Vapaus, December 10, 1930

              £g5kJ-.?.'ii:Gr.ä, 'jouhi^;. 10: p '- ?(i / Dss,,-"1-0
senpers IlSUOS
( E N S M M N E N O S A T E O K S E S T A K R I S T I N I T S ^ O N A L K U P E R Ä)
(Jatkoa edelliseen nomeroon)
Mutta mistä Hamack tietää, ett§
juuri Jeesuksen saama on niin tar-kalleeii
jäljennetty evankeliumeissa?
Jumaluusoppineet äfvösteleyät mui­den
sen ajan saarnojen jäljennök-siamiehillemme,
ösästoaie sekä muille liike^
ivillemme on lähetetty tiliote heidän Vä^
Jefle öievästä filiv^Iästaän. Vapäiis öii tallä
ieöä hyvin ahtaalla käteisestä rahasta, jö-lolisimme
hyvin kiitolliset, jos asiairiiehet ja. - „ „ , .
itävämme voisivat suorittaa tilivelkänsa ^ ^ T ^ ^ v S Ä S ^ . ^
.] joulukuun loppua, jolloin tehdään vuo-fett
tilinpäätös. Tämä ei ole tavallinen muo-jö^
huomautus, vään ralhä-alidingosta joh-pyyntö.
_
_mme odottamaan suorituksia, e n n en
[flliik. l o p p i i ä.
LIIKKEENHOITAJA.
kirjassaan alkukristilUsj-idestä:
"Itse asiassa oh aivan mleletön-
•• tä riidellä tämän ja muiden Aposto-
' lien teoissa mainittujen puheitten
historiallisuudesta; ajateltakoon vain
mitä kaikkea täytyisi edellyttää, jot­ta
tällaisen puheen sananmukaises­ti
tarkka tai edes jotenkin tarkka
säilyttäminen olisi olhit mahdollista-omin
korvin kuulijan olisi täytynyt
se hett kirjoittaa (oikeastaan suoras­taan
pikakirjoittaa) ja näitä eri
piuheifteri muikiinpanoja olisi tyyty­nyt
säilyttää yU puolen i-uosisataa
kuulijain piirissä, jotka olivat enim-ilallaan
arvokas Julkai.u, on joica vudiJ löytänyt tIenÄ tuhartl "'^'"^.f- ^««^l^lsla tai pakaaolU
Yöllisten tackuihin. Tänäkin vuonna olemme .itä lähettäneet f "^^'««»aksl osaksi olivat
^^miir-At kaikkialle Cinada««a. Kalenteria on vielä jokuneh r^""^"*"^**^^"^ vihSmlel!-
ten kalfckfen niiden jb£Ica fialuavat säädä i e n oh pidet- ^ S ä - ' " karmalla kuultjmmiiju
iBrettä sen
lyöLÄISEN 1931
Trptrr
Siihen nähdeh ittU jötktit suhteen, kunnes historiankirjoittaja
pitävät lOc hinnan eroa. Yhdysvaltain puolella vallitsevan hin- vihdoin löj1;ähyt nämä muis-
Li^i, lilan korkeana, pyydämme maliiita että täöä vuonna i ou
iaj ftiaksamaan 35 % tullia, joica vaikutti seh että oli mahdotonta
. farjaa tällä puolen 30c h i r n a l l a . Toivomme että tämä seikka
[gtD tuottane, niille jotka haluavat kirjan saada, suurempaa vai.
VAPAUDEN KiftJAKAUPPA
tiinpanot aivan eri paikkakimnilta!
Ken on kerrankaan ajatellut kaikkia
häitä mahdottomuuksia, hän tietää
kerta kaikkiaan, mitä hänen on us-
I kattava kaikista häistä phheista: et- j teTdän Tliriäikanlnne^j^ koko Is^^^^^^
ta ne nimittäin ovat Apostolien teois- elin huoneen elinaikana".
Siten meneteltiin jo kirjoitettujen
puheitten suhteen, ja sitten tahdo­taan
uskotella, että ne puheet, jolta
Jeesus oli piiShyt nähtävästi puoli
vuosisataa ennen kuin ne kirjotettiin
allslvät tafltasti jäljennetyt evainlte-liumeissa.
Ennakolla on jo selväl,
että on mahdoton tarkasti säilyttää
puheen säriamiiotoa. jota ei oi** heti
kirjoitettu muistiin, pelkän suulli­sen
siirtymisen, nojalla siirtj-neen
puheen sananmukaisesti, todistaa jo
tämän tosiasian kautta, että hän pi­t
ä ä itsensä oikeutettuna kirjoitta­maan,
mitä hänelle sopii, tai että
häh on kyllin herkkäuskoinen otta­maan
täydestä kaiken sen, mitä hä­nelle
kerrotaan.
Toiselta puolen voidaan monista
Jeesuksen lausunnoista todL"Jtaa, että
ne eivät ole hapen esittämiänsä.
vaan olivat jo kiertämässä ennen
häntä.
"Isämeitää" esimerkiksi pidetään
Jeesuksen erityisenä tuotteena. Mut-la
Hleiaercr osottaa, että eräs ara-mealainen.
korkean Ifin saavuttanut
Kaddischin rukous päättyy sanella;
•'Korotettu ja pyhitetty olkoon
hänen suuri nimensä maailmassar.
jonka hän on tahtonsa mukaan luo­nut.
Hän perustakoon valtakuntansa
SUPBURY
im KT,
naurettavalta, on loppu
hTvln mielenkllhtolnen
nän naurattaiva.
Protesti Canadan
hallitukselle
p:nä, jollom se esitetään toisen Icer-fan.
Antamalla kannatuksemme
näyttämölle voi se aina parempaa
- T . , 1 ^ *>,<. {tarjota meidän katsottavaksemme.—
jjoli ensimamen kappale Jos-jj^j^^ joukosta,
aäriäinen itse ei ollut mukana j
_ Bässä, ja oli tulos hyvin on- "
at, osajako myös onnistunut
r Kankkusen osaa vei Robert
ja oli tulos hyvä. On sa-i
«ttä Grönwall on venyvä mies
sä näyttää olevan ainesta, j
fo muovailija. joka häntä muo- • i=
JKyt tällä kertaa Kankkunen tu-täydellisesti
jota lisäsi hy-
; naamiointi. Muistamattomuus
Hukan - vaivaavari, joka kai
uteen nähden on korjatta-i
Sohvi Kankkusen vaimo iTyy-
0) oli mielestäni hyvin Ukei­tta.
