Vapaus, January 28, 1926

              LikkataisMa Ganate v. 1925
IittpfentisB» käydyn v ä i^
dessä^anriot konservatiivien jolitaja
Meig^en ra Inkamäa-
T&n noin eadaksi tnbanneksi ^ ndka
mm.
:'tie6ä: eitä^' että ndin .puolimiljoonaa:
'henkeä olivat: joko suoranaisesti tai
''^epäsQorasti .toimcyentaloonsa nähden'
vziippavaista: aimoista.- Canada an­taa
valaisevan heijastuksien siihen
..syvälliseen pulaan, mikä on horjut-
»;.tannt kansainvälistä 'kapitalismia <80.
v^dan jälkeen, kaikista ''vakiinnutta-
^tnis^'-8aunnitelmistä huolimatta. Eu-tx
«palaista pääomaa, mikä avusti suu-
- ressa määrässä tämän maan talon-
• dellisten «dellytysten kehittämistä, ei
ole enää saatavissa. Amerikalainen
'pääoma on alkanut tunkeutua maa-rhan,
mutta ei siinä' määrässä^ eikä
sellaisen maailman tilanteen valli-tessa-
knln Sir Wilfrid Lanrier toi­voi,
kun* hän jtnhmanrohkeasti en-
!/ nusti,;että kuten 19 :sta vuosisata on'
oUot Tuin 20 mes vuo­sisata
koulun Canadalle.
TySttoniln .liikehtiminen
af}li^iv"> Tuhannet maahan tuotetut siirto-
^..;;^^dJ9et olivat suuressa määrässä^^^^v
tläki'" ««/'JP'***'"^ siihen, c t ö suuret joukot
P l - p V ^ - ^ Canadan työläisiä oHvät pakotetut
taloudellisten V alojen :pakottamlna
siirtymään Yhdysvaltoihin^
kesldunääräistet palkat; olivat puolta
' ' , suuremmat,^kuin Kanadassa makse-^
'^^ ; : Riatiin jääneiden iySttomien
' ' keskuuteen perustettiin ty5ttömäin
yhdistykää,: joilla oli tunhusanana:
tyot^, '*ai täysi ylläpito. Työttömät
itse-otfvBt ;.toimeliaimpia ^ssä^^^^^l^
hotustyjospä. Ne ty.dttomäin n^uvos-i<)
itfca'ntaoäostettiin eri palkka­in.'
Omoidenkeskush(^iayc^^^
aimksi. Joissa työttömilläkin «li
edn8tuk8enBa-i4ankesivat roikkuvan
toimeliaiiluuden tilaan. Nämä tySt-tömäin-
järjestöt olivat melko kirja-
< vaa .joukkoa, mikäli taisteluhalu ja
f Hv 'j 'lao^atie^ouuns olivat kysymy^tsessä;!
Äeniä tySmydnnytyksiä'saatiin kiin-
' /»alliiUta viranomaisilta siellä j a täälr
(fi^"-^^'' lä, mutta kokonaisuudessaan kieltäy.
^ tyi porvaristo ; tekemästä mitään.
, ^''G4lgarynty,Stt&|n5t järjestivät In-
-'' -nosttineen itaarssin Alhertan; Jj^^^
Siunnan vGreenfiel^in hölHtok8en''pa-keOte.
y Torontosta läh€tejl*iin|}riniw;
«jden : :> k
'/f y.ni« edöstava .lähetystä OttaTiTäan^
< vaatimaan Kingin hallitokselta <ty5tr
tdmyysvakuutuksen alullepanemista,
J f , ^ ' '"aiutta se koTitafiiKinjfinvimartclevan
^"L'-',- ' i a uppinisk^sen i vastauksen,' .että
«eUainen iäinfifiädänto ei kuulu' BtH
tid»' mHh »minta "Actin S f Caiiar
Kixj. Maurice Spector
"MaltiUinen". johto
Siihen menne^ä kehittyivät asiat.
R i r i n "maltaUnen" presidentti Mc^
Leod toimi konservatiivien laskuun,
niin pitkälle kuin heidän yhteysmie-hensä
Harringtonin — joka oli Mc-
Leodin lakiasiain neuvonantajana -
il
m
ml i i
sm
.^r^tT.CJ-^anpetÄ^itf^^'^ mukaan liitto
; . haUitut^äiVatapiiriih. '
' • " Nova Scotian Uitteln
Vdöden, Jiuomättavitf taistelu oli
^ Nova ^Scotiai^ ikäivostySläisten tais-te
•
M.
/kymmeneUä prosentilla ja kun^tya
iäiset Ideitäytyivät myöntymästä'^sii^^
. lien, niinBesco ei ainoastaan kiris-
' t ä n ^ työasdlktiar vaan päätti' näan-
^ Jnyttää/lclivostySläiset, , kieltammiä
•. Iieiltä ItH^tott myymälöissään. K aP
ydstyöläiset vastasivat lakolla. Huo-
J limatta heidän urhoollisesta vastus-
> tuksestaao, jfotä kuvaa sellainen täis-
, teluhenki, -mitä osotettiin mterfor-
' din voimalaitoksen vallottamlsessa
..Vv M t ~4^1oinf kun BesCo pani rikkureita
' Nfcyöhön, Diivat kaivostyöläiset PJBTUS-y^
l-.. 'teellisesti .lyödyt viisi kuukaiitta kes.
