Vapaus, July 23, 1925

              Torstaina, Mmäk 2S p. ~- Tliiir., Jiily 23rd> 1925
, . - n : i i D t ovat heikompia ja ,vä-
E i l i t a n t t i s i a koin raoäna
r,g^l9. Huolimatta suta, Cana-
L työväenFJoIae kasvaa edelleen,
rjtyt^ätön luokkarajojen kärjis-
^ ^ e n lähitulevaisQudessa, työttö-
' ^ c , palkanalennukset, kapitalisä-
"valtion lisääntyvät sekaantumi-
^. fcnadan työläisten taloudelli-t&
isteluihin, (Winnipeg, Nova
Scotian, Alberta), voi muuttaa C a -
Esdan työväenpuolueen siksi, mitä
je ei ole tänä päivänä — -Canadan
^öräestön joukkoIiikkeeksL Se ei
rielä ole sitä nykyään, vaikkapa s i i -
ten kuuluikin kymmeniä tahanäa
työläisiä.
Ybteisrintamata Hilkkamme pää­määränä
on työväenluokan enem-jjjlstön
voittaminen puolellemme,
niiden työläisten voittaminen kom-
Eunisdpuolueen johdon alaisiksi,
joilla on vielä harhaanjohtavia de-
Bokraattisia käsitteitä j a jotka seu-r^
arat kapitalismin agentteja ja pe-j
^ j i a — sosialidemokraatteja.
Enemmistö canadalaisista työläi-dstä
ei vielä tänään ole poliittisesti
toimivaa, mutta he juuri alkavat
Itäsittämään sen tärkeyden. Kom­munistipuolue
on agitatsionillaan
Eunresti a%Tistanut tätä heräämbtä.
He kehotamme kaikkia työväen- jär­jestöjä
liittymään työväenpuoluee­seen
ja avustamaan kasvavan kapi-talismivastaisen
mielialan kristalloi-misessa,
kokoamalla työläisiä taiste-
Inun osittaisten j a lähimpien vaati­musten
puolesta. •
Vallankumouksellinen .malttamat­tomuus
ja kommunistipuolueen vai­kutuksen
yliarviointi voi puolueem­me
joissakin aineksissa yjohtaa sii­hen,
että haluaisivat puolueemme
eroamista yhteisestä rintamasta työ­väenpuolueessa
olevien takapajuis­ten
ainesten kanssa. Mikään kui­tenkaan
ei olisi niin turmiollista
työllemme kuin se, että nyt eroai­simme
työväenpuolueesta.
Reformistit käsittävät tämän ja
sen tähden heillä on voittamaton
halu (joka lisääntyy huomatessaan
menettävänsä vaikutustaan työläi­siin)
erottaa kommunistit Canadan!
työväenpuolueesta.
Erottamiskysymystä pohdittiin
vakavasti Canadan työväenpuolueen
Ontarion maakuntajaosten joissakin
osastoissa ennen sen viime kon-ventskmla.
On turhaa uskotella
itsellemme, että tämä kysymys on
pantu "hyllylle sen vuoksi, että nä­mä
reformistit ovat rakastuneet
konmmnisteihin. Johtoon pyrkivät
pienet virkamiehet, jotka toivat ky-symyksen
esille, vihaavat kommu­nisteja
näiden luokkasovintopolitii-kan
y.m. johdosta tekemien Tmljas-tusten
ja arvostelun tähden.
Vain siksi, että aika ei ollut so­piva,
jätettiin asia sikseen. Ja a i ­ka
ei ollut sopiva, johtuen meidän
verrattain suuresta voimastamme ja
vaikutusvallastamme työväenpuolu­eessa.
Että Edmontonin työläiset valitsi­vat
kommunistin ehdokkaakseen Vfi-melsessä
täytevaaleissa ja Ontarion
maakuntajaoston konventslonln e-dustajista
melkein puolet elivät
kommunisteja ovat rohkaisevia
merkkejä. Mutta on toisia paikka­kuntia,
joissa, huolimatta työläisten
tärkeästä asemasta; kuten Nova Sco-tiassa,
British Columbiassa j a Que­becissa,
sekä erittäin N . Scotian kuii-inksi
tulleesta vallankmutrakBeTIi-
Euudesta, vain harvoja tai ei yh­tään
kommunistia valitaan parla­mentin
ehdokkaiksi. Emme halua
tässä liioitella parlamenttaarisen
toimmnan tärkeyttä. Me emme si­tä
kannata siinä merkitj«6essä kuin
toiset Canadan työväenpuolueen o-sat.
alutta se osottaa, että ralfcD-tTisvaltamme
kasvu ei ole suhteel­linen
ja että reformisteilla on vielä
paljon jalansijaa joidenkin poliit­tisesti
toSmeliaiden työläisten kes-l
«iudessa. ,
Josko meidän arvelumme Cana­dan
työväenpuolueen kasvuii j a t a i -|
pumnsten suhteen ovat oikeita, elä­mä,
kokemus ja tulevaisuus tule­vat
osottamaan. Liittoutunut Ca­nadan
työväenpuolue ei voi astoaj
kommunistipaolueen sijalle. On py-ntty
muuttamaan' työväenpuolue
yksityisen jäsenyyden perustalle.
