Vapaus, February 16, 1927

              N .
Keskiviikkona^ hebiiik. 16 p:na—W€A, Feb. 16
VAPAUS
Canaäaa saomalaxsea tySväestSn ainoa 3ineokannattaja«
Hmestyy SadbnryaEar Ont., Toaanantälna, keakhrnkkona
ja perjahtaica.
T o i m i t t a j a t :
S. G . N E I L . ABVO V A A B A.
f f r " :
Rcgistered at the Foat Office Department, Ottawa,
a» «econd c l a s 3 mattcar. .
^ VAPAUS (Liberty)
Tl»e only organ of Finnish Worker8 !n Canada. Pob-liebed
in Sodbarjr, Ont, every Monday, Wedneeday
aad Friday.~
mm
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA»' ,
Naimailmotukset fl.OO kerta/ $2.00 kaksi kertaa.
Aviöliittoonmeno ilmotokset 60e palstatuuma.
Nimenmontoalmc^ukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
&mtymäilmotuk8et $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotnkset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Kuolemanilmotnkset $2.(f0 kerta, $50c lisämaksa
kiitofilauseelta tai moistovursyltS.
Haltttaantiedot j a osoteilmotokset 50e kerta, $1.00
fcohne Jcertaa.
Tilapäisilmottajien ja flmotnsakenttnurien on, vaa-dittaessa,
lähetettävä ilmo^oqhinta ctakätee^
politiikkaa, meidän oa samalla t^tävä kaikki voita­vamme
Neuvostoliiton puolustuksezi lujittamiseksi. Por-vArisioIle
on kyilä vaarallista käydä sotaa meitä" vas­taan,
multa siitä huolimatta on intcrventsionin vaara
olemassa.
Porvaristo ei luota, siihen, että työläiset tulevat tais­telemaan
melta. vastaan. Mutta vaikka sodankäynti
meitä vastaan onkin käynjt vaikeaksi, niin emme me
saa suhtautua kylmästi sotatekniikkaamme.
järjestön pmsstamkstä
Pikkä jattoja /
Kokoillat FUioa Nnlliu»
N c i n seitaemänkynrmentäviisi vuot­t
a sirten pakottivat B r i t a n n i a n sota­laivat
kiinalaisten avaamaan sata­mansa
opiumiiaupalle. Siitä saak­k
a orat brittiläiset vanginneet k i i ­nalaisia,
mitkä on tavattu opiamin
käyttäjinä, siis. tehneet sitä mihin
brittiläiset heidät prakottivat. Mutta
tällä erää ei ole kysymys siitä.
N o i n kaksikymmentäviisi v u o t t a s i t
ten liittyivät s u u r v a l l a t yhteen—^kor­keimpien
j o h t a j i e n joukossa kiekuen
muan muassa Saksan kaiseri - '
General advertising rates 76c per coL incfa. Mt-
Dimom cimrge for sin^e insertion 75c. The Vapana
'Is tlie hest advertimng medinm among the Finnish
People in Canada. . _
TILAUSHINNAT:
Ccmpdaän yksi vk. $4.00, pnoli vk. $2.25, kolme kk.
n;50 ja ykä kk. 7ec. -
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.60, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk. $1.76. >
!niauk6ia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
gmtai «riäroiegten joU)^ on_jakank8et.
: Vapatiden konttori j a toimitus: Liberty Bldg Lome
at. Puhelin l<y38. Postioaote; Box 69. Sudbnry, O n t
Maanantain lehteen aiottujen ilmotusten pitää otla
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjantain_lehtcen tgrstama kello 12 päivällä.
Jos ette- milloin tahanBa saa vastausta enaimälseen
kirjeeseenne, kirjöttakaaondelleen liiSkeenhoitjajah per>
•oonalliaellä nfimellä.
_ J. Vr KANNAOTO, Liikkeenhoitala.
Mita tulee maailmalivallankumoukseen, niin sokeat
vain voivat kysyä, että missä on se maailmanvallan­kumous.
Maailmanvallankumous johti proletariaatin
vallan pysvttämiseen meidän maassamme. Kansainvä-
Jinen vallankumous kukisti muutamia valtaLstujmia
Europassa, se ilmenee Kijjoan kansallisvallankumouk-sellisessa
liikkeessä. Englannin kaivoslakossa j.n.e.
Maailmanvallankumous kehittyy ja voimistuu ja me
olemme keskuksessa.
Oppositsionissa olevat toverit puhuvat meidän riip-puvaisuudestanune
maailmantaloudesta. He eivät ym­märrä,
ctla me käytämme hyväksemme tätä riippuvai­suuttamme
ja että meidän täytyy käyttää sitä hyväk­semme,
lujittaakscmme riippiimattomuuttaronic.
mm
m.
pii 0
mi
m
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
Monet lehtemme lukijobta ovat ilmaisseet balua-yaiisa
saacb.liarkat tiedot siitä, mikä todella muodostaa
Suurbritatmian imperialistisen otteen Kiinassa, lausuu
puolueemme pää-äSnenkaimattaja ja' julkauee seuraa-
Jangtse-laakso on vuodesta 1897 saaUca ollut Suur»
britpmian erikoinen'«etualue^^^^O Tämän etu­alueen
lisäksi on SuurbritahniaUa menetettävänä:
1) Hongkongin äaarikaup minkä se vialtani köl-miioiotisen
Jsodah jpaa
•;i2) Ybdcksankytnmenenyhdeksän,,vuoden
miia' neljäarisataan neliomoiliin mannermaata Hong-
' ; ; ' ' k « i j p n j^
V%jä>H^^clA^nkyinn^ vuoden vuokrnsopi-
Cmtä Weih«J^
v j 4 ) Epävirallinen suojelusoikeus Thibetin yli. ; Tlii-
>:beUi, lusiQiri^ valtiakuhuasta, teki;ka-pinan.