Joskus ehkä olisi kaivan-lissmmän
tuota oppimatonta ar-a.
Lauran, Kankkosten tyt-
Icsa (Aino Turunen) ei paljo
ja tuli se esille täydellises-hänen
vastapelurin, työ-j
Kaarelan osa (Tauno Kivlran-
|B!ioikein tulkittu. Martta (Lau-akoski),
Kankkusten piika
{Frans Ekholm), tuomari,
lijailtäliaan. Holopainen (Ösk.
' .työnjohtaja teki hjrvin us-kuvan
tuosta työläisten
rta. Pietari (Viki Järvi) ja
(Adam Rae) erittäin onnis-tyyppejä
luulotellusta Ple-ja
jumalasta. Kuten jO sa-
, flli jokainen näytelmän osa
Me Louis Tovnshipissa, Vermi-lion
Riverin alueella, Sudburyn
piirissä asuvat työläiset ja far­marit
tämän joulukuun 6 päivänä
1930 'kokoonnuimme käsittelemään
nykyistä maailman tilannetta jä
siitä johtuvaa sodan uhkaa Neu­vosto-
Venäjää vastaan. Käy päivä
päivältä töderinäköisemmSksi ja
uhkaavammaksi, että kaikki impe-rialistivallat
yhdessä hyökkäävät
työläisten ja talonpoikain Neuvos-toliton
Venäjän kimppuun. Nyt
jo kauppasaarroillaan ja sotaliitoil-laan
sen todistavat ja että myös-kin
Canadan hallitus on osallistu­nut
imperialistien sotarintamaan.
Tämä ko^kous lausuu mitä jyr-kirhmän
protestin. Canadan halli­tukselle
siitä, että se on osallis­tunut
ja ryhtynyt hyöTckäämään
Neuvosto. Venäjää vastaan, joka
on koettanut kaikin keinoin pitää
yllä rauhallisia ja ystävällisiä suh­teita
kaikTcien naäpurimaittensa
^'"P^^^^^^^*^*'^" hallitusten kanssa,
käsissä"ja talorhyvä.. sT- Jot^a siitä huolimatta hanliftivat
hyökkäyssotaa Neuvostoliiton ku­kistamiseksi.
Niin olkoon päätetty, että jos
Canadan hallitus nostaa sodan eli
avustaa toisia imperialistisia val­toja
yhteisessä eli yksityisessä so­dassa
Neuvostotasavaltain Liittoa,
iä tarkoitustaan vastaava näyt-
! asetus, varsinkin taivaskohta
sit oli hyvin onnistuneet.
lÖ) oli vain puolillaan, jötikä
Iniutti huono Ilma. Jokainen
polevan tyytyväinen näkemään-
»faiulemaansa ja sitä kai lisäsi
Ifam sai lopuksi tanssia. On kai
littakin selvä, että jokaihen
[.katsomaan Kankkusta t.k. 14
sa samoin kuin kaikissa niuiriaisajah
maallisteh historijoitsijäin teoksis­sa
vapaita sommitteluja, joissa teki­jä
antaa sankariensa puhua sen mu­kaan,
kuin hän luulee heidän voi-neeh
puhua Itsekussakin tilaisuudes-sa.
r
Aivan oikein! Mutta minkätähden
el kaikki tämä pitäisi paikkaansa
myöskin Jeesuksen puheisiin nähden,
jotka olivat evankeliumin kirjoitta­jalle
vielä kauempana ajassa kuin
Apostolien tekojen puheet? Minkä­tähden
olisivat Jeesuksen puheet e-vankeliumelssa
muuta kuhi puhei­ta,
joita kertomuksen tekijä olLsi toi­vonut
Jeesuksen pitäneen? Itse asi­assa
huomaamme noissa meille säi­lyneissä
puheissa monia ristiriital-stiuksia,
esimerkiksi kapinallisia jä
alistuvia puheita, mitkä voidaan se­littää
ainoastaan siten, että kristit­tyjen
joukossa oli eri suuntia, joista
jokaihen oli muovaillut perinnöl:si
.iättämänsä muka Kristuksen esit­tämät
puheet omien tarpeittensa
mukaan. Kuinka haikailematta e-vankelistatkin
menettelivät tällaisis­sa
asioissa, näkyy yhdestä ainoasta
esimerkistä. Verrattakoon vuorisaar­naa
Luukkaan ja myöhemmin kir-jotetussa
Matteuksen evankeliumLs.sa
toisiinsa. Edellisessä se on vielä o-mistahiattomain
ylistämistä, rikas­ten
tuomitsemista. Tämä oli Matte­uksen
aikana käjmyt jo epämuka­vaksi
monille kristityille. Matteuksen
evankeliumi sentähden aivan yksin­kertaisesti
tekee vaivaisista, jotka
tulevat autuaiksi, hengellisesti vai­vaisia
ja jättää rikasten tuomitse­misen
kokonaan pois.
Niihdään, että kristillisen IV^ä-meidäh
alku on jäljennös.
Mutta jos Jeesuksen puheet eivät
pidä paikkaansa eikä liloin hänen
nuoruuden historiansa ja kaikkein
%'ähimmän hänen ihmeensä, niin
mitä jää evankeliumeista silloin jäl­jelle?
Harnackin' mukaan jäisi vielii ."^f?
vaikutus, minkä Jeesus teki opetus­lapsiinsa,
ja hiänen kärsimyshistori­ansa.
Mutta evankeliumit eivät ole
Kristuksen opetuslasten kirjoittamia;
ne eivät kuvasta sitä vaikutusta,
minkä persoonallisuus teki kristilli­sen
seurakunnan jäseniin, vaan sitä,
minkä kertomus Kristuksen persoo­nallisuudesta
teki heihin. Mutta
suurinkaan vaikutus ei todista mi­tään
tämän kertomuk-sen historialli­sesta
totuudesta. Kiivitellunkln hen­kilön
kertomus voi tehdä mitä sy­vimmän
vaikutuksen yhteiskuntaan,
jos siihen on määrätyt historiallisia:
edellytykset. Minkä vaikutuksen
kiicään Goethen Warther. ja kum­minkin
tiesi koko maailma, että täs­sä
oli puhe airioästaah romaanin
henkilöstä. Mutta siitä huolimatta se
sai joukon oppilaita ja seuraajia.
