1926-05-15-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mmm m mm m T i « only^orsaii of Fmnlsh.TIToricen fp Canada. Pub- I L H O I T U S H I N N A T V A P A U D E S S A: ifflulia^iinotakset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertoa. Aviolilttööhmenoilmottikset: 60c -palstatuonia. ^.' Miaehnabtosilmotakset 60e k e r t a , $1.00 8 kertaa. 8yAtyzp3ilinotDkset $1.00 kerta, $2.00 8 kertaa. kaitsi kertaa. lisSniakra' Ottajien Ja flmotusakenttnurien on,, vaa^ '^ig:|-a:flHtae88a;giahetettäva ibnotoshinta etokäteen. Tiistain "^leliteett aijotnt ilmoltnkset pitSä o l l a kont* r f e ^ . - ' i A ^ ' " ; . ^ •••'•'L''I1.—M74'-" .i.'!"''I''»•' -••-»1 —T^^Tt'^S!ii IIII I i' . • I I I ' I.I 'M ...I • • I I I —W advertising rstes 7ec;per-cöfc^/Iriclfö^ 5^ f o r single ; i h s e r t i o n , : 7 6 e . ^ ' T^ wm^'» -^irr'^>0^:-:Miff:f^^Bdveriiaing: ^'vmediom •: :amoiiflrthei'.:-Flnnlal» ^ikonttori ja,to!in{tt]s:'Libertjr BIdcr Lorne ^1038. Poatiosote; Box 6& Sndbory. Ont. ette mn*«in tahansa saa vastausta ensimaiseen : ^ p i ^ i f s f ^ ( ^ ^ nadelleen lUkkeenhoitaJa/i sitten marssi kolmetuhatta Canada , ^ , työlaista liittoparlamenttitalon edustalle j a pyysi, s^>,7,' ' , «ttei teiltä otettaisi pois työpaikkaansa. Jämä tapaus ^ § ( P i f i | i i i ä f | i ^ ^ käikcri' seh' rikkauden, johon tuo .O^T j PolUttisistaTöyislä paatti Kingin hallitus tarjota aa-ajattelu£^- o n maknpalana ..kertonut, - k u i n k a 40 sentin adin i u n t i p a l k k a tulee tnkaamaan valkoihoiselle palkkatyöläiselle jatkuvasti lyötä. ; Si«|Dnennen voidaan huo* mauttaa, että pysyvän työn saaminen ei o l e mikään l o p u l l i n e n päämäärä eääkaScSd -kaikessa fyoväen: p y r k i - 'm)4c8issä, mutta tämä ei ole seikka, jota me nyt h a luamme kosicetella. Jtämaalaiset työläiset taotettiin' ^ _ _^ rätlyä tarketusta v a r t e n . ' .Eivät he tulleet tänne kutsn-^|ja satainktyoläLten"tensainvälis^ matta.: "" " ^ sdsiaUal^haattia, FinnneDii ^'1' Edo Finunen lausui merimiesten rassa taistdussa. Koko maailman ^S^iainyllyjCT^ :sen-voimaa, j a C. P. R. tanritsi matkustajia, jotta sen 1ai-1 Taavaa: valinja paremmin kannatti itsensä. Itäjhaalaiset hou- , ^) riitä, että me osotamme ko-kuteltiin'tänne lupauksifla rikkauksista, aivan samoin r ° ° ^ "^ ;^-'-V^:?^=>^;---^ ;•. raavana paiyana unohdamme ole- Kuittvtj^laiset Europasta, siirtymään tänne saman, propagandan avulla. ' , kumoukseUiaia.;; ^Työväenlnokka:^^ i^^^ Saatuaan kiinalaiset j a .japanilaiset: työläiset tänne vain. silloin i i^hota kurjuudestaan; alkoivat työnantajat käyttää heitä siihen taricotukseen; M^"" kansainvälisyyden suuri ihanne jota varten he olivat tuotetut - palkkojen alentami- r " «y^vytptty jokaisiin aivoihin. seen. He panivat itämaisen riisiruokajärjeätelman k i l - L P!*"^ ^ " f " . jälkeen ., i" . . . i.. 1 Dawe8suunnitelmaa ja Locamon so-paileraaan länsimaista . liharuokajarjcstelmaa vastaan, pj^^gt^ . ^ ^ ^ ^ ^ ..^^^ todellinen j a asteettain polkivat. alas palkkoja, kunnes valkoiset sisältö kun • el ole mitään muäta j a keltaiset olivat alennetut samalle tasolle. Että tämä I kn^ •lausunto pitää paikkansa, sen todistaa se seikka, että p n s t a , koti- j a ulkomaisen kapitaa useinunissa sahamyllyissä saa valkoinen työläinen vain * aimoille. , i j . . 1 . - Arvosteltuaan ankarasti maailman-kahdesta ja puolesta vi.teen senttiin enemmän tminiltal ^^^^ ^ . ^ miljoonia työläisiä mur-kuin itämaalainen. On tarpeetonta syyttää itämaalais- U a t t i in kansainvälisten kapitalistien ta tästä asiaintilasta. [voiton hyväksi, osotti Fimmen, mil- Saavutettuaan taricotusperänsä suostuvat i työnantajat jtä isänmaiden "kiitos" näytti. L u - nyt Juopumaan itämaalaisesta työvoimasta. - He ovat^atun vapauden ja .tasavertaisuuden asetlaneet palktataksan ja tiiäärätyn elintason eahamyl-Kj^^^^^** .^^^^^^ 1 - . " . - J ^ . 1 -11 ~ i - Ml . X. - I l - . • 11 maissa vieläkin enemmän ozjnu-lyissa työskenteleville työläisille, ja heilla on tarjolla L g ^ g j a j j y j ^ ^^^^^ ^^^^ Työväen-enemmänkuin tarpeeksi yälkofsta työvoimaa valmiina laokka oii oikeudettomampi kuin hyväksymään sen' näjkäpalkan, jonka he tarjoavat.Ikoskaan ennen.' Vain kuusi valtiota Eivätkä sahamyilyjen omistajat ole vain suostuvaisia, on tähän mennessä -ratifioinut vaan perin halukkaita luopumaan itämaalaisesta työ- sopimuksen 8-tunnin v I i' i > . - 1 " i . •• * - { t y ö a j a s t a , minkä mti taata ,ty51ais-voimasta. »Kimalainen kieltäytyy kiihdyttämästä työn- ^^^-^^^ ^j^^. ^--„g ^ ^ ^ ^ ^ suoritusta siihen nopeuteen/kuin, mihin valkoiset tyo- sa„ottu, että »nuokaan valtiot, kun-iäiset ajetaan, ja jokainen parannus koneistossa tuo j nioittavat ratiflointiaan. Kaikissa mukanaan;;tärpeeuv tuotannon palveluksessa olevan^:i^^ jmail svnoiymt ahna lutyaövnant opoenu:d epnä äsltisää äitmäimseaeanla. isiMstait ät ytöylöäniasinsttaä-,1! «sEutdfenstsaäiostleav an ählyköäkykleäiyssh yRöekiknäiyns mtä.a t- ^pläisei tosin . hyväki^yiyät tämän sankarillisen ; taistelun; mutta on kuitenkin^ syytä pelätä, että 95 prqs. näistä ihailijoista tulee csottamaah pienempää: urheutta Ja'.uhrantuyai^ suutta kuin heidän venäläiset luokkatoverinsa, k u n . edellisine: on Y ny^ -vehä^isen esime^ seuräaihis-hetki. . Sleii vuoks^ on välttämätön-! tä, :että^työläiset enemmän kuin tä-- hän asti ' lujittavat kansainvälistä ammatiiiista yhteisrintamaa, n i i n et^ tä he;kykenevät ei ainoastaan torju--: maan ' k a p i t a l i s t i e n vlqrökkäykset vaan : myös; taistellen saavuttamaan lopullisen voiton kapitalismista. Pnrcell k i r j o t t i ' saksalaiselle \am-' matillisen eheyden äänenkannattaj a l l e : . - ' .Meidän vtunnuksemme on:'; työ-väenluokantäydellinen /eheys!:;;• M e i i d ä n ? sotahuutomme: Eteenpäin! Meidän päämäärämme :^^^;'y pitalismista. n K u k k i e n meidän toimenpiteidemr me: yhteydessä^^ o n toivottävaa| j ä o i - ' :keata, että ^unohdamme menneisyyden, olipa,: se hyvä: t a i - huono, rpy^- syttelemme poissa /kaksimielisyydestä, unohdamme ihmiset j a nimet, mutta omistamme joukoille, :histo-rian suurimmalle''mahdille^ asian- ^vaatim^a kunnioitusta.