Vapaus, September 7, 1927

              4"-
Keskiviikkona, syyak. 7*p;nä—Wed>, Sept. 7
Maanvilieliiäin osasto
Farmarien järjestöt luokkataistelukannalle
Yhtenä tärkeimpänä kysymyksenä
farmareilla j a heidän järjestöillään
on taloudellisten etujensa luokka-luonteen
käsittäminen. Elleivät he
käsitä työtätekevän luokan talou­dellisia
oloja, ei todellista edistystä
voi farmarien järjestöjen keskuudes­sa
tapahtua. Siitä syystä tulisi jo­kaisen
farmarien edistysliiton (Far-mers'
Educational Leagrue) jäsenen
tehdä kaikkensa sellaisen tietoisuu­den
levittämiseksi. Myöskin tulisi
ryhtyä toimenpiteisiin, että farma­rien
yhdistyksien säännöt voitaisiin
»uuttaa enemmän tarkoitustaan vas­taaviksi,
jotta ne öKsivat aopusoin
nussa nykyisten pyrkimysten kans
sa. Edistysliiton ohjelmassa esite-i.
vaosca vastaan. Laki syntyi Lsnd-bundin
johtajiston ehdotuksesta Sak­sin
valtiopäivillä, jonka enemmistö
käsiään taputtaen sen hyväksyL
Luonnollinen seuraus tästä kuiten­kin
on, että maalaiset yhä; enemmän
jovat alkaneet kääntämään selkänsä
l i s ^ tietä tulisi pyrkiä saavutta-'Landbundille.
maan yhteinen kontrolli maahan, EräsNesimerkki. Leipzi^n lähellä
sekä kaikkiin niihin tuotantolaitok- olevassa Dahlenin kylässä joku aika
siin ja tuotannonhaaroihin, jotka itten tapahtuneesta vaalissa työläi-käsiAävät
maataloustuotteiden vai- «et saivat paljon maalaisten ääniä
mistamista ja Jalastamirta. 'listoillensa, koska Landbundin l i s -
Voidakseen'tämän suorittaa, tuloe'toilla etutilälla oli eräs suurmaan-tuottajain
keskittää^ kaikki voiman- omistaja. Kylässä kohta tämän jäl-
82, Nykyiset farmarien järjestöt'jjgen järjestettyyn maalaisten ko-tulisi
saada yhdistettyä koko maata jjoukseen otti osaa myös Landbun-käsittävässä
laajuudessa. Sellaisen'din agitaattori, joka yritti vointinsa
toimenpiteen kautta nykyiset maa-'„„jj^n soimata j a syyttää proleta-
On todetta ettS cseimmat suomalaiset cuitkastaTAt
RUOTSIN AMERIKAN LINJALLA
Tähän heillä on monta-pätevää syytä!
Näin tekemällä he menettelevät viisaasti!
— MINKÄTÄHDEN — —
Suomalaiset tietävät että
Nal03---iö27
kunnalliset järjestöt tulisivat pääjär-jestön
osiksi.
riaattia, juutalaisia ja erittäinkin
toloudelhses*t^, !f"Ve-t^ta'^ '^Po1I^"ti?tis^e!s!t!i., ^^m^e^^'^ ,^ N^^eu^jv^o^s^t^o^li^i ttoao. ^^H''ä «n> »e"mts aiianpttayyiökil äaaitstitvueajnan
tulemme kehittyessamme luomaan *
todellisen pohjan osuustoiminnalli-. joukossa. Työläisten taholta tämä
tyt luokkataisteluvaatimukset tulee | selle tuotannolle ja jaolle, t u o t t a - i ^ J i r ^ ^ - ^ i^V.^^
' j i en kontrollin j a johdon alaisina, i j i ^ '^
Toisin sanoen, luomaan tarkoitus-]**y'^,«l^^f!!i' ette, _ ainoakaan
taan vastaavan osuustoiminnaHisen 1 " . ^ ' = ^ ^ ' ^ ^ ^ « " f pelkaa tai kun-yhteisön
jnioita hanta. Useat samantapaiset
Taloudelliset tekijät vaikuttavat y'*^^"^'^ *yö'^^*«" kokousten pro-asettaa
etutilalle valistustyön suo­rittamisessa.