' * tantan taistelunsa jäikin. > Siihen
ovat: syypäinä Canadan ammat^är->
fi!iestän taantnmukseUinen'!johto, 0^
i - i-aiadan^^^
'm o f L.' kansainvälisten järjestöjen vir-iS::
kailijain : rajottamat - säännöt ja
"::>ptinttuva itsenäisyys, sekä piirin joh-^
:v:dön: selkärangattomuus. Ammatti-
/ jäljestä teki viidensadan dollarin
;->'vsuuruisen> lahjotuksen ja pesi käten-i
i'6ä:^--: vaati, että
.i Ammattijärjestön toimeenpaneva >ko-vv'
koko maata
:v:ikä6ittävän Canadan työväen konjfe^
:; xenssin- päättämään suurlakosta,
K kohtasi virallisen vai-m
tekemät.. suunnitelmat edellyttivät.
Vasta monien kuukausien jälkeen
suostui hän poistamaan kunossapito-miehistön
kaivannoista. Besco ryh­tyi
lähettämään rikkureita, jorta var­tioi
sen yksityispoliisit. Kaivostyö­läiset
tulivat äärettömän nälkäisiksi
ja puhdistivat yhtiön myymälät.
Hyökätessään lakkovartiossa olevien
kaivostyöläisten kimppuun, ampuivat
yhtiöni poliisit erään William »Davi?
nimisen - kaivostyöläisen kuoliaaksi.
•Konservatiivien odottamat ^maakun-:
tavaalit tulivat; käsille. He antoivat
kaivostyöläisille kaikenlaisia lupauk­sia/
jos Armstrongin hallitus knkisr
tettaisiin ja heidät asetettaisiin t i .
lalie. Tämän > kaunopuheisuuden har-haanjohtamina
auttoivat kaivostyö­läiset
Armstrongin hallituksen kukis-:
tumisessa,:mutta tähän mennessä ei
heidänhyväksecn ole tehty mitään,
jos ei Nova Scotian hiiliteoUisuu-den
olosuhteita tutkimaan määrätyn
kuninkaallisen komissionin asetta­mista
katsota '^minkään iarvoiq<&ksi.
.Kaikille British Empire Steel Cor­porationin
hävitystyöhön tutustuneil­le,
ei ainoastaan .kommunisteille,
vaart vieläpä osalle ; edistysmielistä
porvaristoa, i>n selvää, että «i o]e
muuta- pelastuksen tietä kuin kaivos­ten:
kansallistuttaminen. . J a se on
todennäköisesti viimeisin asia, mitä
kuninkaallinen komissioni ivoisi suo­sitella,
tai jonka toteuttabiseen hal­litus,
ryhtyisi; jos sitä suositeltaisiin.,
Taistelu Aibertassa
Tultuaan lyödyiksi pitkäaikaisessa
.taistelussaan vuonna 1924, joutuivat
läntisen Canadan kaivostyöläiset uu.
delleen palkkain alentamisen ja
"komppanian union!' käytäntöön pa­lelemisen-,
kohteeksi. Sulkien kaivan­not
kullakin leirillä kerrallaan, npe-f
nestyivät; työnantajat^ päästen va­paiksi
U. M . W. of A:8ta ja onnis­tuen
palkkojen alentamisessa,. joka
saattoi alemmaksi, vuonna 1923 -val-lintieita
palkkoja; Crow'8 Nest Pass
alueella; missäi tämä hyökkäys alo-tettiin,
menestyivät työnantajat niin
täydellisesti, ^«ttä huhtikuussa -1925
oli jokaisessa seitsemässä. kaivan­nossa,
käytännössä. erilainen palkka-.
taso. Viideksä työskenneltiin "komp­panian
'Unioon? kuuluen, ja' ,kah:>
dessa ei ollut merkkiäkään järjestäy­tymisestä."
'
Uudelleen jSrjeatamtnen
Vasemman siiven; taistelijoiden
johtamina ryhtyi suuri joukko kai­vostyöläisiä
melkein he^ uudelleen
järjestämisen puuhaan., .Kesäkuun 1
päivänä pidettiin epävirallinen neu­vottelukokous,
missä laadittiin kaik­kien
CroVs Nest Pass alueen Jcai^
vostyöläisten yhdistämlsoh|jelma. Tä^
mä,i^. suunnitelman puolesta harjote-tun
kaksiviikkosen « agitatsionityön
jälkeen, hyväksyi virallinen konvent-sloni,
jossa oli edustettuna' kalkki
kaivannot, lukuunottam^^ ^yhta
'(^ernle), yksimielisesti sanotun 'oh-j6lman.