Kiipan tasavaltaa .v9;»tääh vuonna 1913^
iv'^? ;;5)s^Vl^ rautateitten rakCTttaniise^
; j a jn!n^ Jkiiivamiseen Jongtse-Iaalcsossa ja Shan-
,siii inaakunhässff: ; Suurbritanniai sai iiämä oikeudet
vast^aikkioksi myöntymisestään siihen, että Saksa sai
t: ssn^anlaiset 0^
c ; Vi 6) alueita
-;: jiO^U^ nihtella; seuraavien
l l c a u p i O i k i e n Icesk^
::Amöy^^^ 186il)i Kiukiang (v;
^ iSÖIJ; ja Tientsin (vuodelta
^1861)^.: brittiläistä lippua,
niiden p^^ ^»laat ja niitä
'ehaU Idden mukaan. /
7) «Öcs^ antaa Britannian
; k a ^ he brittiläisillä konsessioneilla
, tahi niiden ulkopuolella, missä tahansa Kiinan alueel
la, bikcuden^ brittiläisten lakien alaisia ja
? tullavkuulustelluksi voin brittiläisissä oikeusistuimissa.
? S) JOsuiK^^^^K^ hallintaan,
1 ^ ja muiden suurimpien länsi-
^ \^^^^ Kiinan ei ole ahnettu määrätä omia-tullejaan
Icahdeksaankymmenecnviiteen vuoteen.
Tav. Buharinin selostuksesta Moskovan) läänin puolue
konferenssille
• -Mikä oä tsuhteemme kapitalistisiin valtioihin ja mitä
ne ajattelevat meistä? , Vastaukseksi tähän kysymyk
soen voidaan ottaa saksalaisten kapitalistien ajatus. Se
lon taniähtapainen: Venäjällä me teemme hyviä kaup­poja,
Y maksaa hyvin, mutta me emme kannata
enujaeka,toivo sit Venäjä tuottaisi tuotantoväli
Tällainen r mielipide kuvaa kapitalistisen talouden
pyrkimyksiä m a r i ^ ja toi
veet täyttää markkinamme omilla tavaroillansa hou-
. ,k^ enkobesti, kapital^^ Tälle yasta-
: ^ l ^ a ^ iosiasiöt^ jpdka kylmentävät ja pi-
^ d^ Tämä vas
takohla oqi NeuyöstpHitpn %'allankumoul^
' itis^^^ T ^ tällä hetkellä erit
* Vj5in-voim Me tiedämme ja tunnemme, miten
lineita N^yi^ j oka suunnalta. Meitä vastaan
;/^«m'^S^ diplomatia ja sotilaspolitiiSca,
: i a e x i ^ ; ^ a ^ järjestiellään salaliittoja, joiden takana
j:ja |<jlido^ on kaikkien meille
tihomielisteii jja^^m ympäröimään pyrkivien kan-
/ Neui^ostoliiton politiikka on aina ollut ja edelleenkin
V on rauhanpolitiikkaa» Kuluneena-vuonna me teimme
. Jöutorf % meitä ympäroi-J
vien valtojen kanssa. Vastauksena meidän - ratihan-
^'^^litiikkaa vallanl^appaus IJeltu^^ Saman;
laisia tapahtumia voi \isah^^
' Paitsi näit5 i -kay Europassa
aatteellinen sodanvalmistus meitä vastaan. Tämän i l -
tef<5seo"-sOHdanvaljnisteluri aikana ja ajaessamme rauhan-
Kolme vuotta ilman Leniniä
Kolme vuotta on kommunistinen puolue ja neuvos­tovalta
ollut vailla suurta opettajaansa ja johtajaansp,
kirjotettiin «Punainen Karjala»-lehdessä Leninin kuo­leman
kolmantena vuosipäivänä. Mutta uEkollisena
hänen neuyoillcnce ja hänen ohjeitansa seuraten on
neuvostomaamme proletariaatti, käyden käsi kädessä ta
lonpoikaiston kanssa, kulkenut varmoin askelin eteen­päin
sosialismin rakentamisen vaivaloisella tiellä.
Leninin kuoleman kolmantena vuosipäivänä on meil­lä
kaikkialla huomattavissa rakennustyömme lujittu-mbta
ja laajenemista. Rakennetaan uusia tehtaita ja
työpaikkoja, maaseudulla vaihdetaan kylässä kylän pe­rään
öljytuiju sähkölamppuun, puusahra rauta-auraan,
vetojuhdat traktoreihin ja laajenevan koulu-, agronoo;
mi- ja terveyshoitoelinten verkon lisäksi etäisimpierikin
seutujen rahvas saa radiosta yhden uuden sivistysvälir
neen, uuden tukipylvään kaupungin ja maaseudun vä­lisen
sillan lujittamiseksi.