' -4: -
Näin ollen on liiton jäsenien teh­tävänä
saada sen ohjelma hyväksyt-
• tyä jokaisessa osastossa /ja järjestös­sä.
Ei ole vaikeata selostaa, että
. "nykyisen teollisunsk^pitalismin a i ­kana
on yhteiskunta jakautuneena
kahteen eri luokkaan, jotka tuotta­vat
kaiken, jnutta eivät omista mi­tään,
ja niihin jotka omistavat kai­ken,
mutta «Ivat tuota mitään.' Köy­hyyden
olemassaolo "rinnakkain^^ää-rimäisien,
rikkauksien rihnälla, joh­tuu
työtätekevän luokan työn tulok­sien
riistämisestä, sekä teollisuu­dessa
että maataloudessa, kapitalis­tien
kautta."
Niin ollen ei tuottajilla j a omis­tajilla
ole mitään yhteisiä etuja ka­pitalistisessa
yhteiskunnassa. Luon­nollisena
seurauksena siis olisi, etta
tuottajat järjestäytyisivät teoUi-sauksittain,
sekä muodostaisivat tuo­tantoa
|a jakoa käsittäviä osuustoi­minnallisia
järjestöjä. Valistuksel-siihen
suuntaan, että meidän tulee
johtaa työmme näiUe perusteille.
vosoimiseksi epäonnistuivat maalais-toverien
järkevän esiintymisen vuok-
Nykyinen järjestelmä on aikansa s - Landbundin lähetit halusivat tie-elänyt;
se on tullut k ä y t t ö k e l v o t t o - m i l l a i n e n on maalaisväestön
maksi Nykyisin se on vararikossa, .asema Neuvostoliitossa. Kun/Neu-
Nykyisissä oloissa meidän tilantedh- jvo%toliitossa vuosikausia olleet to-me
kasvaa pahasta vain kurjem-lierit kertoivat havaintojaan ja ko-maksi.
Tästä syystä tulee jokaisen .^^era^ksiaan Neuvostoliitosta, erityi-farmarin
ottaa tarkka selvyys, mihin
luoklcaan hän kuuluu. Jos hän tar­kan
etsiskelyn kautta huomaa kuu­luvansa
työtätekevään luokkaan, t a -
sesti maailmansodan jaloissa ras­kaimmin
kärsineessä Valko-Venäjän
sosialistisessa neuvostotasavallassa,
j a näitä oloja verrattain nykyiseen
loudellisten olojen perusteella, sil- tilanteeseen "demokraattisessa" Säk­iöin
hänen tehtävänsä on yhtyä 'sissa, vaativat' kokouksen' osaAofEa-luokkansa
taisteluun j a yrittää teh-fjat kolme tuntia kestäneen mielen-dä
kohdaltaan kaiken voitavansa jkiintoisen selostuksen jälkeen lä-parempien
olojen saavuttamiseksi, himmässä tulevaisuudessa järjestet-
Jokaisesta farmarista tulisi kehittyä tavaksi uuden samanlaisen tilaisuu?
luokkatietoinen taistelija paremman den.
tulevaisuuden saavuttamiseksi. Seuraavaan kokoukseen saapui;'
— The Furro
Tarvitseeko farmarin järjestyä?
Kun seuraamme tätä Canadan yh­teiskunnallista
elämää, saatamme
usein kuulla sellaisia mielipiteitä,
«ttä farmarit tässä maassa ovat erit-
.täin turvatussa asemassa. He eivä^
ole samanalaisten rasituksien J a riis-'
ton alaisina kuin teollisuustyöläiset
jne: Elintaso heidän keskuudessaan
on korkeammalla kuin monien mui­den
maiden talonpoikien keskuu­dessa
; j a monia muita väitteitä kuu-
He tehtävän.^ Näistä väitöksistä seu-raa
luonnollisena johtopäätöksenä,
että farmarien «i tarvitse ensinkään
järjestyä. Ei ole muka olemassa
mitään syytä, jonka vuoksi järjes­töjä
kaivattaisiin.
' Mutta saattaakohan tilanne todel­lisuudessa
olla noin? Vaikka tie­dämmekin,
että esinierkiksi suuri
osa suomalaisista työtätekevistä far­mareista,
kuuluu jo 'erinäisiin jär-jestöilun,
niin se; ei ylelä kokonaaii
markkinoille kuljettamista varten
tuotanto-osuuskuntia. '
Mutta missään tapauksessa e; sai­si
sivuuttaa ir poliittirta toimintaa'.