Qrganisatsionikomit|;a teki
pikamatkan alueella, pitäen joukko­kokouksia
ja muutamissa tapauksissa
päätettiin ."komppanian union" va.
rat Juovuttaa uudelle unioUe, en­nenkuin
työnantajat ja heidän kä-tyrinsä
pääsivät selville liikkeen va­kavuudesta.
Kahden viikon kulues­sa
olivat- Crow*s Nest Pass alueella
olevat kaksi älapiiriä, jotka olivat
olleet perusteellisesti lyödyt ja ma­sennetut,
tulleet uudelleen melkein
sataprosenttisesti järjestettyä uuteen
järjestöönv (Mine Wbrkers* Union of
Canada), käsittäen yli kolme tu­hatta
miestä viidestä piirin tär-keimnystä
kaivannoista.
Ligniitti-alueet
Drumhellerin laakson taistelijoiden
johtamina olivat ruskohiilialueilla
työskentelevät kaivostyöläiset onnis­tuneet
torjumaan palkkojen alenta­miset
ja luottivat "kykyynsä pys3rt-
' kenemisen. Keskiluokka vaati lisäksi tää käytännössä vuoden 1924 palk-
{kpnservatiivipuoloeen kautta jo- I Icatason ja~ järjestönsä. Mutta seu-ii-
-i
1
^< 'ka käytti-:tilannetta lyödäkseen l i .
V beraalipuoluetta — uutteraa toimih-luokkataistelu-
^-.liengen tappamisek^ vuodattamalla
'.h
samalla -vaieten taistelun to-f
videlli^ista kapitalistisista Vaikutteista 'f"*'''', ' Se avustus, mitä kaivostyöläiset sai­dat
U. M . W. of A:Ita oli pilkaUi-
Ben mrtätön: Venäjän työläiset ja
r i - , ' i" iPJTofintem osottivat jälleen käytän- m^'''> «JDliistä kansainvälisyyttään lahjot-
O^^^/;>'-tamalIa -viisituhatta dollaria lakon
^^^ÄX-mms^vois^xi. ' Kommunistipuolue
' i i
II
f.>'',fuuia|a lisää työväenliikkeen keakuu.
raten Crow's Nest Passin mielten
uudelleen järjestämistä, lähestyi
Sherman, U. M . W. of A :n tämän
piirin presidentti, työnantajia ja va­paaehtoisesti
tarjosi hcHle palkkaso­pimusta,
jossa palkat olivat niitäkin
alhaisemmat, jotka monet miehet oli­vat
pakotetut hyväksymään täydelli­sen
tappion ja heidän järjestönsä
tuhoamisen jälkeen. Tätä sopimusta
ei koskaan; alistettu miesten käsitel­täväksi.
Siitä e i sallittu mitään kes­kustelua,
ja r samaan aikaan kun
Sherman ja • hiiliparoonit olivat so­pimuksen
allekirjottaneet,^jnlaistiin
paikallisessa sanomalehdistössä U . M .
W. -_of - Am ensimäisen varapresi­dentin
Murrayn, julistus,-jossa seli.
tettiin, että U . M . W. of A. ei tule
sietämään minkäänlaista palkkojen
alentamista j ^ Jacksonvillen sopi­muksen-
tarkistamista. On myöskin
merkille pantavaa, että-ei Liwett,
J . HL. - Lewisin erikoisedustaja tässä
piirissä, eikä. BlacDonald, kansainvä­lisen
toimeenpanevan kon^itean jä-,
sen^ kumpikaan' allekirjottaneet tä-'
tä.sopimusta. Sillä oli'kaikki yksin­omaisen
Shermanin J9 hiiliparoonjen
keskinäisen sopimuksen merkit ja
edellytykset. *
Seurani viipymätön kapina. Toi­minnan
miehet, jotka olivat aiem­min
onnistuneet pidättämään miehet
U . , M . . W* of A »sa: palkkojen alen­tamisen,
vastustamiseksi ja hiilipa-roonien
estämiseksi sanelemasta jär­jestön
politiikkaa, joutuivat nyt hau.
datuiksi miesten syvän tyytymättö­myyden
alle. Shermanin sopimusta
vastaan julistettiin lakko j a määrät­tiin
' kaikkialla ifBed Deer' Valleyssa
toimeenpantavaksi äänestys liittymi­sestä
Crow'8 Nest Passin miehiin ja
piirin muodostamisesta vasta- perus­tettuun
Mine IVorkers' Union of Ca-nada-
järjestöön, joka käsitti silloin
ei ainoastaan Crov/s Nest --Passin
miehet, vaan kaikki kaivosleirit pii­rissä,
Drumhelleriä j a kaukana poh­joisessa
olevaa< kolmea kaivantoa l u -
kuuno^amatta. Hiiliparoonit seu­rasivat
tavallista taktiikkaansa. He
allekirjottivat muutamia kaivantoja
käsittävän sopimuksen U. M . W. of
A :n kera ja pakdttivat jokaisen työ.
hön -menevän ^miehen. allekirjofta-/
maan j a hyväksymään U . M . W. of
A m "check-off" järjestelmän. Toi­set
kaivannot tekivät sopimuksen
Mine Worker«'* fUnion of Canadan
kanssa. .Yksi tai kaksi kaivantoa
työskenteli avoimen työpajan alai­sina.
