Vapaus, June 12, 1930

              12 p:ria — Thur.. Jiine
Vapaudelle Olevat Tilivelat
Maksettavat!
A>iamiehiIIenune sekä liiketuttavillemme on lälietetly tiliote hei-
Iän Vapaudelle olevasta velasta. Vapaus on tällähetkellä hyvin ah-
^ l a käteisestä rahasta, joten olisimme hj^vin kiitolliset, jos asiamie-
^ ja liiketuttavamme voisivat suorittaa tiiivelkansa ennen kesäk lop-
)ua. j o l l o in tehdään puolenvuoden tilipäätös. Tämä ei ole tavallinen
nuodollinen huomautus, vaan raha-ahdingosta johtunut pyyntö.
Jäämme varttomaan suorituksia, ennen kesäk loppua.
LIIKKEENNHOITAJA.
A H A A
S U O M E E N
[nrssi Suomen M:kkar'
3920
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
10c lähetyksistä f20 00. CO.
ähetyksistä ?20.00-$49.99 80»
ekä 50c jokaiselta seuraavaltft s i ­lavalta
sadalta dollarilta.
Uhetyk.et $500.00 j a «uta ylot
p.OO, huolimatta «umman «uuruu-
^3ilcS.anom«läLelyk.«tS ovat l i
letyskulut ?3.50 lähetykseltä.
Suomen rahaa o»teta«n. KurSB
12.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69. S U D B U R Y , Onb
Laivapilettejä myydään.
Tiedustakaa pilettiaiioiU
Vapaudelle ottavat rahavälityk-dä
vastaan myöskin:
VAPAVS MONTREAL BRANCH
1196 St. Antoine St.,
Montreal, Quo.
VAPAVS
PORT ARTHUR BRANCB
316 Bay Street,
Fort Arthur. Ontariu
AARO KIVINEN
Kirkland Lake, Ont.
DAVID HELIN,
eri paikkakunnilla Keski-OntariosM
lUkettä ja nuden järjestelyä koko
Bsuuskauppaverkossa;
b) kielletään minkään järjestön
broneeraamasta tavaroita ilman
Neuvostoliiton kauppa-as. k k : n pää­töstä.
Tällöin voidaan tavarain
broneeraamista suurempiin summiin
kuin mitä on Tsentrosojusin suun­nitelmassa,
suorittaa ainoastaan hal­lituksen
määräyksillä, osottamialla
samalla rahastamislähteet; •
c) kielletään jyrkästi puoluejär-
Jestöjä velvoittamasta kulutusosuus-liikkeltä
suorittamaan mitään r a ­kennustöitä,
kapitaaJl- t a i esikau-punkltalouden
rakennustöitä enem­män
kuin mitä hallitus on vahvista-
Rationalisoiminen,
työttömyys, 7-tun-tinen
työpäivä
K i i p i tajistisen maailmantalouden
jouduttua ennentuntemattomaan
kriisikauteen ovat kapitalistit j a hei­dän
käytettävissään olevat tiedemie­het
ryhtyneet etsimään oikein epä­toivon
vimmalla keinoja tilanteesta
pelastumiseksi. Erääksi keskeisim­mäksi
pelastuskeinoksi he ovat kek­sineet
kapitalistisen talouselämän,
etenkin talousorganisatsionln, ratio­nalisoimisen,
joka suomeksi mer­kitsee
jotenkin täsmälleen: järjelli­nen
taloudenhoito. Sana rationali­soiminen,
s.o. järjesllinen talouden­hoito
el selii(isenaan, kuitenkaan
vielä koko laajuudessaan ilmaise, m i ­tä
sillä käytännössä tarkoitetaan.
Niinpä itse kapitalistienkin keskuu­dessa
on sitä selitetty useammalla
eri tavalla. Joidenkin mielestä sillä
tarkoitetaan n^. hyötysuhteen eli
puhtaan ylijäämäsuhteen paranta­mista.
Toiset sanovat sen merkitse­vän
tavaratuotannon ja -jaon yk-sinkertaistuttamlsta,
Taylor- ja
Ford-järjestelmien käytäntöön sovel­luttamista
ja edelleen kehittämis­tä.
Suurpääomanomistajat esittävät
sen tarkoittavan samanlaatuisten
taloudellisten yritysten yhdistämlst.'^
kartelleiksi, trusteiksi, konserneiksi,
renkaiksi, myyntiyhtymiksl j.n.e.
Työläisten taholta taas käsitetään,
että ratslonalisoimisen tarkoituksena
on koneiden entistä suuremman
käytäntöönoton ja työnjaon entistä
tieteellisemmän soveltamisen kautta
kohottaa elävän työvoiman tuotan­tokyky
moninkertaisesti entisestään;
se merklsee siis työvoiman entistä
perusteellisempaa riistoa j a samalla
se lisää työttömyyttä.
Kapitalistisen tiedemiehet tunnus­tavatkin
avoimesta, että kUkin niistä
"kohdaltaan yleensä osuvat osit­tain
oikeaankin, mutta kuvaavat k u ­kin
vain ratslonalisoinnin , olemuk-seh
tarkoitusperän eri puolia".