Juutalaisuudessa on jum-i Jeesuk­sen
edellisellä ja jälkeisellä vuosLsa-dalla
esiihtyheillä persoöhälllsuuk-silla
ollut niitä suurin vaikutus, kos­ka
heille omistetut teot jä opit va»;-
tasivat voimakkaita tarpeita juuta­laisessa
kansassa. Tämän osoittaa e-simerklRsi
kiivaus profeetta Danielis­ta,
josta Danielin kirja kertoo, että
hän olisi elänyt Nebukatnesarin, Da-reloksen
ja Kyroksen hallitessa, siis
kuudennella vuosisadalla ennen Kris-lähde
silloin sotaan toisia työläisiä 'usta, ja tehnyt mitä suurimpia i h -
vastaan, vaan asetumme silloin
luokka luo'kkaa vastaan.
Olkoon tunnuksemme, että kä­det
irti aseista Neuvostotasaval-
Venäjää vastaan, hiin tulemme sil- tain Liittoa Venäjää vastaan!
loin kaikin voimimme ehkäisemään f Kokouksen puolesta:
sen sodan, ei yksikään, työläinen V. Jutila. ' J. Penttinen.
meitä sekä lausunut ennustuksia,
jotka myöhemmin toteutuivat häm-mästyttävällä
tavalla ja päättyivät
siihen ennustukseen, että juutalai­suus
joutuu syvään ahdistukseen,
mistä sen pelastaa vapahtaja, joka
kohottaa seh uuteen loistoon. Tätä
Diniciis e: ci? kCfkäöLS ouut; hä­neltä
irertövi ilrjä feirjoitcttiin. v » 5 -
ra räönna icS. mäkkabeiiälskäpman
alEsnä; Cl iiLÄ olf' Ihme, että kaikkt
ennustukset jolta profeetta inoka
lausui kuudennella vuosisadalla, sil­minnähtävästi
toteutuvat tuohon
vuoteen saakka, saadto hurskaan
lukijan siihen vakaumuks&en, ett»
niin erehtymättömin profeetan lop-
.puennustuksenkin täytyy ehdotto­masti
toteutua. Tuo oli vain sukkela
keksintö, ja sillä oli kuitenkin mitä
suurin vaikutus: messiasusko, usko
tulevaan vapahtajaan, sai siitä vah.
vimman ra\intonsa, ja siltä tuli
kaikkien myöhempäin messilasen-nustusten
e.sikuva. Mutta Danielin
kirja osottaa myös. kuinka häikäile-itiättä
silloin keinoteltiin hurskals.>a
piireissä, kun vaikutuksen sjmnyttä-minen
oli kyseessä. .Jeesuksen kuvan
sjTin^vtiätfiä vaikutus ^1 siis todista
mitään sen historiallisesta alkupe-räisyj'destä.
Siten ei siis siinäkään, minkä Har-nack
luulee pelastaneensa evankeli­umeista
niiden historiallisena yti­menä,
ei jää mltääxi niuiixa jiljelle,
Mutta tämäkin on alusta loppuun
saakka, ylösnousemiseen ja taivaa­seenastumiseen
asti. tungettu niin
^äyteeh Ihmeitä, että siitäkin on mel­kein
mahdotoh löytää vannaa his­toriallista
ydintä. Muutoin saamme
myöhtmmiri tilaisuuden tutustua
lähemmin tämän kärsimyshistorian
uskottavuuteen.
Ei ole sen parcnimin muunkaan e-slkrlstllllsen
kirjallisuuden laita,
kalkki, mikä näköjään on lähtöisin
Jeesuksen aikalaisilta, kuten apos­toleilta,
on tunnustettu väärennyk.
seksi ainakin siinä merkityksessä,
6ttä se on paljoa myöhemmän ajan
tuotetta.
Apastoli Paavalin kirjoittamista
kirjeistä cl ole alhoääkäah. jonka
alkuperäisyys olisi täysin varma;
historiallinen arvostelu o n tunnus­tanut
monet niistä väärennetyiksi.
Röyhkeln häistä vääcennykslstU on
ehkä töinen kirje T&'salonikalaIsil-le.
Tässä jäljltellyssä kirjeessä va­rottaa
Paavalin nlm^n taakse kät *
keytyvä tekijä: "Ettette aivan nopl-ästl
teitänne saHi teidän mielestän­ne
fcäätä pois eli peljätettää, ei hen-gfen,
eikä puheen, eikä kirjan kaut­ta,
niinkuin se meiltä lähetetty olls"
(2.2). Ja lopuksi väärentäjä lisää:
"Tervehdys minun, Paavalin, kädel­läni,
joka on merkki kalkLssa lähe-tyskkjoissa-:
näin minä kirjoitan".
Juuri nämä sanat saattoivat väären­täjän
ilmi.
Useat muut i^aavalin kirjeet muo­dostavat
ehkä kristinuskon vanhlm-ihan
kirjallisen ilmiön. Mutta Jee-iSiiksesta
ne eivät kerro tuskin mi­tään,
paitsi .sen asian, että hänet
ristiinnaulittiin ja että hän nousi
jälleen ylös.
Meidän el tarvitse selittää luki­joillemme,
mitä ylösnousemisesta on
uskojjava. Kristillisen klrjällLsuudph
varmoista ytimistä ei siis ole enää
tuskin mitään jäljellä.
i r i - i.Tlr
BahanneiJiM idirini xä-
Fastetim koltamaiiriin
säily^ttämisestä
TORONTO, Önt., joulufc. i). —
Detroitilainen pankkiiri Joseph Vig-liotti
ja torohtoläinen jalokivikaup-pias
Joseph Bruno havaittiin täällä
syylliseksi laittomaan kultämalmin
hallussaan pitämiseen, tuomion tul­lessa
langetettavaksi t.k. 19 päi­vänä.
