Vapaus, June 12, 1930

              Sivu 2 Torst^inia, kesäk. 12 p.nä — Thiir., June 12
AP A U S ^ -
VAPAUS a-ib«t») . ,
Cmml »4inti*iBt t « t « . rSe pe» eol. Ia«fc- MinJmu» ch«»» l«r a a ( i « fmtOam, TU.
iuftm b Ifc* beM adrotMijic mtitam mmoa$ th» Fisaidb p«opU ia
pitalisli-sen maailman ulottuva ta­loudellinen
pula on synnyttänyt
jokaisessa maassa vakavan' liikeh­timisen
työläisten taholta vallitse-
S a b t U u . kMttori. kitiiJcatV i» P*ia»
M M I O M U I V<pn(. B«x «9. S«U>U7. Oau
taan. Kapitaiistivallat eivät kui-j
tenkaan ole millään tavaiia koet-j
taneet työläisten asemaa parant^
I heillä ei sellaisenaan ole halua-
' kaan, vaan työväkeä vastaan on
[ asetettu vahvistetut poliisi-' ja oh-j
ranalaumat. Tämä jos mikään on
1 ollut vihan kylvöä. Työläiset al-tLuorvsHiNNAT
VAPAUDESSA. | kaval yhä suuremmissa joukoissa
«w p . b u t . u > . . - W i « « « » B . i « i W B i Ä . sac k*r... tiM i Mrtt* - Sy«ir»iii»oi.fcK. Kabiitdmaan, elia Kapilaiisiimaifi^#
Mrta, I Z i » 3 ke.-tu. — A.o<.t-«ioiln«.tuk«i |2i)0 k«Tl«, UJOO k«k»i fcerua. — ltiUo«i!ij«rtBk»ä
^JOB kcm. — KBoi«iiMniliiiotBk*«t i2M k«w, M li-iouk»» kiiu»UB.eelu u i •oi»»»r.mU«. - '
'••Isuaa Uajot )• o*oiearaotak«et « k keri». 11.00 kotioa k»ru«. — Ta«p*i»aaM«uiiMi 1«
•fMUamit* OB. *«aditM«m, '«lietettiTi ilnocatbint* etakilMS.
Mflti on pauivi?
Ettei keneOeiMn työläisistä Jäi-
£i epäselväksi, znOcä oa Rooman
ipaayin Jst h ä n o i U i t k o i l s ^ historia.
vaa kapitalistista komentoa v a s - ' ^ ! ^ ^ ' » ^ ^ ^ ^ ^ ' ^ v ^^
' ^Täärennet^Bl aslakl/Joja' k ä y t t ä -
40 S K i l to tw « I d r M M d r V«pM«. rjO. Box 69, Sa<U>Bi7. Oat.
TILAUSHINNAT:
1 v M U O , 6 kk. tiS». a kk. 11.75 M 1 kk. 11.00. — T M r m l M i U a U S a * a MM M U »aa-
» «DunBaiUat J vk. 16.00, 6 kk. (3.50 J* 1 kk. 11.00.
' M « M a i l l o i a («kiius •«« «*«i«a«ri «ndviiiMni kirirrfeeaaa, LU)«<tak<a aa4«Xl«aa iUkkava-
• r f t f t u penomMnUcUa aimelUi W. Afalijritl, l i i k k e ^ o j u j a.
Ranska europalaisen imperialismin
jokial jai na
Kapitalistimaissa vallitseva pula
on suuresti kärjistänyt valtioiden
välisiä suhteita tai.steluäsa mark­kinoista.
Tästä on vuorostaan joh­tunut,
että kaikki kapitalistivalliot
harjoittavat hyvin aktiivista impe­rialistista
ulkopolitiikkaa.
Tälä lauslaa va.staan ön käsittjt-lävissä,
että Ranskan ulkominis­teri
Briand on tehnyt tunnetun
aloitteensa Pan-Europan muodos­tamisesta
ajankohtana, jolloin alot-teen
toteultaraismahdollisuudct
tuntuvat miltei mahdottomiIta.
' "Euröpän kapitalistivaltiot ovat
tällä kertaa vaikeassa asemassa,
taksassa on kapitalistinen ratio­nalisoiminen
johtanut suunnatto-inaan
työttömyyteen, jonka torju-niiseen
ci Saksan porvaristolla "olt?
initään mahdollisuuksia. Englan­nissa
uhkaa "työväenhallitusta" si­säpoliittisesti
työttömyys%symyi^
— jonka hyväksi MacDonald ci
ole tehnyt mitään — ja ulkopo­liittisesti
ennenkaikkea vallanku-
2 mpukscllincn liikehtiminen Intias­sa.
Ronskassa on vallankumouk-
Gcllistcn ammattiliittojen vaikutus
joukkoihin lisääntymässä ja poliit­tinen
joukkolakko päiväjärjestyk­sessä.
Ilaliussa; ' fäscisti-Mussol^ni
TJivigtelec sapeliaan selittäen Rans­kalle,
eU^ VäUineri"ön hänen.".
Ja viimein ulikaa kaikkia kapita-listivaltibita
Pamoklecn' miekkana
kärjistyiiyt maailmanpula.
Niin uiopistiseltg kuin Priandin
alojte tältä näkökulmalta katsottu­na
tuntuukin, saa se kuitenkin rqa-lisemraan
pohjan, kun muistamme
' maailmanimperialismin jq Neuvos­toliiton
välistä vastakohlaisuutla.
Sosialistisen rakennustyön valtava
nousu työläisvaltiossa ja kapitalis­timaissa
vallitseva pula lieäa
impfsrialistista sodanvaaraa Neu-yostoliittoq
vastaan.
Imperialistien neuvostovastaisen
rintaman johdossa kulkee tällä
kertaa Yhdysvalljal. Briandin pan-curopa-
aate tähtää Europan kapi-tali.
stivaltioiden imperialistisen rin­taman
muodostamiseen Neuvosto­liittoa
vastaan.
Tämä on sitäkin helpommin kä­sitettävissä,
kun muistamme, että
Kutepovin "katoaminen" järjestet­tiin
Ranska.ssa ja kun tiedämme,
että ranskalaisia esikuntaupseerei-ta
matkustaa nykyisin taajaan Pa­riisista
Varsovaan ja Bukarestiin.
