Vapaus, August 8, 1929

              «Sf!
Torstaiiia, Akmm 8 paaa—fliiir^ Agg, 8
VAPAUS
B » te Ciiiirir» T^Okktd imi» <r £ B C » 7 . OsEvic itä se oli ia mii se o
meamm'- JJxasr fcggK. CT t o o » 3».
Paafistisets IltlU t verhoacai MacDmudUn
ohjdmäa
Exij^ressfn psäeecldisiaja,
nxslTi. J o i t a j a , Vapa?:» j a vaS-Ikzuiskr^
.crfeiol^eati -Tzkcstzrsst. -cs-f
kioSässtzaag . s a a i l z a a vaHaskisaG'-
r l s gcii;TrT:n:tsrriPe, l e t e r a t i f i n a T . V c g -
' x r a j a EsgeSsfa jofesazsalfe Ecäi-
. Tctsen . hxterssixassäeB. ^exisstsb-
7ssza. kcsgreg2s«?a olf 4 ^ edszta-izZy
2ij ed nrsiiftstsL Kofsgzesssa tjäa
6r,r^T<r9rrnsta. '^aSn sdäs teSdcat, ..ei^^
k a c E S i f -reazl
S S l t e S S a J EE
€32. vc 2SS- 5? ö a s a k r ^ f f t T T - ^:
jo jr. IS<J3 Ja
toäteasa kästä j S e s i s . e d e s ä p a - t V a i k k a keÄxsta^sec- 'taö2iiEsiva±;-s
fcs^sZa-TaEay v g - c p ä r T^gF^ ^ t e ^ ^ ole-j T . y ^ ^ . , T y , T > ^ tjzsrsöfrat '•^yrit-> c o I ^ e T i i ^ Irf^-rmfn |c5a^IIa tekrsat
I&14, Ätä Toi-
1*
k f r n ,
« m c r t iaoSe kaasansvälsea. vasta-
6;^^^^ äikaac Juna nata c^^iein fcefeitjs tapatas saggotaff^n nkgv | kcaftgegagtsjgyöää P a r ^ n . ^
c a j a majooma dollareita majoooim päälle faxlctesaan joka TOÄI, Jopa*
j o k a TOlko, sötilafvastorarEJtoksiia, samaaa aikaaa tjoiasälle eitetä^
RarnsaF iUcBoaalSn, Ecgtasnia pSmiai^eria ja Ho<werm, YlafTsval-
VaiHa=t pc!:eessaas osctti, että
faia pasidestöa, iKeefiöiäilaiotdeia siitä, että sote r^&eaisrm
ttdlaan fopistiiaaaa. Kapitaltstmm saaomaldaE^ ^ a r c ^ tämaa saiim
«imrilla otsikoaia ja- työläisteo oÄASaaa asOccTan^ etlä i f a c D o B aM ja
Höötcr todella TäBesJävat sota-asesäc^
Jlitä medciöerät itäfflä Upev&kihet nsuc^akseS, ken tosiasia oo, _«aa
Töfseo fcUernatiöTjaJea kaagnsä. oH
yksi sg-srenacaSfa Tutbtsaikssta. jhsäs-kgnrrag
histoirräsza, että se oH a i ka
työväestöä fcTetieSomroden csdeHe
a:|2Bjaka6fie i a läsjestefcEäSönen to5-
aenpfde «<ynaHTrTrfg. raköitaaräeksL
liebksseät pafnosti ptzäeeszaas, et­tä
CO i c s r e m i n c ä n s ketki feäjsea ela-mässääs
näSdä käytänsöHineB toi-e
TnaafTman työväestön y i i -
sanat ihsaxsevat kaffrkfen
Eoagress tafisaSä p ä ä t t ä T ä s - r j ^ taiöelfrar vaHaakzrmo-' kaiscfvar viT^Tyrr^rtögfäk?^ traden,
t l reformEB^säs, j o k a flrn«ri teo?e<i-| r;t^x<a7=ix*a «TTIJF.!;!^-;» -Bastzan. • ' V r T T ~ n - y ^ g T r ^ ^ ^ g ^ r Intensaöosafei
^^S^^ .ä^,SS! ? ^ L t y t ä y f e ä ^ « e = Ä Safaa= p n c l : z ^ l i:al=as I = t « = a & = a l^
^-••^ r? ^ w J T - . ; t ä t ä efff-rtrnäTT oikastcsrEpeer, j a ä - ; taan s i o s m s ai
t . ^ ^ ' vaPmrr^ r J ^ i - ^ a v ^ a ^ ' ^ IrfF>TTiftfnr.aT>^ työtä. - v a an ^ I^Sg-i^ g ^ ^ ^ « ^ ^ S ä B ä vTi^tesa 1S0€, S a k - j ^ ö ^ otti teätäväkseei Te£sei vai-;
ESeaa ' t a o a r t t i ^ . ko^^resäaa y f c - f * ^ ^ t e i i i S a s sp
teersöpzatat£örjra=a vaSackonasak-s
^ I i s e r - . I s o k i a t a i s t ^ i i n karjaa.'