Myöskin Neuvostoliittomme kansainvälinen asema on
lujittunut, vaikkakin vihollisemme juuri jatkuvan yoi-mammey
kasvun takia tällä hetkellä aivan erikoisella
innolla punovat juoniaan meitä vastaan. Joka hetki
olisivat kapitalistit valmiit hyökkäämään kimppuumme
yrittääkseen vielä kerran tuhota ensimäisen proletariaa­tin
vallan, mutta punainen- armeiamme ja työläis- ja
talpnpoikaisjöukkojemme luja yhteenkuuluvaisuus pi­dättää
niitä siitä, sillä 'kapitalistit tietävät, että meitä
vastaan on vaarallista ryhtyä sotaan — ne tietävät, että
koko maailman luokkatietoi^et työläiset ovat zneidän
puolellamme. .. . v ^ "1 i;
oin tulevaisuuden toivein voimme siis viettää
htajaitiithe, ptiöliieemme ja Kominternin pen! ^
rustajan kuolnnan kolmatta vuosipäivää. Sampin kuin
Leninin ohjeita seuraten pystyimme säilyttämään, puo­lueemme
rautaisen yhtenäisyyden kaikkia hajotus- ja
väärennysyrityksiä vastaan j a takaamaan proletariaatin
diktatuurin säilymisen ja neuvostovaltaimne rakeniiusr
tjirön lujan perustan, samoin tulemme vastaisissakin vai­keuksissa
selviytymään voittajana, kun vain kuljemme
poikkeamatta leninismin lietä, lopettaa Irfiti. '
suuren
k i r j o t t a a T—-o., yhdysvaltalaisten
toverilehtlemme keskustoimitus:
Y h d y s v a l t a i n Suomalaisen Työ­väen
Järjestön ensimäinen edusta­jakokous
on 'nyfy pidetty. Uusi jär­jestö
on perustettu.
Tämän toimenpiteen kautta t u l i ­vat
suomaL työväen voimat j a v a ­listuneemmat
joukot jälleen liite­t
y k s i tiukkaan järjestölliseen yhteis-t
c i m i n t a a n niiden tarkotuksien edis­tämiseksi,
mitä luokkataistelu meille
asettaa. Kuten useasti on huomau­t
e t t u , t u l i uuden työväen joukko-järjestön
perustaminen tarpeellisek­si
seurauksena sen puolueen uudel­leenjärjestämisestä,
mihin yhdistyk­semme
ennen, osastoina olivat kuu­l
u n e e t Rivirame.oli ikäänkuin u u ­delleen
koottava ja järjestettävä,
v a r s i n k i n k u n snomal. ei l i i t t y n yt
uudelleenjärjestettyyn . puolueeseen
k u i n pieni osa niistä, j o t k a siihen-ennen
olivat kuuluneet J o u d u t t i in
olosuhteisiin, joissa paikallistuulisen
ja. hajaantumisen vaarat uhkasivat
liikettämme sekä järjestöllisesti et­t
ä aatteellisesti. Syntyi k a i k e n l a i s ia
väärinkäsityksiä j a ennakkoluuloja,
j o t k a osaltaan johtuivat niistä to­tunnaistavoista,
j o i h i n olimme k i i n ni
kasvan eet entisten toimintamuoto­j
e n aikana vuosien v a r r e l l a j a osal­t
a a n siitä, ettei täysin käsitetty n y ­k
y i s t e n olosuhteiden asettamia vaa­t
i m u k s i a kommunistisen puolueen'
järjestöllisille muodoille. Oltiin t a i ­puvaiset
asettamaan suomal. s i i r t o -
laistyöläisten : keskuudessa kehitty--
neet järjestölliset muodot yläpfuo-taa.
Mutta tämä e i l a i n k a a n , m e r ­kitse
sitä, että puolue t a i puolueen
jäsenet katselisivat yliolkaisesti,
omahyväisesti puolueeseen kuulu­mattomia
yhdistyksissä t o i m i v i a ja
ahertavia tovereita. Monia hyviä
t o i m i t s i j o i t a ja luokkataistelijoita
o n meillä tällä haavalla u l k o n a puo­lueesta.
Meidän täytyy toimia täs­sä
asemassa ensiksi siihen suuntaan,
että suomal. keskuudessa puolueen
jäsenmäärä laajentuisi j a toiseksi
käsikädessä puolueeseen kauluniat-tomien
kanssa työväenyhdistyksissä,
niiden rakentamiseksi^ja niistä u u ­den,
kaikki työläieet N j a f a r m a r it
kokoavan joukkojärjestön rakenta­miseksi.
Joukkojäi^Jestan tarpeellisuus i l ­menee
kaikissa k a p i t a l i s t i s i s s a mais­sa
erityisesti sen vuoksi, etteivät
suuret työläisjoukot ole vielä silla
asteella, että ne olisivat v a l m i i t l i r t -
tyTiiään kommunistiseen • puoluee­seen.
Mutta- joukkojärjestojen kaut­t
a kehitetään työväen taistelua j o k a ­päiväisten
elinehtojen j a t a i s t e l u -
kysymyksien pohjalta; niissä harjo-tetaan
valistus; j a k u l t t u u r i t o i m i n ­t
a a : j a kehitetään luokkamme koko-naisliikettä
eteenpäin taistelun t i e l -,
lä kapitalismia vastaan.
Uusi jirjeato perustetta
Näiden peruskäsityksien piirissä
toimi äskeinen Chicagossa pidetty
edustajakokous uuden järjestön pe­rustamiseksi.
Se toimi vakavasti
t u n t i e n edesvastuunsa Amerikan
suomal. työläisjoukkojen edessä ei
ryöväten Kiinan alueen, luonnon­rikkaudet
jaA^ielä päälle päätteeksi
pakottaen Kiinan maksamaan moi­sen
' ryöväyksen kustannukset
Kymmenen \Tiotta sitten Japani
kaappasi Shantangin j a revolveria
heristellen pakotti Eöinan allekir-jottamaan
surullisen kuuluisat 21
ehtoa.. ^
^ K o l m e vuotta sitten pitivät 'suur­vallat
Washingtonissa kokoustaan,
missä selostivat Japanille <ett& i e n
o n viisairtta luopua eräistä edui»-
taan j a ryhtyä itse harkitsemaan
konsessionien tekoa. j -
Kuukausi ^ s i t t e n brittiläiset —
julkilausuessaan vakaumuksensa et-
^ kiinalaisia on kohdeltava hellem­min
— suostuivat luopumaan jois­t
a k i n etuoikeuksistaan j a ^rajotta-maan
t o i s i a ; - t a i a i n a k i n sitä vaka­vasti
harkitsemaan.