Luonnollista on, että porvarilli­nen
lehdistö ei puhu asian yhtey­dessä
Neuvostoliitosta. Koettaen
vaikenemalla välttää, ettei näihin
uusiin imperialistisiin juonitteluin
hin kiinnittäisi työväestön joukko­jen
taholla huomiota, haluavat he
caada asian sovituksi kulissien ta­kana.
Eräs saksalainen pörssilchli
"Berliner Börsenzeitung" ei kui-
Icnkaan ole tässä . suhteessa osan-iiut
vaikenemisen "kultaista" tai­toa,
vaan on paljastanut suunni­telmat.
Lehti kirjoittaa:
"On hyvin, uskottavaa, että
Ranskassa täysin käsitetään länsi-
Europpaj^ uhkpavan vaaran merki­tys,
ja.siksi siellä öh'tehty'suunny
telma Pan-Euroopan muodostami­seksi
Euroopan turvaapii^eksi bols­hevismia
vastaan. .^y
Senjälkeen, kun punaiset liput
ovat liehuneet ranskalaisissa ka­sarmeissa
ja sotalaivoilla on Rans­kassa
ajateltu, että lyödään kaksi
kärpästä yhdellä iskulla muodos­tamalla
eurooppalaisien ei-bolshe-vikien
yhteisrintama ranskalaisen
johdon alaisena".
Tästä ilmenee selVästi-ja va­kuuttavalla
tavalla, että 'Bfiandin
Pan-Eur.qppan-aal;e on rengas sii­nä
neuvostovastaisten. ;.|piincnpitci-den
ketjtissaj jotka tähtäävät impe­rialistisen
rosvosodan aloittami­seen
sosialismia rakentavien Neu­vostoliiton
työläisten ja talonpoii
kien valtiota vastaan. Nämä im­perialistiset
juonittelut meidän on
paljasteltava ja kehoilellava kaik­kia
kapitalistimaiden työläisiä
päättävään taisteluun imperialis­tista
sodanvaaraa vastaan.
Tilastot eivät voi pelastaa kapitalismia
Sir Josiah StämpTiiOndori Mid­land
ja Scottish rautateiden pu­heenjohtaja
ja Englannin pankin
tirehtööri, on ollut päivällisillä,
viineillä ja kesteissä Columbia
yliopistolla Yhdysvalloissa viime
viikon aikana, korkeasti kunnioi­tettuna
vieraana. Puhuessaan
eräässä pankkihcrrain klubissa
New Yorkissa, heitti hän kuvaan­nollisesti
puhuen päärlyjä sikojen
eteen aivan itsensä tietämättä. Tä­mä
paisunut riistäjä kertoi kupon-ginleikkaaajalovereilleen
totuuksia,
että numerot ja tilastokaavakkeel
ovat hyviä olemassa, multa ne ei-syntyy
"mahdollisuuksien maat^'
va^^ta silloin kun työväestö yhtei-
.-^iri ponnistuksin kukistaa vallitse­van
riislojärjestelmän ja luo ti-laih;
työläisten ja talonpoikain
hallinnassa olevat neuvostovallat.
Samaan aikaan kun Neuvoslb-liilossa
työläiset käyttävät kaikki
mahdolliset keksinnöt ja parannuk­set
teollisuudessa ja maanviljelyk­sessä
hyödyttämään koko kanssa,
samaan aikaan kapitalist}mais.s|^
johtavat valtiomiehet ihmettelevät,
miten he saisivat estetyksi uusien
ihmistyövoimaa säästävien kek­sintöjen
ilmitulemisen. Jp nykyi­selläänkin
tuottaa kapitalistimfi-den
teollisuus samoin kiuin myjö&r
kin maanviljelys suunnattomasti
enempi kuin mitä voi4aan märk*
kinoille sijoittaa, samaan aikaan
kun hinnat joka a l a l l a halpenevat.:
Tämä panee heidät ^miettimään
keinoja miten yoisi tuotantoa 'Iji-dastuttaa,
että ihmisvoimaa voist
käyttää enempi. Uudet keksinnö*
ajavat yhä uiisia ja uusia miljoo-neja.
työläisiä ' t y ö t t ö m i e n äripei-i
jaan, josta on senrauksena, että
nämä nälkiintyneet, ansiota yajUa
olevat ihmiset ovat lakanneet ku­luttamasta,
koska he eivät voi jgij.-'
tään työttömyyden vuoksi oj^tjaa-'.
Ainoa tie, jolla kapitalistit yoir
sivat nykyisin vallitsevaa talptidel-lista
kurjuutta parantaa, oliäi iratr
sionalisoinnin hyödyn siirtaminejri
työläisille lyhennetyn tyqa|äiii jfljl
korkeimpien palkkojen - rnup^össib
Mutta siiheh» he eivät lupnnpl|ie|ies'
ti koskkan 'i|m^n paMcoä s^^
He vaäliY^L j^fyölä
maan ^(aikKi voimansa väin hei­dän,
kapitalistien h y ö d y k s i . Tyii^
Iäisen asemaa sensijaan yiain p ä i vä
päivältä kurjistetaan.
Myöskin vihan k y l v ö kantaa he­delmää.^
Siitä voivat kapitalra^^
olla aivan vakuutettuja. Ja siUÖijCL
kun työläiset äärjmmilleei]i ar^yr
tettyinä nousevat mursk^^m^^n
kapitalista järjestelmää, voidaan
olla V c ^ ^ a , että he eivät siitä jjätä
kiveä kiven päällie. He toleyat s i l ­loin
ottanuiari^iitse}leen Vaiken 8
hyödyn' itflta' kapitalistit n y i l^t-tävät;
he eivät tyydy s i l l o i n epää
vain murusiin, kuten nyt työläisten
vaatimuksissa useinkin nähdään.'
en kohosi i » a v l klrkkofneen jo 9:n
neliä vuosisadalla valtaan j a .voi­maan.
Tällä tavalla tetitiin paa­vista
"koko ' maailmaii pää". N ä ­mä
historialliset asiapaperit on ko­etettu
fdtää kattan s a l ^ ä "pyhän
isfcuimen"'"'tafi5Kä: ^ ^ " 'f- -
Siinymme JfatoolJteen-kirkon "te-orla^
h''. jonka Itiöja' on Inmluisa
Tuoma« A^taolalnen (eli l3:nnen
vifosiaadao IdjHdla) ja jota myö-hätilMlt'öa
•*iÄnmnetfu" eri paa­vien
toimesta.