scsäESfesiok-; TTrypcyT.^r^-mTTgTg.T» TOsecaai^n oSje^
ä nopeasti Vesäjäa
^ea
sotaa scsrat-f vastustivat kaikS
inankmncak-f taSste ja va:
parkaantnnsnsei!, jo- - knr. ATPrrra
ka alotti otSden. vaineea kaisaafcvär-
|a-. reformfrtiseg _ aaTTrrattfirrTfnSytok-; T ^ g ^ - T r T r » T . a . V edzsstaa fctfVMrö' m i -
! rstssn kasisa, vaikka jälkisäfses |; cä tcd=nfs^ pro^taaz^a yfrfk?fa
f > m 1»» t^TLji'-C-?^ aJf^ r^»* t—c^rr_ * - " - - *• J- • " " J — ^0^5Ci 0^^9*2^ ^^jff-g^—
Gnu.
säsEststes" fekeösittensovfrt^jasa.
edistääkseni nTiif i jkleSsU t s i a^
I s t e c s x t B u l e »
yofTla s e s ä E s f e » XEtss;ailasaIea'
päätöfefTg, Jotka ovat t=:i3vaHIat
näyttätaaas sasiasIalsSta 5:-r?^ p^g.
leiaaräen fefcprnatyiT^I-en taifflB.
Trarflifn. « öie - mitääa gra.iitysii
käytägTÖT^. r S n i o i a k s f n täsä IQ.
teraatforaTe- isyväk^py B c y s^
k z m g r e s s s a a a aseftten
saa goffTaTlgpTnoVraattin^ snzöstoi
B e c S s s t ä .äärfgtffg. kzrolxäsi t a i .
a3i^r*#^«m. r g t r f E ^ n r»v»..f^
rewen pgo?e<a. - Ssnr^fm a^ng tnrn
Toseera InteTTcatgmaT^Tr tosneeapaae.
v a konötea julkaisee vetoosidcsa
Tmetenosotnsten pääan-
«ertä, n i i n gakyan soäaBdexsokrzSa
BerTffrrn t y ö H g t e g v^pannafeaoao-tcs&
olkizeessa teazastettajen t y ö ^ .
tes veressä.
aan,, yksnrpä lakkoja-f ^xäise-sä j a T o s e s a Intena±k.na- ^J^B»e^f^o^m^^u stien i^nt^em^a-tffo^E^ale^ o^a ^a y i-rf^
i i n l o n - t a a n t n s n i ä ^ - i l f s s a , m a i t a "se ityikää k a i k k i ne p e t - ^ = am^^n j j » * Jf>«»-
.työväeolsokaa Ekkecn. lägto- lväestön .arätokrgattf, joka vcitffnf giSesttrrat T o s e n fetCTratfr,calBif^ffTT^^^Sl-* ^»v^ a a^
_ rtassa. - ^ Scföeeöfsesti , t a a i i a l E a r a f J a i j o a impgraff^trFfert pyjtefda» pai-
1 fffkskagyj, jonka ir<>g»?cqgff fiiokka- f veJakseen j a k a p f t a E s t i ^ a yntes-miesttB
peaävää eJeltär T i m a n d e e n tarkotdtsena o n kääntää l y o l a i s t m f a a l t t e n vaHankarsonksellstea työ^
k t l p a i l
t a s t r f n i n i e EcropasEsa xajottoz ^ a - 1 ksctajarjescetsän tskfjaksL
päässä parfamenttaar^n j a ant-tensiticJiale
on bosäievxkrcfin -giaa-atgg
vallankcniock-gsa£
tgin5onärt£feen taJsteJafen « n o - f niyöi
T o s e c trteraation^ör kongressit; ^eJSset teoriat Ja periaatteet.
f k e » tgrmfTemfyelrgf; se o n cnpen».
[ l i s t i e n vakojen sotaprcpa^zadaa
tietoinen väHne- sodaa HetsosEsdd
X e s v o s t e S t t o a vastaan, yfcteacan-t
^ ^ ^ k g j . ^öväenlnokkaa vastaan.