Me olemme vastustaneet tätä j a vas­tustamme
edelleenkin. Kommunisti­puolue
taistelee kaikkien työläisten
puolesta työnantajaluokkaa ja ka­pitalistista
valtiota vastaan käydyn
luokkataistelun perustalla. Mutta
työläisten todellisten etujen täh-
<ien meidän täytyy vastustaa luu­loa,
että joku toinen paitsi hyvin
järjestetty, kuria noudattava kom­munistipuolue,
jolla on juurensa
työläisjoukoissa, voisi koskaan on­nistuneesti
johtaa ja tiivistää pro­letariaatin
vallankumouksen muo-dostamaUa
"Työläisten ja maanvU-ielijäin
hallituksen."
Komracnittipoolae ja maanvilje­lijät
Viime konventsionissamme otim­me
käytäntöön ^"Farmer-tabörpuo-tunnuslauseen.
Tämän pems-
J«ella, kuten selostettiin toimeenpa-
^evan keskuskomitean toimintalrer-
Jömaksessa, juDcadmme lentoleh-
^ \ j^oten Tnainitsimme, pai-
Joa hyödyllistä tyotS t e i r t ik
Kominternin toimeenpanevan ko­mitean
Canadan puolueelle lähettä­mässä
kirjeessä meidän suhdettam­me
maanvfljelijöihin käsiteltiin.
Vaikka mitään tarkkaa viittausta ei
siinä ollut siitä, että olimme teh­neet
taktillisen virheen, oli kirjeen
sävy omiaan saamaan meidät uu­delleen
käsittelemään konventsionin
päätöstä.
Lausuimme seuraavaa vastauk­sessamme:
"Ottaessamme käytäntöön " F a r -
m e r - L a b < K p n o l u e " tunnuslauseen vii­me
konventsionissamme, ei se ta­p
a h t u n u t s e n tähden, että askel sel­l
a i s t a puoluetta kohden olisi (maan­viljelijäin
keskuudessa) kehittänyt
mitään järjestyneisyyteen viittaavia
muotoja. Maanviljelijöitä vieläkin
edustavat suureksi osaksi "progres-siivit".
Teimme sen pikemminkin
näyttääksemme riistetylle maanvil.
jelijälle ulospääsykeinon liittjTnällä
työläisiin järjestön kautta, joka on
todellinen liitto. Huomaamme kaik­ki
vaikeudet ja päätös tehtiin epä-röimisen
jälkeen. Mutta tarkotuk-semme
ei ollut perustaa heti tätä
puoluetta, vaan aikomus oli val­mistaa
maaperää maanviljelijäin ja
työläisten keskuudessa.
"Niiden maanviljelijäin keskuu­dessa,
jotka kannattavat poliittista
toimintaa, lupaavana todisteena
heidän tyytymättömyydestään joh­tajiaan
kohtaan, oli vasemman sii­ven
edustajan ilmestyminen parla­mentin
edustajistoon, joka toimi
kahden työväenpuolueen edustajan
kanssa myötätuntoisesti. Vaikka
tämä ryhmä olikin heikko ja työ­väenpuolueen
edustajat reformisti­sia,
näytti tämä yhteisymmärrys
meistä lupaavalta.
"Niiden maanviljelijäin keskuu­dessa,
jotka ovat kyllästyneet po­litiikkaan
ja ovat omanneet syn-dikalistisen
katsantokannan, on
meidän tehtävämme ollut vierottaa
heidät tästä suhtautumistavasta,
saadaksemme heidät toimimaan ra­dikaalisen
ja poliittisen ohjelman
mukaan.