Vigliotti, todistaessaan omak­si
puolustuksekseen selosti erään
hallitusviranomaisen South Porcu
p:ne.««a myyneen hänelle tämär
kultämalmin, jonka hän aikoi kul­jettaa
YhdysvaltdiKin, tietämättä
että hän oli Imnkkinut söri laitta
mia toilii. Ky.symykses.<ä niah«lolli-sesti
on laajempi kultämalmin va-rastamisronffas,
jota mahdollisuut­ta
tullaan tutkimaan.
•TnTio liSpI vrcjTftöfna, B^i&uäia; l w i
c v i i . i — liuolittairi si3|j|vihui -r- kuä
manista niufcavtiäksigta; Ndi^-ToM
voiinaaj3rtavIst3 myrkjri«t3. ^Se tliS^
- tirki.-iää cUävoimli, &ännö«tifle6
Faollstoä j a voittaa umiiltaoäid —
tak&ifla eläoiisät iioä iä viiktjdiaL
Canadäläisia autoja
Tshekkoslovakiaan
OTTAWA, jouluk. 9. — Canadan
kauppa-aslaln edustajain ja erinäis­ten
Europan maitten kesken käyty­jen
neuvottelujen tuloksena selos­tetaan
Canadan saaneen pienen au-totllatikson
Tshekkoslövakta-sta. 500
canadalaista automobiilia tilattaessa.
Liittohallituksen ja Canadan auld-n-
Toiie killiotlaä ruokahäina j i tekee
.ssiiit; ci:ctiiinätt nflutiatoriiEiiaIt(.st. Se
i-.tt.iu ruau.siilatnsta, häcfjenfcia. yit-i;)
ja .«-uoHslou toltrilntiid^ ^iyijiti<Jjt-r:
i i i : i o i ;t;ia vaUatat liermöt, luoUu*
l . M . H i en. vifkis(2i-3»i iJfleU ju Iit-
MAUt^t iri-u-ttu lihaa LIiltofi^.
NUST-I-TKU»-» myyvät Imt-r
i i . M . py.Tliikaa biiniä »ilaa«
i)i:i!iu sHII tfVl^ ttiStii-roLdo^
kauppiaaliuaiu
erveyttä
Dr. S. J. HUler
H A M M A S L X X K A R i
Spesialisti
tekohfimpaidon ja kruunujen lai­tossa
sekä siltatyöalalla
Acme apteekin yläkerrassa
tehtallljaln kesken on myös neuvo-j Cedar ja Durhara kat, kulmassa
teltu tämän asian suhteen, jonkin-; p o . Box S36 Puhelin 52
laisen .'yhteisymmärryksen saavut."
tarhlseksi siltä miten tämä mahdol­linen
ulkomainen markkinapaikka
canadalaisille. autoille voital.slin J.i-kaa
eri yhtiöiden kesken.
PUNAINEN SANTOlVtALPJITIMfES
K U O L L U T
Opettaj a syytteeseen
pahoinpitelystä
LONDON, Ont., jouluk. 9. — Jo­seph
Turbine-nimlnen byronllaincn
farmari on nostanut syytteen pa­hoinpitelystä
kaasakoulunopettaja
neiti Pollardla vastaan, väittäen tä­män
lyöneen oppilastaan. Turbinen
poikaa, toista sataÄ kertaa reiftmfl.
lä, rangalstessaan häntä käyttäyty­misensä
johdosta. Pojan väiietäSn
NEW YORK, jouluk. 9. — Colora­dosta
tänne saapunut tieto kertoo,
eitä krelkanklelLs^n kömmiinlstileh-den
toimittaja toveri SUIs Chry.ssos
on kuollut siellä äkkiä joulukuun toi­sena
päivänä. Toveri Chryssos liittyi
kommunistiseen puolueeseen, silloi­seen
Workers PartyytJ, vuotena 1922;
Hän oli puolueessa kreikkalaisen
jaoston sihteerinä ja sittemmin krei.
kankielisen kommunlstilehden "Em-prosin"
toimittajani. Hän on pari
kertaa ollut keuhkotautiparantolas­sa,
johon tautiin hän nyt on kuol­lut.
S U D B U R Y . ONT. (K
EÖGE^ÄTER, N. J . , jouluk. 9. —
Kun Fordin tehtailta täällä .feroltct-tlln
muutama päivä sitten 1,200 työ­läistä,
lähtivät työläiset mlelenasol.
tukselle ja rikkoivat Ikkunat tehtais­ta.
Mainittakoon, että tehdas alkoi
käyntiin vasta muutamia kuukausia
sitten Ja nyt se on jo valmis työ-läistensä
joukkoeröittamtslln.
REGINA, Sa3katchewan, Jouluk.
9. — Maakuntahanituk.sen metsästy.s-asialn
departementin toimesta on c-sitetty
prokuraattorinvirastolle, ett;',
mlestapposvyttelt.^ olisi no.stettava
metsäatysaikolna .sattuvl.ssa ampu-mi.
slssa, jotka .seurautuvat kuole­mantapauksina.
Tämän oletetaan
tekevän metsästämi-sen turvallLsem-maksl,
sillä metsästäjillä on syyt­teeseen
Joutumlsmahdollisuas pakot,,
tamassa huolellisuuteen. Sitäpaitsi
aikoo sama metsästy.saslaln departe­mentti
ryhtyä työskentelemään .saa­dakseen
metsästy.sJupaIn myöntämi­nen
riippuvaksi m*tsä.?täjäin ampu­mataidosta
ja muutoin selvästä aja-tufeserijuöksusta,
sen sijaan, että täl­lä
kertaa myönnetään lupia kalkille
Miksi leikkausta?
Umpisuoli, sappikivi, vab^a- tai
maksavaivoille. "Hcpatola" on pa­rantanut
tuhansia ihmisiä, kautta
Canadan, viimeisen 20 vuoden ai­kana.
Pyytäkää selostuskirjasfnta
Hinta $0,7f» postiluhetyk.scniu
Mrs. Geo. S. Almas,
Box 1073—12,
Satkatoon, Satlc.
J. J A R V IS
A S I O I M I S TO
Huone 108, H u r o n Chamber*
Puhelin 2189 — P.O. Box llSJ
S U D B U R Y , O N T .
Lakiaiioita, aiiakirjoja,
kanialaitpapereita, «iirtolaislupi^
y. m.