^ _ , . „ - . • ^ - iSöT Stctgartis-i g^^^^ lyfeyen ajan jälkee» mrskä
toihxn,. aifcakassi Jolioni prol^ariaa-, s a Ja' v . 1912 B r f c ^ f f ^ , onraksirvar; ^x^- r „ . ~ , . ^ ~ i T * «j^ f K a ^ T . ? f ^ ^5
anan vaanam, po« ? tfonaieen fcofedistavat torvea -Ktife- ^ «niret ^MS^et Järjestöt fcrftiS- vallSfcinionksä^lSiaatteet, J ^ ^ 1 ^ S ^ ^ f ^ S f ^ ^ - » ^ ^ ^ ! ^ ^ " T - ^ Z i ^ ' ' ^—,^::rZXL
tosiasiasta, «Ca cämä pafevalut "i^fetamiset- eiväJ, m i £ « i H a yaiksta^t^ toiveet eivät toteer^t^.n^l^-^^^r^^ in^fpa asetmivat o s t t a ^ ^ ^ ^ ^ ^ S S ^ ^ ^ ^ ^ ^ S J ' I n ^ I e r ^ S ^ ^ S ^ ^ ^ t e ^ ^ a ^
^ . - . . . . . ^ ^ - T ..^ _ TOl->igperfaJf<f?ta sotaa vihtaan. 3 f c t - j ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^^^^ InterastioEale Jrs-1 välisen ilrfestön ulkokuoren ssäIS
kcngxessej— _ _ _ _
mifiry^Tiaff fgtperiafjgliyaltojec sotavarzsteloohielgmg,^ p o » siitä tosiseuas-f getkeZä Jolloin päättäTnsa koetie-
Ja. e ö a imperialistiset aaebtak«i ovat nvkyäio asteella, j o k a sellaisenaaa f Jemssten feetJä k o i t t i , ketfcellä Jol-o
«>aaa soS. lil«^yr-e» - .poi.,>ä^,m Siii:*» ^ n ^ r k ^ y k s e t t ^ | ; ^ ^ ^ ^
perfaSstinen aaiaaassi, sotien Ja
isnkamousteB ?7VaVaTi»i, toi työ- i ta kuitenkin rrgigg^
väen järjestöjen eteen mi5iia tefeta-f saattoi havaita kansa . , , . ^> , ? T ^ N - ^ ^ eläniän vittä- ^ Venäjä vaSankumonfem ^ k ^ opportunxstfeet v i r - F ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
jfeian seikkaaa, että rakennnstyo seiaactetaaa yhiiella tai fcalalella sota- L^töayydeksi työväenlsokalle, g a - ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ « ^ ^ i^rkytti fcan-' taukset. ' ' ;r:^.i??^^T;SL,f^
aluksella, laihassa (arssia esittää, tjöl^illeo aspifaissitfii st>iI aeJDlaoetljsSapl<-eLa ldx,o kjaoiklzaa^k tahää räimärnismänisseäsissäe ssäm *rmfceitrHfc^it«y«ok«s_eSs ssäs,;^ sväEstä proletariaattia Ja 'nääati^ t
ei ole mhsään oledlisessa
tttksen sotataivain rakestami
3fikä on tämä f^niaaZe? Tama periaaic ei ole nätasn mtrata koin smm-j
ntbdma. fcaivemmista ja tdumammista sotalaivoista, vanhojöj taivain
feylkiärniäcstä ja ocsiea rakentamisesta. MacDoöaldin ja Hooverin ilmo-tasten
ja kaakkien nä£(&n nmitien sanojen ja lauseparsien idicopyiiyy» ja
.iheellisjfs käy melko selväksi, kun keikeakaan ajaiXeleej että nämä niin
fcotsnfnt "sapistnkset" f jotka, sivumennen mainiteix, ovat snpli^idsia vielä
rakentamatta olevissa laivoissa) toleval koskemaan aluksia, joilla mo­lemmat
laivastot (SuaArfSararian ja Yfcäysvaltain) övat byvinvarustetut.
LentoinmeicleD koljettaja^aljiAsia, jotka tulevat yttä tärkeämmäksi osaksi
fotalaivaatoi:^ ja joita tnlec räldEnndttavaksi strari määrä, — näitä. ei;
:"«upis9B*^-koekeu ^:;.. •^•••.•....:„':• •
r ^ * ^ ; Estantui fceti ö i 2 e e a kaikrsta m a a - ; edustaa n y k y i s i n kaista toisSeen vi-
^ iT-rrran • työväestöu. vTiTTankTrTrgckseL- [ y.3TnT«»Kgt5 voimaa, J o ^ käyvät tais-
Sea saman ^££^22 «>T5TT»g«;fg J a fcuolenasta. TSl-
Joka aiheutti f lajseu hajaannuksen tosSaaniaen
T/=TTh? ^ Eosa Lusemfanrg onnis-1 T o i s e n Intemationalen roTTrff?rdnfr-r tyK-^TTTfrVlrpg- n t cft^h-ö, yitdistäinälHi
T « r ( - -t^ .^^ i 1&14. fkafei kansarnväEstä JärJestM, kutea
r- . ^ - T -. . Tljsä IntematioEale on kykene-ISävis siöorn Jos muutamien «va-fen^
TTrfft. jotka velvoittrvaS k a i k - i ^ , ^ , . „rn^^sy. nrol^ariaatfn yh^ f semmistososalidemokraattiaj" toive
a aisiaEstiiraöIneffa t a r s - ' . etujen puolesta käytävään r toteutettaisiin, n n n se k ä v ^ yhtä
maMottomak^f kuin porvaristDn ja
proletariaatin yhdistäminen, isipe-f
" ' Jen yhteisyyteen rgigft^trT-ggi vallan- \ r i a l i s t i s en mtt:iffmar Ja kommunis-hteseen
tonaintaan, sen yhteisyys
ipemstnnr yksinomaan valtioa e t o -
. 1 ta viBonsta, työväenluokkaa' vas- [ tomoami^^k^T. kiista p a a r - f c n m o u V ^ f s t a työväenlnkettä vas-f naa valun
E a ^ ujaariteltya ajanjaksoa v oii--i jt t» 9a «^ ttrfr. T.TV^;^.> ^rra.^p?U,«- 1 t o s ' 3^''g'^^a buoinnatta voanak-r TT^äTllTa.i»r™ie^a^ «?inTtte«^m«ai»t«i»o«n« «a^lie«"» , = ' ' 55S>ov<s=i?a-.KI_iJ-ii mperiaIistist«i paohiät-d
a a n havaita Toisen laternatmnaleni taan i m p e r i a ^ ^ ^ sogahstipuolueet, jöiHa o l i p a i - r heijastaa kapitaiisSisten val-|ten häpeäDmen j a pctoHmen rooS
^ S ^ ^ ^ ^ ^ " ^ ' ^ - r^ « ^ i = « = ^ a ^ k k a t a i s t d u ^ ^SSin tuhansia t y S ä^
l ^ _ 3 t a v u o t « m I S Ö ^ j o n o m T ^ u n d e s a vaiheessa t y ö v ä e n - ^ ^ ^ ^ ^ ^ impenahsmm r - ^ ^ vastakohtafeuuksia, e i ' o l e mi- l heidän rive^tään, .-^arrafTT* anoaa
e n t ö suurta j a . p o a i t a v E f a r o o H a i E i k c ä xohmt isOcaa. olemassaolo-^ 1'^^^^^^»^°**^ jtään mauta kuin « i p e r i a & t a e i . ] k u i n Kommunistinen Intemaliaaale
fcapitaiistfsten maitten työtäteke­vien
jankkojen Järfestämöessä J a
johtajasa., ja ajanjakson vuodesta
1 9 0 4 a t a vuoteen 1914^ Jolloin tos-jsäcaa.