Ja ynlin 'Saattoivat -Drumhel­lerin
laakson kaivostyöläiset toimeli­aisuudellaan,
vastustaessaan palkko­jen
alentamista jäi ylläpitäessään U .
M. W. -of A rta, / laermanille ja k a i -
vosparooneille tilaisuuden jaotella^
tämä > vallankumouksellinen^ keskus
j a muuttaa yhtenäinen j a toimelias
Red: Deer Valley Albertan kaivos­työläisten
mitä ' sekasortoisin^aksl
osaksi. M
: I •: • • • :• . •;. ..... , .-. .
:: Tässä taistelussa joutuivat vasem­man^
siiven ^taistelijat tapausten -joh.
donmukaisuuden ja taistelun luokka-luonteen
pakottainlna kannattamaan
niitä, jol^a taistelivat palkkojen
alentamista vastaan^ jotka tässä t a -
pauksessa< muodosti Mine Workers*
Union - o f Canadan jäsenten enem­mistö.
Kolmetoista -vlikkoisen kat­keran
lakkotalstejun kuluessa, jota
käytiin . Shermanin • sopimuksen voi­maansaattamisen
, . ehkäisemiseksi,
kaikki valtion voimat ^ asetettiin Sher­manin
j a hiiliparoonien käytettäväk­si.
:;Lukulstep järjestettyjen tappe->
luiden aikana, jotka, tapahtuivat lak-kovartioiden'ja
kirjavan,, kokoonhaa-litun
aseistetun vartijajoukon, pölli,
slen j a - rikkurien keskeA, vangittiin
122 kaivostyöläistä erillaiaten syyt-teiden
perusteella. 'Huomatulmpia^
niiden joukossa oli meidän erittäin
liyvin, - tunnettu toverimme Kid
Burns, joka' vangittiin kiHmeenot^
teeseen, niin vakavasti 'Syytettynä,
että: asiat käsitellään ylioikeudessa.
Työläisten, puoluttaminen
Johtuen välttämättömjf^destä puo­lustaa
.näitä kaivostyöläisiä ja p i ­täen
'mielessä, että me elämme mitä
katkeramman luokkataistelun kau­dessa,
joka vaatii tuhansia uhreja
työväenluokasta, perusti ryhmä edis­tysmielisiä
työläisiä Canadian' Labor
Defence Lealruen (Canadan työ-väen
puolustusliiton), jonka työ tulee y l i ­malkaisesti
olemaan • samanlaista
kuin Kansainvälisen Punasen A-vrut
ympäri maailmaa toimivien eri osas­tojen,
nimittäin ~ luokkasotavankien
puolustaminen. Monet ammattiyh­distysten
neuvostot o-vat jo liitty­neet
siihen, ja se on jo huomatta,
valla tavalla avustanut Albertan kai­vostyöläisiä
oikeudenkäynnissä.
Lemieux-Iaki
Liittohallituksen viranomaisten t a ­holta
julistettiin työriitaisuuksien
tutkimislaki -vuoden alkupuolella,
lain voimaa vailla • olevaksi: Työ­läisten
ei tarvitse vuodattaa kyy­neleitä
minkään sellaisen lain me­nettämisen:
tähden, joilla on lievin­kään
vivahdus pakolliseen so-vit^le-miseen.
Mutta meillä ei ole mi­tään,
jonka perusteella onnitteli­simme
itseämme, sillä se oli Lontoos.
Britith' NörtlfAmeri^ "^Act
•Mutta tämä salaneuvoston sekaan-j
tuminen on uutena muistutuksena ^silr
tokuhfaan työläisiUe siitä; että kaik­kinainen
tärkeä yhteiääninnallinen
lainsäädäntö ön brittiläisen valta^
kunnan viranomaisten armoilla. K a ­pitalistiset
viranomaiset selittävät
jatkuvasti British • North-America
Actin (Canadah - nykyisen perustus­lain)
olevan esteenä työttömyys-vakuutukselle,
kahdeksan tunnin työ­päivälle
j.n.e. Vastaukseksi tulee
Canadan työväen poistaa nämä nä­ennäisesti
oikeat väitteet, vaatimal­la
British North-America Actin mi­tättömäksi
tekemistä.