Kiinteimittölainoja
Vaadittaissa tavattavana iltaiin
Torontolaisten huoiriJ
Suomalainen suu^tariliike on avat­tu
69 Duncan Street, joka jatkuu
McCaul Strectislä oteiäjin, ala­puolelta
Queen Streetin. Työ teh­dään
hyvin Ja kohtuullisella hin- i
nalla. !
S. Nurmi
69 Duncan St., Toronto. Ont \
Pä9konsiälviriiii0
Koko Canadaa tarteti taötimi
kaikkia maan virallisella eddstttk
selie kuuluvia tehtäviä, ontäc^l^
Bcja matkustusta varten koUr^na
hun tai muualle- vahvistaa,AaiAti»
joja, käännöksiä y.m., «elvittSS f»>
rintk. ^a. muita Suonten kanaauS'
s i in kohdt.stuviä asioita.
Osoite:
Contulat* General of Plalliii
1410 Stanley Street. HonttäÄl.
Ko<«m 918
(Corner St. Catharlhe and Statile^)
AKSELI RAUANHEIHG»
puäkönsolL
Li.sukHl or Suomella «daataJQ^
Canad.i.ssa: Konsuli Erlck J . Kök-te.
Port Arthur, Ont, — AAi«Z
Saarimäki. 319 Bay St.^ TorÖätO
Ont. — II. P. Albert Heniiaiifloc,
479 Main St., Winn!peg, Man. ~
Thomas FranssI,, BpX t, jQoppil
Cliff, Ont. — Chorled E . «attfas-ion,
64 Dock St., Saint John, N 3 .
— G. W. Törnroos, 661 Howa St^
Vancouver. B.C-GartageGo.,
Sudbory, O l i t '
0 ' e m m e avanneet autokamlen kor-
;au!j/UKkeen, joten otamme nyt vos-t
a a n kaikenlaista autokumleri ja si-
.uKumien korjaasta.,
pietyn niin pahoin, että hän joutui
kotiin vuoteeseen lääkärin hoidolla, hakijoille.
•• T 1 n - i p f r{r-\mlmmk
mi
KOLU ja PUITA
Lalierge Lbr. C(
Sii.stiä lämpimiä HUONEITA ^ Ptlhelltt 777
vuokrattavana. liUOKAA tarjoil- SUöDUry»
laah sama.s.sa paika.s.«a.
178 Cedar St., Sudbury.
Phone 4S7 W.
Senia Järvi,
ILMOITTAKAA^.
l jotka ovat yhdistetj^ Insinöö-ja
muodostuvat Teol-ilueeksi
keskuskoiniteallä.
hetkestä alkaen ulkomaalaisen
ntionin aate yhä enenimän
aän kypsyi TeoUisuuspuolu-
|tekuskomiteassa".
aivan tästä samasta pu-
JJiTöskin syytetty Tshamovski
IHokakuuta v. 1930): j
yötä tekevä insinöörien Te-pSeskus,
tai Teollisuuspuolue,
1* topaksi muodostui, Neuvos-kukistämisen
asiassa
oaian toimihtsuisa- v. 1927
sesti sotilas-interventioniin,
Pä„kaikm keinoin perepeiftiivi-
|fiä?nie saamiseksi tähän suun-nftn
valmistamisen määräaika-
[S sSn realisoimiseen jäsentensä
' Ba.
ski ja R:abinovitsh tuho-faanöörien
Ux)llisuuskesfcuksen
laktillisen johtajan Hrenni-l^^
SS myöskin muiden k6skuk-kautta
itiedolttivat eh-
£.j?°|^^uslaitosten omistajien
ista sotilas-intervehtionis-i
toteutetaan Puolan, Ruma-muiden
Itämeren valtioiden
- Jiilla, nojaten Ranskan a-
[ » Englannin kannatukseen m.
piti tulla tässä asiäSsa
«^us ja johtava osuus au­raajaa
sotUasteknillistä a-muodostul
entisistä kansan-
«ri tuholaiis-alakeskuksista
johtava keskus ja poliit-
^« muodostui suurpääoman po-
Fuolueeksi. Sosialistisen
saavutuksien joudutta-ft
luottamuksen-
^ n&oapäin tuUeeseen aseel-
'c^^^^iseen, yhdistäen sii-
Johtajiin kaiken oman
en tuholaistyönsä. Sen
^ ^ t ä mahdollisuuksista, joi-j-^
tämä suurpääoman poliit-ig*.
sen yhteyde^ssä tule-i
alkuunpanijoiden
^eavostoUiton alueella ja u l -
^ « loppujen lopuksi siitä.
on tehnyt konkreetti-ijf^^^
ionin valmistamiseksi
^1 JDlkomaiiia. käsittävät seo-
*"^itukset.
Kau p pa-Teollisuuskomitea
ja sen yhteys tuholais-järjestöihin
Lokakuun vallankumous lopetti ka-pltaaUn
mahdin Neuvostlliitossa ja
kukisti porvariston poliittisen ja t*»
loudeilisen herruuden, luokkana. U l -
komalUe paexmeet kansan ja työ­väenluokan
leppymättömät viholli­set
— entiset teoTllsuudenfisu-joittä-jät,
eivät siltä huolhnatta kadotta­neet
tör/oäsn entisen valtansa päla-uttattiisestä
ja muodostivat siellä
Käuppäteolliseh Köihitean, vallan-kumoukseh
edellis§n teoUisuuflen
huomattavimpien johtohenkilöiden
ulkomaalaisen yhtymän, joka asetti
tefitäväkseeii poliittisen työskentelyn
taistelussa neuvostovaltaa vastaan
ja entisten tehtaidensa ja tuotan­tolaitosten
palauttamiseksi. Niiden
kanssa ottivatkhi yhteyden Neuvos­toliitossa
toimivat tuholaisjärjestöt.