olemassaolo'
saxLeB^3ä.va.Wad6issaäa.'TYÖv&^ Jonoin tuli't t a a s o j e i i l H t o B k a a r a k e c t t t o r i . Aivan[ edistyy - kaikissa • maisga, T o ä t a si
^t nkkeen e t_e a i t uH vaifrtdehtJot.. _j o k o : kfc^.y m.y kgegjt •szjihtr^Ant. 'ina^^^-m^-rf \ jtarrti^Fff tavoin, kuin i• p"-a»o^lTe«n"'=e—cn^ enemmstön tfy^örlnäSiTsics?t^ä^
hyväksyä J a ottaa lEaytäntöön v a i - 1 vallanknmoaksellsen läkieen tai • K f r k n voitnakkaimpien imperiaHstis- [ 2 S m ä ovat päättävS enpakT^ntehgea
!ankgmonk!«f>nfi»tt "JottkfcotorniTiinan 1 i a i p e r i a l g m i n tukemisesta, antautui-1 ten vzitoj&t. h ^ e m o n i a n aTa?gA^f^ FF^*»'^ fcapftaTrgmfn
KrMaidlakeD [lillKlh
leiiiemme on julkacssot p a l j o savteiitoa, j o k a paljaäaa imperialislien
sotasxiormiielmia j a -varusteluja. J a se tulee jatkamaan lÄnän aineiston
julka^emista. Imperialististen sodansymiyttäjäin h a r j o S l ^ pasifististen
fearbakuvilelmrea Icvittättninen o n o s a nHden söJasaunmtelmist^ Se on ^
tärkeä askel s«<!anvalm&«clussa- Sc o a t a r p C C T työläis^
miseksi. Mutta lictoisine työläisille imperiaiistien valheellisa-a<ien ja \
tekopybyy<!en pettäya tarkottss käy yJia iIjMeemm3bi. 3Iilloink^ Kaisiötch knkouksösa toirstaina
nen ex ole ollut välttämättpmämpää näiden vaikeiden paljastaminen kai­kin
mahdollisin tavoin j a valtankamoukseHtsen vastahyokkaykäen teke­minen
niiden myrkyllistä vaikatasla vastaan. Tassa tehtävässä täytyy jo­kaisen
vallanknrnoaksellKen' työläisen täyttää vallankumouksellinen vel­vollisuutensa,
-— flJ^^&er.
reformistfsen hävityksen ibpeU
yogomcaan ratomngam muodoksi. fkan^TitnoInejge^ Jotka eivät Menneet " t i a vaHankmnoasta J a sen etuvarus-t veistä.
I seksi j a hajaannusten hävittsmiszkä
_prpletari3a-[kansainvälisen - työväenlSkiasea rf-
ImperialisHset hyimet Nicaragaassa
Kuten tonnetlu, pieni Latinalaisen Amerikan xoaa, Nicaragua, on
cllat pitemmän aikaa Yhdysvaltain ja
cn vielakssif ktrjotetaan yhdy^altalaisi^a tovcrildidissa. Yhdysvaltain
suurriistäjät eivät sainkaan erikoiset himoilsc Nicaraguaa v a i n Nicara­guan
vaoksi, sillä se on yerratlain pieni maa. Mutta kysymyksessä on
laajempi suunnitelina, johon yhtyy ennenkaikkia
Sen simnnitelman ptiblesfa pobtui selvemmin Nicaraguan kanava-kysymySy
jonka suhteen Yhdysvaltain; hallitus, pääomamahdin asijoitsi-jana,
on jryhlynyt käytännöllisiin toimenpiteisiin- Imperialistiseen sota-varustelaon
sisältyy iraden vesztiim tarvis Keski'AmeTi^^
on kalsotla sopivaksi liep'aikaksL Siitä on lohtanvt Ybdjsvahain sdli-laaUinen
'^saojdas" Nicaraguassa. Eitsin täytyi sotilaallisella "suojehi-sclla"
ottaa Nicaragualta kanavalupa, joka on jo otettu, vieläpä **ainai-sella
oikeudella".