Yhteistoiminta porvariston kanssa
Luokkataistelusta ei voi kirjottaa
mainitsematta niitä toimenpiteitä,
joihin ammattiyhdisty^byrokraatit
ovat ryhtyneet," sitoakseen työläiset
luokkainvälisen yhteistoiminnan tno.
nipyöräisiin kärryihin. Tunnetuin
niiden joukossa on niin sanottu
"Baltimore and Ohio- suunnitelma",
joka on pantu-käytäntöön kautta ko­ko
C N. R :n järjestelmän. Tämän
suunnitelman -väittävät koneenkäyt­täjien
järjestön presidentti Johnston
j a hänen experttinsä Beyers olevan
.suunnitelman "työläisten kontrollia"
Varten. Tähän mennessä on siitä o l ­lut
ainoana tuloksena lisääntynyt
tuotanto, lisääntynyt työttömyys, l i ­sääntynyt
riistäminen ja suhteelli­nen
palkkojen laskeminen. Valveu­tuneet
työläiset ovat taistelleet " B .
and O. suunnitelmaa" ^vastaan toi­menpiteenä
saattaa järjestöt samalle,
tasolle työväen pankkien kanssa.
Ainoa askel työläisten kontrolliin
rautateillä voidaan ottaa yhdistämäl­lä
ja vaatimalla kansallistuttamista.
Liittoparlamentin vaalit
Liittoparlamentin vaalit johtivat
vanhaan ' kuluneeseen tulokseen.
Konservatli-vien ohjelmana (ainakin
yleistä kiihotustyötä varten) oli, k u ­ten
tavallista, kansallinen talouspo­litiikka
j a brittiläinen imperialismi.
Liberaalit taasen harrastivat enem­män
kansallista valtiollista ja nykyis-'
tä tullipolitiikkaa. Progressiiyien
enemmistö oli liittynyt Kingin hal­litukseen,
ja siten menettänyt maan­viljelijöiden
syvien rivien joukko-kannatuksen.
: Kautta koko maan, ei
sen vähemmin rannikkomaakunnissa,
kuin 'Ontariossa ja'lännelläkään, oli
vallalla äyvä tyytymättömyys. Jo­kaisella
osalla siirtokuntaa oli pai­kalliset
vaikeutensa ja vaativat niin
ollen erikoisia -myönnytyksiä. ['Mut­ta
mielenkiintoisin seuraus vaaleista
oli se, että Quebecissa käytiin vaali­taistelu,
sotakysymyksen ja, imperia.
lismin merkeislsä." v Melghen pelkäsi
vierailla Quebecissa j a niinpä kon­servatiivit
joutuivat imperialistisen
maineensa^ takia, Icäytännöllisesti
katsoen, pyyhkästyksi pois Quebecisi
ta. Liberaalit käyttivät, nerokkaasti
hyväkseen Kingin varovaisempaa
"tilannepolitilkkaa", ' esimerkiksi
Öhanakin . 'riidassa, viime -vuoden'
Eeyptin tapahtumissa j a äskeisessä
Mosulin rettelössä. (Voi olla vai­keata
]ciikutt^a silTi^okunta uuteen
brittiläisee||i seikkailusotaan, missä
Britannian voiton ja tappion mah­dollisuudet
ovat samanveroiset. Tus­kin
lienee mahdollista saada Canada
yhteistoimintaan b^ttiläisessä sodas­sa
Yhdysvaltoja yastaan.)? \
^Progressiivle» vasemman siiven
pippuriryhmä valittiin uudelleen.
Canadan Työväenpuolue ei menes­tynyt
erittäin hyvin.\ Konservatiivi­en
•snojelustullivillltys ;On niin ten-;
hoava, että. se pitää vielä työläisiä
pauloissaan. Itsenäinen Työväen­puolue
onnistui saamaan Woods-worthin
ja Heapsin valituiksi W i n -
nlpegiss^, johtuen kaupungin suo­tuisesta^
asemasta työväenliikkeessä.
Itsenäinen Työväenpuolue kieltäytyi
Kommunistipuolueen ja Canadan
Työväenpuolueen tarjoomasta yh­teisestä
rintamasta. Epäilemättä se
pyrkii tekemään suuren, numeron
menestyksestään. Vaalien jälkeises­sä
Julistuksessa teki Kommunistipuo­lue
selväksi, että se e l aina kykene
osottamaan sitä siuvaitsevaisuutta It­senäisen
Työväenpuolueen yhteiseen
toimintaan suhtautumiseen, jota se
osotti -viime vaaleissa lopumalla
omista ehdokkaistaan, tarkotuksella
välttää työväen äänien. hajottamista.
Kunnallisvaalit, joissa Kommunisti,
puolueen ehdokas sai y l i 2.-000 ään­tä,
on todisteena siitäy ett5, puolu­eemme
voi opettaa Itsenäiselle Työ-
-väenpuolueelle • yhteisen rintaman
tarkotuksen, ryhtymällä itsenäiseen
toimintaan.