"Teollisuuspuolue, — sanoo Ram-sin,
— oli toiminnassaan kiinteässä
yhteydessä entisten teofflsuuaenhar-;
joittajien yhtymän kanssa venäläisen
Kauppa-teöllisuukomitean muodossa
Pariisissa johon kuuluivat: Dehisov,
Nobel, Gukasov. Mantashev, Mes-herskij,
Rjäbushihskij, Kashtanov,
TretJäkOFV, Stdiinketitsh y.m. Teol-lisuiidehharjoittaja-
valkoemigrarif-tien
etujen valvomisen^ ohella
•ulkomailla Kauppa-teolliiruuskoniitea
asetti perustehtäväkseen heille ennen
kuuluneiden venäläisten laitosten
palauttamisen tai hyvityksen hankki­misen
niistä: tämän päämääränsä
Ticnn^mnilla ioihln he kuuluivat I "Kuten minulla oh tiedossa. Paljt-. rektiivlt salvat puhtaamman po- tSSf ^o e S valLku^^^ oli yhteydessä Ranskan ja ntttlsen luonteen. Tuholalsjarjeston
osakkaina jo «nnen vallanKumoust ,, ^^^^^^.^ pääoman kanssa. Rabl- yjeisen Interventlonlasenteen yhtey-novitsh
Dvortshansikin kautta piti dessä ne saivat nyt oman lopulll-yhteyttä
Glassonhi kanssa — ent. ggn Ilmenemismuodon oinlntakelscs-
Jusovskin tehtaan osakkaan kanssa työn jaottelussa Intervention^
ja Vikkersonin kanssa Englannissa, valmistamiseksi Teollisuuspuolueen
tekivät samalla heidät poliittisessa
suhteessa jotakuinkin painavaksi te­kijäksi.
Päinvastoin kuin väestön muiden
kerrosten valkofemigranttien pUrit,
tämä teollisuusporvariston ryhmitty­mä
oli voimana, jonka, kuten tut-kimu.
sainehlstosta on Umennyt, ovat
porvarillisten valtioiden hallituspii­ritkin
ottaneet huomioonsa. Syytet­tyinä
mainittujen Kauppa-teollisuus­komitean
johtohenkilöiden nimet
vakuuttavat tarpeellisessa määrin
tätä väitettä. Sama Ramsin todis­taa:
"Tiedossani oh, — sanoo hän, —
seuraavat yhteysslteet entisiin ve­näläisiin
teollisuudenharjoittajiin.
Meiaillteoliisinidesöi — Meshers-kiin
(ent. Sormövon
mistajaan) Paljtshihskin ja, kai.
tsharnovskin kautta, Demidoviih —
Tshamovskin ja Hrennikovin kaut­ta.
TekstUllteomstradessä — P. P-Feodorovitsh
oli yhteydessä Urakar-tin
kanssa".
Tuhotyöntekijäin yhteys Urkartin
kanssa tuli tutkijaviranomaisten ta­holta
todistetuksi jo aikaisemmin­kin,
värimetallui^glaa koskevassa
asiassa.
Syytettyjen todistusten mukaan
Itse Urkart puhui seuraavalla taval­la
silloin meidän teknillisestä ko­koonpanosta"
"Suurin öisa meidän
teknillisestä kokoonpanosta ja hal-linnollis-
teknillisestä johdosta on
laitoksessa Ja. odottaa meidän tu-tehtaideri
o. loamme". Tuholaisten yhteys nafta-
' kuninkaan Deterdingin kanssa ja
viimeinäinitun osuus selvitetään lä­hitulevaisuudessa.
Mutta .sittenkni alkuaikoina nämä
viimemainitun osuus selvitetään
toteuttamiseksi Kauppa-tebllisnusko-mlteä
pyrki interventionln aikaan­saamiseen
Neuvostoliittoa vastaan".
(Todistus 3 p:ltä marraskuuta).
Pääpirteissään taloudellisen mah-tuisa
menettäneinäkin kaikki nämä
Mantashovit ja Etenlsovit; Mesherskit
ja. Rjäbushinskit olivat kuitenkin se­kä
poliittisessa että taloudellisessa
suhteessa jotakuinkin huomattavana
voimana, sillä jo ennen vallanku­mousta
tilRöntaisiin i»nÄteetfim säi-lyttämänsä
hflomattavat rahavarai
antoivat hdlle maTidöHisuuden esit-'
tää määrätty» poKittista osuutta,
föiiiteät siteet, jotka saähan^kaisestf
yhdistivät heidät kansainvälisen ka­pitaalin
järjestöihin vastaavilla teol-ja
A. Ä. Pedbtovin kautta. Kovale­viin
ja Morosoviin Fedotovin kaut­ta,
Bardyiginiin Laritshevin ja Fe-äötovih
kautta.
NaffaieolHsmiclesSa — Nobeliin,
Manfasheviin ja Gnkäsoviin 1. N.
Etribnovin kautta.
kiviluniteöinsnädessa — Dvörs-hantsiukkiin
L. G. Aabinovitshin
kautta.
Täinärt lisäksi eräässä keskuksen
neuvottelussa Päljtshinskl mainitsi
efSäri krestnikovin nimen rasväte-öllisuudestä;
- miutta totentettiinka
tätä yhteyttä, ja kenen kautta »se
olisi tapahtunut, sitä en tiedä"...
"Yhteys entisten teollisuddenhar-jöittajäin
kanssa toteutettiin ^ri
henkilöiden taholta, jotka kävivät
iilkomailla, m.m. v. 1927 minä Paljt-sihskln
ja Fedötövln määräyksestä
kävin yhden, kerran ke&usteliia Pa­risissa
P. P. Rjäbushinskin kans­sa,
joka koski keskuksen ohjelman
peruskohtien hyväksymistä ja m.m.
yllämainittua osakekysymystä" (2l>
TK).
TeoUisutiden «ri alojen eri toho-laisryhmien
yirteydötä i/lkomaan
luoman kanssa puhuu .syytetty
Kaininikov lOlX—30:
suusläitosten omistajien kans.sa
vät kantaneet riittävässä määräs.sä
järjestöllistä ja poKittista luonnet­ta.
' Erittäin huvitettuna vastaavaan
suimtaan Neuvostoliitossa olevien
entisten laltoksiensa työstä, emi­granttina
olevat teollisuusharjoitta-japluit
käyttivät hyväkseen omia
jä Kauppa-'teollisuuskomltean vä­lillä,
sillä molemmat (Kauppa-Teol­lisuuskomitea
ja tuhotyön tekijät)
alkoivat näkemään InterventionLssa
ainoan keinon Neuvostohallituksen
tuhoamiseksi ja ainoan keinon ka­pitalismin
palauttamLssuunnlielman
toteuttamiseksi Neuvosto Hitossa.