"Propagandaa Farmer-Laborpuo-lueen
hyväksi tehtiin maanviljeli­jäin
keskuuteen levitettyjen lento­lehtisten,
puolueen puhujien ja sa-liomalelidistön
kautta. Farmers u-nion
jäsenistön keskuudessa saam­me
hiljalleen kannattajia. Ei tar­vitse
peljätä sitä, että Parmer-La-borpuolue
toteutuu ennen kuin köy­hemmät
maanviljelijät tai vasen sii­pi
kontroUeeraa järjestöjä. Heidän
jolitajansa eivät halua maanviljeli­jäin
ja työläisten liittoa. Heidän
tehtävänään on hävittää se luulo,
että progressiivipuolue on luokka­puolue
ja yrittävät saada liberaTjs-min
valtaan. Farmers unio on koy-
Tiimpien maanviljelijäin järjestö,
joiden liittyminen työväenpukraee-seen
on mahdollinen ainoastaan
meidän taholta tehdyn uutteran a-gitatsionityön
jälkeen, saatuamme
heidät luottamaan itsenäisen poliit­tisen
töimiryian tehokkuuteen. Kom­munistit
kehittävät ja ylTäpitävät
vasenta siipeä, missä se vain on
mahdollista. Mutta tätä vasenta
siipeä ei voida kehittää epämääräi­sellä
' ehdotuksella liitosta, vaan
voi sen toteuttaa tuolla verrattain
konkreettisella tunnuksella — Far-mer-
Laborpuolueesta — puolueesta,
joka yhdistää maaseudun ja kau­punkien
työläiset kapitalismia vas­taan.
Vastustamme *'FarmeT-La-börpuolue"
tunnuslauseen hylkää­mistä."
Ylläolevan kirjottamisen jälkeen
ei ole tapahtunut mitääti, joTca vaa­tisi
meitä muuttamaan tunnuslau­settamme.
On tapahtunut hajaan-^
nusta progressiivien joukoissa, jos­ta
todisteena ovat Saskaectwha,n
ta todistuksena ovat Saskatchewa-nin
maakuntavaalit. Tässä ilmeni
täydellinen voitto liberaTismille.
Rinnakkain tämän ohella kyllästyi
huomattava osa maanvilielijöitä
progressiiveihin ja joissakin tapa­uksissa
oli maanviljelijäin paikallis-unioilla
omat ehdokkaansa. Hyvä­nä
merkkinä voi pitää myös sitä,
kun erään Sa8katchewanin maanvil­jelijäin
union alajärjestö päätti liit­tyä
talonpoikien kansainväliseen.
Saskatchewanissa on hiljattain
pidetty maanviljelijäin ja työläis­ten
järjestöjen konferenssi tarko-tuksella
muodostaa näiden järjestö­jen
yhteinen liitto. Tämä konfe­renssi
oli vähäpätöinen mutta ku­vaava.
Sellaisessa maassa kuin Canada,
emme «aa väheksyä maanviljelijäin
järjestöjen merkitystä. Tuloksena
toiminnastamme maanvUjelijäin kes­kuudessa
olemme muodostaneet yh­den
tai kaksi pientä puolueen o-sastoa
SaEkatchewanissa. Osasto
Sturgississa on tehnyt kiitettävää
työtä ja seurauksena siitä on se
saanut osakseen Farmers union vir­kailijain
moitteita.
Kapitalismissa ei ole mitään/toi­veita
Canadan köyhimmille maanvil­jelijöille.
Vaikka maanviljelijäin
olot ovatkin parantuneet, johtuen
viljan lannan kohomisesta, on tä­mä
parantuminen hyvin vähäistä.
Köyhät maanviljelijät joutuvat yha
enemmän i a eoemman pankkien ja
tnistlkorpoTatsionien kontroDm a-laisiksi.
Kiinnitykset j a velat yhä
lisääntyvät.
Vain työläisten tuhottua kapita­lismin,
voivat he \-apautna tästä
musertavasta «•-•^skaFta.
Toveriemme maanviljelysalueilla
tulee kiinnittää enemmän huomio­taan
maanviljelijäm järjestöihin, yh­distämällä
niitä ja pyrkimällä, r a ­kentamaan
vasenta siipeä, viemällä
ne lähemmäksi työväenliikettä, ke­hittämällä
niiden osuustoiminnalli­sia
osto- j a myyntijärjestöjä, vie­rottamalla
heitä pois kapitalistisis-!
ta puolueista, puolueen kommunis-;
tisten solojen tai osastojen raken- ^
tamisen kautta, työskentelemällä ^
kaikkien maanviljelijäin järjestöjen j
yhdistämiseksi ja "Työläisten j a,
N i i n kauan, ktm emme tee mi­tään,
paitsi puhumme ammattiuni-oiden
heikkouksista, emme häiritse
taantumuksellisia virkailijoita. Kun
alamme tekemiin todella rakenta-maanviljelijäin
hallituksen'
tamiseksi.
toteut-
Toimiata &mni&ttiunioiMa
Viime vuoden kuluessa on tullut
selvästi näkyviin, että puolueemme
jäsenet eivät käsitä ammattiunioisr
sä tel^tävän työn tärkeyttä. Ko­minternin
puolueiden bolshevisoi-mista
koskevien teesien 10 luvussa
annetaan seuraava määritelmä kom­munistisen
työn tärkeydestä ammat-tiunioissa.