Kanavan*, rakeintaminai maksaa satoja mjjjooniau malta se ei asdUi
egteeksi. Imperialistiset vallotussnonnitelmat viedään perille huolimatta
eitä kuinka paljon ne aiheuttavat kuluja.
Kongressin paatoksen mukaan ovat kanavasuunnittelijat parhaillaan
(dtemässä pimistuksia nttden sotaväylän suhteen ja työt tietysti aletaan
mahdollisimman pian.
Panaman kanava olisi riittävä rauhanajan liikezmetlä T a r t o i , mutta
sotasuunnitelmat vaativat myöskin Nicaraguan kanavan. Hondurasissa ja
Porto Ricossa on myöskin Yhdysvaltain imperialistien "vaiknttimet" toi­mimassa
siihen suuntaan, että niiden maiden lupa myöskin saadaan kaL-navasuunnitelmalle.
Näiden maiden samoin kuin Nicaraguankin väestö,
vastustaa imperialistisia otteita, ja siksi tarvitaankin' sotilaallinen "suo­jelus."
•
Nyt on Nicaraguasta kirtsultn pois 1,200 Yfadysyallain scdilasta,^ mut­ia
se ei kuitenkaan merkitse ^^suojelemisen" lakkanftamista. Nicaraguaan
j ä ä edelleenkin 2400amerikalaista sotilasta, joten Yhdysvaltain kein
telayhtymien riistOKjfli^eadet, niihin luefttma kanavaoikeus, ovat kunla-rui^
jeo. piipityksessä. J a vain siten ne ovat päteväL Imperialistien ase»-
T o i m i a vähennetään Nicaraguasta vain sikäli, kuin vallotussmmnitelmat
*näyttävät olevan vankalla pohjalla, mutta ei siinä mielessä, että Nicara­gua
jätettäisiin rauhaan. _^ -
Toisen* krnisaiuvälisen Baselin manifesti, joka v. I92I antoi arv<M-telunsa
juuri sellaisesta sodasta kuin v. 1914 alkanut sota oli, eikä so­dasta
yleensä (sotia on erilaisia, on rallankumonssotiakin),—- tämä ma­nifesti
jäi muistopatsaaksi, Itka paljastaa Toisen kansainvälisen sankaa
rien hipeälHsen vararikon, hädän koko loöpiomaisnulensa. -i.Toisen
kansainvälisen sankarit kiertävät yhta huolelliset tämän manifestin ne
kohdat, joissa puhutaan täsmällisesti, selvästi, suorasti juuri tämän tnlcr
van yhteydestä proletaariseen vallankumoukseen, — kiertävät ne yhtä
huolellisesi kuin varas kiertää sen paikan, jossa h i n on varkaiden
Icfanyt--r Len/n. ~. - ' , - •
I pma fcggfresteltan seuraaTza: K n n
viliae kokcu>5e£sa c l i yksi uusi jäsen
^lägyt erehdyksessä kuouxfaccottanzat-'
t a . n i i n Jo^u tovereista lapasi selostaa
fcäneHe asiaa, joten usvataaa että. hän
V a l ^ ^ i 3-heniiBen ktanitea^ joka lo^• m o t t a u t u a a t f c a a n , Esahdon^esti s i i - f m l S Ä r että.ne voisivat t o l s v a i s i i i d e s sa
p n m s K t i järjestää tämän atamaölai-rtäkia syystä, että heitä t a r v i t t i i a f t a i s t e l l a frnrrtaTT^giia vastaan, käyttää
feigmden- Lctet£iin aTgsknrmtealta fag- [ paQrötotgomarerna Ja muina t o i - i m s S ä saadut tiedot hyv
m t . t e r j e ^ ä , ktsik^en haalin pyyntöä' mitsijoina- . Naisten fciipailassa kil-?Eäyttää siltä, että undelU
äisesa; s U S
Ce sakupeSvö^-
l4iettiin Tcrcntosta Suom. Jäzj. äh-1 ottelaaa osailistai ainoastaan kaksi' yksimisIiEen' että se vmsi vananst^ste-teetötä
tanst fciri^rmä fccskjen : ^ s s i - j Sameaankin, ^ k o ki^jailajen ajanlfcn saraittaa.
ryntäystä, vaan kirjelmä sii-r retti-in *
seaaavaan kok«dseen. irnnTtifT7 fce-
txdee regt<an jonkknomnme j a me t e r - ^jnhTäkfTmffcealta raportti, j<Äa o l i
vetuHeeca otamme hänet vastaan. O r - hyvä fcäifciUe.
kaniseersja H m c i t t i että hän fa, toi- f Organiseeraajaa raportti hyväk^jt-nea
toveri ovat myyneet l ^ ö l ä i s - ' jaFtön. K . K . famätealle .myöiuMttiin
talcnpcikaisnaisten lehtiä yfct. SIO f b&sJi elek. 18 p. Utapäiväia yhteisen
edestä, joka hyväksyttiin. kokmrksen iHtoa varten. Nais
y«'^ku<**^'?*fn ptonggnfriäTnj^ycr^»»»;^: mrönngttiin h^nK feskivfikkona öck.