Tällä kertaa havaitaan sellaisia esi­merkkejä,
että siellä täällä on ole­massa
kaikenlaisia kylän itsevaltiai­ta,
"kylänyrkkejä", aivan kuia en­tiseen
aikaan tsaristisella Venäjällä.
He esiintyvät ustein niin röyhkeinä,
ottä koettavat kaikella tavalla syr­jäyttää
kunnan j a valtioni otajcri
nauttimisesta sellaiset henkilöt, jot­ka
kauluvat johonkin työväen tai
farmarien jiirjestöoh. Milloin ei a n ­neta,
heille työtäi ei vuokrata hevos­ta,
ei irakenneta maanteitä heidän
farmeilleen jne. Tällaisten kylä-nyrkkien,
porvarillisten vaaliagent-tien
itsevaltiutta vastaan tulee
reippaasti asettaa yhdistyneitten
farmarien joixkkovoima.
Harkitkaamme näitä seikkoja, e i ­kä
pahentaisi asiaa vaikka joku
ON SUORA J A M U K A V A T IE
SUOMEEN tai SUOMESTA
AINOASTAAN 10 VUOROKAUTTA KUMPAAKIN TIETÄ
Ei minkäänlaisia viivytyksiä
Atlannin j a Pohjanmeren poikki samassa komeassa valtamerilaivassa
Jos aiotte matkustaa Suomeen taikka tuottaa omaisianne tai ystä­viänne
Suomesta Canadaan, menettelette viisaasti jos käytätte
hyväksenne RUOTSIN'AMERIKAN L I N J A N tarjoamaa erin­omaista
palvelusta j a nopeata kuljetusta.
K A I K K I NYKYAIKAISEN VALTAMERIMATKUSTUKSEN
MUKAVUUDET
RUOTSIN AMERIKAN LINJAN laivoöla valUtsee mitä suurin
puhtaus ja ruoIcajärjest>'s on soviteltu tyydyttämään suoma­laisten
makua.
Käyttäkää aina RUOTSIN A M E R I K A N LINJAA ja olkaa vakuu­tetut
löotettavasta palveluksesta ja tunnettfsta mukavuudesta.
Säännöllinen Iineenne vuoden ympäri Halifaziin
Itäänpäin New Yorkista seiciL talvisin myoskia Halifaxista
KOLMANNEN LUOKAN ALIMMAT HINNAT:
SUOMEEN §110.50 — SUOMESTA §122.00
EDESTAKAINEN PILETTI §186.00
(Canadan vero $5.00 lisää)
Laivojen kulknvnorot New Yorkista
Matkustakaa
Syysk. 1 p:nä
Syysk. 10 p:nä
Syysk. 24 p:nä
ratkaise asiaa. Se aines.on suurelta ,
osaltaan sellaista, että se on jo en- työtätekevä farjaari pistäisi kokoon
nen farmille menoaan tottunut otr artikkelin näistä asioista tähän f a r -
-tamaan osaa työ\^eiviärjestöjen toi- marien osastoon. Sittenpähän sai-mintaan.
He ovat vakaumuksellisia
luokkataistelijoita ; jo vanhastaan,
kunhan vaan jaksavat säilyttää v i ­reillä
entisen kurssinsa. Ja kiitet­tävästi
se on näyttänyt siiilyvänkin.
Sitä todistaa lukuisien työväentalo­jen
ja järjestöjen rakentaminen
maaseuduille, ylnjpäri Canadaa;.
Noiden järjestöjen muodostumi­nen
kuitenkaan ei ole voinut tapah­tua
ilman tarkoitusta. Sanokaam-
'me, että ne ovat muodostuneet etu­päässä
kulttuuriharrastuksien vuok­si
siirtolaisten keskuuteen. Mutta
se jo itsestään osoittaakin järjes­töjen
tarvetta. Kun siihen -vielä yh­distetään
poliittiseen toimintaan
osanotto, niin toimiala laajenee t a ­vattomasti.
Millä tavalla sittan voivat nämä
luokkatietoiset ; siirtolaisfarmarit
ryhtyä murtautumaan ulos tästä
kansallisen toiminnan kuoresta ja
laajentamaan toimintaansa ulommil­le
"vesille"? Toista kansallisuutta
simme keskustelun hyvään vauhtiin.
