitsi-jat
eivät koskaan suorita tällaista
analyysiä, vaan selittävät esim.
Ranskan vallajikumouksen johtu­neen
— ranskalaisten pyrkimykses-tä
tasa-arvoon. Mutta sitä, , mistä
tasa-arvon aatteet saatiin, sitä he
eivät tutki. Lukijassa syntyy käsi­tys,
että "aate" on jotain itsessään
olevaa, ulkonaisista olosuhteista, ih­misen
aineellisista tarpeista riippu­matonta.
Ja juuri tämä lukijan
erehdys on erittäin arvokas porva­rillisen
idealistin kannalta. Sen no­jalla
voidaan ihmisille syöttää aatos,
että on joitakin ikuisia "aatteita",
muuttumattomia, kaikille ajoille ja
kansoille velvoittavia. Tai, tar­peen
mukaan, päinvastoin, että kul­lakin
kansalla on oma "aatteensa",
jota ei voi lainata eikä antaa toisil­le.
Edellisen lajin "aatteena" on ol­lut
erityisesti n.s. "luonnollinen oi­keus",
joka todisti, että muutamat
"ihmisoikeudet", m.m. juuri omis­tusoikeus,
ovat ihmisellä itsensä
luonnon antamina ja siksi luovutta­mattomina
ja muuttamattomina. Tä­ten
porvarillinen järjestys voidaan
ikuistuttaa itseään aivan niin kuin
feodaalinenkin, mutta toisilla kei­noilla.
Jälkimäisen lajin "aatteilla"
puolustetaan etupäässä poliisivaltio­t
a : mielivalta Julistetaan kansalli­seksi
laitokseksi ja jokainen yritys
panna sen tilalle vapaa järjestys lei­mataan
luopumiseksi kansallisista
traditioista, petokseksi "kansan hen­keä"
vastaan. Jälkimäisen lajin
idealismi on voimakkaampi niissä
Europan maissa, joissa poliisivaltio
on paraiten säilynyt. Kun yliopis­ton
professori on tavallisesti por­vari
yhteiskunnalliselta asemaltaan
j a maailmankatsomukseltaan sekä
samalla virkamies valtion palveluk­sessa,
niin yliopistoissa kukkii kum
mankin lajinen historiallinen idea­lismi.
Jos historiallinen materialis­mi
tunkeutuu yliopistoon, niin
pseimmin typistetyssä ja vaillinai­sessa
muodossa, sen olcellisimmista
puolista vaieten. Tämä on jokaisen
muistettava, joka sivistystään täy-dentääkseen
käyttää yliopistojen lu
entoja j a oppikirjoja.
- sanalla sanoen se mitä
kaikki koulun, kirkon, oikeuslaitok­sen
ja ojennusvankilan "kasvatta­j
a t " niin huolellisesti koettavat suo­jata
j a säilyttää. Mitä varten tarvi­taan
niin paljon holhoojia pelasta­maan
"järkkymättömiä" ja " i k u i ­sia"
perusteita — sitä ei porvaristo
ole ajatellut. . . .
Me emme lähde nyt tutkimaan
idealismin filosofisia (oikeammin
tietoteoreettisia) perusteita, kosket­telemme
vain sen sovelluttamista
historiaan, ' Jos kerran ihmisessä
on jotain, joka on ilmiöiden maa­ilman
ulkopuolella, niin vj^daan ih­misen
persoona erottaa maailman
kehitysprosessin mekaanisesta syy-yhteydestä.
Tässä mielessä jotkut
kirjailijat, esim. Rickert, selittävät­kin,
että ihmiskunnan historia el
voi olla tiedettä. He hyväksyvät
puolittain sen synnin, että tieteen
esineenä voi olla alhaisemman laji­nen,
kehittymätön olento, esim, ta­lonpoika
tai työmies. Mutta yli­opiston
professorin tai korkealle ke­hittyneen
pankkiherran persoonalli-suos
on yläpuolella väheksityn tie­teellisen
historian, jonka lait ovat
velvoittavat vain alhaisemmille olen­noille!
Ei ole tarpeen puhua, että
kaikkien lakien -ulkopuolella . ovat
kuningasten tai ministerien j a ken­raalien
p e r s o o n a l l i s a a d e t . . ..
Sankarit ovat tietenkin barvinai-fiet
eikä niin rohkeita "filosofeja"
kuin Rickert tapaa joka askeleelta.