Ihfitä sisältää paavien teoria "us­komisen
vapaudesta j a suvaitsevai­suudesta".
Josta nykyinen paavi Pius
X I julistuksessaan Neuvostoliittoa
vastaan ^utofu. Pasvien vuosisatai­nen
p|p^ kuUMu! " l ^ r e t t t l ä i s y y s on
sjja^, Jphon s y y U ^ pfe ainöas-t^
äa kar)cpltett%va kirkosta, vaan
ftäaie^ teppiaj?j[all|i slhfettävä t ä s -
No. 138
1^ mi0!B^as^:
mvjeft J^iltäilemättömät käsivar-jret,.
J e s ö i l t a i ; ; Riittivät tätä te-ö
] ^ ^ Vtii^ ja
^Muinkseilä tlnkyJsltidni)'. Jhmis-i
u | ^ ; Äuira^ilmiheii JkHOlonkori-ndrp^
tistiik i^a^^ihl^n käry, kid"-
fcBtjtttjeji'^ai^^ pitivät paa-
M':ifl' h | ) ^ ^ Itirjpi^oaa» vallassa.
4J^; olj % « b p J^rJöimassa j a k i -
Mttiama^ jpansan joukkoja
'mti^'on^tiW^ inaal-l|
9iBJt rikkSjiillt)^ i^^^^ ase. yläluok-käti^^
i' . j C e r e t t l l ä k e t olivat
Mf^V^ aM ta-lÖBJ^
la, • . \ l ä s i t y ö l ä p ä ; • köyhiä,
(M&a;jigtteei^^^^^ usein lä-hei
»' ' k ^ ^ oK>eJa, sen
>-i^aavi'^^^^^^^^ kirkko vai-nipid
- kerettijiälsi^ myös tiedettä.
iSen' Byty;iltoijllä Tov^^ el pol­tettu
väin Jksin; OJiprdano Bruno,
eipir • kiaiitm|pcintlölfisa ' ' e i virunut
v|in yi^i ÖaliieT."^
--• heidän histo-paä^.^
jiftm musiin. Mahiitsem-ni<^
-^häi^tä ytnal^U Cfesare Borglan.
i ^ j t a ^ i otiiah^ ja heitti
ruUÖilii Hän mur­hasi
käiyiöä; 'tapiiol isänsä lemmi-kJni:
ä ä ^ ' ^ i e k i ^ tekoja,
Jplt»' et":y,jjJ^'äfie^ Ja Ce-särM'
.Öia^ia el bie° laihbä' laatuaan.
S^iitai4t^^{&^m ja
Jtätiftiaen pää m-b:^'
iää^ ja uskömi-
^^•y^pftÄaÄtät-' * • - .
KenvPstolitiossa el ole nskoonon
Paavin r^Hrietki N<IV'
ii.
vastaan
vät aina kykene auttamaan. Hän
lainasi esimerkin Englannin hiili-teollisuudesta,
sanoen, että min
käänlaiset numerot maailmassa ei­vät
kykene työnantajia auttamaan
ulos taloudellisesta kriisistä ja sys­temaattisesta
teollisuuden alaspäin
menosta. Sir Josiah, te olette oi­keassa.
Mitkään tilastotiedot eivät
maailmassa kykene teitä autta­maan,
silloin kun historia on teitä
vastaan. Taloudelliset tekijät ja
luokkataistelu ratkaisevat yhteis­kunnan,
eikä niilkuän abstraktiset'
tilastot. Ei tilastojen määrä ole
kykenevä pelustamaan kapitalishiia
tuholta.
Kahdenlaista kylvöä -vihan ja viljan
Katsoessaan tilanteeseen muail-manlaajuiscssa
mittakaavassa, tu­lee
todellakin lausuneeksi ylläole­van
määritelmän. Maailmassa
asetetlu määräksi.
Kapitalistilchdet ovat kaiken
kevättä huutaneet, että Neuvosto­liiton
maaseudulla vallitsee tävsi
kylvetään vihaaja viljaa. Askel- anarkia, sillä talonpojat muka ovat
täin saapuneet tiedot Neuvoslolii- j ilmikapinassa neuvoi(|ohallitusta
tpsta kertovat, että toukokuun 15 Vastaan, ja eitä tänä kevänä ci tul-päivään
mennessä oli tämän ke­väisestä
kylvösuunnitelmasta suo­ritettu
jo 56 prosenttia. ' Tästä
määrästä olivat yksityiset viljeli­jät
kylväneet 2r,38:^,b00 hehtaa­ria,
kollekliiviviljelmät 23,853,-
000 hehtaaria ja neuvostotilat 2,-
036,000 hehtaaria. Yhteensä siis
kvivetty kaikkiaan noin 50 miljoo­naa
hehtaaria. Tiedonanto, joka
yllämainitusta kertoo, sanoo, että
Neuvostoliiton kylvösuunnitelma
menee eteenpäin loistavasti, kai­kesta
päättäen ylittää sen mikä t)li
la kylvämään edes sitäkään mää­rää
kuin nniina vuosina. Kuten
tavallista, ovat kapitalislilehlten
"tiedot" osoitlauluncet silkaksi val­heeksi,
lasketut liikkeelle määrä­tyssä
tarkoituksessa vahingoittaa
Neuvostoliiton mainetta ulkomai­den
työläisten silmissä. Ne eivät
kuitenkaan siinä onnistuneet, niin­kuin
eivät ole onnisluneel enncn-
Mutta kapitalistimaissa tehdään
On syytä palata vielä äskeiseen
suureen mrtuun, jonka roomalais­katolisen
kirkon i r ä ä m i e s / p ^ y i Pius
Sil, nostatti Julistuksellajm. j<)s^
vaadittiin ristiretket NeuyosJpUitT
toa vastaan.
Julistus oli verta tilikuva J^ kyy-nillinen.
Siinä vedottiin kokq
"kristittyyn maailmaap" ja kehpir
tcttiin Järjestämään erik(4neh
kamppailupälvä NeuypstolUttoa vas-.
taan. Tämä kaikki sen vuolisi, etjä
Neuvostoliitossa muka valnol^i:^
kristittyjä, pappeja, kirkkoa. Jn?-
Julistus saikin vastakaikua "mus­tan
internationalen" — pappien pUr
rissa eri maissa j a porvarlUhten lehr
,distö. sosdem lehdistö mukäiah lu-i
ettuna, kirkui pappien kuorossa.