Me lupaamme vankasti seistä sillä
kannallia, että farmarien tulee'koo­ta'
entistä enempi voimiaan, puo­lustaakseen
sekä taloudellisia että
poliittisia etujaan. Se voi tapahtua
parhaiten järjestöjen kautta. ' M i s ­tä
järjestöistä saattaa olla kysy­mys,
poliittisen toiminnan elvyttä­miseksi,
siitä . voimme puhella toi­sella
kerralla. — T.N.C.
Maatyöväen elämä
Saksissa
Vaikka maanv^ljelysmahdollisuu-det
Leipzigin piirissä ovat riittävän
hyvät, eivät pienviljelijäin elinmah-dollisuudet
kuitenkaan ole siellä
paljonkaan paremmat kuin muissa­kaan
piireinä, kirjottaa eräs sikä­läinen
pieneläjä. Mikä syynä? Se,
että maalaisten venokuorma on kaik­kein
painavin Saksissa. E i ole Sak-olevia
mahdollisesti ei miellytä sa-'sissa muuta aluetta, jossa verot o l i -
manlaiset toimintamuodot, nu sivat niin painavat kuin siellä.
. meillä suomalaisilla on. Silloin mei-I Ellei. olisi 14 eri vferomutftoa, jot-dän
pitää ottaa selvUle mikä heitä ^ka ovat pienviljelijäin kannettavana,
kiinnostaa ja sulautua: toimimaan
heidän kanssaan. ; Pääasia ön se,
että yhteistoimintamme edellyttää
aina vissien yhteiskunnallisten luok-kakäsitteiden
selvittämistä. Että
aina jollain tavoin pyrimme osoitta­maan,
että Canadan farmarit eivät
ole niin itsenäisiä kuin usein luu­lotellaan.
Vaikka heillä vielä tänä
päivänä onkin ehkä parempi elin­taso
kuin monissa muissa maissa,
s i i n sittenkin kapitalistien kiristys
uhkaa nyt jo hyvin pahasti farma-xeita.
Maantuotteistaan farmari ei saa
yksityistuottajanii läheskään niin
paljoa, kuin osuustoiminnallisten
järjestöjen välityksellä. Sama on
kulutuksen laita. Vain harvoissa
paikoissa maaseuduilla on osuus­kauppoja.
Nämä' molemmat puut­teellisuudet
tulisi saada poistettua.
Tulisi perustaa kulutusosuuskuntia
eli osuuskauppoja».sekä tuotteiden
voisi saksalainen maalainen sangen
hyvin tulla toimeen, huolimatta van­hanaikaisista.
Saksissa vielä suurim­malta
osalta käytännössä olevista
tydmenetelnaistä. Painavien verojen
ansiota on, että Länsi-Saksin alueen
•11,000 keskivarakkaasta j a pienvilr
myös paljon maalaisnaisia, jotka
kiinostuneina tekivät paljon kysy­myksiä
-Neuvostoliiton naisten'\^se-masta.
— Näiden kokousten jälkeen
on Dahlenin kylä muodostunut vah­vaksi
proletariaati|i linnotukseksi.
Koko alueella on maaperä tullut
huonoksi Landbundin vaikutukselle.
Valitettavasti teollisuustyöläisten
kanssa jatkuvasti täytyy keskustella
j s kiistellä pikaisen liiton välttä­mättömyydestä
maalaisköyhälistön
j a teollisuustyö väestön kesken. Tätä
he eiyat voi täysin käsittää.
Suurmaanomistajat koettavat ny­kyään
sajrt taa käytäntöön taylor-systeemin
työnteossa. Tulevatko he
siinä onnistumaan. Se riippuu luok-katietoisen
työväestön ja maalais­köyhälistön
yhdistyneestä J9ukko->^
voimasta. Se vain sen voi estää.
N '
Stockholm . . . . . . . . . . . ..
Gripsholm . . . . . . . . . . . . . .
Drottningholm . . . . . . . . . .
JOS AIJOTTE VIETTÄÄ JOULUNNE SUOMESSA
teette viisaasti matkustamalla
jommallakummalla RUOTSIN A M E R I K A N LINJAN
JOULUHUVIMATKA-LAIVOISTA
H A L I F A X I.JST A — S U O M E E N
SS "Drottningholm" marraskuun 28 p:nä
SS "Stockholm" joulukuun 5 p:nä
<Gööteporin kautta)
Ainoastaan 10 vuorokautta Suomeen saakka.