Maailman taloudellisen neuvotte­lukunnan
teoUisuujaostokln määrit­telee
ratsionalisoinnin siten, että se
merkitsee kapitalisteille "suurempaa
ja varmempaa voittoa ja- sen o i -
keudenmuakiasta (!?) jakoa tuotr
tajain kesken". '
Useista maista, kuten esim. Tshek-koslovakista,
saadut esimerkit osoit­tavakin,
että viimemainittu määri­telmä
on aivan olkea. Ratsionallsio-misen
merkityksestä elävän työvoi­man
tuotantokyvyn kohottajana esi­tämme
Tshekkoslovakiasta seuraa-pia
tavaroita Ja sen ohessa lisätä
kulutusta j a kohottaa yleistä elin­tasoa,
vaan se on keino koti- ja u l ­komaisten
kilpailljain voittamiseksi
täyteen ahdetuilla markkinoilla. Jos
ratsionaKsoimiskeinojen tjarkoltiik-sena
on sellaisen tilanteen aikaan­saaminen,
jolloin tavaorita on t u l ­villaan,
mutta työläiset joutuvat
työttömiksi, niin on otettava har­kittavaksi,
miten näiden tavaroiden
kanssa menetellään j a miten ne käy­tetään.
Sellaisessa muodossa, kuin
ratsionahsoimlnen nykyisin esiintyy,
tuottaa se entistä suurempaa kur­juutta
työväenluokalle".
Määritelmä on jossain määrin se­kava
ja epämääräinen. Mutta siitä
huolimatta sUtäkin selviää, ettei
työväestön sovi itse ratsionalisoimis-prosessia
sellaisenaan vastustaa, vaan
on ryhdyttävä toimenpiteisiin, että
sen tulokset koituvat työläisille hyö­dyksi.
Onha ilmeistä, että ratslona­lisoimisen
vastustanunen yleensä on
yhtä väärää j a taantumuksellistakin
mihin koneiden vastustajat, "konei­den
miu-skaajat". tekivät itsensä a i ­koinaan
syypäiksi.
Ottaessaan huomioon, että ratslo­nalisoimisen
huomattavimpana seu­rauksena
on työläisten tuotantokyvyn
suuri kohoaminen j a että siis työläi­nen
tuottaa ratslonalisoimisen t a -
phduttua esim. 5 tunnissa saman
tuotteen, mihin hän enen tarvitsi 8
tuntia, niin on ilmeistä, että työläis­ten
on vaadittava työpäiväänsä ly­hennettäväksi
vastaavasti. Sillä m i ­kä
onkaa luonnollisempaa j a oikeu­tetumpaa
kuin että työpäivää ly­hennetään
samassa suhtessa •— tie­tenkin
myöskin välttämättömät l i ­säkustannukset
huomioonottaen —
paremi^inldn tuloksiin sentään Sud- niiden velvollsuuksiin kuuluu koet-buryssa
nykyisin voisi päästil.- sillä' taa kohottaa seuransa valistustasoa
kaupungissa o n tuhansittain suoma-! mahdollisimman koritealle. Tässä
laisia työläisiä, jotka eivät kuuluu suhteessa Kisassa onkin Ij-öty p a l -
työläisurheilijain riveihin- E n tar- j on iaimin. Minkäänlaista valistus-koita,
että seuraan pitäisi kalastella j jaostoa ei seurassa toimi. huoUmat-niitä
tässä maassa dollatelden pe- • ta, vaikka jäsenmäärä onkin niin
rässä heiluvia valko-suomalatela ur-! korkealla, että se edellyttäisi sellal-heillojlta,
joita myöskin Sudburys- j sen olemassaoloon. Työläisurheilijan
sa kuuluu muutamia sieluja ole-! tehtäviin ei kuulu ainoastaan fyy-van.
mutta sellaisia työläisiä, jotka j siUisen minänsä kehittäminen, mut-ovat
jo "vanhassa maassa" osallis-jta yhtä paljon m>'öskin henkisen,
tuneet työväenliikkeen toimintaan.! Tällaiset ovat Vapauden lukija-kuin
työläisten tuotantokyky koho­aa.
Mainitsemallamme työpäivän ly­hentämisellä
on sitä paitsi se erit­täin
tärkeä ja huomioonotettava
merkitys, että näin menetellen el
ratsionalisoimisesta ole seurauksena
työttömyyden lisääntymistä.
Itsestään selvää on edelleen, kun
töläisten tuotantokyky kohoaa ja
työpäivää sen johdosta lyhennetään,
että työläisten työpalkat pysyvät
Tässä suhteessa on vleäi K i s a l l a jä
seninäärään nähden paljon paran­tamisen
varaa. Toivottavasti asia
siltä kohdalta paraneekin, sillä seu­r
a l la on parhaillaan pari viikkoa
kestävä jäsenryntäys, josta toivo­taan
hyviä tuloksia. .
Mikäli olen siUnälUyt sivumennen
K i s a n lu-heiluUista toimintaa, niin
joissakin suhteissa se on melkoisen
vUkasta. Paini on esimerkiksi sel­lainen
laji, joka näkyy saaneen seu­rassa
hyvän kannatuksen. Seuralla
on Llberty-haalilla oma palnlhuone
ja viimeaikoina ainakin on ollut
nlskanvääntäjiä siellä harjoittele­massa
jokaikinen ilta. Seuran pai-nikaartl
kai noussenee useihin kym­meniin,
kun laskee mukaan aloittele­vatkin.
Nyrkkeilyä seurassa kuulema har­joiteltiin
vUme talven aikana, mut­ta
suurempaa kannatusta se ei ole
saanut, koskapa nykyisin el kuule
heidän hommistaan mitääni Ahies-ta
kyllä olisi, mutta .puuttuu osak.si
harjoitusmahdollisuudet ja osaksi
kykeneviä ohjaajia. Ehkäpä kuiten­kin
tämäkin puoli saadaan jollakin
korjatuksi ja pojat kehään.