Syytetty Ramsin puhuu tästä .seu­raavaa:
" . . . Ollen tiukasti yhdistettynä
toiminnas.saan entisten teollisuuden-harjoittajien
yhtymän, venäläisen
Kauppa-TeoULsuuskomitean kanssa,
joka myöskin pyrki intervention in
toteuttamiseen Neuvostoliittoa va.s-taan,
Teollisuuspuolue sopien Kaup­pa-
Teollisuuskomitean kanssa, jako!
työn Interventlonin valmistamiseksi
viimeksimainitun ja Itsensä välillä
seuraavv^lla tavalla: Kauppa-Teol-lisuu-
skomltea .suoritti kaiken ulko­naisen
interventlonin valmistelun,
nim: kalkki neuvottelut ulkomaisten
hallitusten kanssa, pääasiassa Rans­kan
ja Englannhi, suoritti ulko­mailla
interventlonin agitatsionia ja
propagandaa," sen piti etsiä varat
sen rahastamisek-si ja otti tehtäväk­seen
Järjestää tämän asian sotllaal-ehtlsiä
yhteyksiä pääasiassa tässä. Usen puolen ulkovaltojen avulla. Te-tarkoltuksessa.
Shahtyn prosessi; ollisuuspuolue suoritti interventioilla
antoi riittävän luonteenomaisen ku­vauksen
lait^ksiemme ulkomaalai­sesta
johdosta konkreettisten mää­räyksien
muodossa, miten suorittaa
täi mitfe el saa suorittaa joita­kin
teknillisiä ra«iöhaIisonm'stoi-menpiteitä
joissakin laitoksissa, mi­ten-
suhtautua tuohon tai toiseen
kaivokseen jne. Ainoastaan rekun-
.strioinnin aikakauden alussa, kun
koko teollisuus alkoi huomattavasti
muuttua ja siiloni kun entiset teol-llsuudenharjoittajat.
niinkuin Ram-
-sinf puhuu, "eivät nähneet entis­ten
tuotantolaltoksiensa olemassa­oloa",
saadut direktiivit alkoivat
menettämään oman konkreettisen
luonteensa, muuttaen straremmalta
osaltaan ainoastaan "Teollisuuspuo­lueen"
ehdotuksien hyväksymiseksi.
Mutta sen sijaan tendenssit ja d i -
Neuvostolllton slsälEL taloudellisen
kriisin keinotekoisen muodostamisen
ja-syventämisen tietä ja kalkin
kehioin avusti interventlonin val­mistamista
sisä-stä päin. Tofisä tar­koituksessa
Kauppa-Teollisuuskomi­tean
määräyksestä ja keskuskomi­tean
itsensä alotteesta Teollisuus­puolue
asettautui yhteyteen ulko­maalaisten
sotilase.sikuntien kanssa"
(16 p. lokak. 1930),
Uusi asetelma jyrkästi muodo.s-tui
v:n 1927 lopulla, mutta vuo­den
kuluttua — v:n 1?28 lopulla —
se tuli el ainoastaan vallitsevaksi
muodoksi, vaan alisti allensa kaik­ki
tuholaisjärjestöjen työn inter-vehtsJonui
valmistamisen apuväli­neisiin.
Syytetty Laritshev todistaa:
"Enemmän tai väliemmän lopul-
\is^ tiedot ulkomaalaisten piirien
suhteesta kysymyksessä Interventio-niin
saatiin v. 1927 lopulla, kun
Ramsin palasi ulkomailta, missä hän
tästä, kysymyksestä kävi neuvottelu­ja
kauppat-TeolIlsuuskorhltean kanfl-
.sa. Hänen kertomuksensa perusteel­la
minulla on tiedossa, että Kaup­pa-
Teollisuuskomitea saavutti mää­rätynlaista
kannatasta Ranskan
hallitukselta interventonln suhteen
ja että Ran.skan ja Englannin vä­lillä
on tehty sopimuksia tästä ky­symyksestä.
Diplomaattisten suhtei­den
katkeaminen EJnglannin kan.s.<a
pidettiin Kauppa-Teolllsuuskomltean
taholta määrätynlaisena askeleena
neuvostovastaisen blokin valmlste-lus.
sa Ja Joka johtaa Interventioniin,
Neuvostovastaisen blokin on ennen­kaikkea
yhdistettävä Puolan, Ru-manlan
ja Itämerenmaidcn toimin­ta.
Niiden on esitettävä se reali-nen
a.seellinen voima, jonka tulee
toteuttaa Interventionin "sota-asiain
toimituskunnan korpuksen ja emi-granttlvoimilla,
jonka järjestää ja
jolle antaa kannatuksensa Ran.s-ka"
... (todistukset 12 p. loka­kuuta),
-
Edelleen syytetyt Tchamoskij ja
Fedotov todistavat samoin seikka­peräisesti,
miten vahingoittaja-insi­nöörien
taantumukselliset voimat
formeerautuivat ja yhdistyivät yh­teistoimintaan
venäläisen teolllsuu.s-porvariston
Järjestön kanssa ulko­mailla.
klmyk-slstään lähtien, uivan rlii)pu-m
a ttom a na Kau ppa -Teo! 1 Isu uskom i -
tean ja venäläisten tuholaisten ulot­teista
tähän suuntaan. Ja kun
Kauppa-Teolllsuuskoinltca aikoi o-mlen
tarkoltusporieni.ä toteuttami-sek-
si käyttää hyväk,*cn kan.sainvä-lisen
ja ennenkaikktia juuri Rans­kan
porvariston aseellisia voimia,
niin viime mainittu taaskin yritti
käyttää omiin tarkoiluk.slin.sa r;ekä
Kauppa-lV;o)lisuitskomiU;aa, t-ltä cri-koisestikln
tuholaisten rnonihfiaral^-
la järjestöä Neuvostoliiton sisällä.
Tällä pohjalla Ran,skan liallUse-vat
piirit kilyltivät Kauppa-Tc-olli-r;
uuskomitoan viilltyk.sellä molem­pien
Teollisuuspuolueen KK:n joh-komltoan
jä.%-nlstä katso iriissäSfi
ti'piUikr,Lss:i mahdollisiksi kaVallad
Vi.niijän etuja, kuten valtiona, teh­dä
.-iiiii siirtomaa ja että jos jols-
<:;ikin erillLsisriU plirels.sä oh levot­tomia
mielialoja tämän Johdosta —
min ne on rauhöltetta;va", <Tödls-luk-
sct 20 p:ltä lokäkiiutä V. If30).