Matkustakaa näillä laivoilla, silloin vältätte väsjrttävän poikki-knlun
Englannin kautta j a myös hankalan matkan Itämeren y l i.
Voitte myös tehdä miellyttävimmän
JOULUHUVIRETKEILYN matkustamalla kuuluisalla
I Moottorilaivallamme
"Gripshohn" New Yorkista, jou^uk. 9 p:nä
Ainoastaan 10 tuntia Montrealista. New Yorkiin '
Ainoastaan 10 vuorokautta New Yorkista Suomeen
^ (Gööteporin kantta) ^
Saapukaa MONTREALIIN noin pari, kolme päivää ennen laivan
lähtöpäivää ja ilmoittakaa kirjeellisesti M O N T R E A L I N KONT-
• TORIIN osoitteella: SWEDISH AMERICAN LINE, 1410
STANLEY ST.. MONTREAL, QUE., milloin j a millä junalla
saavutte, niin Linjan suomalaiset edustajat ovat vastassa ase­malla
ja auttavat Teitä avtiliaasti, nopeasti ja maksutta kai-
Idssa matkaa > koskevissa asioissa,'.passin kuntoon saami-
• . • sessa j . n. e.
Halatessanne yksityiskohtaisia tietoja kaikista matkaa koskevista
kysymyksistä kääntykää lähimnfln asiamiehemme puoleen tahi
kiijoittakaa suoraan:
SWEDISH AMERICAN LINE
1410 STANLEY STREET, MONTREAL, QUE.
J. V . KANNASTO. BOX 69, SUDBURY, ONT.
lM(fioavian4nierikan läjällä
Suosittu, mukava ja nope^ tie
suorin tie SUOMEEN ja SUOMESTA
Linjallamme on 48 vuotinen kokemus kohdella matkustaii •
on ensimäinen skandinavialainen linja säännöllisellä laivplmfii*
Canadaan. Linjamme on yhdistys Suomen ja Canadan väinr
jolla rasittava junamatka Euroopan mantereella voi välttvä A f
lantin j a Pohjanmeren ylitse samalla suurella valtamerilaivalla •
Köpenhaminasta uusilla ajanmukaisilla j a mukavilla suomalakni!
laivoilla. Skandinavian-Amerikan Linja on tunnettu iiy\Tstä lai
voistaan, mainiosta ruu'asta j a palveluskunnan kohteliaasta ia v*
tavallisesta kohtelusta. Matkustaja joka kerran on käyttää
meidän laivaamme matkustaa myöhemmin aina linjallamme
Säännöllinen laivakulkuyhteys vuoden ympäri Euroopasta Ha
lifax'iin j a itäänpäin New York'ista sekä talvisin Halifax'ista.
Suomeen $108.50 Ostamalla edestakainen niletti
Suomesta ....$120.00 SÄÄSTÄTTE $i5.50 ja piletti
Edestakainen piletti $183.00 on voimassa 12:sta kuukautta.
Lähettäkää sukulaisillenne tai tuttavillenne Suomessa etu
maksupiletin. Me takaamme nopean, hauskan j a mukavan" matkan
j a parasta avustusta Canadaan saapuessa. MD
Laivojen kulkuvuorot New Yorkista:
Syysk. 1 p. Hellig Olav Lokak. 13 p. ........ Hellig Olav
Syysk. 13 p. .^.....^rederik VIII Lokak. 25 p Frederik VHI
Syysk. 22 p. ........United States TT^PVZ^.^^^^O^^
Lokak. 6 p. Oscar U Jouluk. 1 p. Hellig Olav
SfuisUlou Skand!naviaD..^erifcan Llajtn hauska ioulurellci Httl:fai'i5ti Saornrra. Ui-vajtomme
lippulaivalla, »iiurella ja imikavalb Frederik VIII, joka Uhtce H a l i f i V i K,
joulukuun 9 päivänä, »icltä ottaen kaikki jouluksi kotimaahan läbtevit v^erailumitkusujat
Jos ilmoitatte allamainitulla osoitteella koska ja millä junalla
te saavutte Montrealiin niin lähetämme linjan suomalaisen edu^
tajan ottamaan Teitä vastaan asemalle ja autamme Teitä mak
sutta j a mielihyvällä kaikissa matkaa koskevissa asioissa ja annam­me
johdatusta passi- ja leimausanomuksiin nähden j.n.e.