Voimistelu myöskin potee jonkin­laista
verenvähyyttä. Ohjaajia sa­moin
kuin ainestakin olisi vaikka
kuinka paljon, mutta harjoituksista
vain ei tahdo tulla mitään. Mikä­hän
lienee syynä? Tavallisesti kyl­lä,
rehellisesti tunnustettuna, ei voi­misteluun
ole saatu kovinkaan suu­ria
joukkoja liikkeelle missään, mut­ta
luulisi sitä sentään Sudburyn
kokoisessa kaupungissa edes enem­män
löytyvän kuin mitä tähän asti
on merkit vitanneet. Miesten voi-kunnalle
ter\«iset Kisasta, Canadan
suurimhiasta suomalaisten työläis-urheUijain
seurasta Lauri.
MUISTA MAISTA
Itä-Kiinan rautatie
aut kapitaalitöiden suunnitelman 175
mllj. ruplaksi ja esikaupunkltöiden lvrt"tyypmlset'lapa'u^et:
125 milj. ruplaksi. Katsotaan vält- Eräässä paperitehtaassa tuotettiin
tämättömäksi, että sanotuilla suun­nitelmilla
turvataan ensikädessä
Moskovan, Leningradin, Donin alu­een
Ja Uralin edut. Kaikki paikal­liset
puoluejärjestöt velvotetaan tur­vaamaan
hallituksen päätöksen to­teuttamisen
ammattiliittojen j a pal-kalllsbudjetin
varojen mobilisoimi­sesta
kaupunkien lähiseutujen r a ­kennustöitä
varten;
d) "kielletään tasavaltaan, alueitten
ja paikalliselimlen suorittamasta
mitään kulutusosuuskuntain varojen
ottoa erUaisiin palkallisrahastoihin,
samoin velvotetaan kulutusosuuslllk-keitä
olemaan liittymättä osakeyh­tiö-
ym. yhdistyksiin, ellei sitä ole
edellytetty Tsentrosojusin kontrolli-numeroissa;
€) katsotaan mahdoUiseksI, että
Tsentrosojus yhdessä Neuvostoliiton
kauppaas. k k :n kanissa määrää muu­tamia
lisäetuja kulutusosuuskuntien
Jäsenille ei-jäseniin nähden, ei k u i ­tenkaan
normeerattujen elintarpeit-ten
suhten;
. f) ulottaa valtion nuvostotiloja
koskevat helpoitukset myöskin o-suusltuntiin;
'
8) siihen nähden, että kulutuso­suuskuntien
finanssjsuunnitelma on
Jännittynyt, katsotaan välttämättö-oiäksi
suurentaa luokitettua osuus-yksua.
kaupungeissa 2 ruplalla 50
kopeekalla keskimäärin j a korkein­aan
10 ruplaUa enimmän maksa­essa
ryhmissä, maaseudulla keski-oiaarin
2 ruplaa, j a on tämä toi-
^ P i d e toteutettava kaupungissa v-
^ 3 0 toisen vuosipuoliskon kulues-
^ ja maaseuduUa kuluvan vuoden
«>toen viimeisen kuukauden aika­na.
V. 1918 työläistä kohden paperia kes­kimäärin
10,000 kg.; ratslonalisoi­misen
kautta oli tuotanto v:een
1928 mennessä kohotettu 21,000 k g : -
aan. Eräässä hehkulampputehtaassa
kohosi tuotanto 100% :1a. Eräässä
autotehtaassa vaati yhden auton
tuottaminen v. 19ia kolmen työmie­hen
vuotuisen työvoiman; vuonna
1928 tuotti kukin työläinen keski­määrin
l l - i autoa; työläisten tuotan­tokyky
oli siis kohonnut y l i 1,00 pro­senttia!
Edelläsanotun perusteella ja kun
Canadassakln kapitalistit ovat kuu­meisessa
touhussa teollisuutensa ja
koko kapitalistisen taloustoiminnan
i-atsionalisoimiseksi, on luonnollises­ti
erittäin tärkeätä, että myöskin
työläiset seuraavat tarkkaavastl t a ­pahtumien
kulkua j a vetävät niistä
ajoissa oikeita johtopäätöksiä.
Miten työläisten siis on suhtudut-tava
ratsionalisoimiskysjrmyksen ja
-toimenpiteisiin? Onko meneteltävä
samoin kuin työläiset menettelivät
silloin, kuin kapitalistit alkoivat
käyttämään koneita tuotannossa?
Onlian ratsionalisolmlseila ja ko­neiden
käytäntöönotolla täsmälleen
samanlainen vaikutus työläisiin ja
heidän asemaansa. Silloin kun ko­neita
, alettiin sovelluttaa tuotannon
palvelukseen, asettuivat työläiset tiu­kasti
vastustavalle kannalle, jopa
siinä määrin, että ryhtyivät rikko­maan
. koneita. He näkivät koneissa
vihollisensa. Onko siis myöskin nyt
meneteltävä samoin j a ryhdyttävä
vastustamaan yleensäkin, sellaise­naan?