Mikä on kaiken t ä m ä n melun.ta­kana?
Sodan valmistelu Neuvosto­liittoa,
maaUman ensimäistä i^ö-tätekcvien
valtaa vastaan.'Biopmsia
paavin johdolla papit' eri ma^^sA
suurella melulla osallistuivat Nei^^
vostoliiton vastaiseen kamppailutm.
Jota kansainvälinen imperialismi' on
Jo vuosikausia harjoittanut. Lyhy­esti:
Tämä kaikki on osa sodan-valmistelusta
NeuTOStoliittpa vas­taan.
Neuvostoliiton taloudellinen nou­su
sosialistisella pohjalla: s.o. teol-lisoimisen
Jättiläismäinen yoittoktä-ku
ja maatalouden nopea kollektil-visoiminen,
joka muuttimassa vuo­dessa
muodostaa koko Neuvostolii­ton
maataloudesta sosialistisia jä^-
tiläistiloja nykyisen tekniikan poh­jalla
— tämä panee pprvarilUsen
ihaailman ponnistamaan kaikkensa
Neuvostoliittoa vastaap.
Katolinen kirkko j a muut uskon­nolliset
järjestöt mobilispidaan en­t
i s t ä tiukemmin sodan valmiste­luun.
Imperialismi, katolilainen
k i r k k o ' ynnä muu uskonnolliset
järjestöt hekumoivat y h t e i s ^ s ä puu­hassa
Neuvostoliittoa ja inpletaa-rista
vallankumousta vastaan.
ÄSköi: i . R ^ i s i porvarllliseh "Uni­ted;
J ^ ^ ^ edustaja/;kan-
"'"•^'"""ifisäarieh'^^' tieuVöst^irö l^nri.
itttJäJläiltprcri
yi^tobiii^pibe&Vi papuja
nr-^^^RäJÄ": " i s e l v ^ ^ vaihcrtoi-
.eii syistä.
To*«i ;^yiD^ lyhyesti ja
selvästi.':, fan.;sanoi, ^^ttä tilastoja
fei vor ^äfeesta mitä el 6le
.tajjähiniUkS-/^^-^--^^?^^^^ -r^ •
•J^ii^jä ph kyllä- Vangittu osälll-
• *'5si>a ;'y^i,sj^i«^
ö t ^ h . ' * ovat "'siellä täällä
i5l^i|Jä»eel; Irfrktojen yhteyteen vas-
{u»|4fiEä^^ptm^li^ puuhaUtia.
Nämä vahgitJsemistapaukset eivät
p l f o U e t kuiteinkaan missään y h -
teydesisä lii^minpllisten menojen
tia]^|i)i$tfunisJ^ ^a^ssa. Pappien ja
lw|}sn)ni)i§$ten ^ y t y y oUa vastuus­sa
feui^tglä' rlkpjcsista (neuvpsto-yii^
is^t^ ^mimiasta) aivan sa­moin
^ ^ l i i ^ Neuvostplii-kahs^
ais^h". — lausui toveri
Bykpv huCMtnautU myös siitä
tc^^iasta. e t t ä y ^ n n o l l l s e t i}är-ieSji^
t J* "J^hgeppUehet" ovat hyvin
yiaiyi^'^a^ätfn pUeet yhteistoimin-nua^'
ya^tj^y^Uankumouksellisten
i^nssa. Täs^ hän mainitsi esi-nj^
iiä^inä ''Jte^US-rykm hirt-
^ | ä a n | j i ( i ^ kplte^ armeijassa
j ä J l f i k e i ^ n pkrainan kirkonmiesten
jullstidEGen, ip^a valkokaartilaiset
|:ii:-^nnätest^n haahroossa valmista­vat
avointa hyökkäystä neuvostoval­taa-
vastaan-
^ ^ i k k o j a ph siUjettu — myönsi
tpv. R y k M mnttft se on tapah-
^liUJt iteuypstaoliitpn lakien mukai­seni.
Jj^Ji» fi^^ kirkon s u l -
k^g^en'. sitaä ^j^iKiuksessa, että
I^l^akuimi^n väestön suuri enem­mistö'
näih tahtoo. Monista k i r -
zpbta <m tehtykin klubeja tässä
tietojen mukaan on näin asianlai-ra
Englannissa, Amerikassa y. m.
maissa. Eikä täkäläinen kirkko-iiaan
näytä toimettomuuttaan.
Mainittava on, e t t ä sosialidemo­kratia,'
joka' on viime aikoina saa­nut
sosialifascismin muodon, on
multana tässä puuhailussa täydes­tä
sielustaan.
Toisen Internationalen suuruus
Vandervelde on julkaissut oiliein
omakätisen artikkelin, jossa hän
yhtyy paavin vastabullaan ja hyök-icää
aito noskelaisella ruokottomuu­della
Njeuvpstoliittoa vastaan.
. Myös "austromarxismin", .'eniten
"vasemmistolaisimman" sosdem puo­lueen
ä ä n e n k a n n a t t a j a Wienin " A r -
beiter Zeitung" kantaa kortensa
I samaan kekoon kirkumalla, että
Neuvostoliitossa vainotaan uskontoa
ja kirkkoa.
Ei voi muuta sanoa kuin, että
'ovatpa veljekset tavanneet toisen-
.sa taas yhteisissä riennoissa: tais­telussa
Neuvostoliittoa j a proletaa­rista
vallankumousta vastaan.
i
Työtätdtevien yhteisrintama inostaa
j a keltaista intemationalea
vastaan
;• E r i maiden työväestö on vastan­nut
joukkoesiintymisillä (mielenosoi­tuksilla,
vastalausekokouksilla, Jne.)
! paavin Ja sosdemien yhteistä hyök­käystä
vastaan. Tämä on kaikkialla
todettu osaksi imperialistien ylei­sestä
sodan valmistelusta Neuvosto-i
liittoa avstaan.
Muuten on merkille pantavaa, et­t
ä työväen vastalausemyrskyyn on
ulkomailla yhtynyt myös vapaa-ajat-telljain
yms. Järjestöjä Ja porvarilli­sen
älymystön edustajia.