Viimoislssä todistuksissaan. 20 p.
lolrakuula v. 1930. .syytetty Fedotov
puhuu vieläkin seikkaperäisemmin:
Ritten Tshiimovsklj ilmoitti
minulle erittäin tärkeänä .salaisena
ticdoiuk.sena Rämslnilta, että tSmä
joutui Parisissa öllessadn, liäpi/bi'
lehji.'-.sa Ran.skan ylelseslktjnnäri Ja
Kauppa-Teoilisuu-skomltcart kaAssa
In.',inöörien järjestöjen LlitÖn rit-tajlen,
Ramsinin ja Laritsiu-.in, ui- j ,no.;3ä .suo.stumaan niihin, riiyönny'-^
komaamatkoja läy.sin omissa larkoi- ; tyk;;iin, joita Kauppa-TeoHisulis-tusperissään.
Lokakuun neuvottelulla }romitca oli jo aikaisemmin .telmyt
oli tässäkin suiilec^:.-^ii määrätry venjij^n ku.stannuksella, Ranskjl
osuuterLsa. (vaatii niin tsaarin- kuin sodaröl-
Muuten, RansVan iiallils^rvk-n P':i- kalstenkin velkojen maksamista:kö^
r i en suoranaisia pyrki:nyk.';iä tf>teut-t
a a interventio mitä pike.Timin, ulko­maalaisen
pääoman välitlömiä i m -
konai:;uudcs:>aan .sekä lääfoja k i t t -
.se3;;:olta Venäjän mälnil- ja vticifl-r
i k k a u k s i c n muokkaamiseksi; Ö i ^ -
jKJriali.stlsia a n a s t u .s pyrkirnyk-siii lanLi — naftalähteille Kai&asia&sa;
Neuvostoliiton Itjonnonrikkauk.sien puola — Kieviä ja osaa Länsi-TJk-faamiseksi
riistoonsa •- kuvaa kyl- i rainasta. Olin erlttähi hämmästy-lin
kirkkaasti syytetty Fedotov to-! nyt näistä tiedoista Ja nnristutin
Ranskan hallitus ja sen
osuus intervention
valmistelussa
Silloin, kun Kauppa-Teollisuus­komitea,
entisten venäläisten teolJl-suudenharjolttajien
yhtymänä, aset­ti
perustehtäväkseen ennen omls-tamlen-
sa tehtaiden ja tuotantolai­tosten
palauttamisen, niin Ranskan
hallitsevat piirit asettivat itselleen
enemmän yleisen tehtävän — maa.-
ilman imperialismin aseman lujit­tamisen
kukistamalla neuvostovalta
sotilaallisen intervention kautta
Neuvostoliitto on Ranskan, porva­riston
sfimätikkuna. Länsl-Europan
yleispoliittisen taantumuksen hege­moniana
Ranskan porvaristo otti
tehtäväkseen Neuvostoliiton tuhoa­misen
sotUaalliseh intervention
katitta, omista ylefepoliittislsta pyr-distuk.
seK.saan 21 p:ltä lokak. v. 1930.
"T.shamovsklj ilmoitti minulle, - •
todistaa Fedotov, - - '^rttä Ramsinilta
.saapui .salainen tiedotu:;, että Pa-rlsis.
sa ollessaan hän jouiui tuhoJais-
I järjestöjen Liiton nimessä .suo.-tn-maan
niihin myönnytyk.siln int^r-
'' venteille Venäjän kustannuksella,
joita Kauppa-Teollisuu.skomitea oi:
tehnyt, kuten: osan Kaukasiasta,
pääasia.s.sa, naftatuotannoUisten alu­eiden
luovuttamiseen Englannille.
o.san Ukrainan läntisistä soudui.-na
liiovuttamlseen Puolalle ja Rans­kalle.
Toise.":.sa todlstuk,ses.saan loK.aknrn
20 päivältä v. _1?30 .sama Fedotov sa­noo,
että Karpcr/, jonka hän kohtasi
henkilökohtaisesti Berlinissä v. 1923,
oli ilmoittanut hänelle että:
"Niin Ranska, kuin Puolakm. —
hänen sanöjen-sa mukaan, — toivo­vat
loppujen lopuksi mahdollisuu­teen
käyttää hyväkseen . Venäjän
sisäisiä luonnonrikkauksia: Ranska
— erilaisten kon.se.ssioiden muodos­sa,
ja Puola aikoo .saada vientipal-kan
teolllsuustavaroilleen, mutta et­tä
eivät ketkään Kauppa-Teollisuu-s-i
Tshamov.skille, että Karpov qll ni­menomaan
vakuuttanut niinulle, et­tä
mitään sellaista ei tule tapahtu­maan,
että Kauppä-TeolltsilitBkonii-tea
<-i tule kavaltamaan Venäjän
etuja, että mitään alueellisia myön-nytyk.
siä ei tulla tekemään, että ko­konaisuudessaan
maksetaan vain
yksilölliset korvausvaatlmitikset sekäi
Venäjälle koneita taottaneiden teh­taiden
laskut, ja että tsaarin- ja
.sodanaikaiset: lainat mäTcsetaan vain
nimellisesti 5 kop. ru^|Bdta, velkä-
.sopimusten periaätteiäBtt' tunnusti-mken
voirha.ssa säilyttämiseksi, jo­ta
tiukasti ajaa takaa Ranska ja
kaiken tämän hän pyysi tiedotta­maan
virallisesti kaikille tuhdlais-järjestöjen
insinööreille".
Ei .siis ole mitään epäilystä siitä,
että juuri Imperialistiset anastuspyr-kimykset
joidenkin NeuvostoIUton
alueiden valtaamiseksi'johtivat u l ­komaalaisten
Intervention järjestä-'
jien työtä. Ja häissä tarkoituspe-"
ris-sään riensivät heidän avoksesn
sekä Kauppa-Teollisuuskomitea, että
tuholaisjärjestöt Neuvostoliitossa.
fJatk,).
1
Ji
•rt
I!
•M
ii.
•vi
'••Il
.m
•ii-
• ;^
•'K
m
-4-
-•.••M
•, •?
• - lii
-Hi