Puhuvaa tilastoa kapi­talistimaista
Eräs amerikalainen henkivakuu­tusyhtiö
on julaissut rahamiesten
äänenkannattajan palstoilla sangen
merkillisen ja mieltukiinnittävän t i ­laston
:
20 vuoden vanhoina alkoi 100
henkilöä elämän uransa, voimak­kaina,
terveinä toimeliaina ja yh-denarvoisina,
täynnä luottamusta
tulevaisuuteen.
20 vuoden kuluttua kymmenen
heistä oli rikastunut, kymmenen hy­vissä
varoissa, neljäkymmentä koh­tuullisesti
toimeentulevia, kolmella-kymmenelläviidellä
ei ollut mitään.
45 vuoden vanhoina oli rikkait­ten
luku alentunut kolmeen, Kuu-sikymmentäviisi
heistä tuli toimeen
omilla ansioillaan. Sitävastoin kuu­sitoista
eli jo puutteessa, tulematta
toimeen omilla ansioillaan.
Ennen viidenkymmenenviiden vuo­den
ikää kaksikymmentä oli kuollut.
Ainoastaan yksi oli rikas, kuusi tuli
toimeen omilla varoOlaan, mutta
vjisikymmentäneljä oli riippuvaisia
lastensa ja sukulaistensa avustuk­sista.
Ennen 75 vuoden ikää kuusikym-mentäkolme
oli kuollut, joista kuu­sikymmentä
köyhinä. Vain kolme
jätti jälkeensä perintöjä: kolme eli
varakkaina, mutta 34 lastensa, su­kulaistensa
tai "armeliaisuuden" va­roilla,
Yhdeksänkymmentävjisi pro­senttia
heistä joko kuoli tai kuolee
niin köyhinä, että omat varat eivät
riitä hautauskustannuksiin.
Lopullisesti tilasto totesi, että
amerikalaisen riistojärjestelmän val­litessa,
sadasta terveruumiiscsta
miehestä kuusikymmentä kuolee
jättämättä perintöä lapsilleen, kol-mekymmentäneljä
elää edelleen
köyhsrydessä ja vain kolmen onnis­tuu
hankkia varallisuutta vanhoik­si
päivikseen. Yhdeksänkymmen­tä
seitsemän sadasta, kahdenkym­menenviiden
vuoden vanhasta ter­veestä
miehestä kaikista ponniste­luista
huolimatta on tuomittu päät­tämään
päivänsä köyhyydessä ja
poutteessa.
V O I D A A N T I L A T A S E U R A A V I A KIRJOJA:
Alanteen Sanakirja, suomalais-englantilainen, sid. $5.50
Amerikan Suomalaisia, satiirikertomuksia, k i r j . K. Rissanen
Amerikalaisen Työväenliikkeen vararikko, k i r j . Wm. Z. Foster, nid.
Autokirja, oppikirja autoajureille j a korjaajille, k i r j . Y . Weilin .... 2.00
Kaupunki-Kansakoulun laskuoppi ja tuloskirja, eid .....I.CO
Auringon poika, kiihkeästi kirjotettu romaani, k i r j . Jack London.... .ES
Aapinen, lasten opettelukirja, sid SS
Aurinko, Kuu j a Tähdet Maailmankaikkeuden tarina, ktrj. J . A .
Giberne « 1.2S
Aavoilla Ulapoilb, miellyttävä romaani, k i r j . Jack London, nid. 1.00
Bakteerit, Tietoaarre, kirj. Osc. Streng, sid .50
Elollisten olentojen lisääntyminen, k i r j . F. Kolpin Ravn, sid 50
Englanninkielen Alkeiskirja, k i r j . Hanna Andersin, sid 1.2S
Etelämeren Auringon Alla, seikkailuromaani, k i r j . Jack London, E i i t.25
Englantilais-Suomalainen Sanakirja hyvä opettelukirja, kirj. Y
Halonen ~
Englantilais-Suomalainen Sanakirja, k i r j . S. Nuorteva —.
Englanninkielen Oppikirja Ja Kielioppi, k i r j . W. Oksanen, B i d . . . . . . ..
2.g5
1.75
2.00
Hedelmien j a Morjanviljelys, k i r j . B. W. Heikel, eid.
Imperialismi, agitaattorikursseilla pidetty esitelmä, nid. ,
Ihmisen Herra, tarina synnistä, k i r j . HoU Caine, 2 osaa, sid
Ihmisen Herra, tarina synnistä, k i r j . Hall Caine^ 2 osaa, nid.