lajien palkan sahteea, vaan cpetta-11* p. ka^kaiitamaa pitoa varten. K a -
Jien taholta ihnexd etteivät halua m i - s hastonhoitaja luki raportm. Joka h y -
t§än palkkaa. Mutta naisliitto päät-1 »äk^rttiin
ti korvata heille ätte kun sa^ff^ffn ra-1 Seuraava S. J . csaston k«&us pide-tään
elok. 20 p. tai-iltana huvi-k
e l l a mitä ovat voineet. Joitakin
heikomaiia osuustoimintaa ymmär­täviä
o n antautunut niine t a s n a t t a -
j i k s L K u i t e n k i n monet palautua Jäl-
Eeea osuuskaupan ostajjals^ nähty­ään
tyhjäksi sen edun, m l n ^ h n H -
vat saavansa yksityisiltä ja. fcatjic-kaupoilta.
K i l v o i t t e l a o n lakaimrnt
j a tuloksena o n useamman j f e r t y i -
sen kaupan lopettaminen, ^^Ssmoin
on yksi ketjuksuppa tyfeJenaetty-vaöitsi
fcyhnä p i l v i i i e a fTTna, hienoa: LoiEösi lausun omasta j a ylasöa
sateen aina tuoa taosta täydentäes- [ sruclesta ktftck^parTne ukranalaiselle
sä Juhlatunaelmaa. fcrkstaille ja tcivcmme että he Jos--Työväen osuuskauppa o n kaää
KiljRailuJen loputtua alkoi sitten J cois vastakin kävisivät mefFIä v i s r a i - vastuksista huolimatta edistynyt Ja
ylemea karkelo. Jossa e i enää kyi-;lanäytäntö^ antfBTrq.'v=a. — M . P . t ^ » - - .^-..^ .-^
mä flma päässyt suurestikaan vai-1 ~~ ~ ~
kuttamaac ' V
VTirir{<;AlrnTOrfTqi«;t/TT taholta oli tie- f t<TimfkTmTTan k(&Guksen j5T««g*j^ P a l -
dctettu että he tarvitseäsivat lisää r a - tärkeitä asioita. Jbfeainai pitäköön
haa rttokamaksaihin afcä poistalo&n- [ mJelessään. — VaKttu. /
häihin. Päätettiin Hhettää $ S - J a
sitte Bhetetäätt lisää kun '^-»r^aj^-n n-f
tftmiTTa. ; • ;^
Keskusteltiin Tuhkasen poikien suh- [ |
teen. kun heillä ei d e kotia &käil
kortteeria, vaan ajateltiin että olisi p a - 1
ra:^ jos vertaisiin saada pptkataToITg
heidät sijotettua asumaan |a myäekin
f Eri {mMakimmha
ruckaan, n i i n jpcikien p^kin voisi huo­lehtia
heistä, koska hän on n y t työs­sä.
Mekin naisliittona koetaimne teh­dä
parhaamme heidän edukseen.
K u u l t i i n fnMalrmnttJqTi rapOfttL
l ^ t e t t i i n pitää ntamat eisän toverin
hyväksi, koska h ä n ^ cm oQut sai­rautta
j a <m iscperfaeinenJ;,siIQ emme
tiedä kuka meistä kniloiäfctn joutuu
avun tarpeeseen: työläisellä ei ole e-lämä
taattua. Olemme r i i s t o ^ e s t e l -
män kahW<Ka K u n koetaaune aina
Rosegröve, Ont.
Ro«etioi>eu a n i o 4 * a s t (m k c M J u U at
Ne ovat sitten ööeet Ja meimeet.
yiätuyaa ukko ei näyttänyt tänä
vuonna saosiolltsenmialta näille u n i -
on Juhlille, kuin mitä se oH e d e l l i ­senäkään
kesänä, vaan varasi Juhla­päiväksi
kylmän sateisen ilman, p e ­lotellen
täHä tav^Oa ihmiset pysy­mään
kotonaan. Ainoastaan pieni
, _ kouralKncp ymiiärxstön farmareita
jcukona toimme auttaa, n a a p a a - metsämiehiä oH askaltaatuaut
^mme päivästä t^sem j a samalla kaikesta huoKmatta saapua juhla-kasvatamme
taofckapohjaa meidän kentäUe. Ktempimatkaisia o U myös­kin
luultavasti pelotellut ajatus t e i ­den
huonoudesta, näin sateisena a i ­kana.