^ , Europan ) ammattiyhdistysliike : on valitettavassa tilassa ;V lapselliset, mieskohtaiset hyökkäykset eivät pe- 4astai eivätkä sovita ^sitä.. Se v oi ' kuitenkin . käsjtyjcsiä; i muuttamalla '„ . . .. , . .. i . . , i i j 1, * vain osa Kansainvälisen xapitaa-ansimaista työtehoa itamaalpisella palkikataksalla; he ii„ yieishyökkäyksestä. Tämän t a r - laluavat pohjoiseuropalabta lihasvoimaa Kantonin kotuksena on työväenluokan valli-ruoka. annoksilla, lausuu lainaamamme lehti. \ , r kääminen. Saksan typväenluokalta 1 riistetiäisiin ensimäiseiksi tämä suojus. : Saksan-'; työväenluokan ' a ^ on|,suruUiEin,' .koska sen p n luotava rii itövöjtioateijlaino . H e t i maaliskuun v^lrniknmoufeen jsotifeiittten >. ^neuvosto, puolueemme ^ h j ^ j j o n l d t ^ aan, ällä ^mä ensfmälneä . v a i " lankttmons e i johtanut proletariaatt i a valtaan, vaan antoi • vallan tilan- ^jä^kapitalistien^^^ j o t k a jo: kauan sitten olivat. Venäj ä ä ainsJtin: taloudellisesti h ^ neet.' • ' - . •: • Yallanknmouksen ;; tapahduttua^ vielä Sveitsissä^. ollessaan .. k i r j o t ti toveri L e n i n: : "Ensimäinen vallankumous, joka syntjri' imperialistisen sodan liekeisf sä,- on ieiinäfatanut,. m u t t a varmaan^ •'yiimeuD^^ sillä- proletariaatti oU vielä loitolla sitä vähemmän.sisäiset, eivät olleet loppuneet. ; Sota . j a t k u i , maat jäivät tilanherroille, tehtaat kapitaKs-f P r o l e f a r i a a ^ o l i siis kHreen i a a - paDa; omaan > v a l l ^ ^ yj^^j^^ taionpoikaln k^^ johon oli maa- Bskuun vanankpmonIcBen tapahdag. Voitto ö l i ^ H ^^ Loistavia proktaarijnUia TaUGlias^ ;'POLITIKENIN" I0.VUOTIS- J A BERGEGRENIN fiS-VUOTlS. JUHLAT - . Neuvostoliitto osottaa. rauhantahtoaan ^ hallituksen ienluök^ ^^lllptaQ^ii^^ 'alentamista moottoriteollisuuden f K- <' tuotteille tulla&n käyttämään tekosyynä palkkojen alep^ " jäsen, sanoi Ottawassa käyn^IIe työläisnaisten lähetys- .f : t^ile, etta autotehtailijat,, puhumattakaan siitä, että J omiksi, Voisiva^l korottaa palkkoja puolella j a vielä sit ^ ik^i^ - « « j « voittoa. Mutta. autotehtailijat tulevat OttawanTmatkaa kolmellatuhdnnella > doUa- ; kaupunginrahastosta. .\€anadan tehtailijaliitto lie-i\ ' nee larkotusta varten myös luovuttanut sievoisen sum-mai^. Työläislähetystön lähettämisellä tahdottiin tälle ^mw^ stehtailijain - vpittojen; koskemattomuu-; ";n'puolesta antaa-se leima,^^.e vain työläisten edut. Voitot ovat kaik- ]0y -[ molempain ' kapitalbtipuolueiden toimesta^ Meillä - c i •iyf' ole mitään sanomista oman kohtalomme sdhteen. Muu- |p|||g;|ilp^ ajaa .'meidät 'kaduille. 'Mutta-on i\ tulossa aika, jolloin tällainen ei ole mahdollista ja j o i - Iff'; ) -, loin farmarin hyöty ei enää ole teollisuustyöläisen hä< |p|ip|j;;'.;iyiäi.:^^^ sillä ;molemmat tulevat: olemaan ,val- K"'' , lassa yhteiseksi hyväkseen. llfP^lSÄ^v^'^®;:-^ voimaan British Colum-kirjottaa Vancouverissa ilmestyvä •r. il^yNli|i(*it7^ • itämaalaisten. es:ä- (' ,-^^|||IJUJ||E^ tässämaakunnassa...tulevan '-rat- NeuvostoliUon j . Satean vämiä ä d i c ,ehd,»ä »op^ 1 j ^ ^ ^ ^ S , . " ^ » muksessa sitoudutaan molemminpuoliseen pu6luectto- Laa„ nujertamaan saksalaiset työl muuteen jonkun-.kolmaiinen vallan, julistaessa sodan 1 iäiset, töivpo porvaristo helpoinmin ompaakumpaa'sopimusvalldista^astaan.^ Täqiä^sopi-1suoriutuvansa muista, mus on jal^koa venäläis-saksalaisten suhteiden kehittä-! Kansainvälinen kuljetustyöläisliit-miielle, mikä sai alkunsa Rapallon sopimuksesta, joka to on, kuten kaikki muutkin kan-sopimus myös .aikanaan aiheutti melkoisen mieltenkuo- hrjjjf Sttthfr^v^ddn vT *^ . . . . . 1 . . . . . -1 ' . , . . .. I sa najalle, mutta, se on myöskin yir-lun impenalistisleh luttolaisvaltam leinssa. g- ^nshnäisistä, joka on uudelleen l^^dsymmärrys Neuvcutöliiton ja Saksan välillä on jaotettu yhteen j a sen jäjkeep osot- ' ulos' Neuvostoliiton: todellisesta !^'halusta. ra suuria ansioita kansainv|tlisen siihteiden rakentamiseen'kaikkien naapiiriensa ja kenen jammatiUiseneh^ kanssa hyväilsä, joka tosissaan haluaa'esiintyä rauhal- P y ^ ' ^ ' - .PNmen palautti mieliin, isesti. Neuvostoliitto esittää Ranskalle j a b^lkanila^ ^^^^^^^^^^^^ sille naapureilleeil samanlaisen sopimuksen tekemista. J ^ien sodan ehkäiseminen' Neuvosto-i/( ikä eroavaisuus onkaan neuvostodiplomatian ja Lo* 1 Venäjää vastaan, ' kun se saarsi catnö-tekopyhyyden välillä, kysyy: puolueemme pää-JW . sotatarvehankinnat. äänenkannattaja. Locämbssa .pidettiin suurta^ ääntä Sx^urten raosionosotusten'raiku^^^ , .11 •••• , , :„ sa pabui Fimmen sitten. venäläisten «rauhan-hengesta»; joka'nykyään tunnetaan paremmm Ly.g.^^^^ sankarillisesta taistelus. «Locarno-hengen»'nmaella,.mutta todellisuudessa y r i t e t - U ^ j^^n taisteKvat tsaärivaltaa tiin rakentaa yhteisrintamaa Neuvostoliittoa, vastaan. Urastaan ei ainoastaan kättenläiskein J a ' 'Locamon - konferenssi epäonnistui ranskalais-britti- [ vaan myös uhraamalla henkensä val-i Iäisten ristiriitaisuuksien takia. . 1 lanvältanksesta käymässään anka- Hyvänsiiovk liittolaiset itietenkin; nostivat d k a ^ ^ hälinän venäläis-saksalaistenrauhansuhteiden lujitta^ misesta tällä viimeisellä sopimulcsella.' Saksan Kan sainliittooft hyväksymistä koskevain • ehtojen eräässä kohdassa määrättiin, «ttä Saksan tai minkä hyvänsä Kansainliiton jäsenistä' täytyy olla valmis ottamaan ösaä saartoon tahi sotilaallisiin foimehpiteihin sellaista Kansainliiton ulkopuolella olevaa valtaa yastaan,rjokaijij.jotetti tavalla tai toisella lakkaa miellyttämästä liiton, herroja, ilmestyvässä lehdes^: Liiton paavien,^ suurten imperiiflististen valtain, jotka Vuosi vuodelta luomme katseem-isännöivät tuessa laitoksessa, olisi helppoa juhl^liseslf taaksepäin, palaamme hetkeksi julistaa, että Neuvostoliitto 4i ollut hyväksynyt heidän -^^^^^^^^ päätöstään, ratkaisuaan tai spyitteluaan, ja ^ t a sita hj^Uju^ yj^- selvemmäksi käy olisi senvuoibi sotilaallisin teinoin rangaistava maar J näiden tapausten tausta, ^yhä ilman rauhan r i k k o m i s e t . Ja juuri Saksan läpi «ran-j enemmän me löydämme yhdistäviä gaisu»-joukkojen olisi sopinut parhaiten hyökätä Neii- 'enkaita eri. seikkojen ja tapausten vostoliiton alueelle, t - | "^^^^'^^^ jg^ö ei tuonutkaan mu- .. ^ , -m .« « ,-jkanaan voittoa tsarismistaV vaikka Hyvinvoivan Canadan tsrölaislapset se kyliäkin pahasti horjutti tsaarin "• , . , • " , valtaistuinta, teki rakoja monarkis- Eräitä mielenkiintoisia seikkoja tuli ilmi kerättäessä tisenjärjöstelmäii vuosisataisiin tilastoa maidonkulutuksesta Toronton, Hamiltonin/ ja muureihin, on se;< kuitenkin : yksi Kingstonin kaupungeissa.' Paljo'puhuva tosiasia, joka kaikkein näkyvämpiä renkaita siinä tä^sä,yhteydessä tuli ilmi, on se,.että hyvin toimeentule-r«tJ"^f' jo^^^ j«^ti ponrarilliseen vis». pchejsaä M u t e U i u . »Hä.enenunän n ^ , J j ^ ^^ enemmän o h lapsiaj fciin sensijaan köyhissä perheissä nj^ggg^iojjaiuussa! 