Esimerkin mainitaksemme selos­taa
"Daily Work€r" (Amerikan
kömm. puolueen äänenkannattaja),
e t t ä New Yorkissa pidettyyn vasta-lausekokoukseen
suoranaisesti osal­listui
tällaisia aineksia. M.m. ei-kommunistisen
Amerikan vapaa-ajattelijaliiton
puheenjohtaja Le-wish
lausui eräässä kokouksessa, et­tä
kirkko, joka nyt y r i t t ä ä aikaan­saada
intervention, on koko histo­rian
ajan tukenut rappeutuneita,
riistäviä aineksia.
Edward ,Keen Europa oi the
United Press'in suuren porvarilli­sen
lehtitoimiston varapresidentti
on lausunut radioteitse Lontoossa,
e t t ä puheet uskonnon harjoittajain
vainoista Neuvostoliitossa on suur­ta
hölynpölyä. Hän jatkoi: "Venä­j
ä on t ä n ä ä n sodassa aivan sa^
moiiikuin Eurooppa oli 16 vuotta
takaperin; se on sodassa ei vain
ateismin puolesta, vaan kokonai­sen
uuden teollisen, taloudellisen,
yhteiskunnallisen Ja sivistykselli­sen
järjestelmän puolesta, roh-keimmän
poliittisen kokeen puplesr
ta mitä koskaanihmifilamta.on yrit-täiiyt."
^ Työväenluokka tulee jatkamaan
sodahvastaistä kamppaiJiuaan kai­kissa
maissa. Se tietää, että ei
yäiii paavi. Joka on m ä ä r ä n n y t 300
rukouspäivää Neuvostoliittoa vas­taan,
vaan kaikki imperialistit, jat­kavat
sodanvalmistelua. Tämän
"pyhän allianssin" vastapainoksi
tarvitaan työtätekevleri yhteinen
taistelurintama.
liikkeiden yhteisen t"tkhnuksa^
kautta vakiinnutetuksi, joka olisi
tutkittu j a tunnustettu ostajaUe r a ­hansa
arvoiseksi, cn yksistään suu­r
i tekiä aivan velvoittavana, joKa
on otettava homman alkutekijänä
huomioon- Onhan osuustoimmnan
Sopiva aika ylefseOc edsstajakoko-okselle
Edellä sanotunlaisella neuvottelu­konferenssille
olisi paras, sopivin ja
innostavin aika juuri edessämme
vien pohjois-Ontarion osuustoiminta
alueen juhlilla. Nämä Juhlat
l ä t t y ä buomioia voko E ,
ta verkon työn para^-^a
3. Säaorrujtr: epäioht^en
peruspyrkhnyksiä: ravintopitoismta | ^ j ^ ^ ^ ^ ^ ^ varsinaisina ohJelmalU-l^^ujen tehtävien cvra-:t^w..
j a terveellismtä ruokalajia on osuus- ^^^a juhlina kaksipäiväiset. Neuvot- ,NKP<b) KK. va:;:ä3iä,:öa£.
kauppojen vaUttava kuluttajilleen.
Kuitenkin tämä puoU on aivan por­varillisen
iparkkmahuijauksen varas­sa
Osuusliikkeillämme ei ole m i t ä än
varmaa tietoa, mitkä tavaralajit o-lisivat
tässä suhteessa parhaita.
Osuuskunnat voivat valikoida vä-telukokous
laajentaisi ne kolmipäi- a) velvcttaa i i c i i i j r - . .
väisiksi. Osuuskuntien tulisi käydä i lujittamaan iifu-'^^
r i p e ä ä n toimintaan. Harkita kysy-j työn johtoa. p - - ^ k i ä ^ °^
mystä, valita, evästää Ja kustantaa |käänteeseen ni:i:cnto'aii
edustajansa t ä h ä n kokoukseen sekä ta puolueen ia hal'-'^ ^
tuntea ja tunnustaa keskuslaitoksen —- - •' •"'•^^^
välttämättömyys. Silloin se olisi saa-raskasta
raivaustyötä. Edustajien va­linnalle,
konventsiooni alustuksille
Ja edustajien evästyksille olisi vielä
aikaa kaksi kuukautta, sillä kaksois-kaupunkien
osuustoiminnalliset alue-juhlat
tullaan viettämään elok. 9—
sä riettaassa hitossa häärii kansain-toisenlaisia
"kevätkylvöjä". Niis- välinen sosialidemokratja «salhse-sä
kylvetään^vihaa. Yli koko ka-jna.
Edelleen läiisyi tov. Rykov, että
|»k<^ Ne^^ kasvatusjär-j
i ^ . l m ä s ^ . v . i ^ t ,^ u ^ ^ te-j
| y ä t . : i p p | s t e ^ . geh «Jjaan «diste-tjpm
.^^aikiB keinom tieteiden ke-t
i ^ t ^ l s t ä ^ ja sen. saavutusten Ie-vittämiLstä
laajpjen kansankerrosten
keskuuteen. Sellaiset "apinajutut"
kuin esim. Yhdysvalloissa (Darvlnis-mla
vasl^^} eivät tule Neuvosto­liitossa"
l^jrmylfseen. Valistamalla
kansankerroksia luonnon- y.m. t i e ­teiden
saavutuksilla kuoleutuvat us­konto
yimä muut .taikau^ot omaan
inahdottomuuteensa ilman, että n i i ­t
ä TOtnotaan Roomäib paavien ke-rettiläisvainojeh
inalUih.
TOTferl Rykov hubmautti lopuksi,
e t t ä nyt e i ' ole kysymyksessä us­konnollista
luonnetta oleva häliiiä,
vaan p u h t a f ^ polUttinen hyök­käys
Neuvostoliittoa vastaan. Us­kontoa
Icäytetään keppihevosena po­liittisessa
tarkoituksessa.
KiriEim I» s^emlen yfateisrintaiiia
T ä m ä n yalhetulvan ]a kiihoi-tuksen
kehittäjänä ja toimeenpani­jana
ei ble ~t|etysti vain katolinen
kiridb».. Myös^ toiset kirkot, lute­rilainen
mukaanluettuna, ovat täs-^
kunnostaatonee!^ Saapuneiden
Utystavarastoikseen ravmtopitoisun-. ^^^^^ käytännöllisen alkunsa, joskni
mät lajit vasta keskitetyn keskuksen j^j^jjj^^jj tielle' jääpi paljon
kautta, jonka erikoistehtäväksi jaa-pi
tämänkin puolen valvominen.