V i i k k o sitten menivät brittiläiset
lupauksineen vieläkin pitemmälle,
luovuttaen kaiken vallanvarjon ja
ehkä hitusen todellista valtaansakin
K i i n a s s a . J a kuningas Yrjö selitti
— hänelle valmiiksi laitetusta p u ­heesta
— Britannian parlamentille,
tä vuotta sitten riitti SbintdlaaBa
keskimäärin kolmen knakaudoi työ
vuoden toimeentuloon, ^railoin jäi
miehille paljo vapaata aikaa. He
j o u t i v a t vaikka nayttelesöän 3a
yleensä huolehtimaan huvien jäy
jestämisestä. Mutta, Imten sanota
t u , nyttemmin eivät, Spintnlan. nne-het
ehdi j u u r i muuhun i n i n raata­miseen.
Siksi ovat he pakotettDja
turvautumaan l i i k k u v i i n k a v i i n . Ljjk.
kuvienfcuvien käytäntGönottanrista
sietäisi h a r k i t a k a i k k i a l l a , missä ha.
v i t i l a i s u u k s i e n järjestelyyn on ab.
r a t t a v a ' .puolueemme jäsenistöä
energiaa j a a i k a a , siinä määrin, että
varsinaiseen puoluetyöhön, lasten ja
nuorison sekä a n a ^ t i l l i s e n toimin-nan
kuin myös jäsenistörame teo-reettis
«i tapon kehittännseen ei mL
tenkäärf" riitä aikaa. >
— , — . . Tl. • — . "ettei B r i t a n n i a t u l e sekaantumaan
leUe kommunistisen puolueen vaa- f ^ " ^ ^ ' ^ ^ ^ f * ^ , f . ^ * ^ J ^ ^ K i i n a n sisäisiin' asioihin nyt p a -
t i m u k s i a . Siitä johtui siellä täällä ^^^^^^ ^^,^".,^1^^* aineellisessakin
Työttömyyden vakiintuminen
^ kapitalistimaissa N
Kapitalistisen maailman /«vakiintumista», sen todel
lista laatua, osottaa mainiosti eri maiden työmaridd
noilla vallitseva tilanne, lausuu eräs toverilehti.
Kapitalismin palkkarengit, mukana myöskin sosialide­mokraatit,
ovat selittäneet, että työtömyys on maail
mansodan seurauksia ja että kunhan vain kapitalismi
taas pääsee «rauhalliseen» kehitykseen, niin se katoaa.
Nyt tämä kehityskausi sosialidemokraattien teorioiden
r^ukaan on saavutettu; puhuvathan he^ suuriäänisesti
kapitalismin pysyvästä vakiintumisesta. /
Mutta miten on laita työmarkkinoilla? Onko niillä­kin
saatu aikaan vakiintuminen? Jossain mielessä kyl­läkin,
sillä Onhan työttömyys vakiintunut pysyväksi 'ja
vuosi vuodelta yhä laajentuvaksi ilmiöksi. Mutta tämä
ei suinkaan ole sitä, mistä porvariston palkkarengit
ovat puhuneet. Se ei suinkaan osota kapitalismin va­kiintumista,
vaan päinvästoin"äen horjahplua. Ja vielä
enemmän se osottaa kapitalistisen järjestelmän k6lpaa-mattomuuttk
yhteiskuntajärj\estelmänä.
Viimeisen vuoden aikana on työttömyys yhä laajen­tunut
ja temmannut mukaansa; yhä useampia maita.
Niinpä esiiii. Ranska ja Belgia, joissa vielä viime vuon­na
oli tarjolla työtä ulkoakin tulleille, ovat kulunee:na
vuonna joutuneet osallisiksi työttom>7de3tä. Englan-^
rissa kasvoi työttömyys 2.2 prosentilla. Saksassa 4 pro­sentilla,
Amerikaisa 1.3 prpsehtilla Ja kun kaikissa
näissä johtavissa kapitalistimaissa -rlMträ t K d ^ ^
laskettiin .työttömyys viime vuonnddn miljoonissa,
merldtsevät yllämainitut prosehttiluyirt suurta nousua,
mo^raatit. ovat selittäneet, että työttömyys on maaiU
ollen nyt 217,606. Italiassa on se yli 100 tuhatta j.n.e.
Katsommepa mitä kajpitalistista maata tahansa on tulos
sama: työttömien lukumäärä ori viime vuoden aikana
kasvanut. > —;
Työttömyyr^on-tullut pysyväksi ilmiöksi kapitalisti­sessa
järjestelmässä. «Olemattomaksi» ovat sen v<Ä-neet
tehdä vain sos.-dem. teoreetikot. Kapitalismin
ylistysvirren veisaajina ,he eivät voi, ei%-ätkä saakaan
nähdä työttömyrttä, sehän särkisi heidän ilmalinnansa
-kapitalismin rauhallisesta kehityskaudesta.
johkiHilainen' kaipuu entistä suomal.
jäi*jestöä kohtaani joka m o n i l l e k in
o l i t u l l u t v a r s i n läheiseksi j o p a r a k -
1-aiaksi. Joissakin tapauksissa tähän
l i i t t y i myöal^h tahfdlista puolueen
uudelleenjärjestämisen vastustusta
j a haluttomuutta mukaahtua työ­väen:
luokkataistelun' johtavan jär­jestön
— kommunistisen puolueen
järjcstöUisten j a aatteejjisten' v a a t i ­muksien
alaiseksi.,
Jokatäpattksessa puolueen dudel-lejenjärjcstäminen
johti meidät pie­neen
sisäiseen k r i i s i im Pahimmil­laan'^
e oli viime talven ajan. K u n
t i r a n n e t t a . a l e t t i i n lähemmin tarkas-.
t a a , n B n Jokiselle alkoi selvitä u u -
,deal:-!ry.5yj^«^^di8tyksie^^ kesldnäir
'sen siteen,' jä..niin ollen iiudeh 4ouk'-
>Tcbjärjestön tarpeeUieuus. Alettiin
selvästi käsittää, ettei työväenliiketr
tä Voida tehokkaasti edistää' vain
p a i k a l l i s t e n haaliyhdistyksien, k l u -
pien t a i työväenyhdistyksien kautta.