1917; kulutettiin sitar vähemmän maitoa,; mitä enemmän oli Ensimäisen^^^^v lapsia. Rikkaat lapsettomat ;perheet kuluttivat .68 raaliharjotuksessa työväenluokka sai «paintia» päivässä perheei^jäsentä kohden; ne, j o i l la äärettömän suuriarvoistji kokemus-oli lapsia, kuluttivat .74 paintia päivässä. Köyhissä J"' Jota ilman sen oUsi suotaan pl- , .5 • I j • I - / - . . " "A . . . . . . lut mahdoton nnn lyhyessä ajassa lapsettomissa kodeissa kaytetUm ,.o4 pamtia ja nussa,U„„j„t„^ lopullisena voittajana. joissa oli lapsia, vain .49 paintia päivässä jokaista j siinä harjotuksessa työväenluokka perheenjäsentä kohden. tyhdistää kaikki ne. Jotka nyt - ovat olleet epäluuloisia toisiaan kohtaan. Osa. syjrttää' erimielisjryksistä toisia;; ja-käyttää tätä »yhtenäisen esiintyi misen:kieltämisen .veiiikkeena. ;, Me, kaikkien maiden työväenliike keen todellisen j a täydellisen ehey-T den.:,ystävät, olemme .sitä käsitystä,^ että ' meidän on ryhmityttävä y h teen", j a ; muodostettava . t i u k k a l i i t t o, ;,minikä kautta suoritamme teon, j o ka, päästäen' valloilleen : kaiken i n -; nostuksen, tulee tarttumaan myös niihinkin maihin» joissa 'on useampV k u i n yksi ammatillinen keskus,' |& pakottamaan n4 ^eyteen. N i i n , meidän on tehtävä; enemmänkin; Meidän on pidettävä huol-? t a ; ' että aletaan i yhtenäinen kansainvälinen toiminta intialaisten, kiinalaisten ja japanilaisten työläisten tukemiseksi . näiden , ponnistuksissa taistelukelpoi^en ammatillisen . l i i k keen; luomiseksi, m^ä,:- lujalle pe rustukselle''\la|kettuna,. -on omiaan valamaan uutta miehuutta koko maailman työväenliikkeeseen. K a i k e l l a mikä tässä lyhyesti esit e t t y j e n - p u i t t e i d e n sisäpuolella, v o i edistyä ^ammatillista eheyttä,' on minun täysi ja horjpmaton kannatukseni j a tervehdin sitä sydämellisesti .'taisteluareenallekalkkikäsittä-r vän kansainvälisetn ammatillisen l i i k keen .pikaisen luomisen puolesta. Maaliskup vaflaiAiiiiioisen yUefc kaisto, osotti pikein ratkaisevansa kysymyksen "siitä, kenen mukaan on lähdettävä. Sotaväki. e l . ollut tisaa-rille, enää : yhtä kuuliainen; kuin v. 1905. Päinvastoin se : siirtyi ^vjaä-jäämättä ; vallankumouksen puolelle. ' Maaliskuun vallankumouksen t u loa kiirehti, kuten kaikille jön -tiettyä, imperialistinen- sota,' joica var.- sinkin Venäjän ;työväenluokalle ja Sosialidemokratian .hajaannus Saksissa' tuli näkemään, minkälaisiip yhteis^ kunnallisiin - kerroksiin se v o i ' l o p u l - h'sessa vallankumoosottelussaan luottaa, kenestä se voi saada liittolaisia, kuka on sen ystävä, kuka suoranainen vihamies. Dresdeninmetallimiesyhdistys on hyväksynyt päätös-, Itsevaltiuden kukis,t amine,n sitten lausetaan. j o s » .u„».»an_ 2? s . » U i a e n . , b a a J . ^ — SrÄhSX oikeistomaapaivamiehen lyovaenvastamen politiikka, geen, lähteekö se tukemaan kumouk- Samanlaisen päätöksen on tehnyt Leiprigin metallimies-1 sellistä työväenluokkaa 'sen kamp-ten ammattiyhdistyksen viikaxlijain kokous. j pailussa tsarismia j a sitten porva-tolseflta^ puolen mainitaan sos.-dem. puolueen pääjoh- vastaan, don harkitsevan haridtsemistaan keinoja, millä s a i s i , Maaliskuun yaUankumoÄSMsa t a - selvit^Uyä tämän s i l l e erittäin arveluttavan konflikth. "^e^^^^^^^^ talonpo^kaistolle o l i t u l l u t niin snun^ nattoman raskaaksi. Teollisuus ja kulkulaitokset oUvat täydellisesti romahtaneet tai- ^ainakin romahtaa massa, talonpojat o l i v a f lähes kaikki rintamilla j a vaihtoa maaseudun ja kaupungin • välillä o l i tuskin olemassa, j o s ta johtui maanviljelyksen>ap-pio j a nälkä. Yhteiskunnallinen tyytymättömyys kasvoi kuin lumivyöry j a muodostui väkeväkav poliittiseksi ,t^steluksir- leivästä, rauhasta j a v l i - paudesta. { ^ Maaliskuun 10 p:nä o l i lakossa 87 tuhatta, työläistä, 11 p:nä 197,000 j a seuraavana päivänä jo^lähes [ n e l jännesmiljoona työtätekevää naista j a .miestä • o l i valmis, taistelejnaan elämästä j a kuolemasta leivän; r a u han j a :vapauden, saavuttamiseksi ! Tapausten vauhti:kävi; huimaavako s i , ennen väkivalloin; tyynenä pidetyn proletariaatin yhteiskuntameri alkoi hurjasti meuruamaan; työläisten j a talonpoikain - vallankumousliikkeen tie teki niin äkkinäisen, mutkan; että — kuten Lenin sa-nop>- p-.verellä j a l i a l l a täytetty R o - manovin - monarkian, kärry meni yhfäkkiä kumoon. Imperialistinen sota -olis kehittänyt taloudellialaj p o l i i t t i r i a , . kansallisia j a kansainvälisiä kriisejä j a dinä syy maaliskuun vallankumonkBen helppoon' j a nopeaan s n o r i t u i c^n. Tukhohna, 23/lV. — Tukholman proletaariinaäilma eli eilen juhlan merkeissä.^'tiuokkatietoisen työväen-aineksen altö.tulkki "PoUtiKen" «li näet; päässyt 'taipaleellaan 10 vuoden virstapatsaalle;, j a ' veteraani Hinke. Öergegren,laajojcn: työväen^: kerroksien /kenties eniten • suosima esitaistelija, täytti Oö' vuott^. Jläij den merkkitapahtumain v johdosta' vietetyt juhlat muodostuivat loista^ viksi ' tilaisuuksissa) - suurenmoisim-; miksi kpin ^ mitä Tukholman: työ- -väenjoukot ovat koskaan viettäneet. Juhli jäin käytettävinä H)li ,• kaupungin kaksi suurinta juhlahuoneustoa, joista toinen on juuri: valmistunut kpnserttitalo, jota. mainitaan alallaan ainutlaatuiseksi; jopa , koko maailmassa; Näihin jnhlahuoneus- • töihin keräytyi: ehkä viitisentuhatta työläisjuh^ijaa.' Molemmissai huo-neu| jfoissa suoritettu ohjelma o l i t i -, laisuuden arvokkuutta .vastaava^^^^^^^ monipuolinen. "Juhlapuhujina , esiint y j ä t suomalaisillekin työläisille a i nakin nimiltä tunnetut -luokkataistelun miehet G r i m l u n d ^ K i l b o m / I ^ l yg j a W'inberg sekä vihdoin. Hinke :Ber-gegrer, j a oli juhlaan kirjottanut mahtavan prologin Ture , Norman, ^aksi ensimäistä puhujaa selostivat 1'Politiken" . syntyä, \ ; taisteluja ja merkitystä. Kuinka lehti alkoi utui-: sin : puheenparsin: - j a ..teoreettisen. Jpäselvyyden merkeissä, j a miten•• se itten siirtyi -vasemmistpsosialismin; j a pasifismin kautta (maailniansd-dan riehuessa) / Venäjän, vallanku-mouk^ n opastamana .:kohtikommuT nismia; Mitan . se on saanut taistella rahallisissa" vaikeuksissa ja tehdä j" varsinläheistä • tuttavuutta ^'oikeuden" kanssa: noin kuutisenkymmentä painokannetta; ;: "Lehden: olemassaolo on ensi hetkestä alkaen ollut kamppailua; Toivomme, että niin tulee edelleenkin vol^maan. Kaikkina näinä vuosina^ j o t k a ovat olleet niin : rikkaita vallankumouk-^ sellisista'^' tapahtumista j a suurista poliittisista ja taloudellisista kriS seistä ympäri: -maailman,: on lehti ollut ensi riveissä)-kun, on ollut' kyr' symys:, työväenlijokan etujen var-teenottamisesta taistelevana luokkan a " , kuten Grimlund;lausui. J a: "Poliittisen vallankumouksen histo-^ r i a Ruotsissa on Politikenin hista; riaa. Politikenin taistfelu on ollut myös Venäjän bolshevikkien taistelua. Vaifi se on toisten kommunistipuolueen äänenkannattajien kanssa yhdessä taistellut Suomen, Saksan j a . U n k a r i n vallankumousten keraj^-kuten Kilböm sanoi lisäten, että "meillä ei ole pankkien tukea, mutta meillä on jotakin muuta> n i mittäin tuhansien työläisten terästynyt tahto." j a tervehdyssähkösanomia: Sinovje-v i l t a , suomalaisilta: työläisiltä, näjän,. Saksan,-: Englanninj v Ranskan kommunistipuolueilta; . Trotskilta, Kominterniltä; 'komm. - nuorisointer-nationalelta j.n.e. KaikiUe piirikomiteoiU^ ja muille puolueen yksiköiUe '•••/: , 1 • :•.'