Maut taistelut
Montrealissa kykeni vasen siipi
tulisen taistelun jälkeen voittamaan
taan. , estetyksi - palkkojen
sa oleva salaneuvosto, joka auttoi Amalgamated Clothing Workers-sen
päiviltä päästämisessä. Lemleux-laki
h3rväksyttiin alkujaan työläis­ten
parhaaksi. Ammattiyhdistyslii­ke
olisi vastustanut sitä, jos sillä
olisi ollut edistysmielinen johto. K u n
.sitten Toronton Hydron sähkötyö-
Iäiset pyrkivät käyttämään sitä uhat­tua
palkkojen alentamista vastaan,
niin työnantaja vetosi salanenvos-toon,
jolloin tuli' vahvistettiia; että
lakia ei ollut ko.sk^an tarkotettukaan
työläisten parhaaksi.
järjestön johdon pois Hillmanin . sa­kin
kannattajien käsistä, j a kannat­tamaan
ohjelmaa, joka on suunnattu
työnantajia vastaan, entisen "yhteis­toiminnan",
normaalituotannon, y.
miS. asemasta. Montrealissa ovat
myöskin turkistyöläiset eUeet lakos­sa
monia viikkoja työnantajain avoi­men
työpajan suunnitelmia vastaan;
Kansalliseen Katoliseen Unioon kun.
luvat jalkinetyölälset kapinoivat tar­peeksi
kauan "yhteistoimintaa" -vas-
. alentamisen; - Heidän käjrmänsätai»'^
tein päättyi; kompromissiin viToronr'
ton - jaOdnetyöläiset' ovat äskettäin
,;edistysimelisten: johdolla .voittaneet;
; taistelunsa parempien -työsuhteiden;
puolesta. Heidän vasen siii)ens3 -on,
yksi maamme lupaavimmista.
' f ' ."
Rautatieläisten konventsioni :
.' Canadian Brotberhood of RaO-way
Employees-järjestön -viime syk­synä
Torontossa pitämä konventsiöni
oli rohkaisevin sen-historiassa. ; Se
ryhtyi kannalttamaan- kansainvälisen
ammattiyhdistysliikkeen •• yhtenmsyyt-tä
Britannian j a Venäjän ammatti­yhdistysliikkeiden
. asettamien: suun­ta-
viivojen mnkaisesM. > Se ryhtjri
myös kannattamaan teollisuuslinjan
mukaista yhdistämistä j a kehotti jä.
senistöään liittymään Canadan Työ­väenpuolueeseen.
' • •
TaantumnkselHnen ammattijärjestö
Kertomus Trades Congressin kon-ventsionista
on vähemmäns micluis-
.ta lukemista. - Se seisoi taputtaen
samalla paikalla, jolla se on ollut,
koko - Tom Mooren hallitusajan. Ca­nadan
ammattiyhdistysliikkeen polt­tavana
kysymyksenä on sen itse­näisyys.
Siirtokunnan ammattiyh-.
distysliikkeella pitää olla vapaat kä­det
taistellakseen , vaatimukslensa,'
niin poliittisten kuin taloudellisten­kin
puolesta; ainakin sanaalla itse­näisyydellä
kuin muissakin noaissa.
Mutta konventsiöni hylkäsi jälleen
itsenäisyysvaatimnksen j a julisti ole-vansa
tyytyväinen. nykyiseen Cana­dan
työväenliikkeen harrastusten ja
tarmon kahlehtimiseen. Asiat eivät
menneet sen paremmin kansainväli­sen
ammattiyhdistysliikkeen • ylite-näisyjrttä
koskevan pää|;ö'slauselman
kanssa, 'r Kokous halusi kernaammin
seurata A. iP. o f L : n taantumuk­sellista
politiikkaa, kuin mainiota
Britannian Trades Congressin*- osot-tamaa
latua.
Erpamispyrkimykset .'
Ammattijärjestön • leikitellessä ja
A. F. of L : n kahlehditun .kontrollin
tullessa entistään - huomatummaksi,
menettävät Canadan ammattiyhdis­tysliikkeen
eri osien pyrkintykset, ot­taa
asiansa omiin käsiinsä, kärsiväl­lisyytensä.
: Äskettäin _ovat niin C a ­nadan
^hköttäjät kuin kattilasepät*
kin pitäneet yleisäänestyksen cana.
dalaisten järjestöjen muodostami-:
sesta. '
Vahemmistoliiketta ^ kaivataan
Elvyttävän järjestetjm vasemman
siiven eli vähemmistöliikkeen tarve
ei, ole: siirtokunnassamme ollut kos­kaan
huutavampi kuin tänään.. Kom­munistipuolue-
on jatkuvasti varotta­nut
kappaleittain eroamisesta. Yh­teinen,
toiminta on se, jpka saattaa
ammattijärjestömme aikansa tasalle.