"Syrjävivahdukset kysymyksessä
kommunistien toiminnasta ammat-tiunioissa
aiheuttavat todella suu­ria
vaaroja puolueittemme bolshevi-soJmistyÖUe.
Kautta kapitalistisen
mailman ovat ammattiuniot tär­keimpiä
proletariaatin järjestöjä.
"Toiset joukkojärjestömuodot
(tehdasneuvostot y.m.) ovat hyvin
tärkeitä ja on niillä varmasti huo­mattava
vallankumoiiksellinen tule­vaisuus,
mutta nämä uudet jouk­kojärjestömuodot
alkavat nyt vasta
saamaan jalansijaa työläisjoukkojen
keskuudessa. Uusia joukkojärjes-tömuotoja,
sellaisia kuin neuvostot,
voidaan toteuttaa vasta vallankumo­uksen
alkaessa. Luulottelemalla,
että kommunistit voivat kapitalis­tisen
järjestelmän aikana perustaa
muita työläisten joukkojärjestöjä
kuin ammattiunioita, hylätään todel­lisuus.
"Leninismin oppien yksi tärkeim-misfä
j a eheämmistä osista on pe-rustelma
kommunistien toiminnan
tärkeydestä kaikkein taantumuksel-lisimmissakin
ammattiunioissa."
Viime konventsionissa tehtiin
päätös, että kaikkien ammattiunio-oihin
kuuluvien puoluefäsenten on
kokoonnuttava säännoHiBesti — ai­nakin
kerran kuukaudessa. Tätä
päätöstä ei ole noudatettu. Kuu­kauden
tai parin perästä unohdet­tiin
päätös kökonaaa.
Useat jäsenistämme, jotka voisi­vat
myös olla ammattluniossa jäse­ninä,
eivät sitä ole. Puolueen kuu­dennen
piirin toimeenpHnevalle kes-kuskomiteaHe
lähettämässä kirjees­sä
valitettiin tästä seilcasta ja sa­nottiin,
että, joB toimdfenparteva kes­kuskomitea
voi rangaista puolueen
osastoja j a jäseniä kurin laiminlyö­misestä,
pitäisi sen ryhtj^ä jonkin­laisiin
toimenpiteisiin niideh jäse­nien
suhteen, jotka -eivät yhdy am­mattialansa
TinioThln. Tämän kan­nan
puolesta voidaan puhua ^^paljon.
ToimeeritanevB kesTcuskomitea kui­tenkin
pyrkii saamaan toverit kä­sittämään
ja tulemaan vakuutetuk­si
tämän torminnnn tärkeydestä.
Nykyhetkeen saakTca i on toimin­tamme
unioissa oHut luonteeltaan
agitatsioni- ja propagandatyötä.
Mahdollisesti voi meitä syyttää sii­tä,
että työskentelemme, alkaen y l ­häältä,
eikä alhaalta päin. Jos hal­lussamme
on' joltaTiin tärkeämpiä
toimia unioissa, el tämä vielä mer­kitse,
että niiden jäsenistö on aat­teellisesti
meille myötätuntoinen ja
että olemme lopullisesti saaneet jou­kot
vallankumouksellisiksi. Jotkut
tovereistamme pitävät radikaalisen
päätöksen tekoa kommunistisena
saavutuksena.
Ammattiuniot, työläisten joukko^
järjestöinä, ovat vielä reformistien
vaikutuksen alaisina. Kommunistit
voivat saada vaikutusvaltaa j a työ­läisten
luottamuksen puolelleen
puoltamalla työläisten lähimpiä vaa­timuksia;
korkeampia palkkoja, kah­deksan
tunnin työpäivää, työttö­myyttä
vastaan käytyä taistelua,
j.m.s., sekä tunnontarkasti j a roh­keasti
johtamalla kaikkia taistelui­ta
työnantajia vastaan.
Meidän on lisättävä ponnistuksi-amme
ammattiunioissa kaksinver­roin.
Meidän on työskenneltävä e-nemmän
ammattiunioiden sisällä,
työläisjoukkojen keskuudessa, eikä
vain ammattineuvostoissa ja edusta­jina.
Toveriemme täytyy kannattaa t o ­dellista
vähemmistöliikettä ammatti-unioitten
tiivistämiseksi j a yhtenäis-tyttämiseksi
kansallisesti j a kan­sainvälisesti.