Englannin, Rauta- ja Terästyö-liästenlllton
puhenjohtaja. A- Pugh,
on määritellyt työläisten kannan r a t -
sicnalisoimiseen seuraavasti: "Työ-»ottaa nyt sellaisen vapauden j a ko-laiset
eivät ylensä vastusta ratsiona-lisoimista,
mutta he asettavat täy­sin
oikeutetusti kysymyksen, onko
^ Lukijoilta
Ucsomme sydämmdliset katokset
Pu^uesiskculte j a veljille s i i - ^^m^^^^^i^^^^^^i^s^
k a u t e n i S . ^ ^ ^ ^ "^"^ ^J^y^ä koko laajuuOssaan earkas-
Jaostoile s i S ^ t , f°^h *«"en, muita kuin puhtaasti katas-
Ja kerävkSrh^ ^ ^ f * ' Etoman troffimaisia seurauksia j a voivatko
listoista'S? ^'•^J^- h e ^ ^ t y ö n ^ tulokset lopuksikaan
^dLSiiSx S niuodostua suurten kansaierroeten
Sanni ja Väinö Hyvärinen.
Dunblane, Sask.
hyödyksi. Työnantajien mielestä ci
ratslonalisoimisen taiicoituksena ole
lähinnä tuottaa enemmän j a porem-vähintäin
entisellään, toisin sanoen, . . , . » 1,1..,
että vukkoanslo pysyy ainakin sa- ".Istelu,^ samoin kuin naistenkin on
ollut aivan lamassa jo pitemmän
aikaa; pojat ja tytöt ovat sensi­jaan
käyneet melkoisen uutterasti
harjoituksissa. Pitäisi vain enempi
heiUe järjestää julkisia esiintymisiä,
niin ehkäpä sitä Innostustakin sit­ten
enemmän löytyisi.
Urheilusta puhuen on yleisurheilu
laji, jota nykyisin harjoitellaan yh­tä
suuressa määrin kuin painiakin.
Ehkäpä vieläkin enemmän. J a kyl­lähän
seuralla Jäsenmääräänsä näh­den
mahdollisuuksia onkin harras­taa
mitä volmallim lajia tahansa.
Seuran yleisurheilijoiden Joukossa on
koko pitkällekin kehittyneitä, mutta
edelleen kehittymistä sentään näyt­tää
haittaavan suuressa määrin Jär­jestelmällisen
liarjoituksen puute.
Ohjaajia sihiäkin tarvittaisiin, Ä u t -
ta niitähän on vähän ja nekin,
jotka ohjata osaavat, eivät tahdo
joutaa sitä tekemään, kun Itsekin
tarvitsevat harjoitella.
Kaikkein huonommalla kannalla
näyttää kenttäurheiUjolsta olevan
nuorten j a naisten harjoittelu. Heis­sä
on hyvää ainesta, mutta oikeaan
suuntaan muokkaajia ' puuttuu ko­konaan.
Tekniikka eri lajeissa on
alkeellista, joten mihinkään erin­omaisiin
tuloksiinkaan el luonnolli­sesti
voida päästä, ennenkoin
harjoitteluun saadan Järjestelmäl­lisyys.
Ottakaapa seuran johtavat
elimet tämä seikka huomioonne.
Naisia samoin kuin nuoriakin on
tulemaan kentälle moninkertaisesti
nykyinen määrä, kunhan vain saa­daan
aikaan järjestelmällisyys har­joituksissa.
Palloilu seiurassa näyttää vetele­vän
kovin huonosti. Ainoa palloilu­laji,
mikä on nykyisin joltisessakin
käynnissä, on pehmeäpallp. Viime
viikkojen aikana on perustettu sii­hen
lajiin joukkue, j a äskeisen ot­telun
perusteella, minkä pojat pe­lasivat
Long Laken Jyryn polkien
kanssa, näkyy joukkueessa olevan
runsaasti hyvää ainesta kehittyäk­seen
seudun yhdeksi parhaimmaksi
joukkueeksi. Pitäisi vain saada syn­tymään
toisiakin samanlaisia jouk­kueita,
että olisi kilpailua myöskin
seuran sisällä. Kukahan ottaisi toi­sen
joukkueen kootakseen? Siinä­hän
olisi kunniatehtävä.
Jalkapallojoukkueen saamisesta el
vielä näytä olevan mitään varmuut­ta.
Harjoituksia on muutamia ker­toja
jo tosin ollutkin, mutta niissä
kävijät eivät ole säännöllisiä. Käy­dään
milloin sattuu j a kuka sattuu.
Sellainen peli ei oikeastaan vetele.
Täytyy koettaa saada kokoon va­kinaiset
joulckueet, jotka harjoitte­levat
keskenään, Ja niistä sitten voi
yhdistää valiojoukkueen ulkopuoli­sia
kilpailuja varten. Koettakaahan
ottaa tämäkin puoli huomioonne,
palloilun harrastajat.
N i i n , tässäpä ne päälajit ovatkin,
I Joita Kisassa nykyisin harjoitellaan,
' j a kyllähän siinä työalaa onkin,
kunhan vain kaikki tulee suorite­tuksi
asianmukaisella tarkkuudella.
K i s a on kohonnut Canadan suo­malaisten,
j a miksei myöskin koko
Canadan työväen urheiluliikkeen
keskeisimmäksi seuraksi, j a »?Q5l
sUlä on suurseuran vaatimukset
myöskin suorituksiin nähden. Höy­ryä
on siis huomattavasti lisättävä,
jos mieli tällaisen kunnia-aseman i t ­selleen
tinkimättömästi omata. J o ­kaisen
seuran jäsenen velvollisuu­teen
kuuluu itsekolidaltaan koettaa
nostaa sein-ansa mainetta niin va-list^^
ksellisessa kuin mcröskin ur­heilullisessa
suhteessa. Ne seuran
jäsenet, jotka eivät enää katso i t -
efeään urbeilutamineihin kuuluviksi,
mana vaikka työaika lyheneekin.