•"••• • •••..'-• '•' • • Hyvät t o v e r i t : - - Puoluetoimintamme on nyt mel-kein icaikkialla: uudelleen järjestettynä: Ja siten .organisatoorisesti perusteiltaan ... teKostettuna - tarmokkaampaan kehittymiseen.; tehtäväinsä suprittamisessa.'. Agitatsioni- j a valistustyön tekoa varten olemme eri paikkakunnilla ; järjestäneet agit.- prop.-komiteat, i tehtävänään • elvyttää, ohjelma-, keskustelu- y. m. kokouksiin. mahdollisimman monipuolinen sisältö j a aaterikkaus, sekä y-leensä agitatsioni- j a valistustoiminnan . kehittJaminen suomenkielellä (samalla tavalla on tietysti järjes. tetty muillakin kielillä). Tähän myöskin yhdistyy puolueemme naisjäsenten työskentely puolueen agit.- p r o p . - t y ö n . : kokonaisuutena, aivan samalla tavalla kuin' he ovat jäsenyytensä j a toimintansa kautta kiinteästi yhi^istietitynä koko: puolueen toimintaan ryhmissä. . Nyt kuitenkin on muistettava että puolueemme' suomalainen jäsenistö on tähän saakka ollut eristettynä ulospäin työskentelyyn luok-kataisteluliikkeen koko «laajuuden kannalta, sekä niin o n ' m y ö ^ n heidän vaikutuksensa rajoitettu määrättyyn suppeaan p i i r i i n , eritoten toiskielisiin 'nähden. JCUitenkin muodostavat i^aisjäsenemme suuren* 0- san puolueen - suomalaisesta jäsenistöstä ; j a sellaisenaan on pyrittävä löytämään heilje tie ulos ^eristyneisyydestä, sekä tunnustetuksi osaksi ' Canadan : työväenliikkeen taisteluvoimasta. Bergegren suurten aaoaionosotusten kohteena Bergegren . e s i i n t y i . molemmissa /^ilaisuuksissa j a otettiin, hänet vas-^ taan rajuin suosionosotuksin. Hä-nellp' puhuivat yleisön puolesta Grimlund j a Winberg lausuen k i i - toUisuuden sanoja Hinken teon johdosta. Ruotsin työväenluokalle. Hinke. vastasi valituin, lämipöisin sanoin huomauttaen,: että hän -on itse mielestään suorittanut n i i n äärettömän vähän; ajatellessaan, kuinka paljon hän on mielinyt suorittaa. Hän sai muuten juhlapäivänään vastaanot-taa^ prolejtaarisena lahjana kerätyn rahasumman — 19,000 Icruunua, j o ka' saattaa vielä lisääntyä jossakin: määrin, kaikki keräyslistat kun eir vät <tle vielä palanneet. Hän' sai myöskin <muita lahjoja j a kuormit-tain kukkasia, ~ niinpä maljakon täjmnä tulipunaisia ruusuja " P o l i t i k e n i n " lehtijakajilta, mitä lahjaa juhlija erikoisesti arvosti. Hänen uonaan kävi myös lähetystöjä, k u ten : venäläisen siirtolan lähetystö Tukholmassa j.n.e. Neuvostovallan ähettiläs taas lähetti hänelle ter-vehdy^ kirjelmän. - Hinke oli päästään pyörällä k a i - idsta näistä suosionosotuksista eikä vqinut niitä' ymmärtää. " M u t t a ' työläiset ymmärtävät, sillä he tietävät mitä liän on merkinnyt j a edelleen merkitsee taistelevalle Vallanknmo-nkselliselle työväenluokalle", huomauttaa "PoKtiken". ^ " P o l i t i k e n " sai puolestaan myös ottaa vastaan runsaasti onnitteluja Suomalaiset naisjiäsenemme ovat viime aikoina toimineet !naisjaostoi-na puolueosastoissamme, joka sellaisenaan . o l i askel eteenpäin kehitettynä ompeluseuroista, ; jotka tavallisesti. toimivat: vain varojen kokoamiseksi ' j.n.e. ; Tämän askeleen kautta alkoivat he syventymään i t sekasvatuksen ymmärryksessä luok-k a t a i s t e l u k y s ^ y k s i e n ; käsittelyyn i& siten^pyrkien ammentamaan i t selleni^ r aatteellista henkeä ja elämää. I . .Mutta he öivät-ole olleet yhdis-distettynä ' mihinkään laajempaan joukkojärjestöön, joss^. olisi ollut ulkopuolisia j a ' ' joissa olisivat voineet'^ tehdä: suoranaista työtä kommunismin hyväksi; Näin ollen toiminnaltamme naisten keskuudessa on puuttunut' järjestelmällisyyttä j o l l a olisi voitu :elvyttälä käytännöllistä: askartelua, :;avad;aakseen pyrkimystään yhälasijemmalle tähtääväksi. • • , • .Viimeisessä: -puolueen naissihtee-r i n k i r j e e s i , t u o t i in esille että nais-agit.- prop.rkomiteat tulee muodostaa kaikkialla, ohjaamaan : naisten keskuädessa; työskentelyä; Tämän k p m i t ^ n ; t o i m i n t a ' ollen- yleisten a g i t ^ i o n j k o m i t e a i n kanssa yhteistoiminnassa j a keskuskomiteain valvonnan- alaisena; Kuten voimme jo nähää on'tlässä. ilmenevänä seuraava askel; j o t a j o -viime talven ajalla o-sastoissxii^ kehitettiin; ;v Vessamme o-levain moninaisten tehtäväin eteenpäin viemiseksi. Että käsittäisimme mihin on pyrittävä, tarvitaan' vain ottaa hno- - mioon että 'toisten- kansallisuuksien keskuudessa . on j o . t o i m i n t a naisjäsenten ; taholta ^^>u^^ Työläisnaisten liittoihin (Womens' Labor Leagues); Ukrainian Labor Temple* Association ' naisjaostoon, juutalaisten'vtyoläunaisten liittoihm, työläisnaisten . kuluttajaliittoihin, sekä ma3iln slmianläisiln jäzjestöi-. on VapaudenJ ^ . & n vartajtiyt .p tStär tilvaäl«^^as't^os t^s Jatkoa Kirja : mistunut. Lenin tuo yhä la maailmassa tustua, ei K i r j an nana, ihmis seuraa hän seuraavien l. Lei UI. Lenin lonpoikaisk: taktiikka; - Leninis laisuutta, marxilaisuu uusissa olo inistä, , Kirjass Hinta 75 s Jokaise hin. Nämä 9 V mään yhteist< kysymyksissä naisten päivä, tyttöjen ja p< miseksi, t a i m i luokan paisia l • ten paljastami seksi. Nyt siis on tömme pyrittä\ vänsä laajemn ja tiivisfämääi mansuuntaisesti Me olemme tajakokouksissa tä yhteisten 1 kouksien pitän sa voidaan saa pyminen. Täsi nyt Port Arth neuvottelukokoi vaksi. Kehoit jä ryhtymään siaa kehittämä: osastoissa ^toim Bä neuvotteluk tävä löytämääi ten järjestelmi vyttämiseksi; märryksellä et< niättömissä a kobten niitä 1 sen piiriin, mens' Labor -l] osastot kaikk toiskielisiä mu 8unnnitelmat'r j( tettavain el-vyi -naisten mielen SL Samalla 1 •kaisella paikl nykyisistä nai: sä suomenkiel naisten liiton hin, sekä sen taan naisliiton senmaksut vor - 6—loc. Edell f palvelijain yh( rostaan yhdiste toimintaan; - ' . Jos paikkakt silla jonkinlaii tulisi kehittää niiden kanssa taen j a xöimic duksi, näemm^ pyvän, mutta' mo niissä Vail Täten vihdo sevasti astune jota olemme 1 taneet jo viim ajan. - Suoma täten : saadaan taan työhön y. väenliikkees^ • .tua todelliseksi Hsen luokkata tuttamisessa ji tuttamisessa. On tietyski mielessä puoili tus j a teräst< taen että sen senistämmc tie dellämainitnilla Inetyön eri -ai niä on tehtävä ta, ryhmistä « toverien kans» Kommunistic Org. kon ' A - T.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 15, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-05-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260515 |
Description
Title | 1926-05-15-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
mmm m mm m
T i « only^orsaii of Fmnlsh.TIToricen fp Canada. Pub-
I L H O I T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
ifflulia^iinotakset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertoa.