Tätä liikettä ei voi ylläpitää pelk­kä
hyvä tahto. Monet ammattiuni-on
jäsenet ovat epäröineet koota
ammattiunioissa löytyviä aineksia,
jotka käsittävät Canadan ammatti-unionismissa
löytyvän heikkouksia
ja eripuraisuuksia, ovat epäröineet
mubdostfia tyoläisiyhmat tarkotns-taan
vastaaviin jäiiestöihin, pdä-ten
syytöksiä virkavallan taholta,
etts he tahtovat kakeoisonioita.
vaa tj-ötä työläisten parempien tais-telujärjestöjen
eteen, voimme odot­taa
vastaväitteitä virkamieskoneis­tojen
taholta. He tahtovat kaik­kein
vähimmän käydä taistelua, jo­ka
osottautuisi vaaralliseksi kapi­talismille.
Vain unioissa tehdyn
uutteran työn kautta työläisten' e-duksi
voimme saada puolellemme
kannatusta, joka tekee mahdotto­maksi
virkavallalle lamauttaa am-mattiuiot
häätämällä pois toimeli-aimmat
työläiset. Meidän tulee
kaikelta tarmokkaQdella kannattaa
v£h«mmlstöliikkeen peruttamista
Canadan amtaattiaaioHikke«(e«n.
Toveriemme täytyy työckennellä
kaikissa unioissa, itsenäisissä kan­sallisissa
j a kansainvälisissä. Mut­ta
meidän täytyy pyrkiä yhtenäis-,
tyttämään nuo uniot kansallisessa
mittakaavassa.
Taisteluamme kansallisen itsenäi­syyden
puolesta täytyy kiihdyttää.
Nova Scotia ja Alberta käyvät Ca­nadan
työläisten taistelua, mutta
he eivät saa muuta apua ammatti-kongressin
virkamiehistöltä kuin
valituksia, että heillä " e i ole valtaa"
tehdä mitään.
Heillä " e i ole valtaa" ja he kiel­täytyvät
sitä hankkimasta. Cana­dan
hallitus saa lähettää sotamie-hiään
musertamaan työläisiä, jotka
ovat ansainneet kaikkien työläisten
ihailun ankaran taistelun kautta
mahdottoman ' suurien vastuksien
vallitessa j a Canadan ammattiunio-nismi
ei voi "tehdä mitään" — lak­kolaisten
avustamiseksi.
Kaikkien teoUisuukBien ja paik­kakuntien
unioiden tulee kokoon­tua
kaikkiin joukkokonferensseihin,
ja tämän aikaansaamiseksi on mei­dän
työskenneltävä.
Meidän täytyy voimistuttaa am-mattineuvostoja
j a muuttaa ne neu-vastoiksi,
jotka tekevät järjestämis-työtä
järjestymättömienkin työläis­ten
keskuudessa.
Kapitalistiluokan kansainvälisen
hyökkäystoimenpiteen edessä ovat
työläiset heikkoja j a avuttomia. Jär­jestelmällinen
k a n s a i n v ä l i n en
"skääppäys" on käynnissä eri mai­den
välillä. Ammattiunioliikkeen
kansainvälinen yhtenäisy:^s on, syn­tynyt
välttämättömyydestä > järjes­täytyä
kansjunvälisessä mittakaavas­sa,
taistelevan tySväenliikkeen tar­peellisuudesta,
joka perustuu luok­kataisteluun
ja ön vapaa liitoista
porvarien kanssa.
Työskentely mnmättianioiden^ kan>
sainvälisen yhleniiisyyden puolesta
on aärimmäietm tärkeää. Canadan
järjestyneet kaivosmiehet piireissä
18 j a 26 ovat kulkeneet teollisuus-kriisjn
lävitse, joka herättää taas
kysymyksen siitä, onko suhtautumi­semme
ammattiunioihin oikea.
Johtuen iBäntien petomaisista
hyökkäykslBtl ja T i n i o n virkavallan
petollisuuksista, joutui United Mine
Workers' järjestö melkein koko­naan
tuhon 'omalisi 18 piirissä, ja
kaivosmiehiä uhkasi kolmeen ryh­mään
jakautumisen vaara; (a) "ca-nadalaisef"
uriiot, (b) yhtiön uniot
ja järjestymättömät kaivokset ja
(c) ne tähteet, joita Sherman ja
isännistä pidätti .U.M.W. uniossa,
joka tähän mennessä oli muuttunut
yhtiöiden unioksi.