Mutta vastuunalaisuus tästä eroa-misharrastuksesta
lepää Mooren
sammaloituneen johdon hartioilla. -
;
Canadan Työväenpuolue ' ^
• Tänä -vuonna pidettiin yksi 'innos-tavimnjista
konventsioneista, mitä"
mikään työväenpuolueen jakso on
milloinkaan pitänyt. Se oli Onta­rion
jakson- konventsiöni, mikä p i -
'dettiin Torontossa , pit&änäperjantai-na<-
Innostuneen j a selvän kpmmu-nistisen
johdon alaisena päätti kon­ventsiöni
hyväk^ä kokonaisen - sar­jan
luokkataistelukannan 'mukaisia
i a sosialistisia päätöksiä, kuten maar
ilmaa, käsittävästä yhtenäisyydestä,
kansallistu-ttamisesta,' y.-m.', jotka
ovat tärisieitä tekijöitä työväestön
poliittisessa valistamisessa. Toisaal­ta
teki Quebecin jakson konventsiö­ni,
mikä pidettiin joku aika sitten,
itsensä naurunalaiseksi hyväksymällä
kaikki ko-mmunistien ehdotukset ja
sitten ryhtyen tässä maassa tavatto­maan
toimeenpiteeseen; erottaen
Kommunistipuolueeseen kuuluvat jä­senensä.
Tätä yhteisen mntaman
rikkomusta vastaan on alotettu -voi­makas
taistelu lukuisissa unioissa,'.
jotka ovat hyväksynet päätöslausel.
mia, joissa vaaditaan erottamlstoi-menpiteen
peruuttamista.'-
Kommunistipuolue S
1925 oli jälleen Kommunistipuo­lueen
kokoontumisvuosi, puolueen,
ioka on maan kaikkien edistysmie­listen
pyrkimyksien sieluna ja sy­dämenä.
Puolueen neljäs Torontos­sa
pidetty konventsiöni : ryhtyi uu­delleen,
järjestämiseen työmaa- ja
asuntosolujen pohjalle, saattaakseen
puolueen , tehokkaammaksi ja sen
uusien jäsenien -värväänrusen tulok-sellisemm^
ksi, samoin ' kuin yhdis­tääkseen
eri kieliosastot yhtenäiseni-mäksi
kokonaisuudeksi. Vähemmän
tärkeä ei myöskään ollut Hyväksytty
lähimpien vaatimuksien toimintaoh.
ielma. mikä sisältää perusteolli­suuksien
kansallistuttamlsen työläis­ten
kontrollin alaisiksi, työttomjrys-^
vakuutuksen, työväenliikettä vastaan
tähdätyn lainsäädännön peruuttami­sen,
vaatii oikeuksia ulkomailla syn­tyneille
työläisille, kahdeksan tun­nin
työpäivän, British North-Ameri­ca
Actin mitättömäksi -tekemisen ja
Canadan julistamisen riippumatto­maksi
brittiläisen imperialismin d.-
teistä.
^Kommunistipuolue julisti olevansa
V
CANADASl^Ä^ f
ÖSLbN TAI KOOPENHAMmÄN k X i l T TA
Yia lisäähtyväÄkahnatnksen johdosta niikä meidän cankda-laisei)
reittimme osaksi oii tullut on. yhtiö» lisännyt seuraavan mat-kavuoron
Halifäxista suoraan' Skandinaaviaan-
Pnrjeh^nkset Halifazista. N . S.
S. S. H E L L I G O L A V , Joulukuun S p. ^
ALENNETUT KOLMANNEN LUOKAN '
.edestakaisten matkain lunnat
Siastakaa "$45.60 ^ a ostakaa edestalääinen jsUetti
Hank<}ön, ' Helsmkiin tai v Maarianhaminaan' $183.00;
Erinomaiset mukavuudfet kolmannessa luokassa.
2 j a 4 hengelle. Varatkaa hyttipaikka paikalliselta asiamieheltä
niin aikaisin kuin mahdollista.
1 CANADASSA MAKSETTUJA PILETTEJÄ matkustusta var­ten
Suomesta myydään kaikkialle Canadaan. , . ^
Lähempiä tietoja saaÖaiksenne kääntykää paikallisen asiamie­hen
puoleen tai kirjoittakaa yhtiön Canadan Pääkonttoriin:
SCANDm AYIAN-AMERICAN LINE
461 Main St. Winnipeg.Can. < SI Uppef. Water St., HaUfax» Can.
EUGEN W. ELFVENGREN, .
, No. 338 A . St. James Street, .Montreal, Que.
J , V . KANNASTO ERICH J . KORT,E. .
Box 69, Sudbnry, Ont., Can, ,;Port Arthur, Oat., ijan.
Turkuun
Hyttejä
T E H K Ä Ä N Y T SUOMI-MÄTBLANNE
Halifazista Suomeen :(Goteporin.
Kulkuvuofot:
New Yorkista Halifausta
kautta) 8—9 vuorokaudessa.
YLI ATLANNIN JO P O H -
J A N 1|IEREN
samassa laivassa ilman muut­toa;
Matka alkaa;: j a loppuu
hyvissä Ruotsin American;
Linjan ^laivoissa. •
Ei passin, leimausta, eikäV
tullitarkastusta, eikä min­käänlaisia
, viivytyksiä mat­kalla
Ruotsin läpi. : :
Huom. I Erikoisia mukaVuuk-.
sia Suomeen matkustajille
ERIKOISHINTOJA
3 mnen luokan matkustajilla.