Ottamatta huomioon, että Cana-dankin
kapitalistit valmistelevat rat­slonalisoimisen
toteuttamista kai­kessa
laajuudessaan — se on jo u -
seilla aloilla melkoisen yksityiskohtia
myöten toteutettukin — on myöskin
työläisten' otettava kysymys käsitel­täväkseen;
el ainoastaan teoreetti­sessa,
vaan nimenomaan myöskin
käytännöllisessä mielessä. On otel­tava
esille työpäivän lyh=r.'.ämlsvaa-timus.
Pohdittakaan sitä yksityisten
työläistoverlen kesken. Otettakoon
se pohdittavaksi työpalkkajärjestö-»
jen kokouksissa. Keskustelkoot teol-
Usuusneuvotsot asiasta Kutsuttakoon
suuremmilla palkkakunnlllal koolle
työpalkkajärjestöjen yhteisiä koko­uksia
keskustelemaan j a päättämään
työpäivän lyhentämisestä. On saata­va
n i i n voimakas yleinen mielipitei­den
painostus,' että kapitalistit t u ­levat
pakoitetulksl alistumaan työ­päivän
lyhentämiseen.
Miten paljon työpäivää olisi rat­slonalisoimisen.
nykyisessä vaiheessa
vaadittava lyhennettäväksi? On to­dennäköistä,
että työläisten tuotan­tokyvyn
kohoaminen edellyttäisi jo
ainakin kahden tunnin lyheimystä.
Mutta ottaen huomioon, että 6-tun­tisen
työpälvävaatimuksen puolelle
nykyoloissa tuskin vielä saataisiin
riittävästi voimia, olisi ehkä tarkoi­tuksenmukaisinta
vaati ensinnä 7-
tuntista normaalltyöpälvää. Tämmö-sen
vatlmuksen puolesta ovat mieli­piteet
jo siinä määrin "kypsyneet"
ja se tuntuu n i i n luonnolliselta, että
sen kä3rtännössä toteuttamiselle olisi
mahdollisuuksia.
7-tiuiln työpälvävaatimus ei suin­kaan
merkitse toteutettunakaan s i ­tä.,
että se olisi mikään lopullinen.
Se on vain askel eteenpäin. Eikä s i ­tä
muutenkaan voida pitää muuna
kuin eräänä aputukikohtana tais­telussamme
koko kapitalistista tuo­tantotapaa
vastaan. Mutta sellaise­nakin
se on erittäin tärkeä Ja tavoit­telemisen
arvoinen. Sen vuoksi Ja
kaikkeen edelläsanottuun viitaten on
ryhdyttävä tositeossa sitä vaati­maan.
Kysymys 7-tuntlsesta työpäivästä
tule kaikessa tapauksessa olemaan
suuri taistelukysymys. Kapfta^sUt
alistuvat siihen vain sillä ehdolla,
ettei heillä ole muuta mahdollisuut­ta
kuin siihen alistuminen. J a sel­laiseksi
tilanne muodostuu, kun
palkkatyöväestö kokoo voimansa y h ­teen
j a esittää 7-tuntIsen työjÄivän
tinkimättömänä vaatimuksenaan.
Kiinan ja Neuvostoliiton konfe­renssin
lähetessä ja mielenkiinnon l i ­sääntyessä
Itä-Kllnan rautatien
nykyiseen tilanteeseen, lienee mie­lenkiintoista
tutustua seuraaviin tie­toihin
rautatiestä.
Kiinan ja Neuvostoliiton viillsen
konfliktin jälkeen oli yli 20 pros.
rautatiestä täydellisessä epäkunnos-
.«a, rautatien länsiosassa oli liikenne
pitkillä taipaleilla kokonaan lakkau­tettu,
puuttui ammattitaitoisia työ­läisiä.
Sen jälkeen palautettiin rau­tatielle
järjestys verrattain lyhyessä
ajassa. Koko rautatielinja saatet­tiin
Jällen kuntoon Ja liikenne pääsi
täyteen käyntiin. Henkilökunnan
tarmokkaan työn kautta pääsi rau­tatie
vammoistaan ilman, että työ
sen jälkeen olisi joutunut kärsi­mään.
Päinvastoin on rautatie vielä
kyennyt tällä ajalla huomattavasti
laajentamaankin toimintaansa.
Jos viime tammikuussa vuorokau­den
keskimääräinen kuljetus rauta­tiellä
käsitti 1240 vaunua, niin oli se
helmikuussa jo 1438 vaunua Ja maa­liskuussa
1563 vaunua. Tämä siitä
vät työt" Algierea kohtaan. JuMaa
vietettiin suurin juhlallisuuksin.
Algleren talonpoikaistölla j a prole­tariaatilla
ei kuitenkaan ollut a i ­hetta
osallistua näihin virallisiin
valtion juhliin. "Sivistyneen" emä­maan
satavuotinen hallinta el olle
antanut heille muuta ktiin köy­hyyttä
Ja kurjuutta.
Sadan vuoden kuluessa on Rans­ka
harjoittanut siirtomaassaan m i ­tä
hälkällemättömintä riistoa. Rans­kalaiset
siirtolaiset riistivät parhaat
maat Algleren talonpolkalstolta. T a -
lonpojQle on annettu vuorilta huo­noimmat
maat, joiden tulot tuskin
turvaavat heidän olemassaolonsa.