Tässä tilanteessa ainoa mahdol­linen
tie vasfmimalle siivelle oli se,
joka oh sopuBoinnufisa uniotoimin-taa
koskevien menettelytapojemme
hengen kanssa — joka selittää, et­tä
kaikki saman teollisuuden työläi­set
tulisi koota yhteef? järjestöön
voidakseen seisoa isäntiä vastassa
yhtenäisenä joukkona. Kommunisti­puolue
siis ehdotti, että koko alueen
työläiset liittyisivät yhteen, koko
aluetta käsittävään kaivostyöläisten
unioon — samalla ainoa mahdolli­nen
keino koko alueen yhdistämi­seksi.
i Puolueen menettelytapa on nyt
samanlainen kurn ennenkin, se pyr­kii
ammattiunioliikkeen yhtenäisyy­teen
ja siihen, että taistelevat etu­joukot
ovat mitä läheisemmässä yh­teydessä
suuriin joukkoihin. Ny­kyään,
kuten ennenkin, vastustam­me
keinotekoisia jakaantumisia ja
perääntymisiä. "Kaksoisuniolaisten"
kannattama eroaminen ei olisi es­tänyt
18 piirin sekasortoa, vaan sen
sijaan olisi tehnjrt sen pahemmaksi,
viemällä joukoilta niiden rohkeim­mat
ja innokkaimmat taistelijat,
vasemmistolaiset. Toimivimpien ai­nesten
vaikutuksesta ja heidän pe­rääntymistä
vastaan käymässä joh­donmukaisen
taistelun j a sen tulok­sena,
että he lujittivat voimiaan
union sisalla, oli, että he voivat oi­kealla
tavalla koota kaivosmiehet
järjestöön tappion jälkeen.
Puolueen aadelleenjärjestSmtnen
Kuten Worker8puolue Yhdys­valloissa,
kohdataan uudelleenjär*
jestämisessä täälläkin monta väike*
utta. Meillä ei ole niin monta kieli»
järjestöä kuin heillä, j a tässä suh­teessa
oii työmme helpompaa^ mut­ta
meillä ovat voitettavanamme va­kaantuneet
kansalliset Ja eeparatis-tiaet
traditsioonit.
Eoimnterniii «rganisateioniviras^
on laatinut laajoja yksitj-iskohiaisia
teesejä kommunistipuolueiden jär-jestörakenteesta.
Vaikka työpaik­ka-
ja tehdas solut ovat jo kauan
sitten tulleet hyväksytyiksi kommu-nististen
järjestöjen perusjärjestö­jen
oikeiksi muodoiksi, niin vasta
\iidennen kongressin jälkeen ryh­dyttiin
vakaviin uudelleen järjestä-mistoimenpiteisiin.
Vastukset sellai-set,
kuten kieliosastot, työttömyys
ja teollisuuden lamaantuminen,
työstä erotetuksi tulemisen pelko
työpaikoilla j a tehtaissa, j a tehdas-solujen
tarpeellisuuden ymmärtämi­sen
puute, ovat olleet järjestämisen
hidastuttajina Canadassa.
Mikäli toimeenpaneva keskusko­mitea
tietää, on vain Montrealissa
muodostettu tehdassoluja. Epäile­mättä
ovat pitkäaikaiset Jakot estä­neet
tämän työn tekemistä kaivos­alueilla,
joilla olimme suunnitelleet
uudelleen järjestämistyön alkamista.
Neljännen konventsionimme täyl
tyy käsitellä tätä kysymystä yhtenä
kaikkein tärkeimmistä ja tehdä siitä
päätös.
Vaikka suunnitelman nopea to­teuttaminen
voisi olla vaaraksi, täy­tyy
meidän kuitenkin käsittää, että
tähän tehtävään tulee ryhtyä va­kavasti.
Me emme voi toivoa tule­vamme
todelliseksi bolshevikkipuo-lueeksi
nykyisiin alue- j a kieliosas-toihin
jakaantuneena. Tämä on en-simäinen
tehtävämme puolueen bol§-
hevisoimisessa. Piirikonventsionien
tulee ottaa tämä kysymys käsitel­täväksi
ja varustaa kansalliseen
konventsioniin tulevat edustajansa
esityksillään.
Canadaii itsenäisyys
Olemme ottaneet haltuumme entisen Aarnion liikkeen Central
Bakeryn ja tulemme edelleenkin valmistamaan kaikkia leipuri-alaan
kuuluvia tuotteita.
Kovaa leipää j a korppuja lähetetään linjoille. Pitkäaikainen
kokemus leipuriali^Ua Suomessa.
CENTRAL-BAKERY
427 H Simpson St. Phone 2191 S. Fort Wtltiam, Oct.
VASENIUS ja K A L L IO
Huom.t Katsokaa ilmotustamme joka torstain lehdestä.
9 9
SAULT STE. MARIEN JA. YMPÄRISTÖN
Buomdlainen väestö tulkaa tekemään ostoksenne
Kaikkea rautakauppa-alaan kuuluvaa tavaraa saatte varmasti hal­vemmalla
kuin pienemmistä liikkeistä.