Koko työväenliikkeen historia osot­taa,
ettei v o i o l l a joukkoliikettä i l -
n i a n joukOTjärjestöä j a sen vuoksi
käytiin hiljoikseen askel askeleelta
eteenpäin tällaisen' uuden joukko-järjestön
perustamiseksi.
Joul4cojHrjeft»rj^. pvolue .
Tällainen joukko järjestö o n ole­mukseltaan,
vaatimuksiltaan j a o h ­j
e l m a l t a a n aivan e r i l a i n e n . k u i n on
kommunistinen puolue.' Se S. T.
Järjestö, joka äsken pidetyssä edus­tajakokouksessa
nyt l o p u l l i s e s t i p e ­r
u s t e t t i i n , on avarampi j a yleisempi,
k a i k k i työläiset j a maanviljelijät
kokoava järjestö. Se määritteli suh­tautumisensa
poliittiseen toimintaan
l y h y e s t i yleisissä tei-meissä. Se t u ­kee
j a kannattaa kaikkea todellista
j a rehellistä työväen j a f a r m a r i en
taistelua. _ Se selittää ylimalkaisesti
olevansa, sorrettujen yhteisliike ja
kehottaa jäseniään j a kannattajiaan
Iiittymää.n niihin järjestöihin ja
puolueisiin, jotka eri valtioissa ja
koko maata käsittävässä laajuudessa
käyvät taistelua r i i s t e t t y j en puoles-a.
Tämä^ on joukkojärjestö, jossa
ei vaadita t i u k k a a p o l i i t t i s t a uskon-.
suhteessa^ Meillä o n guuria j o u k k o -
toimintaa, työväen taistelu% aineel­l
i s en aseman parantamiseksi j a sen
valistustoimintaa pal-velevia omai­suuksia
j a l a i t o k s i a . Niiden ylläpi­täminen
j a kehittäminen on yksi
tärkeä vaatimus. J a siihen tarpeel­l
i s t e n ' takeiden hankkimisekd o ii
Järjestö välttämätön. Se antaa ne
.yhteistpimriman muodot» . joiden
k a u t t a voidaan; t u r v a t a laitoksemme
n i i d e n tarkotuksien hyväksi, ""joita
v a r t e n työväki ne on r a k e n t a n ut
Suomalaineh Työväen Järjestö o l i
asiallisesta päätetty perustaa jo y h ­distyksien
j a aluekokoulcsieh p u a -
toksillä. j a edustajakokouksen «eh-täväksi
t u l i vain yleistyttaä j a v i ­r
a l l i s t u t t a a tämä käsitys.'. Edustaja­kokous
ittritoi' S . , T . Järjestön perus­tamiselle
o r ^ n i s a a t t o r i s e t j a sään-töperäiset
, muodot. Se hyväksyi
säännöt, jotka sitä ennen olivat
-useimmissa työväenyhdistyksissäm-me
olleet Tcäsittelyn j a t a r k i s t e l un
alaisina, j a j o i h i n oli' t e h t y erinäisiä
muutosesityksiä/-
Ediistajakokous käsitteli kaikki;
muut Järjestön perustamista j a r a ­kentamista
koskevat käytännölliset
kyqrmykset Se määritteli suhteen­sa
>muuhun työväenliikkeeseen- sillä
t a v a l l a / mikä nykyisissä olosuhteis­sa
j a sen omalle menestymiselle on
.edullisinta j a sen mukaan, kuih j ä ­senistö
yhdistyksiensä j a aluekokp-uksiensa
kautta oli evästänyt. K o ­kous
teki h u o l e l l i s t a j a t a r k k a a työ­tä
jokaista yksityiskohtaa myöten
j a toimi hyvässä yhteisymmärryk­sessä
niiden probleemien ratkaise­miseksi,
mitkä sen edessä olivat, ..
Kokoulnen Taikutus/
Järjestön perustava kokous toimi
kaiken aikaa mitä parhaimmassa y h ­teisymmärryksessä
ja . vakavassa
hengessä. ^ Se p i johtunut siitä, e t ­teikö
olisi oflui erimielisjryttä jois­sakin
käytännöllisissä kysymyksissä,
vaan siitä, että k a i k k i käsittivät y h ­teisen
joukkojärjestön perustamisen
j a rakentamissn tarpeelliseksi. Tä­mä
pääasic sitoi erimielisj'ysvivah-dukset
j a ne mahdolliset hankauk-remmin
kuin ennenkään."
•
B r i t a n n i a n työväenpuolueen . j ä .
sen A r t h u r Ponsenby piti toissa"
sunnuntaina pasifistisen luennon.
Luennossaan selitti hän k a i k k i so­dat
joutavanaikaiseksi hommaksi.