Halutessanne lähempiä tietoja kääntykää lähimmän asiamie­hemme
puoleen tai kirjoittakaa suoraan meille osoitteella-
SCANDINAVIAN AMERICAN LINE
1410 STANLEY STREET MONTREAL, QUEBEC
J U O K A A Lemon and Orange Smash, Goldfield Pale Dry Ginger Ale ym.
hyviksi tunnettuja pehmeitä juomia. ' '
Tilaukset toimitetaan nopeaan ja huolella.
ORANGE SMASH BOTTUNG WORKS -
Box 1749, 61 Birch St., N . , Timmins, Ont.—Telef 646 J . — K . A. MerilcaUj.
10 päivää jotka täris-tyttivät
maailmaa"
Ylläoleva on Neuvostoliiton f i l -
miteolUsuuden suurenmoisen, juuri
nyt Leningrädrssa valmistuksen alai­sena
olevan filmOuoman nimenä.
Kuva, kuten jo nimikin osoittaa, e-sittää
lokakuun vallankumouksen
vaiheita. Haluten ikuistuttaa tule­vien
polvien nähtäväksi nämä pro­letariaatin'
voitokkaat, kunniakkaat
päivät, omistetaan erikoista huomio­ta
ja huolta historiallisten tapaus­ten
asialliselle kuvaamiselle, unohta­matta
edes pieniäkään yksityiskoh­tia.
Filmaus, jonka ohjaajana on
Einsehstein (sam, joka ohjasi kuu­luisan
"Risteilijä Potemkinin" f i l - i , „ i i ; i . „ i , „ „ „ j-„»;i,i,„„ % „ K « i„
. . . . . . . 1.^ i. - « • - n halntuksen olinpaikkaa kohti 1=- jo-mauksen)
toimitetaan histonallisilla . .1 . , _
tuista näytelmää. Seuraa vastav^l.
lankumouksellisteri junkkariosasto-jen
(upseerikokelaitten) saapumia
nen. Nämä sulkevat s i l ^ , eris-tääkseen
työläisten kaopungrinosat
keskuksesta. Sitten matruusien
maihinlasku ja taistelu junkkarien
kanssa.
Kuva Smolnan luona esittää pa­latsiin
hyökkäyksen valmisteluja.
Kuljetus- ja panssariautoja, uusien
tyÖIäispatalJoonien^ saapumisia, so­tilaita,
punakaartilaisia kahisee si­kin
sokin Smolnan, tämän entisen
aateliston tyttöjen oppilaitoksen e-dustalla.
Kaikki.tämä yhdessä val-lankumousesikunnan
istunnon kans­sa
luo unohtumattaman kiivari loka­kuun
vallankumouksesta.
Valtavan vaikutuksen tekee het­k
i , jolloin' kaikki lähtevät liikkeelle
tapahtumaptgikoilla. Paitsi osaaot­tavia
puna-armeijalaisten ja meri-
Sotilaitten joukkoja ja ammattinäyt­telijöitä
on filmaamisessa mukana
paljon tuonaikaisiin tapahtumiin o-saaottaneita,
joiden ohjausta on käy­tetty
monien sivuseikkojen kuvaami­sessa,
jotka ovat välttämättömiä "e-rikoisten
silloisten tapahtumahetki-en
esittämiseksi. Missä määrin tä­mä
on täytettävissä, osoittaa esim.
valmistukset Smolnassa -— silloinen
kapinallisten yliesikunta. Saadak­seen
kuvalle tuon syksyisen vaiku­telman,
kuletettiin 12 kuormallista
läheisestä puistosta kerättyjä edel­lisen
^^Ioden puanlehtiä, jotka siro­teltiin
Smolnan edessä ja ympärillä
oleville paikoill-s. Rautalanka es­teet,
konekiväärit, vieläpä palavitt
nuotiot olivat muistin mukaan ase­tetut
niihin paikkoihin, missä ne oli­vat
10 vuotta sitten. Myös silloisen
Smolnan kiehuvan elämän todellis-tuttam.
iseksi heiteltiin täällä huonei­jelijästä
keskimäärin 31 kuukaudes- siin„, . .k äytäviin ja portaisiin kuor-sa
konkurssin tehden menettää omai- "If^^"^'^ =- savukkeen pätkiä, joita
— H e i d ä n maansa joutuu »li muutamia päiviä ahkerasti^ ke­rätty
Leningradin "kauppaklubilla".