Suomalainen myyjä YRJÖ MÄNTYLÄ palvelee teitä tehdes-sänne
ostoksia. ,
Gocbrane Hardiare Limited, '
SAULT STE. MARIE. ONTARIO. *
SAULT STB MABIEN SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄNNE
27 ALBERT ST. EAST. — PHONB 1280—J.
rUeokBet toimitetaan nopeaan. — Eirjoocoto (FINNISH BAKERY
FiDDisb Bottling l o r h
Valmistaa
parhaat virvokejuomat Soossa
Omistaja V. Lähde.
326 Bloor St. — Puhelin 1123 W.
Ja leivoksia tprjoamme oummioBa Jo
vähittäin kovaa teip&a Ja korppuja
lähetetään pyydettäeimU.
STEELTON BAKERY
Puhelin 789 J .
Matti Ketola.
304 WellinatoD St W. Soo, Oot.
ERIKOINEN HUOMIO ANNE-TAAN
SUOMALAISILLE
Drc A. B. WEST
SelbärankatobtorI
Tarkastetaan St-säbkdsädekoneoUa.
217 Gfoucestar St. Soo, Oat
— Phone 1806 —
Kymmenen vuoden kokemua «oo*
malaisten keskuudessa.
3. A. Moclnneo, B.A. W.H.C. Bnee
MaelNNES & ERIEN
Lakimiohot, Asianajajat. Notoriot.
' 363 Queao Str.,
Sault Sto. Mario, Ontario
Konttori vastapäätä Sault Streettiä
ilflban InlnntA&n hfllvimnifllln korolla
SuomalaiDoo Uiboläbotya opteebld
Ainoa Soossksk olovo aptoeky, fo*
ka ilraottea Vopaudesaa.
Asianajajat, iabimleliBt, eotarlot
Konttori:
SAULT 9TK, MARIE, ONT.
Urlofa McFaddeo. K, C
E. V. McMilian.
Täydellisen kurssin
suorittanut
Hieroja ja Sairasvoi­mistelija
K. A. LEINO,
336 Albert St., Soo, Ont., Can.
Huom.t 10 vuo.dcn' kokemus aaU
raala- J? vkoltyishicrojana. t-
SAULT STE MARIEN
Suomalainen Osuus­kauppa
välittää kaikenlaista enailuokan rao-katavaraa
sekä kaikenlaista eläin­ten
refhQo. Linjalla olijat tehkää os­toksenne
osuu!&aupoBta.
369 Wo1ltnBhtoo St., West. Ont..
Can. — Telefooni 1810 F.
Charlie JEfäyrinieh
AUTONAJU^ILIIKE
fhone 1167
384 Albert St. W. Soo, Oot
Kiinnittääkö kommunistipuolue
mitään huomiota Canadan itsenäi-syyskysymykseen?
Vuosia suhtau­tui
Canadan sosialistii^en liike tähän
kysymykseen välinpitämättömästi.
Tunnemme tuon väitteen, että Y h ­dysvaltain
itsenäisyys el vapautta­nut
työläisiä kapitalismista — mitä
siis, hyödyttää vaatia Canadalle i t ­senäisyyttä?.
Tämä väite todistao, että ei käsi­tetä
eroa osittaisen vaatimuksen ja
taistelun välillä työväenliikkeen lo­pullisen
päämäärän saavuttamiseksi.
Lakot alkavat palkkojen ja työtun­tien
tähden, mutta johtavat työläi-set
poliittisen toiniinnfin tielle tais­telemaan
sosialismin saavuttamisek­si.
Taistelu itsenäisyyden puolesta
on omiaan heikontumaan kapitalis­tista
imperialismia ja voimistutta­maan
vallankumousliikettä. Kapita-lismi
tänä päivänä viimeisellä as­teellaan
ylläpitää itseään imperia-
^lismin menettelytavoilla. Tämä on
yksi Leninin selvimpiä opetuksia.
Canada on brittiläisen valtakun­nan
poliittiselle ja taloudelliselle
olemassaololle tarpeellinen. Pysy­essään
tyytyväisinä tähän imperia-listiseen
yhdyssiteeseen, Canadan
työläiset (a) auttavat brittiläisiä
imperialisteja takomaan kahleita,
jotka pitävät Siirtomaissa (Intiassa,
y. m.) olevat miljoonat orjuudessa,
(b) sallivat brittiläisten imperialis­tien
käyttää Canadan maana, josta
arna saavat tarvittavaa kanuunan
T u o k a a vetämällä Canadan impe­rialistisiin
sotiin.