Ihminen ei elä ainoastaan leivästä, k i r j . K. Rtssa netit ••»•i«>*»*»*«*» »••»••<
1.25
.15
2.50
1.75
.10
Järjestelmäni Miehille, hyvä volmistclukirja, k i r j . J . Mueller 1.25
Kansakoulun karttakirja, toim. Jotuni, sid. , 1.00
Kansakoulun kartasto, uusi, toim. A. R. Blomqvist ja E . E . Kaila.... 1.00
Kommunistinen Manifesti, k i r j . Karl Marx, eid. 1.00
Kasviskeittokirja, nid : SO
Kristinuskon Alkuperä, tutkielma k i r j . Karl Kautsky sid. 2.10
Klondyken Kuningas. Beikkalluromaani Alaskasta, k i r j . Jack London 1.25
Kadotuksen Kansaa, kuvaus London Itäpäästä, k i r j . Jack London, sid. 1.00
Kolme Muskettisoturia, historiall. romaani, kirj. Alex Dumas, nid. 1.00
Kemia, kirj. Hanna' Seikku, sid ,'. .75
Kymmenen sokeaa johtajaa, k i r j . Arthur M . Levis .70
Kaiun Laakso, romaani elämästä, k i r j . Jack London, sid 2.00
Kuningatar Hanhenjalan Ravintola, k i r j . Anatole FVanze, sid 1.25
Kodin Lääkärikirjo, etevästi toimitettu, sid 6.00
Kipinälennättimen toiminta, kuvitettu opas, kirj. Krigor j a Subkis
flid. 50
Ketunpyyntiopas, kirj. Edvard Koponen, sid 1.00
Kirjanpito-opas, tehnyt Juhana Toiviainen, nid .75
Kirjanpito, kauppaopistoja vattcn, k i r j . I. Kovero .'. 1.50
Kanojen hoito, k i r j . Matti Järvi .75
Keittokirja, k i r j . Mina Wttll. sid 2.00
Lumikenttien lytär, seikkailuromaani Alaskasta, kirj, Jack London,
sid ; 1.2S
Lastenkirja, lukukirja kouluihin j a kotiin, ald 1.16
Luonnontieteiden voittokulku, Tietoaarre, kirj. Launhordt, eid .50
Luokkien sota, kirj. Jack London, nid 65
Lyhyt terveysoppi naisille, k i r j . t : r i F r . Hovitz 35
Merisusi, selkkailuromannl, k i r j . Jack London, sid 1.50
Maallmanrakenne, käsittelee maailmankaikkeutta, kirj. El Becher,
nid - 1.75
Mansaaren Tyttö, sotaromaani, k i r j . Hall Caino, nid , 1.00
Mardln Eden, eeikkailuromoani, k i r j . Jack London, sid I.BO
MaapaPon kehityshistoria, tietoaarre, k i r j . Victor Madson, nid..
Maailmanliike, tietoaarre, kirj. Albrecht WIrth, old
Maaliman avoruua, tietoaorre, k i r j . T : r i J . Schrolner, «id
Maa j a Ihminen, tietoaarre, kirj. Alfred Kirchhoff, sid
Maanvil elya Kemia ja Fysiikka, khrj. Arthur Bindell, eid.
iMyxaaaannvUvi,i jelysoppi, kirj. Suninen, sid •
Murrosajan Lauluja, runokirja, klrJ. Aku Päiviö, eid
Nuoren Noisen Terveys, lääketieteellinen kirjo, kirj. Krlstlno
S1^6rv6f flid» «t«t(«• ••••ft*Bt»*•••*••••••••••*••»••••••**•••*•••••*••*••
Naisten Sukuelo, k i r j . Lääkct. T : r i E . W. Wrcstlind, nid
Naisvoimistelu, kuvitettu opas, k i r j . E l l i pjörksten, nid 1.00
Nainen ja Avioliitto, hyvä terveyflopilllnen kirja, kIrJ. Morgarct
Stephens, sid ISft
NaamiofmiBkoulu, opas maskccraukBccn näyttUmöillä, kirj, S. ^mvic *~
o j Q | md* « « t ä t i O I O • • * • « • • # • • • • # * « • • * • • * « • < t « < t i « ( « f < 4 « t « i i ( i « » « « i « » « t « » « ( i i « i 4 * « i * * * * « « t * « * * * « « * * • JT&
Napoleon III vallankaappaös, k i r j . Karl Marx, nid. ^ .70»
.50
.50
.50
.50
1.7S
1.25
1.2S
1.00
1.00
Peloponnesolais poto. kirj. Emel Hordh fiÄ
Palkkatyö Ja Pääoma, k i r j . Karl Marx ....,„,.......
Pakkopaita, kuolemattomuutta tutkiva vankiloromaanl, kIrJ. Jack
London, fild 1,73
perheen, YksityisomaiBuuden Ja Valtlen Alkuperä, kIrJ. P. Engels,
sid. , .,.„,
Punainen Vaara, kertomus nykyisestä Venöjän. maostn, nid
Parisin Notre Damc, romaani, kIrJ. Victor Hugo, «Id. .