Aviolilttööhmenoilmottikset: 60c -palstatuonia. ^.'
Miaehnabtosilmotakset 60e k e r t a , $1.00 8 kertaa.
8yAtyzp3ilinotDkset $1.00 kerta, $2.00 8 kertaa.
kaitsi kertaa.
lisSniakra'
Ottajien Ja flmotusakenttnurien on,, vaa^
'^ig:|-a:flHtae88a;giahetettäva ibnotoshinta etokäteen.
Tiistain "^leliteett aijotnt ilmoltnkset pitSä o l l a kont*
r f e ^ . - ' i A ^ ' " ; . ^ •••'•'L''I1.—M74'-" .i.'!"''I''»•' -••-»1 —T^^Tt'^S!ii IIII I i' . • I I I ' I.I 'M ...I • • I I I —W
advertising rstes 7ec;per-cöfc^/Iriclfö^ 5^
f o r single ; i h s e r t i o n , : 7 6 e . ^ ' T^
wm^'» -^irr'^>0^:-:Miff:f^^Bdveriiaing: ^'vmediom •: :amoiiflrthei'.:-Flnnlal»
^ikonttori ja,to!in{tt]s:'Libertjr BIdcr Lorne
^1038. Poatiosote; Box 6& Sndbory. Ont.
ette mn*«in tahansa saa vastausta ensimaiseen
: ^ p i ^ i f s f ^ ( ^ ^ nadelleen lUkkeenhoitaJa/i
sitten marssi kolmetuhatta Canada
, ^ , työlaista liittoparlamenttitalon edustalle j a pyysi,
s^>,7,' ' , «ttei teiltä otettaisi pois työpaikkaansa. Jämä tapaus
^ § ( P i f i | i i i ä f | i ^ ^ käikcri' seh' rikkauden, johon tuo
.O^T j PolUttisistaTöyislä paatti Kingin hallitus tarjota aa-ajattelu£^-
o n maknpalana ..kertonut, - k u i n k a 40 sentin
adin i u n t i p a l k k a tulee tnkaamaan valkoihoiselle palkkatyöläiselle
jatkuvasti lyötä. ; Si«|Dnennen voidaan huo*
mauttaa, että pysyvän työn saaminen ei o l e mikään l o p
u l l i n e n päämäärä eääkaScSd -kaikessa fyoväen: p y r k i -
'm)4c8issä, mutta tämä ei ole seikka, jota me nyt h a luamme
kosicetella.
Jtämaalaiset työläiset taotettiin' ^ _ _^
rätlyä tarketusta v a r t e n . ' .Eivät he tulleet tänne kutsn-^|ja satainktyoläLten"tensainvälis^
matta.: "" " ^
sdsiaUal^haattia, FinnneDii
^'1' Edo Finunen lausui merimiesten rassa taistdussa. Koko maailman
^S^iainyllyjCT^ :sen-voimaa,
j a C. P. R. tanritsi matkustajia, jotta sen 1ai-1 Taavaa:
valinja paremmin kannatti itsensä. Itäjhaalaiset hou- , ^) riitä, että me osotamme ko-kuteltiin'tänne
lupauksifla rikkauksista, aivan samoin r ° ° ^ "^
;^-'-V^:?^=>^;---^ ;•. raavana paiyana unohdamme ole-
Kuittvtj^laiset Europasta,
siirtymään tänne saman, propagandan avulla. ' , kumoukseUiaia.;; ^Työväenlnokka:^^ i^^^
Saatuaan kiinalaiset j a .japanilaiset: työläiset tänne vain. silloin i i^hota kurjuudestaan;
alkoivat työnantajat käyttää heitä siihen taricotukseen; M^"" kansainvälisyyden suuri ihanne
jota varten he olivat tuotetut - palkkojen alentami- r " «y^vytptty jokaisiin aivoihin.
seen. He panivat itämaisen riisiruokajärjeätelman k i l - L P!*"^ ^ " f " . jälkeen
., i" . . . i.. 1 Dawe8suunnitelmaa ja Locamon so-paileraaan
länsimaista . liharuokajarjcstelmaa vastaan, pj^^gt^ . ^ ^ ^ ^ ^ ..^^^ todellinen
j a asteettain polkivat. alas palkkoja, kunnes valkoiset sisältö kun • el ole mitään muäta
j a keltaiset olivat alennetut samalle tasolle. Että tämä I kn^
•lausunto pitää paikkansa, sen todistaa se seikka, että p n s t a , koti- j a ulkomaisen kapitaa
useinunissa sahamyllyissä saa valkoinen työläinen vain * aimoille.
, i j . . 1 . - Arvosteltuaan ankarasti maailman-kahdesta
ja puolesta vi.teen senttiin enemmän tminiltal ^^^^ ^ . ^ miljoonia työläisiä mur-kuin
itämaalainen. On tarpeetonta syyttää itämaalais- U a t t i in kansainvälisten kapitalistien
ta tästä asiaintilasta. [voiton hyväksi, osotti Fimmen, mil-
Saavutettuaan taricotusperänsä suostuvat i työnantajat jtä isänmaiden "kiitos" näytti. L u -
nyt Juopumaan itämaalaisesta työvoimasta. - He ovat^atun vapauden ja .tasavertaisuuden
asetlaneet palktataksan ja tiiäärätyn elintason eahamyl-Kj^^^^^** .^^^^^^
1 - . " . - J ^ . 1 -11 ~ i - Ml . X. - I l - . • 11 maissa vieläkin enemmän ozjnu-lyissa
työskenteleville työläisille, ja heilla on tarjolla L g ^ g j a j j y j ^ ^^^^^ ^^^^ Työväen-enemmänkuin
tarpeeksi yälkofsta työvoimaa valmiina laokka oii oikeudettomampi kuin
hyväksymään sen' näjkäpalkan, jonka he tarjoavat.Ikoskaan ennen.' Vain kuusi valtiota
Eivätkä sahamyilyjen omistajat ole vain suostuvaisia, on tähän mennessä -ratifioinut
vaan perin halukkaita luopumaan itämaalaisesta työ- sopimuksen 8-tunnin
v I i' i > . - 1 " i . •• * - { t y ö a j a s t a , minkä mti taata ,ty51ais-voimasta.