On tekopyhyyttä, kun brittiläiset
tai canadalaiset kapitaJistilehdet sa-
71 ovat, että "alusmaat nauttivat nyt
täydellistä vapautta." On totta, et­tä
alusmaitten laaja teollisuuden
kehitys, amerikalaisen pääoman li­sääntyvä
leveneminen ja brittiläisen
pääoman perääntyminen ovat nyt
jo jossakin määrin löyhdyttäneet
valtakunnan siteitä. Tätä todistaa
raskaan sotavelan painostaman por­variston
arvosteleva, vaikkakin hor-juva
suhtautuminen uusien sotave­rojen
myöntämisiin j a ' "itsenäisyy­den"
vaatimus.
Mutta, vaikka brittiläinen uiko-maavirasto
pyrkii paikkailemaan
brittiläistä imperiali.smia muutok­sien
kautta siirtomaavirastossa, on
edelleenkin totta, että British North
Atnerica asetus on Canadan perus­tuslaki.
Katkerat kokemukset v i i ­me
vuoden kuluessa ovat osottaneet
työläisille, mitä tämä tarkottaa k o ­timaisissa
kysymyksissä, puhumatta­kaan
valtakuntaa koskevista kysy­myksistä.
Liittohallitus o n hylän­nyt
kahdeksantunnin työpäivän,
työttömien ylläpitovaatimuksen, y.
m,, sillä perusteella, että heidät es­tää
avunannosta B.N.A, asetus —
joka ei kuitenkaan estä heitä käyt­tämästä
sotaväkeä työläisiä vastaan.
Tämä narripeli on lopetettava.
Luokkataistelua 0.1 käytävä tässä
maassa ilman brittiläisen Privy neu­voston
sekaantumista,
Samalla vaatimus itsenäisyydestä
auttaa meitä välttämään sen uskon,
että amerikalaisen kapitalismin tun-keutuessa
maahan asiat korjaantui- sen "mahdottomampi" kuin yhteis- lln^avnsrg^^ Wm^smnn4-AVR
sivat kohtalon sallimuksen kautta, kunnallistuttaminenkaan. Meidän ci "y^« J l J ^ F S ^ ^ r i M J I TS
Jos vastustamme brittiläistä impe- ' 8 aa antautua fatalismiin ja kulkeu-rialismia,
emme luonnollisestikaan tua yhteiskunnallisten tapausten v i r -
Tri Wood /
Bank of Nova Scotia BIdf.
Täyttö-, päfilyotyB- Ja kultotyötfi
tehdään sekä ulosvetämista.
Konttori puhelin 190
Asunto puhelin 1189.
Sudborjr —. Ootario.
HAUTAPATOAITA •
Kun haluatte hauta- eli muistopiit-sasta,
neuvotelkaa siitS kanssamme.
Meillä on parhain varasto koko kau«
pungiBsa,
LaboSuporior Granito & MarbIa'Wlu
W. J. McPbersoo Mor. '
Soo, Ont. — Phone 624.
PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT SUDBURYSSA VALMISTAA
Suomalainen Virvoitusjuomaliike
*'mwm*' uusi juoma.
SAKLETTIA, KÄNTIÄ ja WESTON PISKETTIÄ aina varastossa.
P. O. Box 1023 Sudbnry, Ont Pbono 946
Sf
hyväksy amerikalaista kapitalismia.
Tuota "väi^ttä", että ristiriieaiset
taloudelliset virtaukset, maan rajo­jen
sisällä, vihamielisyydet maata-viljelevän
lännen j a teollisuutta har-jottavan
idän välillä, y, m. s,, hor-jnttevat
liittoa Ja saattavat itsenäi-syyden
saavuttamattomaksi, voitaisi
myöskin Icayttää teollisuuden yb>
teiskunnallietuttamisdcei k ä y t yä
taistelua vastaan. Itsenäisyys ei ole
ran mukana. Meksikon vallanku­moukselliset
eivät koskaan ole pitä*
neet amerikalaisen > imperialismin
tunkeutumista Meksikoon riittävänä
syynä antantumisellö. \ Kysymys l i i ­tosta
tai itsenäisjrydestä täytyy rat­kaista
vallankumouksellisten j a im­perialististen
Joukkojen vaiHIä käy­dyn
taistelun kautta. Näidep syi­den
tähden vaatii kommunistipuolue
Canadalle itsenäisyyttä.
NatioBal Cash Resistera
Repair»~>Sapplies.
CITY TYPEWRITER EXCHANGE
PboBo N.S70 '
2 South Coort St, Port Art&ar, Oat.
Tri H. EOLJONEN
Phone: Konttori 1588. Koti. 1765
Osote: Box 1192, Sudbmy, Ont
Pitkäoiaticaisille' aina tUaa sai»
Tosbuone^sa leikkauksia vairt@ia.