Mutta ei ole yksm tämä seikka,
joka pakolttavasti l ^ k e e tästä pu­humaan,
jos aiomme olla osuustoi­minnassa
eteenpäin pyrkiviä tässä
maassa. Nekin osuuskunnat, jotka o- \'^Q ^.^^^ Tuohon neuvottelukokouk-vat
kulutuskuntien osuuskuntia, o-- tulemme myöskin saamaani-ko­vat
suuressa m ä ä r i n riippuvasiä ym- kemuksiin perustuvaa apua. sillä a-imristön
laajasta pikkutocttajien
ilueemme osuustoiminta juhliin Juh-kannatuksesta.
Kuitenkin, kun I n - jjapuhujaksi olemme päättäneet
tematjonale Co-op. on Järjestetty i^gj^j^j^j^ tov. M a t t i Tenhusen. Ame-kulutusosuuskuimaksi
Ja vaikka se Hkan Yhdysvaltain puolella on o-parhaansakin
tekee, ei se tahdo [suustoiminnalla Jo hyvä kokeniushis-kyetä
laajenemaan laajan seudun u^j^^ jQyg,.j vj-g^hunen on yksi n i i -
pikkutuottajien tuotteiden edullisim- j^^jj^ ^^^^ oUggt kiinteästi osuus-paai^
maa-kkinavälitysUikkEeseen,
siksi, ettei sen jjäätehtävä ole siinä.
Keskusosuuskimta oUsl tässäkin mo-ninkerroin
erikoisasemansa puolesta
mal>dollinen etsimään edullisimmat
markkinat tuottajien tuotteille.
IJehityksen alaista kananvlljelystä
toimintaliikkeen rakentamisessa mu­kana.
Osuuskuntien johtokunnat ja
valistuskomiteat nyt vain työhön
kokouksiensa kautta; keskusteluun;
ja päätöksiin, filun osuustoiminnal­listen
laitoksien johtokunnat ovat
keskustelleet ja päättäneet kysy-voidaan
käyttää esimerkkinä koko myksestä ja vaikka se päätös olisi
pohjois-Dntarlcn alueella. Nytkhi jjumoavatkin tälle ajatukselle, tehkää
jo, vaikka tuskin kukaan kanavilje-lyksen
harjoittaja lienee päässyt
mielikuvituksensa huipuille kanavil-jelyksensä
laaJentamJsaikeissaan.
on johonkin yuoden aikaan kuin
hämmästyttävänä tekijänä täkäläi­sille
liikkeile kalnanmunien liialli­suus.
Kuitenkin tämä vain siksi, et­tei
nulle ole kyetty järjestämään
kylliksi uloslähetys-markkinoita, voi­dakseen
samalla säilyttää yleiset
markkinahinnat. Samalla kun pikku-tuottajienkin
edut vaatisivat tällai-päätöksenne
Julkiseksi lehtemme V a ­pauden
kautta. Jos taas päätöksenne
olisi myönteinen. Johtaisi käytännöl­lisyyteen,
niin sen lisäksi, että Ju­listatte
sen Vapaudessa, ilmoittakaa
myöskin meille kirjeellisesti seuraa­valla
osoitteella: Pohjois-Ontarion
osuustoim. valistukomitea, 513 Simp­son
st. Fort •William, Ont.
Tämä pian ilmoittaminen olisi
v ä l t t ä m ä t ö n lisätoimenpiteiden va­ralta,
että voidaan suorittaa kaikki
kysymykselle kuuluvat crmakkoval-
Osuustoiminta tov. — K . H . K.
Neuvostoliiton osuus­kauppojen
toi­minnasta
NKP(b) K K : n päätö
OSUUSTOIMINTA
Eikö olisi aika perustaa
keskusosuu&^kun-taa
Canadassa?
sen välitysliikkeen perus^mista tuo- jmistelut alueellamme ja osuuskun-tannolllselta
kannaltaan, vaatii toi- tien välillä,
saalta heidän etunsa sitä myöskin
hankkimislaitokseha.
Ympärlstän pikkutuotantoon pyr­kimys
kasvaa alinomaa. Teollisuuse-lämän
lamaantuminen, joka johtuu
kapitalistisen talpuselämän kriisistä,
ajaa työI^lsUn.. kbrpeensiirtymisaja -
tiista. voidakseen; harjoittaa korpl-raivauksiai
kxnM' Ja muokata Jo
ennen raivattuja ' peltoja .tarvitaan
Siiriä työvälineitä, koneita, ja t ä ­mäkin
tulisi keskittää omalle keskus­laitokselle.
Keskusliikkeen Järjestä­misen
kautta kasvaa Ja voimistuu
niin, kuluttajien kuin pikkutuottaji-enkin
kollektiivisen talouselämän
ymmärrys. Tämän käsitteen vallit­sevaksi
kehittymisestä riippuu o-suustolminnan
voimistuminen.
Vaikka emme tahdokaan mennä
l i i a n suuria ennakkohyöty-kuvia ve­tämään
esii^,: kauhalliselta alalta, o-vat
näm^iÖn,'Jina4n^^^ perus-seikat
jo rittäviä""kijn#itt«Jnä keskuslai­toksen
perustamiselle huomiota. T ä ­män
kaupallisen tehtävän lisäksi on
sillä keskuksella suurin merkityksen­s
ä propakanda laitoksena Ja kun se
on jaksanut tehdä kollektiivisen ta-<
louden puolesta valistustyötä, on s i l ­lä
kasvanut kaupalliset tehtävänsä
melkein itsestään.
T ä t ä kysymystä, tekemällä sen
n ä i n julkisena yhteisesti kokille c a -
nadalaisille osuustoimintalaitoksille,
el pidä ymmärtää heti siten, että
tässä kaupallisen välttämättömyy­den
tähden yksin puhuttaisiin.. Kes­kuslaitoksen
tehtäväksi kuuluu yh­tähyvin
J ä i s e n osuustoiminnallisen
propagandan tehostaminen kuin
kaupallisten hikemenettelyjen kes-k
i t t ä m m e n Ja kasvattammen.
Puhilkaamme Äsiksi kuitenkin
kaupallista toimintaa' koskevista
syistä keskusosuuskunan perustami­seksi.