Penikkatauti, k i r j . Nikolai Lonin, nid.
Perustuslain Olemus, kirj. O. Saori ....
Pieni Mehilälflkirja, kirj. Mikko Hkka
1.00
.25
.70
.60
.2B
.18
.35
Rikosromani Wa8hingtoniBta, k i r j . JS. S., nid.....
Ranskan KanBalalssota, kirj. Kari Marx, nid ^
Rakentaja Solnea, k i r j . Henrik Ibsen :.. 1.25
SosialistiBcn Filosofian Juuret, klrJ. Frietrich Engels, nid .40
Seikkailuja Tibetissä, tutkimusmatkakertomuB, k i r j . Swen Hedin, eid. 1.50
Sairas Lapsi, lasten tervcyfiholtoklrja, kirj. Ruoteololnen, sid. .1.25
SotamuiBtelmani, k i r j . kenraoll Ludendorff, eid 2.60
Suomen Kielioppi, k i r j . E. N. Setälä, «id 76
Sosialidemokratia Ja Sosialismi, k i r j . K, W. Sllverberg, nid .30
Sata kuusikymmentä ohjetta lasten taudeissa, kirj. T:ri JulcB
Comby, nid, ,.,
Sukupuolielämän Terveysoppi, kirj. Max von Grubcr, nid. .
1.00
.75
1.00
1.00
.60
.15
Telinevoimistelu I. kuvitettu, k i r j . Väinö Laherma
TellnevoimiBtelu II, kuvitettu, k i r j . Väinö Laherma
Tarttuvista sukupuolitaudeista, kirj. T : r i Pirilä, nid ,
TeolliBuusunionisml Amerikassa, hyvä vihkonen .,.
Tiede jo Vallankumous, mainio teos, k i r j . Ernest Untermann, nid. .60
Tahdon kasvattaminen, kirj. Jule Payot, nid. i.oo
Tahtitiede, kirJ. Simon Nevvcomb, aid.. 1.50
Työmiehen Talousoppia, kirj. O. W. Kuusinen, nid, ....„.„ .50
Työväen Urheilulehden sidottuja vuosikertoja 1921, 22 ja 23 2.50
Terrorismi Ja Kommunismi, kirj. Leon Trotaky, nid. .„. .60
Tuhlaajapoika, maailmankirjalllsuuB romani, kirj. Hall Caine, nid. 1.00
Uusi Lääketiede, k i r j . Louis Kuhne , 2.25
Voimlsteluohjelmia I, k i r j . Arvo Vartia, nid. 1.00
yoimisteluohjelmia II, k i r j . Arvo Vartia, nid .„... „„, l.oo
Vaimo, jonkas minulle annoit, romani elämästä, k i r j . Hall Caine, sid. 2.50
Valkoinen Profet^, romani cngl, siirtomaapolitlknsta, k i r j . Hall
Caine, sid. ,^„„ ,.,„, .„.„,.,,., , , 2.50
Vaaliheimohiiset, valitut teokset, k i r j . J . W. von Goethe, nid I.OO
Ylös Helvetistä, k i r j . Konrad Lehtimäki, nid , 1.75
Yleinen johdatus luonnontieteisiin, tietoaarre, k i r j . Th. H . Huxley,
sid. • .50
Ylläolevan lisäksi voi Vapauden konttorista tilata W A T E R M A NS
FOUNTAIN KYNIÄ, joiden hinnat ovat $2.75, |4.00, $6.00 Ja §7.00.
Kirjekuoria, kirjotuspaperia y.m. rihkamaa niinikään on saatavissa.
Leichnerin kasvomaaleja, 8 lajia yhdessä, hinta ...$2.50
Steinin kasvomaaleja, 9 lajia laatikossa, hinta .....1.00
Wheat Croft, Juoksevaa puuteyia kaulaan, käsiin, rintoihin ym. „ 75
Liquid Rouge, juoksevaa poskipunaa, erittäin hyvää .50
Poskimaalia, kuivaa, eri värejä „ , , , ^40
Nenäkittiä , , , .40
Vaaleaa ja vaaleanpunaista kasvopunteria ?, , .75
Partakarvaa, tummanruskeaa, ruskeaa, vaaleanruskeaa, tamman-harmaata,
mustaa, vaalean harmaata Ja punasta. Jaardi ............ ,75
Tehkää tilaukset osottceUa
YAPAUDEM KIMAKAIJFFA
Bo» 60, SODBUEY, OKT, '
-'tel
mx