Virallisten tilastotietojen mukaan
on algierelaisen talonpojan ostokyky
keskimäärin nöjäkymmentä kertaa
aiempi kuin europalaisen talonpo­jan
ostokyky. Suuret talonpoikais­joukot
ovat Jääneet kokonaan maat­tomaksi
Ja joutuneet ranskalaisten
maanomlstajain säälimättömän riis­ton
alaisiksi. "Normaalinen" työpäi­vä
Algieressa on 10—14 tuntia pit­kä.
Työpalkka on tavattoman a l ­hainen.
Koko Algerien talous perustuu
Ranskan teollisuuden pyyteille, eikä
suinkaan palkallisen väestön tar­peisiin.
Ranskalle on tämä siirto*
maa ehtymätön halvan raaka-aineen
lähde ja samalla tuottelttensa mark­kinapaikka.
Ranskan tuonti vai­kuttaa
suuresti Algleren käsiteol­lisuuteen,
joka vielä nykypäivinä on
suurilukuisen käsltyödälsjoukon a i ­noa
elinkeino. Ansiotyönsä menet­täminen
liittää joka vuosi suuret
käsiiiyölälsjoukot proletariaatin r i ­veihin.
Joiden riisto el ole suinkaan
sen vähäsempi kuin tolonpolkaln-kaan.
Ja vihdoin kymmeniä tuhanslA
alglerelalsla, aina 70,000 vuosittain,
joutuu palvelemaan Ranskan ar-melja.
ssa: Jatkuvasti kasvava tyy­tymättömyys
tukahdutetaan Julmal­la
polllslterrorilla. Ammattiliittoja
vainotaan, kaikki unitaarlsten am­mattiliittojen
Ja kommunistipuolueen
Järjestöt ovat Itse asiassa loltto-
U V S I A AUTO- J A T R A K T O R I ­T
E H T A I TA
YleisUlttolalnen auto- j a traktori-yhdistys
"Vato" on alkanut raken­taa
uusia auto- j a traktoritehtaita
Tsheljabmsklin, StaUngradiln, Bar­ko
viha j a Nishnlj-Novgorodiln.
MAATAiLOUSINSTITUlJTTI
V J A T K A AN
Tämän oppivuoden alussa järjes­tetään
Vjatkaan maataloushistltuut-tl.
Istltuuttlln tullaan ottamaan n.
300 oppilasta. Sen oppisuunnaksi on
ajateltu karjanhoitosuuntaa.
UUSI KONSERVITEIIDAS
Stallngradlssa on valmistunut u u ­den
konservitehtaan rakennus. Äs­kettäin
saatiin Amerikasta tehtaan
varustus. Ylöspanotöltä suoritetaan
amerlkalalsen Inslnöörhi johdolla.
Tehdas varustetaan uusimmilla ame-rikalaisUla
koneilla. Avajaiset on
määrätty elokuun 1 päiväksi.
KOMMUNSTISIA TALKOITA
P E L L O I L LA
huolimatta, että vaikka rautatie
työskenteleekin normaallsesti, on ole- ['"i'^-
massa vielä lukuisia valkeuksia. | Algieren valtauksen 100-vuotIsJuh-
Konfllktin seurauksena suuri, osa provokatoorlseen Juhlimiseen, —
Ukrahian A K : n antama tunnus
"kylvökamppailurlntaman yhdistä­minen
kommunistisiin taikoihin" on
otettu käytäntöön koko alueella.
Ensimälset tulokset, jolta on saa­tu
kommunistisilla talkoilla köyhien
Ja vähävaraisten talonpoikien pel­loilla,
osoittivat, että talkoot, paitsi
sitä käytännöllistä apua. mikä nii­den
kautta talonpojille annettiin,
ovat yksi parhaimmista keinoista
neuvosto- Ja kollektiivisten talouk­sien
yhdistämisessä ja lähentämi­sessä
köyhiin ja keskivarakkaisiin
talonpoikaistaloukslln.
lakennuksista, Joiden yhteinen pin­ta-
ala käsitti n. 270,000 neliömetriä,
vaati pikaista remonttia. Rautatien
toiminnan laajentamisen ohella oU
suoritettava myöskin rakennusten
remontit. Tähän mennessä on kor­jattu
melkein kalkki korjausta, tar­vitsevat
rakennukset. /
VUme aikoina on siirretty Joukko
kiinalaisia työntekijöitä vastuun­alaisille
palkoille. Ennustelut, pe­lottelut
Ja e r i elinten Ja järjestöjen
provokatooriset lausunnot muka po­liittisista
syistä tapahtuvista erot­tamisista
ja joukkoerottamista ovat
osoittautuneet palkkansa pitämättö­miksi.
Kuluvan vuoden toukokuun
alussa suoritetun rekisteröinnin mu­kaan
tyiiskentelee Itä-Kiinan" rau­tatiellä
22876 henkeä, Joista neuvos­tokansalaisia
11,002 henkeä ja k i i ­nalaisia
11,874 henkeä. Parhaillaan
rautajtie valmistautuu lähestyvään
ulosvientlkamppalluuri. Neuvostolii­ton
ja K i i n a n kansalaisten yhteistyö
rautatiellä sujuu hyvin, täysin asi­allisella
pohjalla Ja ilman hankauk­sia.
Kuluvan vuoden neljän kuukau­den
aikana on rautatien kassa saa­nut
tuloja yli 23 mllj. kultaruplaa.
Menbja rautatien toiminnassa on
siUä ajalla ollut 19 mllj. ruplaa,
joista yksi kolmasosa on käytetty
rautatien remonttiin.