»Kimalainen kieltäytyy kiihdyttämästä työn- ^^^-^^^ ^j^^. ^--„g ^ ^ ^ ^ ^
suoritusta siihen nopeuteen/kuin, mihin valkoiset tyo- sa„ottu, että »nuokaan valtiot, kun-iäiset
ajetaan, ja jokainen parannus koneistossa tuo j nioittavat ratiflointiaan. Kaikissa
mukanaan;;tärpeeuv tuotannon palveluksessa olevan^:i^^
jmail svnoiymt ahna lutyaövnant opoenu:d epnä äsltisää äitmäimseaeanla. isiMstait ät ytöylöäniasinsttaä-,1! «sEutdfenstsaäiostleav an ählyköäkykleäiyssh yRöekiknäiyns mtä.a t-
^pläisei tosin . hyväki^yiyät tämän
sankarillisen ; taistelun; mutta on
kuitenkin^ syytä pelätä, että 95 prqs.
näistä ihailijoista tulee csottamaah
pienempää: urheutta Ja'.uhrantuyai^
suutta kuin heidän venäläiset luokkatoverinsa,
k u n . edellisine: on Y
ny^ -vehä^isen esime^ seuräaihis-hetki.
. Sleii vuoks^ on välttämätön-!
tä, :että^työläiset enemmän kuin tä--
hän asti ' lujittavat kansainvälistä
ammatiiiista yhteisrintamaa, n i i n et^
tä he;kykenevät ei ainoastaan torju--:
maan ' k a p i t a l i s t i e n vlqrökkäykset
vaan : myös; taistellen saavuttamaan
lopullisen voiton kapitalismista.
Pnrcell k i r j o t t i ' saksalaiselle \am-'
matillisen eheyden äänenkannattaj
a l l e : . - '
.Meidän vtunnuksemme on:'; työ-väenluokantäydellinen
/eheys!:;;• M e i i
d ä n ? sotahuutomme: Eteenpäin!
Meidän päämäärämme :^^^;'y
pitalismista.
n K u k k i e n meidän toimenpiteidemr
me: yhteydessä^^ o n toivottävaa| j ä o i - '
:keata, että ^unohdamme menneisyyden,
olipa,: se hyvä: t a i - huono, rpy^-
syttelemme poissa /kaksimielisyydestä,
unohdamme ihmiset j a nimet,
mutta omistamme joukoille, :histo-rian
suurimmalle''mahdille^ asian-
^vaatim^a kunnioitusta.^ ,
Europan ) ammattiyhdistysliike : on
valitettavassa tilassa ;V lapselliset,
mieskohtaiset hyökkäykset eivät pe-
4astai eivätkä sovita ^sitä.. Se v oi
' kuitenkin . käsjtyjcsiä; i muuttamalla
'„ . . .. , . .. i . . , i i j 1, * vain osa Kansainvälisen xapitaa-ansimaista
työtehoa itamaalpisella palkikataksalla; he ii„ yieishyökkäyksestä. Tämän t a r -
laluavat pohjoiseuropalabta lihasvoimaa Kantonin kotuksena on työväenluokan valli-ruoka.
annoksilla, lausuu lainaamamme lehti.
\ , r kääminen. Saksan typväenluokalta
1 riistetiäisiin ensimäiseiksi tämä suojus.
: Saksan-'; työväenluokan ' a ^
on|,suruUiEin,' .koska sen p n luotava
rii itövöjtioateijlaino
. H e t i maaliskuun v^lrniknmoufeen
jsotifeiittten >. ^neuvosto, puolueemme
^ h j ^ j j o n l d t ^
aan, ällä ^mä ensfmälneä . v a i "
lankttmons e i johtanut proletariaatt
i a valtaan, vaan antoi • vallan tilan-
^jä^kapitalistien^^^
j o t k a jo: kauan sitten olivat. Venäj
ä ä ainsJtin: taloudellisesti h ^
neet.' • ' - .
•: • Yallanknmouksen ;; tapahduttua^
vielä Sveitsissä^. ollessaan .. k i r j o t ti
toveri L e n i n:
: "Ensimäinen vallankumous, joka
syntjri' imperialistisen sodan liekeisf
sä,- on ieiinäfatanut,. m u t t a varmaan^
•'yiimeuD^^
sillä- proletariaatti oU vielä loitolla
sitä vähemmän.sisäiset, eivät olleet
loppuneet. ; Sota . j a t k u i , maat jäivät
tilanherroille, tehtaat kapitaKs-f
P r o l e f a r i a a ^ o l i siis kHreen i a a -
paDa;
omaan > v a l l ^ ^ yj^^j^^
taionpoikaln k^^ johon oli maa-
Bskuun vanankpmonIcBen tapahdag.
Voitto ö l i ^ H ^^
Loistavia proktaarijnUia TaUGlias^
;'POLITIKENIN" I0.VUOTIS- J A BERGEGRENIN fiS-VUOTlS.
JUHLAT - .
Neuvostoliitto osottaa. rauhantahtoaan
^
hallituksen
ienluök^
^^lllptaQ^ii^^ 'alentamista moottoriteollisuuden
f K- <' tuotteille tulla&n käyttämään tekosyynä palkkojen alep^
" jäsen, sanoi Ottawassa käyn^IIe työläisnaisten lähetys-
.f : t^ile, etta autotehtailijat,, puhumattakaan siitä, että
J omiksi, Voisiva^l korottaa palkkoja puolella j a vielä sit
^ ik^i^ - « « j « voittoa. Mutta. autotehtailijat tulevat
OttawanTmatkaa kolmellatuhdnnella > doUa-
; kaupunginrahastosta. .\€anadan tehtailijaliitto lie-i\
' nee larkotusta varten myös luovuttanut sievoisen sum-mai^.
Työläislähetystön lähettämisellä tahdottiin tälle
^mw^ stehtailijain - vpittojen; koskemattomuu-;
";n'puolesta antaa-se leima,^^.e
vain työläisten edut. Voitot ovat kaik-
]0y -[ molempain ' kapitalbtipuolueiden toimesta^ Meillä - c i
•iyf' ole mitään sanomista oman kohtalomme sdhteen. Muu-
|p|||g;|ilp^ ajaa .'meidät 'kaduille. 'Mutta-on
i\ tulossa aika, jolloin tällainen ei ole mahdollista ja j o i -
Iff'; ) -, loin farmarin hyöty ei enää ole teollisuustyöläisen hä<
|p|ip|j;;'.;iyiäi.:^^^ sillä ;molemmat tulevat: olemaan ,val-
K"'' , lassa yhteiseksi hyväkseen.
llfP^lSÄ^v^'^®;:-^
voimaan British Colum-kirjottaa
Vancouverissa ilmestyvä
•r. il^yNli|i(*it7^ • itämaalaisten. es:ä-
(' ,-^^|||IJUJ||E^ tässämaakunnassa...tulevan '-rat-
NeuvostoliUon j . Satean vämiä ä d i c ,ehd,»ä »op^ 1 j ^ ^ ^ ^ S , . " ^ »
muksessa sitoudutaan molemminpuoliseen pu6luectto- Laa„ nujertamaan saksalaiset työl
muuteen jonkun-.kolmaiinen vallan, julistaessa sodan 1 iäiset, töivpo porvaristo helpoinmin
ompaakumpaa'sopimusvalldista^astaan.^ Täqiä^sopi-1suoriutuvansa muista,
mus on jal^koa venäläis-saksalaisten suhteiden kehittä-! Kansainvälinen kuljetustyöläisliit-miielle,
mikä sai alkunsa Rapallon sopimuksesta, joka to on, kuten kaikki muutkin kan-sopimus
myös .aikanaan aiheutti melkoisen mieltenkuo- hrjjjf Sttthfr^v^ddn vT
*^ . . . . . 1 . . . . . -1 ' . , . . .. I sa najalle, mutta, se on myöskin yir-lun
impenalistisleh luttolaisvaltam leinssa. g- ^nshnäisistä, joka on uudelleen
l^^dsymmärrys Neuvcutöliiton ja Saksan välillä on jaotettu yhteen j a sen jäjkeep osot-
' ulos' Neuvostoliiton: todellisesta !^'halusta. ra suuria ansioita kansainv|tlisen
siihteiden rakentamiseen'kaikkien naapiiriensa ja kenen jammatiUiseneh^
kanssa hyväilsä, joka tosissaan haluaa'esiintyä rauhal- P y ^ ' ^ ' - .PNmen palautti mieliin,
isesti. Neuvostoliitto esittää Ranskalle j a b^lkanila^ ^^^^^^^^^^^^
sille naapureilleeil samanlaisen sopimuksen tekemista. J ^ien sodan ehkäiseminen' Neuvosto-i/(
ikä eroavaisuus onkaan neuvostodiplomatian ja Lo* 1 Venäjää vastaan, ' kun se saarsi
catnö-tekopyhyyden välillä, kysyy: puolueemme pää-JW . sotatarvehankinnat.