Jo pelkkä se, ettei ole m i t ä ä n ta­varalajia
saatu Canadassa osuus-
NcavotteIakont«enssl olisi pidettävä
Tämän ajatuksen toteuttamiseksi
olisi pidettävä osuuskuntien yhtemen
neuvottelukonferenssi. Osuuskuntien
olisi otettava itysymys esille seuraa­vassa
johtokuntansa kokouksiessa.
Keskusteltava tässä ilmenevistä sei­koista
j a muistakin keskukselle kuu­luvista
tehtävistä, Joista ei ole t ä m än
kirjptuksen yhteydessä mainittu.
K a i k k i yliteiskunnallisesti tärkeät
ajatukset Ja toiminnat, joilla on
luokkaluonteinen merkityksensä ja
tehtävänsä, ovat saaneet alkunsa
kansan pohjakerroksista. Ne tulevat
myöskm menestymään kun ne vain
säilytetään tehtävässään, s i i r t ä m ä t tä
taikka kuljettamatta -pova porvarilli­siksi
laitoksiksi, vaan niitä johtaa
kokonainen luokka omaksi hyödyk­seen,
ja yleisen luokkataistelun
tueksi.
Poliisit
Niinkuin kansa tietää, suoritetaan
liittoparlämenttivaalit ensi kuun
loppupuolella. Ja kansa tietysti
myöskin muistaa, että kommunistit
ovat kaikessa "hävyttömyydessään"
p ä ä t t ä n e e t ottaa osaa näihin vaalei-h
i i i . lyödäkseen porvarien vaaliku-herielun"
sekaan hivenen oikeata
iuokkatappeluhenkeäkin.
' Nippisingin vaalipiiriin, johon
mjröskin Sudbury kuuluu, on kom­munistien
ehdokkaaksi asetettu to­veri
A. T . H i l l.
Toveri H i l l on t ä m ä n viikon alku­päivinä
ollut matkalla täällä Keski-Öntariossa
j a p i t ä n y t jo muutaman
vaalikokouksenkin. Toissa-iltana oli
kokous Levackissa. Ja tästä kokouk-sesta
tässä pitäisi joku sana mainita
suurelle yleisöllekin.
Mtratamaa 2»ivää ^kaisemmin
kokousta meni Sudburysta Levack-h
n eräs nuorisojlättölaistoveiS i l -
moittanuian kokouksesta. Hän «kulki
siellä talosta taloon, kehottaen työ­läisiä
saapumaan. Samalla h än
myöskin naulatli ilmotuksia pylväi­siin,
joissa ilmoitettiin kommunis­tien
vaalikokouksesta. Kylässä on
ainoastaan yksi poliisi j a t ä m ä kul­ki
poikamme mukana pylväältä toi­selle,
p3T?delleen, e t t ä älä rakas poi­ka
naulalle niitä kirottuja kommu-nistipumaakeja
niihin pylväisiin, sil­lä
ei nikkeliyhtiö enempää kuin j u ­malakaan
tykkää, että Levackin
kylässä tehdään kommunistista pro­pagandaa.
Nuorisoliittolaisemme ei kuitenkaan
välittänjrt tuon taivaallista poliisin
rukouksista, vaan naulaili häikäile­mättömästi
yhä uusia j a uusia j u ­listuksia
pylväisiin, sanoen, e t t ä ä lä
nyt vaari noin hädissäsi ole, ei t ä ­mä
sinun jumaloimasi yhteiskunta
vielä näiden naulaamisen seurauk­sena
nurin pyllähdä, i i i i n toivotta­vaa
kuin se muuten olisikin. Po-
1. Puolueen taistelu kaupungin ja
maaseudun työtätekevien joukkojen
varustelfm todella parantamiseksi,
työtätekevien olojen perinpohjin uu­distamiseksi,
työläisten realipalkan
korottamiseksi, niiden uusien tar­peitten
tyydyttämiseksi, mitä mil­joonien
talonpoikaistalouksien kol-lektivisoimisen
yhteydessä herää, —
tämä kaikki lisää tavattomasti ku-lutusosuusktmtien
verkon vastuun­alaisuutta
sille asetettujen valtavien
taloudellisten - t e h t ä v i e n suorittami­sesta,
Jotka ovat asetetut v. 29—30
kontrollllukujen Ja viisivuotissuun­nitelman
kautta.
2. Huolimatta väestön osuustoi­minnallisen
järjestäytymisen huo­mattavasta
kasvusta, kauppaverkon
sekä yhteiskunnallisen ruokinnan ja
leivänvalmistuksen . verkon laajenta­misesta,
kauppavaihdon lisääntymi­sestä,
joka nousee jo 12 miljardiin
ruplaan vähittäiskaupassa, ovat ku­lutusosuuskuntain
organisatsiooni-meneteimät'^
j a työn vauhti edelleen
kuitenkin Jäänyt Jälkeen sosialisti­sen
rakennustyön yleisestä vauhdis­ta.
Se. e t t ä heikosti toteutetaan m i ­t
ä tärkeimpiä tehtäviä laajan ku­lutuksen
alaisten tavarain hintain
alentamiseksi, että Jatkuu suunni-telmat-
tiamuus työssä, kauppataidon
puute, kuluttajan palvelemisen ym­märtämättömyys,
kykenemättömyys
tavaravarastoilla manöveeraamiseen.
heikko toiminta esikaupunkitalouk-sien
organisoimiseksi, työn byrokra­tisoituminen
ja yhteiskunnallisuuden
värsm heikko kehittyminen, todelli­sen
sosialistisen kilpailun ja isku­toiminnan
puute, osuustoimintakaa-derien
heikkous ja' koneiston pilaan­tuminen
vierailla aineksilla, — kaik­ki
tämä vaatii puolue-, ammattiliit-ma
suunnitelma tulisi
•- ^^f^^teen ja laatuun
sat^; kcmmunijibta kerr^T^
sa^ (teuaskuntaelimissä:
lue- -*ja ammattiliitioyhteis--
suus tarkas:a:naa.n nid-n tr
koneiston laatua, järjesiaec''
ncstokkmiden, mobilisoiden
aktiivisuuden, käyttäen ai-jorickokontro:
iin meRctelmäi"
sinkin järjeitämällä osuu
työn tarkasiuk.5fn
avulla; kaikin tavoin a;-ustaa
toimintakonciston puhdL^usta.