"Ensimäinen filmattu kuva esittää
risteilijä "Auroraa", ssn tuloa Ne­valle
j a saapumista sillan luo. Josta
&3 myöhemmin avasi tulen Talvipa­latsia,
väliaikaisen hallituksen ölin-pigkkaa
kohti. Tapahtumia laivan
kannella, ja. taisteluvalmistuksda
siellä vastaavat samanaikaiset toi­menpiteet
sillalla, jonne saapuu 2
Panssariautoa <!stämään sotaväen
maihinlaskua taivasta. Töllä; ammu­tut
C laukausta vetivät^ uteliasta
kansaa joukottain sillalle j a ranta­laitureille,
katsomaan tätä ainutlaa-snutensa.
oston kautta pankkien, lakimiesten,
teollisuuskapitalistien ja porvarillis­ten
maamiesseurojen haltuun.
Ne, joita ei onnistuta karkottaa
viljelyksiltä raskailla veroilla, jou­tuvat
kuitenldn tuon raskaan kohta­lon
alaisiksi "maanlunastuslain"
(maanjakolain) avulla. Tuon lain
avulla on lopullisesti päätetty, että
pienviljelijä voidaan tyydyttää r a ­halla.
Sillä tavalla päästään hel­poimmin
pienviljelijästä, jonka hy­vään
kuntoon laittama maapalanen
samalla voidaan ryöstää pientä kor­ko
kuollakseen tai voittaakseen....
Nyt valmistellaan kuvasarjan vai­keinta
osaa — itse taistelua.
Tämä suuri filmiluoma tulee val­miiksi
lokakuun vallankumouksen 10
vuotispäiväksi, j a esitetään se ensi
k ^ r a n vall^nkumouS^uhlallisuuksi6n
aikana. — Tulevatko sen näkemi­sestä
naultimasn työläiset myös
Neuvostoliiton rajain ulkopuolella?
Eivät ainakaan kaikkialla.. Porva­rillinen
yhteiskunta ei kestä todel­lista
vallankumousta edes valkealla
kankaalla.
''Rouyn uusi SAUNAl'
Ax-oinna joka TORSTAI, PERJAN­TAI
ja L A U A N T A I N A klo i s tä
päivällä klo 12:ta yöUä.
Taschereau St.
Box 616 Roujm, Que.
WILLIA1« K O I V U (M)
AAMUSIN TUNNETTAVA HEIK-KOUDEN
J A VÄSYMYKSEN
TUNNE
Eg»-iii5inen merkki rappeatuncena elioToImarta
on \3»vmTkscn ja be'kkoDden tunne aamnsln ylöi
nonsteua ja eiioTöiisun ja tokfalnutannon puute.
T ä » Ä kunnosu olevat ihm>-t tavalli«e>tt kärsiräl
»turaariila taudeitta: Rnokalialan puatte«*ta, huo-
» " » t a ruaB4ata:ak»n>ta. p a i n o n ' mraeHBkmtä. tnn-nnal>-
tai oaksaliäiriöiMä. Tcrrakkö k i n i s t a . h e i -
ko»ta hrnnouasia. " Titsan (nrrotnkMsta. pään-
«jnmtä. pTÖrTTtrskobtaaksIsU. D3rä;tTks«*tä, « p -
pihäiriöistä. p a h o a h j i j c ^ t t a hea-itytsesti. I: c u i -
s c sU kieirjiä ja iBioii:i>ta saoasisukatsCata u u -
Cartage Co,, Ltd.
Sudbury,Ont
Olemme ,avanneet autoknmien kor­jausliikkeen
joten otamme nyt vas­taan
kaikenlaista autokumien j a si­säkumien
korjausta.
TyydjrttSväUyy* tajitaan.
I
t •
t.
N A
Peter ja Richmond Sts. kulmassa
TORONTO. . i
Käydessänne Engrlehartissa .tulkaa
C.
Meillä on täydellinen varasto ruokatavaraa, j
' lihaa, y.m.