Moinen selostus on luonnollisesti
s i l k k a a pötyä.-y Sillä ei suinkaan
k a n t o n i l a i s t e h ' käymä vjallankumor
ukseiiihen' ''sota Ole mitään "jöuta-vanaikaista'
hommaa." Semmoista
ei-myös o l l u t se sota, mikä murskai­si
Venäjän .. h a l l i t s e v a in ' l u o k k a in
v a l l a n j a häyitti Venäjälle hyökkää-väin
imperialistien- sotajoukot. Mut­t
a Ponsonbyn ohjelma on kerras­saan
mitätön työläisille. Sillä vain
tuuditetaan työväenluokka härhä-iineen
e l i ö i n , kun vihollinen l a k -
P Ö Y T Ä K I R J A
t e h t y Canadan Suomalaisen
Järjestön (laillistetta) toi-meenpanevan
komitean ko­kouksesta
helmik. 6 p. 1927.
^ Saapuvilla olivat kaikki ko-
^ mitean jäsenet Puheenjoh­t
a j a n a toimi tov. AhJcjvist
Snomen työväen vaatitaistclvti «.
ya«tu3. Suomen Työviien Vaalito-m
i t e a , johon kuuluvat sellaiset tun­netut
toverit, kuten ATVQ Tuomi­nen,
N i i l o Välläri, Väinö Vuorio, E i ­no
Pekkala j a J . K u u s e l a , kirjees-siiän
vetosivat Järjestömme kautta
Canadan suomalaiseen työväestöön,
ensi heinäkuun 1 j a - , 2 p. tulevien
eduskuntavaalien yhteydeissä työvä­en
V a a l i t a i s t e l u n aineelliseen avusta­miseen
nähden, pyytäen Järjestöm­me
järjestämään." keräyksen, kom­munistipuolueen
suom. agit-prop
komitean • suositellessa asian huomi­oon
ottamista, päätettiin sovittaa
ryntäyskuukaudeksi msaliskuBn. 0-
sastoja velvoitetaan . järjestämään
i l t a m i a aineellisen avustuksen hank­kimiseksi
j a Suomen lut^kataiste-tunnustusta
j a jossa jäsenistöltä ei lotka johtuivat siitä sisäisestä
vaadita sellaisten tarkkojen määri­telmien,
ohjijelmien j a sääntöjen
noudattamista k u i n mitä esim. kom­munistinen
puolue jäseniltään vaa­tii;
Tässä jäseinet kuuluvat Järjes­töön
paikallisien h a a l i - j a työväen­yhdistyksien
tai k l u p i e n kautta. Jär­jestöön-
v o i v a t liittyä myöskin muut
joukkojärjestöt, ^kuten; esim. f a r -
marien\yhdistyks^t;' i i * * Kiuprt; K u n
täll:Uset paikallisirhdistykset l i l t ty
kriisistä; jonka alaiseksi entinen
suomal. Järjestö toista vuotta sit­ten
j o u t u i.
Monet tovferit i l m a i a v a t mitä suu­r
i m m a l l a mielihyvällä, että tämä
kokous oli p a r h a i t a k o k o liikkeemme
historiassa. Sitä elähdytti t o d e l l i ­nen
halu: j a harrastus va|cavaan . j a
e d e s v ^ u u l l i s e e n . ,toimintaan.. Sen
vuoksi se. jätti eljähdyttävän j a t o i -
v o r i k k a u t t a lietsovan mielialan. T a ­vat
S. T. Järjestöön, niin ottavat i ^5 todellinen harrastus uuden jär-lie
käytäntöön Järjestön "jäsenkor- j^gtön luomiseksi on omiaan kokoa-
•— «Kapitalismista täydelliseen sosialismin voittoon
me emme voi päästä verettömästi ja soittelujen ja hy­vän
uskon lietä kulkien, vaan me voimme saavuttaa
läämäärämme vaip hellittämättömän taistelun tulok­sena.
» — Lenin.
t i t j a veromerkit j a noudattavat
Järjestön toimintaohjelmaa j a sään­töjä.
••
^Entiseen .jSnonu-Järjestöön kuu­lumisien
kautta;^kuu}uttiin myösldn
Workerspuoluee&een,. sillä se oli.
puolueen . kieUjärjestö. Nyt ovat
asiat aivan t o i s i n . Järjestöön k u u ­lumisen
k a u t t a e i y o i d a k u u l u a pup^
lutecseeh. puolue . p e r u s t u u n y t k a ­t
u - j a työpaikkasoluille j a . s u o m a l .,
kuten muutkin; työläiset, kuuluvat
niiden ' k a u t t a . \¥'orkerspuölueeseen.
/ Kommunistinen,' -puolue on työ­väenluokan
kumouksellisen taiste­l
u n johto-orgaani j a muodostuu se
niistä työläisis|äi • j o t k a sen riveissä
tahtovat käydä^ .. knmoustaisteluil
koulua j a ovat v a l m i i t ottamaan n i i ­tä
tehtäviä, j o i t a puolue heHIe aset-maan
voimamme j a vetämään vielä
yhteistoiminnasta erillään olevat
paikalliset työväenyhdistykset. mu­kaan
tähän Järjestöön. J a se ' o n ­k
i n Ensimäinen käytännöllinen teh­tävä.
Tainan ohella on laajennet­tava
yhdisty ksiemme' jäsenmäärä,
kohotettava niiden toimintainnos-
• tU5'ta j a sitä tietä vedettävä kaikki
.työläiset' j a maanviljelijät makaan
tä j än liikkeeseen,
i A m e r i k a n suomalainen työväen­l
i i k e on asttm.ut uuteen vaiheeseen­s
a j a tässä se on 'kunnostautuva
•«•ielä entistäkin loistavammin, M e i l -
r o - , o n monasti annettu tunnustus
{käytännöllisestä järjestelykyvyltäm­me.