äänenkannattaja. Locämbssa .pidettiin suurta^ ääntä Sx^urten raosionosotusten'raiku^^^
, .11 •••• , , :„ sa pabui Fimmen sitten. venäläisten
«rauhan-hengesta»; joka'nykyään tunnetaan paremmm Ly.g.^^^^ sankarillisesta taistelus.
«Locarno-hengen»'nmaella,.mutta todellisuudessa y r i t e t - U ^ j^^n taisteKvat tsaärivaltaa
tiin rakentaa yhteisrintamaa Neuvostoliittoa, vastaan. Urastaan ei ainoastaan kättenläiskein
J a ' 'Locamon - konferenssi epäonnistui ranskalais-britti- [ vaan myös uhraamalla henkensä val-i
Iäisten ristiriitaisuuksien takia. . 1 lanvältanksesta käymässään anka-
Hyvänsiiovk liittolaiset itietenkin; nostivat d k a ^ ^
hälinän venäläis-saksalaistenrauhansuhteiden lujitta^
misesta tällä viimeisellä sopimulcsella.' Saksan Kan
sainliittooft hyväksymistä koskevain • ehtojen eräässä
kohdassa määrättiin, «ttä Saksan tai minkä hyvänsä
Kansainliiton jäsenistä' täytyy olla valmis ottamaan
ösaä saartoon tahi sotilaallisiin foimehpiteihin sellaista
Kansainliiton ulkopuolella olevaa valtaa yastaan,rjokaijij.jotetti
tavalla tai toisella lakkaa miellyttämästä liiton, herroja, ilmestyvässä lehdes^:
Liiton paavien,^ suurten imperiiflististen valtain, jotka Vuosi vuodelta luomme katseem-isännöivät
tuessa laitoksessa, olisi helppoa juhl^liseslf taaksepäin, palaamme hetkeksi
julistaa, että Neuvostoliitto 4i ollut hyväksynyt heidän -^^^^^^^^
päätöstään, ratkaisuaan tai spyitteluaan, ja ^ t a sita hj^Uju^ yj^- selvemmäksi käy
olisi senvuoibi sotilaallisin teinoin rangaistava maar J näiden tapausten tausta, ^yhä
ilman rauhan r i k k o m i s e t . Ja juuri Saksan läpi «ran-j enemmän me löydämme yhdistäviä
gaisu»-joukkojen olisi sopinut parhaiten hyökätä Neii- 'enkaita eri. seikkojen ja tapausten
vostoliiton alueelle, t - | "^^^^'^^^ jg^ö ei tuonutkaan mu-
.. ^ , -m .« « ,-jkanaan voittoa tsarismistaV vaikka
Hyvinvoivan Canadan tsrölaislapset se kyliäkin pahasti horjutti tsaarin
"• , . , • " , valtaistuinta, teki rakoja monarkis-
Eräitä mielenkiintoisia seikkoja tuli ilmi kerättäessä tisenjärjöstelmäii vuosisataisiin
tilastoa maidonkulutuksesta Toronton, Hamiltonin/ ja muureihin, on se;< kuitenkin : yksi
Kingstonin kaupungeissa.' Paljo'puhuva tosiasia, joka kaikkein näkyvämpiä renkaita siinä
tä^sä,yhteydessä tuli ilmi, on se,.että hyvin toimeentule-r«tJ"^f' jo^^^ j«^ti ponrarilliseen
vis». pchejsaä M u t e U i u . »Hä.enenunän n ^ , J j ^ ^^
enemmän o h lapsiaj fciin sensijaan köyhissä perheissä nj^ggg^iojjaiuussa! 1917;
kulutettiin sitar vähemmän maitoa,; mitä enemmän oli Ensimäisen^^^^v
lapsia. Rikkaat lapsettomat ;perheet kuluttivat .68 raaliharjotuksessa työväenluokka sai
«paintia» päivässä perheei^jäsentä kohden; ne, j o i l la äärettömän suuriarvoistji kokemus-oli
lapsia, kuluttivat .74 paintia päivässä. Köyhissä J"' Jota ilman sen oUsi suotaan pl-
, .5 • I j • I - / - . . " "A . . . . . . lut mahdoton nnn lyhyessä ajassa
lapsettomissa kodeissa kaytetUm ,.o4 pamtia ja nussa,U„„j„t„^ lopullisena voittajana.
joissa oli lapsia, vain .49 paintia päivässä jokaista j siinä harjotuksessa työväenluokka
perheenjäsentä kohden.
tyhdistää kaikki ne. Jotka nyt - ovat
olleet epäluuloisia toisiaan kohtaan.
Osa. syjrttää' erimielisjryksistä toisia;;
ja-käyttää tätä »yhtenäisen esiintyi
misen:kieltämisen .veiiikkeena. ;,
Me, kaikkien maiden työväenliike
keen todellisen j a täydellisen ehey-T
den.:,ystävät, olemme .sitä käsitystä,^
että ' meidän on ryhmityttävä y h teen",
j a ; muodostettava . t i u k k a l i i t t o,
;,minikä kautta suoritamme teon, j o ka,
päästäen' valloilleen : kaiken i n -;
nostuksen, tulee tarttumaan myös
niihinkin maihin» joissa 'on useampV
k u i n yksi ammatillinen keskus,' |&
pakottamaan n4 ^eyteen.
N i i n , meidän on tehtävä; enemmänkin;
Meidän on pidettävä huol-?
t a ; ' että aletaan i yhtenäinen kansainvälinen
toiminta intialaisten, kiinalaisten
ja japanilaisten työläisten
tukemiseksi . näiden , ponnistuksissa
taistelukelpoi^en ammatillisen . l i i k keen;
luomiseksi, m^ä,:- lujalle pe
rustukselle''\la|kettuna,. -on omiaan
valamaan uutta miehuutta koko
maailman työväenliikkeeseen.
K a i k e l l a mikä tässä lyhyesti esit
e t t y j e n - p u i t t e i d e n sisäpuolella, v o i
edistyä ^ammatillista eheyttä,' on
minun täysi ja horjpmaton kannatukseni
j a tervehdin sitä sydämellisesti
.'taisteluareenallekalkkikäsittä-r
vän kansainvälisetn ammatillisen l i i k keen
.pikaisen luomisen puolesta.
Maaliskup vaflaiAiiiiioisen yUefc
kaisto, osotti pikein ratkaisevansa
kysymyksen "siitä, kenen mukaan on
lähdettävä. Sotaväki. e l . ollut tisaa-rille,
enää : yhtä kuuliainen; kuin v.
1905. Päinvastoin se : siirtyi ^vjaä-jäämättä
; vallankumouksen puolelle.
' Maaliskuun vallankumouksen t u loa
kiirehti, kuten kaikille jön -tiettyä,
imperialistinen- sota,' joica var.-
sinkin Venäjän ;työväenluokalle ja
Sosialidemokratian .hajaannus
Saksissa'
tuli näkemään, minkälaisiip yhteis^
kunnallisiin - kerroksiin se v o i ' l o p u l -
h'sessa vallankumoosottelussaan luottaa,
kenestä se voi saada liittolaisia,
kuka on sen ystävä, kuka suoranainen
vihamies.