Kahvia, 5 Ib. erissä 45c Ib.^ Tuoreita Yeast Cakeja. Kaademummaa,
PERUNAJAUHOJA, SOKERIA, L A R b i A Y. M.
. . ^ « . a
UUSIA SUOAV^LAISIA LEVYJÄ
SAAPUNUT 75c.
W. Larsen Aee.
3031 Helmi — Scottische '
Viimeinen Valssi ,
Hannes Saalien lanlamia:
Meripojan Heilat ja Chrystantemun
No. 3036—F.
Kalle Kauppi, baritoni
3032 F MaaihriAi Matti
Rivakka Polkka
Aino Saari, söprano
3039 F Sorakumpujen vainajille
Tehtaansa
3044 P.-Mustalais Ruhtmatar No. 3
^ ilngapieni
3041 , F Marjalunnin Jussi
Härmän Pojat ^
3042 F Aikoja entisiä
Heilini soitteli
5043 F Kevät Suomen metsässä
Käki, Valssi
Hiaki Salomaa <Comic laula)
3045 F Askon "Kolmerivinen
Tiskairin Polkka
Leo Kaappi
3049 F Laulu on iloni j a työni
Heitä huolet pois
Pottirahan talee seurata tilausta.
Ampliphonic Gram^fooneja .
$95.00—$115.00 '
Uusia "Bmnswiel^' GraxnofooneJa
. $155-^235
BARKERS MUSIC STORE
Phone 1694.88 Darham St., Sadbury
Hammaslääkäri
an
Avoinna 4 kertaa viikossa:. Tiistaina, keskiviikkona, perjantaina js
lauantaina^ kello 1 j.p.p. kello 12:t« yöllä.
Spraee St. — Puhelin 1107 — — Sudbury, Out
^ Lähellä Vapauden konttoria.
K. V . NURMI, omistaja
Box 1028 — - Sudbury^Ont. — Phone 946 |
VALMISTAA PARHAAT JUOMAT SUDBURYN PIIRISSÄ.-1 m& m CO.
KOVAA JA PEHMETÄ KOLIA _ KOKSIA — KOVAA JA
PEHMEÄÄ PUUTA
202 Mackey BIdg, —IPuhelin 744, Sudbury.
VARASTOPAIKKA — — . L O R N E STREET ^ PUHELIN 86.
dt-<
Nnga-Tone on ntm«Jl"nea tenrrydea i« eUn-raicua
n & c a u j j . Tohaosct miehet ja tui*«t
tierävit ien jotka ont »iti. naattiiKel. TimS
1351» n i s t l s t u rlk35ta. p n u i s u mtau nmikii
beraaoja ja U u k u a ; vo^nustnttaa ja I n u j a U n -
juea elinien el-it«<atta3a .ibneelEscsu raSiränS.
Kuga-Tooe na paruta liäicettS mitä tiedetaan nto-l
a l u l i u i IrsäHmuek». ttnttCTtatnfaen pataniaml-
Kk». ja kolo räaxoiin es*3nokkai«e«o kaatoon
«aattamiMku. Apteekkarit . rnrrrit «itä takaak.
sella tai tabanne f»*'»^».'»- Kcbilkaa pBHoni-
•elia ja tulkaa Takaatetnkii. Varokaa sijaisaiiiei'
ta. olkaa varma axadaksesae todelUata .Kata-
Huone 7, Clinic Blk.
McCartaey*a ja BaTk«*n ylipnolclla.
Victoria Av. jä Brodie St. kulmassa
FORT WILLIAM
Vastaanottotonnit: päivisin 9
—6 Lp. n t B S i n : 7—^9. P n h ^
1008S. _
Toinusto tyttö pahna soomea ia
^ ^ ^ ^ ^ ^
r_ AND BOTTLING WORKS
146 Algoma St, South. — Port Arthur, Ont
Saositellaan'
HÖYRY-. SUIHKU-, A M M E . - J A HÖYRYKAAPPIKYLPYJ*
Auki joka arkipäivSv M»
VirvolasjaomatiUukset UUietet^^ tilattaessa
PUHELIN 2400 N .
!
LABER6E LUMBER
COMPANY
Täydellinen varasto
rakennustai3)eita
, C A N A D I A N C A FE
210 Mtoto St. S ^ b ^ ^
lähellä C. P. B- ^^^9233
Box 186? JOHN