Rientäkäämme n y t s u l e t u i n ' r i ­v
e i n jarjeBtämaan j a rakentamaan
liikettämme. '
kaarnaa uusia'. k a h l e i t a t y ö -
läbille. Myönnettäköön että ' sota
on hirmuisen kamalaa honunaa,
mutta koska sotia k e r r a n tulee olor
maan n i i n kauan kuin kapitalismi
on olemassa ja varmana voidaan-pitää
myös sitä selkksui, etteivät
k a p i t a l i s t i t tule luopuniaan yallas»
taan ilman taistelua — n i i n . m u i ta
m a h d o l l i s u u k s i a . e i ole käin taistelu
riistettyjen ja riistettävien kesken.
Jos muita . mahdollisuuksia on ole­massa,
haluaisimme kuulla niistä
todistuksia.
Kuvaavana seikkana siitä, miten
Suomen sos.-dem. > h a l l i t u s suhtau­t
u u v a l t i o l l i s t e n v a n k i e n ruokakysy-niykseen,
o n muuan äskettäin sat­tunut
tapaus. Kun V i i p u r i s s a i l .
mestyvä maalaisliittolainen sano­malehti
" M a a k a n s a " j u l k a i s i uuti­sen,
jossa väitettiin vankien ruokaa
parannetun, niin nousi hallituksen
äänenkannattaja S. S. hirveästi t a ­k
a j a l o i l l e e n , väittäen tuollaisten
t i e t o j en olevan mitä törkeintä hal­l
i t u k s e n parjausta j a e t t e i 80s.-dem.
haUitnksella ole senimoista aiko­mustakaan
ollut j a e t t e i uutisessa
Ollut perää edes sinapinsiemenen
vertaa. Sos.-dem. hallitus' piiää siis
suurena loukkauksena j o sitä että
sen sanotaan parantaneen polirttisr
ten vankien m o k a a . Ohhoh!
V ,•
Timminsin p a i k a l l i s t a v a n k i l a a on
^\?iime viikon aikana käyttäiiyt . k o rt
terinaan muuan yhdeksähenkihen
perhe. .Perheen seitsemästä lapses­t
a oh vanhin y h t e n i o i s t a vuoden j a
n u o r i n vain kolmen kuukauden ikäi­nen^
Lasten isä, neljänlqnnmenen-vuötias
George ' S t r a t m a n o l i per­heensä
^ra_'lähtenyt N e w Bpss n i ­misesta
paikasta^ mikä s y ä i t S ^ ^ -
hellä Luhenburgia N o v a Scotiassa,
tämän kuun -toiseua päi^'anä etsi­mään
laajasta Canadastamme liha­vampia
l a i t u m i a . -Niitten etsiminen
näyttää kuitenkin johtavan etsijät
tjnrmäänj saamaan sieltä i t s e l l e en j a
l u k a n n a l l a olevan työväe^t&i'' taä^
t e l u h .tunnetuksi tekemiseksil Sih­t
e e r in oh lähetettävä- kiertokirjeet
Ja v a l m i s t e t ^ v a keräyslistat osas­t
o i l l e , sekä . h u o l e h d i t t a v a . Suomen ^
toverien vetoomuksien! iujkaisemises-t
a . Kertyneet -varat'on lähetettävä
h u h t i k u u n . 10. päivään mennes^
toimeenpanevalle komitealle, joka
huolehtu. .hiidea^;^he^ttämise^ Iciy-tettä-
väksi tarkoitukseen. <•
lapsilleen suojaa talven pakkasilta.
— Kuka vielä tahtoo väittää v a l ­heeksi
Canadan hallituksen j a C ;
P. R m; siirtolaisasiamiesten väittei­tä,
joiden mukaan: ; C a h a d a on
sunrperheisten r^iirtpladsten l u v a t tu
maa.. • ';V
Sointulaiset aibttvat i^rhtyä hu-vi-t
a r v e t t a a n tyyi^yttämääh T i i k k u v a i h -
k u v a i n avulla. SnuimitelmB pn
t u l l u t esiin ikäähkain p p i i ^ t t a i h p a ­k
o l l a . T u o t a n t o p r ^ s s m yhä ke^
hitiyessä jputau; näet: :Spintnlähldh
miesväki k i ^ ^
t e n remmeissä^ m i l t e i kakätoista
k u o k a u t t a viiodessa; toistakymmeh»
Vancoaverib Finnieh Society, kir-,
jelmässään tiedotti, ** että vuosiko-kpuä
oli päättänyt liittymisen - Jär­jestöön
j a pyytäen lupakirjaa voi­dakseen-
tehdä omaisuudenea siir­ron.
Lupakirja myönnettiin j a hy­väksyttiin
sihteerin selostukset vas­tauksena
kirjeeseen.
LaeCtifn Työläisnaisten liitoo Tini-minsm
osaston kirje koskien järjes­täjän
hankintaa j a matkan järjesr
tämistä. Samoin Jaettiin tov. San­na
- Kannaston k i r j e matkaohjelmaa
j a puheaineitä koskevana. Jätettiin
sihteerille selostein.
Vopt^uden 'laajentamista koslse-vana
l u e t t i i n K i r k l a n d Laken osas­t
on kirje, kannattaen laajentamis­t
a j a K p . 9 p i i r i n konvehtsionin
päätösponsi vastustaen laajentamis­ta.
E i antanut aihetta toimenpi­teille.
Vapauden liikkeen^ tilifcertoEiBs-
Inonnos v. 1926 t a r k i s t e t t i i n j a e-räillä
huomautuksilla hyväksyttiin
j u l k a i s t a v a k s i . .
y a p a n d ^ johtokannan pSytäksrjii
tammik. 26 päivältä l u e t t i i n j a pää­t
e t t i i n eräisiin kohtiin pyytää lisä-selostusta.