Kuten ylläolevasta näkyy, on rau­tatie
konfliktin jälkeen pystytty saa­maan
sellaiseen kuntoon, että se jäl­leen
voi normaallsesti täyttää teh­tävänsä.
jonka yhteydessä erikoisesti allevii­vattiin.
Ranskan kaplta;]lstlen ja
Algleren porvariston liittoa — on
Algleren proletariaatti vastannut
Järjestämällä lakkoja j a mielenosoi­tuksia.
Kommimlstlsen puolueen
Johtamat talonpojat ja työläiset y h ­distävät
jokapäiväiseen taloudelli­seen
taisteluunsa poliittisen taiste­lun,
vaatien Algleren rllppumattti-muutta,
paralden maiden luovutta­mista
talonpojille Ja työläis-talon-polkaisvallan
muodostamista.
Ranskan Ja Algleren porvariston
l i i t on vastapainoksi Järjestää kom­munistinen
puolue Ranskan ja A l ­gleren
työläisten yhtenäisen luokka-solidaarisen
rintaman. .
Neuvostoliitosta
K O L L E K T I I V I S T E N TALOUKSIEN
L I I T TO
valmistaa ensi talousvuoden kontrol-lllukuja.
Karjalan kollektivisolmls-plosenttl
oli 10|V—30 13.8 pros. K u -
luvon talousvuoden päättyessä tulee
SO olemaan tämän vuoden kontrol-lllukujen
mukaan 18.5 pros., jolloin
tulee yhdistetyksi 7,584 talonpoikais-taloutta.
Ensi vuoden kontrolli tehtävien
mukaan tulee olemaan Karjalan kol-lektivlsolmlsprosenttl
liX—31 — 35
pros. S.O. 15,220 talonpolkalstalout-ta
tulee olemaan kollektiivisessa t a ­loudessa.
Näiden mukaan .suorite­taan
kaikki kontroIlUuvut. Kolmc-kymmentävlisl
prosenttia on se kes­kiö,
johon kiinnitetään kaikki huo-.
mio tehdessä laskelmia.
Ensi vuoden kontrollltehtäväi- e-dellyttävät
kalkkien talonpolkalsto-loukslen,
paitsi kulakkltaloukslen,
vetämistä tuotannolllsnn osuuskun­t
i i n.
1 VARTTI MAITOAf:
j o k a i s ta henkilöä
kohden on tarpeellia^
ta, hyvän lerveydeifi ....^
vuoksi. Voitte saa-1
da koliväkenne "syo-]'/
niään" maitoa, tar­joamalla
heille ruo
kia, joiden valmi*
iukses-sa käyletaan
paljon maitoa. ..
Uusi St. Charles keit-tö-
ohjokirja sisältää
200 sen laatuista oh­jetta.
Pyytdkua sitä
j o tänään. Se on
vapaa.
THE BORDEN CO., tlMITBl»'
KO St. Paul W., ManttMl ,
Sbn<i /r«« Recipe Book to:
NAM*.
AoDiiua
P t i O L U E P U i l D I S T U K S EN
SI A MOSKOVAN ALUEEUIA'
Moskovan alueen puoluejät^:!
puhdistuksessa erotettiin, pi
13,959 henkeä» yhtelskuntary
täin seuraavasti: talonpojista
pros., toimitsijoista 7 pros. ' j a '
lälsIsUi 5,7 pros. Kaikkiaan ^
Moskovan alueella puhdistukseäJlfl
20D.000, Jäsentä j a kandidaattia.
SUUREN SABVIKARJAlf
KASTUS V
" G I G A N T " VALMISTAUTUU
SADONKORJUUSEEN
Donin Rostovlsta tiedotetaan, et­oi
neuvostotila "GIgant" on alkanut
valmistautua sadonkorjuukamppal-luun,
25 kombalnin lisäksi tulee
ncuvostotlla saamaan vielä 250 kom-balnla.
Näistä on Jo saatu tilalle 170
kombalnla. NeuvostotUan työnteki­jäin
lukumäärä nostetaan 2000. Neu-vostotlla
tulee korjaamaan .satoa 115
tuh. hehtaarin laajuiselta viljelys­alalta.
I
100 vuotta Algieren
valtauksesta
AMERIKALAISIi* INSINUOUEJA
Tämän kuun alussa juhli Ranska
Algieren valtauk.sen 100-vuotlsJuh-laa.
Koko Ranskan porvarillinen ja
sosialistinen sanomalehdistö oU j u h ­la-
asussa, merkiten Ranskan "hy-
DetroltlKsa olevalta Fordin teh­taalta
on saapunut 55 amerlkalals-ta
Insinööriä, jotka ovat lähetetty
Stalingradin traktoritehtaalle. Kaik­kiaan
on Leningradin kautta viime­aikoina
.saapunut Stalingradin trak­toritehtaalle
200 amerlkalalsta Insi­nööriä.
A M M A T T I L I I T T O J E N KESKUS-NEUVOSTON
TÄYSISTUNTO
PÄÄTTYNYT
V.k, 18 pnä päättyi Moskovassa
ammattiliittojen Keskusneitvoston
täysistunto. Welnbergln selostuksen
johdosta laaditussa päätöslausel­massa
täysistunto merkitsi, että le­niniläinen
kutsunta, Joka antoi is­kuryhmiin
toista miljoonaa uutta
jäsentä, on kohottanut iskutytin mi­tä
korkeimmalle asteelle, edistäen
tuotantosuunnitelmien toteuttamista.