SUOMEEN ja takaisin
AMERIKAAN
$190 Gripsholm' tammik. 20
Drottningholin hehnik. 6 Helmik. 8
Gripsholm helmik. 27
Stockholm maalisk. 10 Maalisk. 12
Drottningholm maalia; 27 |Maalisk. 29
Stockholm huhtik. 13 Huhtik. IS
Gripsholm huhtik. 29
Kolmas luokka itäänkä«in?110.50 ja länteenkäsiU'$122.00. r
Enempiä tietoja antaa, lipputilauksia ottaa vastan sekä aut­taa
asioiden järjestämisessä Linjan,, lähin asiamies tai -
SWEDISH AMElilCAN LINE
470 MAIN STREET, WINN1PEG,' M A N .
518 ST. CATHERINE STREÄT, WEST, MONTREAL, QUE.
71 Upper Street/ Halifax, N. S. , Temple Building, Detroit, Mich.
"GRIPSHOLM"
"STOCKHOLM^' «Iftfi
"DRÖTTNINGäOLM" ^ ^ ^ ^
Cabin hinta $167.50 ja toisen .
luokan - $172.50 vähintäin ja
siitä ylöspäin kumpaa.nkin
suuntaan.
J . V. KANNASTO,
Box 69 Siidburyj Ont.; Can.
E R I C K J ; KORISE,
Port Arthur^. ^Oikt. -'
» i i R Y MM mm
Valmistaa .kaikkia leipurialaan kuuluvia tuotteita^ ,
Erikoisen hyvien korppujen sekä kovan leivän valmistus on myös
nyt alettu. ^ Ulkolähetykset täytetään nopeasti ja huolella.
SUDBURY BAKING CO.
27 Durham S t . B o x 429 i — Sudbury, Ont. — Telephone 1854
Aisialan & SeppälänSAUNA
Avoinna ^;kertaa viikossa: Tiistaina^ kesikiviikkona* perjantaina ja
lauantaina kello 1 j.i;.p. kello 12;ta voUä.
^pruce St. ^ Puhelin 1107
Lähellä Vapauden kouMoria.
Sudbury, Ont.
valmis •: kannattamaan järjestettyä
-vasemman siiven liikettä ammatti'-
yhdisty^liikkeessä. / Toimeliaisuudel­laan
muutamien 'viime suosien ; a i ­kana,
on se A antanut riittävästi esi­makua
tässä suhteesi. Entistään
voimakkaammin kannattaa Kommu­nistipuolue
Canadan Työväenpuolu­een
laajentamista, ja voi viitata On­tarioon
ja muihin ma^untiin to­distuksena
siitä, että sen /osanotto
on tuottanut eloa j a ohjelman tälle
liikkeelle. Me tulemme uupumatto-masti
vastustamaan jokaista ^Hais­ta
hajottalmistoimenpidettä,- jollain
seen taantumukselliset ovat ryhty­neet
leikkiessään Quebecin konvent-sionissa.
^ . '
Kommunistinen vaikutus- laajenee
Kommunistipuolue ryhtyi vaka­vasti
työhön työväenluokan nuori­son
ja lasten järjestämiseksi työ­väenluokkaa
varten.' Puolueen oh­jauksen
alaisena on Kommunistinen
Nuorisoliitto laajentanut vaikutus­taan
j a järjestökoneistoaan, ja Nuor­ten
Pioneerien liikkeellä on järjes­tettyjä
ryhmi^ monissa keskuksissa,
jotka tekevät varmaksi, että vallan,
kumouksellisen liikkeen soihtu siir­tyy
uudelle ja nuoremmalle iuku-polvellef
. kapitali^iluokka oh tul­lut
levottomaksi tämän kommuntstl-sen
vaikutuksen j a poliittisen ilma­piirin
laajenemisen johdosta/maassa»
j a on äskettäin- hyökännyt- rumalla
\ RUOKAA SAATAVANA
. aterioittain ja viikottain.,
Auki klo 6:sk a.p. — klo^rteeo
yöllä. .
NEW WASHINGTON CAFE^
Elm St.,, Sudbury, Ont.
' r
Copper Giffilaiset
Pistäytykää puotiin jossa
kaikenlaista' ensiluokan : ruokatn
varaa päivän: halvinipiini Hintoi­hin.
A.PELKOLA
7 Finland St.
tavalla puoluetta j a nuorison jär­jestöjä
vastaan sanomalehdistönsä
avulla,, joka on avoimesti tai: "verhor
tulla tavalla; kehottanut. -kokista-maan
kommunismin 'Ca^adaasa* On
tarpeetonta' «anoa; että tämä kaplla-:-
listisen sanomalehdistön hyöldkä]^i|i-äää
-vaäu; tulta K<nnmunistiintol'nr
een työhön, een taistelussa ;iai<>ila-lismia
-vastaan.
'•'Mmm