•
Pöytäkirja kustannosIiskkeitteD
neuvottelukokouksesta tammik. 22 ja
23 päivStä, luettiin. Järjestömme
edustaja tov. A h l q v i s t antoi lisäse-lostusta
eräisiin mäitä; koskeviin e-västettjihin
asioihin nähden. Sa­m
a l l a raportteerasi hän Suom. Työ­väen
Järjestön edustajakokouksen
menoa j a havaintoJäao aieUä. Hy­väksyttiin.;
;• 'r-v;Jim:^^'.
Päätettiin hnomäuittaa osastojien
jäsenkirlQureille, e t t n ; »aa myydä
inyki^sellä 5 säitin '^aksuilav^^
merkkejä jäsehiUe pitemmällä kuii
kesäkuun loppuun: saakka.j^
K o k o i i s loppuL ^ ^ ^ ^ ^ ^ > "
Vakuudeksi, -
A . T . H I L L , sihteeri.
Olemzhe tarkaälaneet edelläole-van
pöytäkirjan j a hyväksymme ssn
kokouksessa e s i l i ä o l l e t ^ J3
päätöksien kanssa
O. K . J o k e l a E; P h t t i n e n.
(Poytäldrjan t a r k a s t a j a t) ":'/ri^:'; "'I.''
Toronton snomalaisen' osaston ko­k
o i » .pidetään osaston rhuoneustolla
helnHiktinn 20 päivä, sunnontai-iDa^-
l a alkäHSn k e l l o ; seitsemän ^ i a kohne-kymmehtä.
Saapijcaa <»aston jä­senet
lokuisesti keskustelemaan ja
Canadan Doll
U U i E T Y S k U U
40c lähetyksistä a l l e $21
betyksistä $20.00—?4d.
Segksistä $50.00-J79.1
lähetyksistä $80.«0j-$J
25e jokaiselta seuraaval
«adalta dollarilta^ .
SSbkosanonuOihetrkvl
b e t y ^ n t $3.50^ l ä h e^
K r f k f i ' ȊhkSlShett^
anoraan Sodbnrygta H(
Btana päivänä kuin aa
eanden konttoriin.
Sodbnfyssa j a jrmparu
»oivat käydä Vapauden
tiedastamassa enkoiskm
CAlVAPIlJETTEJÄ^My
TIEDUSTAKAA PILEl
Tehkää lähetykset o
V A P A U S
Box 69. SUSeiURY
Vapaudelle ottavat n
«astaaa m y ^ n *
VAPAUS BRANCH
816 B a y Stre.
Port AHhor, Or
DAVID HELI
e r i p a i k k a k u n n i l l a PohJ.
A. T. H I LL
Toronto, Ont. — - Taval
ejn 957 Broadview Ave.
Room 304. 96 K i n g S t
päättämään useista osa
n s t a tärkeistä kysymylt
Tyyne Lindfors kuoli
miknun n päivän illal
sairaalassa vammoista,
samana iltana o l i saan
nettomuudessa. Tyyni
palveli talossa n:o 19
Maäiiituin päivän,'" -torsti
^ä oli hänellä vapaa k i
täkäläisillä p a l v e l i j o i l la
oli hän lähtenyt autoilu!
v-altati^le vieraskielisei
vänsä kansaa, jonka kai
pitänyt seuraa jonkun
Iji imatltaila mies kuiten
not autonsa kuorma-ai
yhtcenajössa Tyyne sai
• ikftonänpa^ista : kasvoi
verille j a sisäisen vami
johdosta hän k u o l i san
Tyyne Lindfors pii m
minut osaBtomme' näyt
ten hänen näin äkill
nuiiisa jätti ikävän m
suureen -toycripiiriimine.
Mahtavat huvjtoimJku
pidetään l a u a h t a i - i l W la
19 päivä osaston 1
Tanssijat ottakaapa hu
on mahdollisuus saada
peeksi asti, kuri on kok
" S i i p i r i k k o " . Älkää k
tako, että kappale Siip
tään osaston näyttämi
p^vän i l l a l l a . SUpirik
haita yhteiskunnallisia
mitä olemme saaneet k?
pale on alusta a i k a i n p
täyä j a joustavuutensa
yleisön kiintyneenä koi
"Pnolncen jäsenille^
lueen jäseniä pyydetääi
yhteiseen suomalaisten
koukseen osaston taloU*
vän a l a l l a kello 8. K o
malaisen agitatsioniko
khonkutsuma, kaupungi
mitean suostumuksella
jäsenen velvollisuus ot
hun kokoukseen, sillä
voimme ratkaista mont
j o i s t a oh e r i Soluissa
mutta ei k u i t e n k i n (
laiseen päätökseen tult
A n t t o n L o j t t y , . olev i
• Vapauden v-Port Arthtii
passa. Sinulle on s in
lähetys, jonka haluaisi
t a a heti sinuile.'
Paljon susia. Palkki
t i oh kertohut että
E r k k i Smolander, jonk
n i a l a i n i i n k i n tuntee, on
sien ympäröimäfcsi
k a l l a a n . Caramet :nimi£
lä, missä han o n turkis
dyEtämässä. r L e h t i kert<
susilauma o l i y m p a r o j . ;
s i n seurattuaan häntä; r
a l k o i v a t hyökkäainää^
lensä. Miatta l a i h i ; n
' p u i kuusi-kappale^^^^^ :
keen o l i v a t toiset ) '"^^ v:;
Tapahtumasta bii.'3.-';o'l
nut ollessaan -nosti.- r»-:
porahoja Homept.'^' f "s
\, TolikanfcsntaJB. P ^ k
dessä «raa» j<&a r.Iroi
t o h k a n k a n t a j i & a , iirv*