Myöskin vaikntti yleisön v ä ­hyyteen
suurelta osaSta se, että
suurin osa K i r k l a n d Laken suoma-l
a e i s t a autojen omistajista ofi osas­ton
Järjestäniällä huvimatkalla T i m -
m J T T s i s ^ , joten kirkland-Iakelaisten
Kflpailatulokset: Miesten viisiot- i " : ' " • • •
t e l u , fci^iailalajit: kuula,' kiekko, pi-51 T V K f T Y P I I 111)111*1111
tmishyppy, kolauloikka Ja lÖO m. H l l i l y A CN lifUtClLll
1> K . S a l o , V i e s t i , 316.03; 2) Y. i ' * v » « « i i v s u a a u uv
Teilpo, J y m y , 304.13; 3) E . Järvi,
Jymy, 284.53 ; 4> M . K a u p p i , J y ­my,
283.80; 5> F . N i e m i , Jymy,
281.20: 6) M . Tuomi, J y m y , 2T5.28.
tulee myös edelleea eidistymaaa, sir-
TOROSTaS TRITYKSEX K I L ­P
A I L U T
lä .se o a saanut k a i k M e a kansalE-suaksien
kannatufcyn. Jfeenfetönä
f on useampaa kaasaOisuutta, vaOcka
11 l i i k e alkoi etupäässä soomalszäen
I [ aloittamaaa. Johtokaaaassa o a use-
_>rampaa kacsaHöuutta J a ' spfrrrr ou
j todisteena kaikkien kiutsalEsoaksiea
Joukkoliikkeestä. Kuitenkaan emne
saa Juopua niistä tuloksista, mitä oa
— ___—, _j.—j., ^.^^^ jo; saavutetta, vaan on perittävä
Parhaat yfcsrtaistalofcset e r i l a j e i s s a : ! "^öime TT?ana^i-pmpt suoritettiin T o - eteenpäin J a pidettävä oaisskaappa
Kunlantyöatö: 1) K . S a l o 10.27, 2) j r c a t c n Yrityksen järjestämät k i l p a i - i työtätekevän luokan k a u h a n a . Mo-
1. Teppo 9.46. Pituushyppy: 1) [ lut Dcm-Iaa-^scn kPUTänä yleistät a l - j ^et kaupat ovat lakanneet ofeatgta
Y. Teppo 5.23, 2) K . Salo 4.99, 3) I kc-ihnajuhlain yhteydessä- K i l p a i l a - j työtätekevän luokan kaurooä, fam
M . Tuonri 4.90. Kolmöoikka: i^.la.^eihin fcuuhn: naisOIe m m. juoksu,t ^^^^ päässe-t ensin työSäiÄsi kns-
K. Salo 10.80, 2) Y . Teppo 10.62, niiehiHe m-juoksu, ammattikun- nousemaan. Näitä fl-
3) F. N i e m i 10.35. Kiekko: 1) ' " - - -
K. Salo 30.48, 2) M . Kauppi 27.21,
3) E . Järvi 25.48. 100 m : 1 ) Y .
T e K » 13.7, 2) K . S a l o 13.9.
Naisten kolmiottelu: L a j i t : kuu­la,
prtuuAyppy Ja 60 m - 1) Selma
Lindros, lato, 175.64; 2} H i l ja
Hotanen, Into, 153.45.
P o i k a i n alle 18 v- kolmiottelu:
1) E . H e ! a , Jymy, 158.30; 2) B .
V a i n e n , Into, 152.87.
P o i k a i n alle 14 v . kolmiottelu:
1) Y . H i l t u n e n , Into, 178.18; 2)
V . Väisänen, Into, 140.42.
H k k u p o i k a i n perunajuoksun voit-t
a i n välineu 4^-400 m' viestihjtHdBU
j a kohniottelu (200 m. ju<äsu. kuulai
j a pituushyppy.). Osanottajia o l i a i -
nofista^^n tmmeaqjanevasta seurasta.
muua muassa, kuuluisa keskiiä&äin
matkain j a t & s i ^ Yrjö Jcä^a. Tulok­set
seuraavat:
343COm. juoksu: 1) T . V a r e n 10,35;
2> J . H e i ^ i m e n ILOO; 3) R Nikander
11.10
4x400 m. viesö: D Metaffimiesten
joukkue, 4Xn: 2) PuumiesteB jocMme
3) Käätälien joukkue 430. V(Hfc-taneessa
joukkueessa juoksivat T^inö
Penttilä, Yrjö Jc&ela, Laine j a O i -
Iccybäli^ön luokkataistelussa.
I d e t t i i n kiitävä nyrkUlehti "Q^än
Ahjo", joka oli palautettu Cobaltin
palsliitosta. Matkan varrella cdl k e r ­tynyt
kauniita mf«.wiri^»/t<«riff k i r j o i ­tuksia,
j o t k a ovat meiHe suurena hyö­tynä.
" O i d n Ahjcf päätettiin Tähiptt^
heti jatkamaan matkaa j a toivoanne
eitä kunnialla pääsee syntymäkotansa
Timmtnsiin tuiskusta j a tuulesta huo­limatta.
-•^
ti Yrjö Savola, toisena .4rvo K o r - | ° °^
hoaen. f Naisten 60 m juöisu: 1) A . S a a r i -
K i l p a i l n n tuloksiin vaikutti huo-aoatavasti
kyhää ilma • Ja pehmeä
keattä. — K a l k u rL
cea; 2) T . V u o r i n a i ; 3) I . N i e m i -
Nipig:on, Ont
^ ^ ^ ^ ^ - T ^ n f l r n f i T f I IIII
S. J . UL 4 p nä
hzettiia Thnminsla osastotta tullut k i r ­jelmä,
jossa, pyysivät haalia. Khrjehnä
päätettiin jättää hnvittBmik nalle.