Täysistunto kcholttaa Järjestämään
kilpailuja el vain kullakin laitoksella
ja osastoissa, vaan myö.skln eri tuo­tantoalojen
kesken.
Täysistunto katsoi tarkoituksen­mukaiseksi
aika ajoittain palkita
parhaita sosialistisen kilpailun osan­ottajia
Ja antaa kilpailussa kunnos­tautuneille
ja hyvin tuotantosuunni­telmansa
toteuttaneille laitoksille
tavallista suurempia summia valls-tustarkoltukslln
Ja työläisten asuln-rakennustyöhön.
Niinikään täysis­tunto
päätti suurimpiin teollisuus­keskuksiin
järjestää kursseja Isku-ryhmälälsllle
ja lähimmän vuoden
kuluessa nostaa taloustyöhön vähin­täin
kymmenen tuhatta Iskuryh-niälälstä.
Karjalassa suoritetaan kä'
yhtelskunnalllstutettujen : • tet
elälnlääklntäUrkastusta, , tarkol
sclla poistaa karjan keskuijdestav
berkuloosl ym. clalnsalraudefci
ki tuberkuloosia salrastayafej.
tulltian hävittämään. K a i
tarkastettava 1,500 lehmM.'
ashiln kansänkomlsariaattl. on^
tanut kalkille eläinlääkäreille^^
tävät eläinten tarkastukjiesta:i.
sä Ja Petroskoin kaupungissa,'
UUSIA ELÄINLÄÄKINTÄASI
K A R J A L A A N ' ^
Karjalan eri piireihin tullÄan|
kentamaan 8 elälnlääklntä«a-
Rakennustyöt aletaan tänä
ja suoritetaan loppuun ensi
loppuun mennessä. Uusien eli
klntäasemlen rakentaneista
on tänä vuonna myönnetty>
kaikkiaan 57.000 ruplaa.
Valmistelutyöt ovat bj
Hankitaan rakennusaineita 4ne^^
Maa-asiain kansanko^
on lähettänyt eri piireihin 1 pt
tukset elälnlääkintäasemlcn nlke
mlsesta.
Tilatkaa Vapa
16
Urheilukirje Sud­buryn
Kisasta
Koska niin sangen harvoin kirjoi­tetaan
lehdessämme seurojemme toi­minnasta
j a yleensä urhellijäimmc
meiningeistä, niin allekirjoittanut
ettaa piirustella jotain työlälsurhei-lijoiden
hommista Sudburyssa,
Jokainen Canadan, työläisurheili-
Ja tuntee ainakin nimellisesti K e s -
ki-Ontarion suurimman työläisur-beilijain
seuran. Kisan. Seura toi­mii
ns. nikkelikylässä, SudbtuTssa,
ja lienee siinä allekirjoittaneen tie­tojen
mukaan nykyisin jäseniä, alle
18 vuotiaat m u k a ^ luettuna, lä­helle
kolmeasataa. Se on suuri jä­senmäärä
Canadan oloissa. Mutta
ettei parhaalla tahdollakaan ole monasti joutanut jumalan­palveluksiin
pistäytymään. Vansinkin näin syyskiireiden aikana
on työtä jäämäänkin.
N A I N E N
Mutta eihän maallisten töiden vuokKi pitäisi unohtaa uie-hinsa
autuutta.
" LII.SA
(itsekseen). On siinäkin järkeä.
NAINP].M
Mitä nuori ystäväni .sanoi?
LIKSA
.Sanoin vain, <'ttä <;i t ä H . s ä pelkällä virrenveisuulla eletä.
(Menee kuin hiukan Kuuttuneena ulos.)
EMÄNTÄ
L i i s a ! Häpeä tuollaiKta puhua! (Huokaisten.) Pelkkää
mieliharmia on luoja .suonut minulle lap-sistani.
N A I N E N
N i i n , i-sä taivai.s.sa rankai.see meitä pahojen tekojemme
tähden.
EMÄNTÄ
Rankai.see luoja j a kurittaa, ko.^itaen isäin pahatteot koi-,
manteen ja neljänteen p o l v e e n . . . (Menee kamariin.)
N A I N E N
(viere.<;»ään istuvalle). Ei näytä tässäkään talossa aivan tosi-uskovai.
iia oltavan, kun «1 ole kyetty kasvattamaan lapsiaan
herran nuhtee.s.sa.
2 : N E N N A I N EN
Eivät kai nämä liene. Ette kai ole vielä kuulleetkaan, että
M A T T I
Eipä me tiissa jumalia rukoilla moinattukaan.
L I I SA
Ette jumalia — ketä sitten?
M A T T I
Me, kat.io.s, meinattiin tänä-iltana mennä yojalkaan j a «
koilla tyttöjä pääKtämään aittaan.sa.
M A I J U
J a teitähän ei kukaan pää.stä aittaansa; taikka e
Kupu vaaran vanhapiika, sehän tuo kuuluu olevan perso
hJllf.
O T TO
Eiköhän nuo todellakaan muutr laskisi, ajattelepasi
kemmin.
MAIJU
No, en tiedä — voisihan « e j o k u muukin . . .
O T TO
Sitähän se minäkin...
M A T T I
N i i n jotta, saadaanko me mennä tänä-iltana yöja
L I I SA
Tuhattako te sitä meiltä kysytte!
M A T T I
(nauraen). E i n y t , h i t o l l a , suututa. Minä erehdyin, m i
kysyä, että saadaanko me t u l l a teidän aittaanne?
• LnSA---'.-\
Sopiihan sitä kysyä. •1 r'. •