taen puhdistuksessa saataa
musta koneiston jatkuvaksi
satoorisek5i pai-antamiseksl;
taa kaikki maaseudun puolue-"
töt kaskittämääu maalyöiäisa
kä köyhäin ja kcskivaraktaitai
tiivin ja kollektiivisten
jäsenten huomio kulutusosr
tain maaseutuverkon parant;
ja huojistamisecn sekä sen
telmien toteuttamiseen;
b) valvottaa käiksi paoiiK.
ammattiliiitojärjestöt kiinnitt
erikoishuomio sosialistisen
toteuttamiseen, kulutuscsuu
verkcssa cvi liittojen, liikkeitä
m. kesken; ,
c) velvottaa Tscntrosojus
mään STO:lle kuukauden
sa konkreettiset organisatsio;
nitelmansa, jotka turvaavat
toiminnan uusien tehtävien
taraisen. varsinkin mitä tulee'
paverkon järjestämise:n ja ti
liikenteen kehittämiseen,
suunnitelmassa on erikoisesti
tava huomioon sellaiset yhle;
dot paikallisten osuustoimint--
jen kanssa, että ne ajallaan
tävät puoluetta ja hallitusta
ranvaihdo.ssa tapahtuvista
seista ja muutoksista;
d) velvottaa Neuvostoliiton
paas. kk. yhdessä Neuv
KKTNtn ja T.?cntrosojusin
kahden kuukauden kuluessa
mään STO:l!e .suunnitelman:
piteistä osmiskauppaverkcn
tamiscksi alemman verkon
en tilausilmoitustcn pohjalle;
e) velvottaa Tsentrosojns
mään kauppatoimmnan
vaisuuden kohottamiseen k""
osuusliikkeissä, määräämällä
maalisen voitonmäärän. ra'
soimisen, virastor ja kaup
supistamisen kautta sekä
kautta vahinkoja ja vailllnbj»
taan, mutta ei korottamalla',
ran hintoja;
f) velvotetaan Tscntrosojus,
mään lähimpänä aikana t
perinpohjaisen käänteen
matchtävien toteuttanusessa
tusosuusliikkcitten teoll
tuotteitten tuotanlokustannastii
lentämiseksi, tehden tästä
sen STO:lle viimeistään
vuoden kesäk. 15 pnä. Veli' ;
paikalliset, puoluejärjestöt
maan erikoissclostukset
laitosten tuotantokustannasa?.
lentamissuunnitclman toteui-ta.
Velvotetaan "Pravda". "E:'
sheskaja ShLsn".
Shisn" ja koko paikallinen
järjestämään näiden
laajan valaisemisen.
4. Samalla kaL^oo NKP*
välttämättömäksi:
a) velvottaa Xsentrosojta
maan heti tasavaltain ja_j
liitoille, samoin suurille tyc"
kusosuuskaupoille lujat ta
noston normit. -Vi^sityisto^^^
en ne kauppoihin ja
keisiin nähden siten, etta
nella vuasineljänneksella ;
rajäännösten yleinen
mik. 1 päivään nähden a
vähintään 2ä0 miljoonaUa
Velvotetaan Tsentrosojt«
maan huolellisesti tavarav
kun kieltää sekaantmnasta vaaliti­laisuuksien
järjestämiseen.
Sitten hänen päähänsä pälkähti
loistava aate. Kun kerran tuollainen
vasta äidin tissin suustaan jättänyt;
kommunistipoikakin osaa puhua v i -
seixellä asioistaan, niin miksikä ei
hän, lain j a oikeuden valvoja myös­kin.
Ja niin sitten alkoi poliisimme
lähetystyönsä työläisten asunnoissa,
kieltäen työläisiä menemästä Umoi-tettuun
kommunistien vaalipuhujan
tilaisuuteen. Inco, Jumala, valtio Ja
monet muut yhteiskuntaa säilyttä­vät
ainekset pitävät näes kommu­nisteja
myrskyn merkkinä tässä por­varillisessa
hyvinvoinnin paratiisis­sa.
Loppujen lopuksi ilmoitettiin kuu­lema,
varmaa ei ole, tekikö sen ky­l
ä n poliisi vaiko kaivosvirkailijat.
SudbiUTn poliisilaitokselle, että nyt
ne kommunistm pahennukset ovat
Kun kokouksen
läsnä, huomattiia
alkamisaiö
että
kyläpoliisin ,ia ripeän nn:
iäisemme yhteisesti
kokouk.scn hyväili ^ ' ' ^
vän h-delmän.
TsJnut. JaI.eine_ko^
ki työväelle ir.yö:am.ej^_^f„
katietcis.t. ja polm
käydyillä matkoiila^^
kaikki hor.Juv3t amesse-köyhien
cvankeliunua.
katen täy.l ^ ^ ^ " ^
seitsemän s^dburviai.^^
seyksi-lovacktlamen
Kokous onn:.-^im »
saapuvilla oU '^^'^
Iäisiä, jotka k u u n t e ^^
suurella hartaudela. ^.
UL^itkin olivat hyrm-?
neskö siihen ollut^ s y j^
kiireessä kuolaisa
£3 Sudburyvn
kaltaneet yr^s^n T J^
ne Kommunisim panennu^ei ova;/ n^^--— - u-heiie^
nurimassa koko Levackm, vaUan- kastelemiseua .^"^-^r^
kumous puhkeaa ihan tuossa pai- Sudburr-T. J _
kassa, ellei sieltä saada apua. Seit­semän
Sudburyn poliisia painatteli
tuppi suorana Levackiin, ajamaan
poliittista sielunvihollista, kommu­nismia,
ulos Incon valtakunnasta.
l i i s i oli kuitenkin edelleenkm hädis-^Eivät kiireessään muistaneet ottaa
sään, että m i k ä sen t i e t ä ä vaikka
pyllähtääkin, vapisi, hikoiU ja h ä ä -
häiU pöjah ympärillä tietämättä, et­t
ä mitä tuolle pahennuksen kom-muhistipojalle
olisi tehtävä. Laki
mukaansa edes palokuntaakaan, let-kuttamaan
vedellä ^mmunistit ky­l
ä n ulkopuolelle, kuten samainen
palokunta yritti tehdä Sudburyssa
vappuna.
nistikokousta
nä ollut sTvna se. -
tilaisuudet ova: '-^^
kemattomia. .
me valmiit uSricaaa^ -
mainittu sjy oii P^f
nähiääs..
eivät, muualla ^
varten
tuomiot3 rai:i»?3^