Myödrfn luetäto Metsätyöl^stoi
järjestöltä tulhit kirjehnä Port A r t h u ­rista,
jossa pyysivät että jos Saoma-lainen
Järjestö voisi avustaa rahalH-sestL
Asiasta keskusteltiin j a jäätet-^
t i i n , että osasto tounii tanssi-iltamat
perjantaina t k , 9 p. ihnan vtmkraa.
Jahlavieraiden Inka sapätui urhei-1 antoivat ukraaalaiset ;äällä smanalai-sella
haamia 3 j a 4 pt t k . Heillä <äi
fc"P"1^rta scättokappaleita, Jcdta h a r -
lijoihin-
J a h l i e a pääasiaHisempanar ohjel­mana
oli u r b e i l a J a tanssL Muun
ohjelman suorittamisen Juhlako mi-tea
ehkä syrjäytti vähäisen yleisö­määrän
tähden.
K i l p a i l u i h i n , Jotka paikalHneh u r -
heOuseura Into oH Järjestänyt, i l - ,
mottautui 7 toisten seurojen u r ­heilijaa,
näistä 5 K i r i d a h d Laken
JtHtellessa cm p a l j on ^nötä tetoty, n i in
että kerran mekin k m v m pojat saaton
kuulla OikPfn taHit>TK^ mrmjlrlri^
v i e B 4atten päivän ohjehna aivan fl-maiyksf,
kun <äi snmnmtai, ettei v d i -
C Q i . Aikoja ei otetta.
Miesten koImTottehi: 1 ) V . Penttilä
19Ö51 löst.; 2 ) Yrjö Jokela 190 IHSS.;
3> B. J a c s s o i 1 8 4 J 3 : 4) R . Fi&ämäki
177.38: 5 ) E L T^arvaxcen 17405.
miöitä e i o le täällä olemassa, iaatta
ne ovat helposti t a l e v i a . S ä s jo-kaiuea
oaiaa osuuskaupaa yn^öriBe,
aataea a l l e Jakamattoacaa kanaa-tuksea
J a hyvää tahdon v m f i sitä
vointinsa Tn-nlnaan eteenpäin. Työ­maa
on osnusIfikkeenämTra hyvin
s u u r t Sillä o n p a l j o a vfelä triitä-vää
kuluttajäväestön hyväks. M o ­raa
osCTJfi^nfmiTitalfiirt-*'*^ haaroja
olisi tarpeen. Y h t ^ s t o i m i a r a l l a me
aiitä saamme. EHei ne töds käden
käänteessä, nopeasti, s i i a tafevat s e
a j a l l a a n , t m yrrt&nme.; Me tie-däaime
olevan vannoatane£s vihol-
TIMHINSINTYOVXEN OSUUS­KAUPAN
liikevaibto on tämäa vuodea a l k a -
liäa suomalaisäsakza osouskaupal-le,
Biutta ei tnle niisfä välSiäS, ot­taa
miistä esimerickiä, vaan talee
ynmtär^a, että niitS on. kxikfciaHa
missä toinm työläiset. Saikid evät
voi.ajat^la ziiinlaxEn O B hrtä, vaan
niin, kuin heidän harhakäafiteessä
määrää. ' Jokaizien osansfcmnsaax Jä­sen
imolivntieikokouicseen, j i d a pi­detään
tämän'kuun 18 päiväaä kel­lo
10 aamnSa, saonoJazsdEIa Etaafil-la.
— - Vasta JouUcooB yM>nyt.
puoliskolla ollut Johtokunnan idos-
>„ t w - — antaman selostuksen mukaan v i i
2 j ^ J ^ t ! ^ ? * ^ ^äsääxqää^neUännesmilJooaaa. J ä s e a a ^ p n i
ottaa. M u u t m kuntaa otkesterin k a a t - l e a tuhaanen. Tnn «3^^+^ ^ L S i ^
nemjaa, näistä 5 K i r k l a n d Laken t a kootut varat k ä y t ^ ^ n tnSSZ^SL^^ST" »»yttaa hyvalta
J y m y ^ Ja y k s i So. PorcapiaeaIsoudessa t y ^ i a i S ^ l S S v ^ S - ' o t t ^ huomioon
Viestistä. Nämä k a i t t i miesten s a r . k o i t u k s e e n , ^ r ^ r i ^ S l E ' S f ^ ^^
Jaan, paitsi 5^1 i d l e 18, Johon ^ S S J ^ s t ^ t ^ ^ 5 ^ £ ^ J ^ ^ ^ i ^ ^
omasta seurasta « osanottajia 3 - - « a a jälköäisistämme t i ^
YHTENÄ TJUtKEXNÄ IfcHiAVA-NÄ
osuusKumnssA,
esiinl^köön ne fcanppoina, k^pootei-na,
ruoksdoina tjots^ on rmSstas-toiminta,
sillä janri se aittaa osons-toimiaaälle
joidicafiildbeen nmadon.
Monesti unhoitetaan vaKstosfamgin-ta,
koetetasm vain kansi^aa^ j ^
kettä: saada sxmreksif' tinnin nmiilii
mikä vaaza sen yks^pitzalöext toittim-nan
tuloksena vöi oSa- Kun pe­rustetaan
osoDsiiike j a innastnksea
eri