Dresdeninmetallimiesyhdistys on hyväksynyt päätös-, Itsevaltiuden kukis,t amine,n sitten
lausetaan. j o s » .u„».»an_ 2? s . » U i a e n . , b a a J . ^ — SrÄhSX
oikeistomaapaivamiehen lyovaenvastamen politiikka, geen, lähteekö se tukemaan kumouk-
Samanlaisen päätöksen on tehnyt Leiprigin metallimies-1 sellistä työväenluokkaa 'sen kamp-ten
ammattiyhdistyksen viikaxlijain kokous. j pailussa tsarismia j a sitten porva-tolseflta^
puolen mainitaan sos.-dem. puolueen pääjoh- vastaan,
don harkitsevan haridtsemistaan keinoja, millä s a i s i , Maaliskuun yaUankumoÄSMsa t a -
selvit^Uyä tämän s i l l e erittäin arveluttavan konflikth. "^e^^^^^^^^
talonpo^kaistolle o l i t u l l u t niin snun^
nattoman raskaaksi. Teollisuus ja
kulkulaitokset oUvat täydellisesti
romahtaneet tai- ^ainakin romahtaa
massa, talonpojat o l i v a f lähes kaikki
rintamilla j a vaihtoa maaseudun ja
kaupungin • välillä o l i tuskin olemassa,
j o s ta johtui maanviljelyksen>ap-pio
j a nälkä. Yhteiskunnallinen tyytymättömyys
kasvoi kuin lumivyöry
j a muodostui väkeväkav poliittiseksi
,t^steluksir- leivästä, rauhasta j a v l i -
paudesta. { ^
Maaliskuun 10 p:nä o l i lakossa 87
tuhatta, työläistä, 11 p:nä 197,000
j a seuraavana päivänä jo^lähes [ n e l jännesmiljoona
työtätekevää naista
j a .miestä • o l i valmis, taistelejnaan
elämästä j a kuolemasta leivän; r a u han
j a :vapauden, saavuttamiseksi !
Tapausten vauhti:kävi; huimaavako
s i , ennen väkivalloin; tyynenä pidetyn
proletariaatin yhteiskuntameri
alkoi hurjasti meuruamaan; työläisten
j a talonpoikain - vallankumousliikkeen
tie teki niin äkkinäisen,
mutkan; että — kuten Lenin sa-nop>-
p-.verellä j a l i a l l a täytetty R o -
manovin - monarkian, kärry meni
yhfäkkiä kumoon.
Imperialistinen sota -olis kehittänyt
taloudellialaj p o l i i t t i r i a , . kansallisia
j a kansainvälisiä kriisejä j a dinä
syy maaliskuun vallankumonkBen
helppoon' j a nopeaan s n o r i t u i c^n.
Tukhohna, 23/lV. — Tukholman
proletaariinaäilma eli eilen juhlan
merkeissä.^'tiuokkatietoisen työväen-aineksen
altö.tulkki "PoUtiKen" «li
näet; päässyt 'taipaleellaan 10 vuoden
virstapatsaalle;, j a ' veteraani
Hinke. Öergegren,laajojcn: työväen^:
kerroksien /kenties eniten • suosima
esitaistelija, täytti Oö' vuott^. Jläij
den merkkitapahtumain v johdosta'
vietetyt juhlat muodostuivat loista^
viksi ' tilaisuuksissa) - suurenmoisim-;
miksi kpin ^ mitä Tukholman: työ-
-väenjoukot ovat koskaan viettäneet.
Juhli jäin käytettävinä H)li ,• kaupungin
kaksi suurinta juhlahuoneustoa,
joista toinen on juuri: valmistunut
kpnserttitalo, jota. mainitaan alallaan
ainutlaatuiseksi; jopa , koko
maailmassa; Näihin jnhlahuoneus-
• töihin keräytyi: ehkä viitisentuhatta
työläisjuh^ijaa.' Molemmissai huo-neu|
jfoissa suoritettu ohjelma o l i t i -,
laisuuden arvokkuutta .vastaava^^^^^^^
monipuolinen. "Juhlapuhujina , esiint
y j ä t suomalaisillekin työläisille a i nakin
nimiltä tunnetut -luokkataistelun
miehet G r i m l u n d ^ K i l b o m / I ^ l yg
j a W'inberg sekä vihdoin. Hinke :Ber-gegrer,
j a oli juhlaan kirjottanut
mahtavan prologin Ture , Norman,
^aksi ensimäistä puhujaa selostivat
1'Politiken" . syntyä, \ ; taisteluja ja
merkitystä. Kuinka lehti alkoi utui-:
sin : puheenparsin: - j a ..teoreettisen.
Jpäselvyyden merkeissä, j a miten•• se
itten siirtyi -vasemmistpsosialismin;
j a pasifismin kautta (maailniansd-dan
riehuessa) / Venäjän, vallanku-mouk^
n opastamana .:kohtikommuT
nismia; Mitan . se on saanut taistella
rahallisissa" vaikeuksissa ja
tehdä j" varsinläheistä • tuttavuutta
^'oikeuden" kanssa: noin kuutisenkymmentä
painokannetta; ;: "Lehden:
olemassaolo on ensi hetkestä alkaen
ollut kamppailua; Toivomme, että
niin tulee edelleenkin vol^maan.
Kaikkina näinä vuosina^ j o t k a ovat
olleet niin : rikkaita vallankumouk-^
sellisista'^' tapahtumista j a suurista
poliittisista ja taloudellisista kriS
seistä ympäri: -maailman,: on lehti
ollut ensi riveissä)-kun, on ollut' kyr'
symys:, työväenlijokan etujen var-teenottamisesta
taistelevana luokkan
a " , kuten Grimlund;lausui. J a:
"Poliittisen vallankumouksen histo-^
r i a Ruotsissa on Politikenin hista;
riaa. Politikenin taistfelu on ollut
myös Venäjän bolshevikkien taistelua.
Vaifi se on toisten kommunistipuolueen
äänenkannattajien kanssa
yhdessä taistellut Suomen, Saksan
j a . U n k a r i n vallankumousten
keraj^-kuten Kilböm sanoi lisäten,
että "meillä ei ole pankkien tukea,
mutta meillä on jotakin muuta> n i mittäin
tuhansien työläisten terästynyt
tahto."
j a tervehdyssähkösanomia: Sinovje-v
i l t a , suomalaisilta: työläisiltä,
näjän,. Saksan,-: Englanninj v Ranskan
kommunistipuolueilta; . Trotskilta,
Kominterniltä; 'komm. - nuorisointer-nationalelta
j.n.e.
KaikiUe piirikomiteoiU^
ja muille puolueen
yksiköiUe
'•••/: , 1 • :•.'•"••• • •••..'-• '•' • •
Hyvät t o v e r i t : - -
Puoluetoimintamme on nyt mel-kein
icaikkialla: uudelleen järjestettynä:
Ja siten .organisatoorisesti perusteiltaan
... teKostettuna - tarmokkaampaan
kehittymiseen.; tehtäväinsä
suprittamisessa.'. Agitatsioni- j a valistustyön
tekoa varten olemme eri
paikkakunnilla ; järjestäneet agit.-
prop.-komiteat, i tehtävänään • elvyttää,
ohjelma-, keskustelu- y. m. kokouksiin.
mahdollisimman monipuolinen
sisältö j a aaterikkaus, sekä y-leensä
agitatsioni- j a valistustoiminnan
. kehittJaminen suomenkielellä
(samalla tavalla on tietysti järjes.
tetty muillakin kielillä). Tähän
myöskin yhdistyy puolueemme naisjäsenten
työskentely puolueen agit.-
p r o p . - t y ö n . : kokonaisuutena, aivan
samalla tavalla kuin' he ovat jäsenyytensä
j a toimintansa kautta kiinteästi
yhi^istietitynä koko: puolueen
toimintaan ryhmissä.
. Nyt kuitenkin on muistettava että
puolueemme' suomalainen jäsenistö
on tähän saakka ollut eristettynä
ulospäin työskentelyyn luok-kataisteluliikkeen
koko «laajuuden
kannalta, sekä niin o n ' m y ö ^ n heidän
vaikutuksensa rajoitettu määrättyyn
suppeaan p i i r i i n , eritoten
toiskielisiin 'nähden. JCUitenkin muodostavat
i^aisjäsenemme suuren* 0-
san puolueen - suomalaisesta jäsenistöstä
; j a sellaisenaan on pyrittävä
löytämään heilje tie ulos ^eristyneisyydestä,
sekä tunnustetuksi
osaksi ' Canadan : työväenliikkeen
taisteluvoimasta.
Bergegren suurten aaoaionosotusten
kohteena
Bergegren . e s i i n t y i . molemmissa
/^ilaisuuksissa j a otettiin, hänet vas-^
taan rajuin suosionosotuksin. Hä-nellp'
puhuivat yleisön puolesta
Grimlund j a Winberg lausuen k i i -
toUisuuden sanoja Hinken teon johdosta.
Ruotsin työväenluokalle. Hinke.
vastasi valituin, lämipöisin sanoin
huomauttaen,: että hän -on itse mielestään
suorittanut n i i n äärettömän
vähän; ajatellessaan, kuinka paljon
hän on mielinyt suorittaa. Hän sai
muuten juhlapäivänään vastaanot-taa^
prolejtaarisena lahjana kerätyn
rahasumman — 19,000 Icruunua, j o ka'
saattaa vielä lisääntyä jossakin:
määrin, kaikki keräyslistat kun eir
vät |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-05-15-02