Vapaus, July 26, 1923

              i
1 ( Il
M:
-vii
tv
Torstaina, JBelnäkiuMi 26 p. — ThiL July 20.
i
«yjt SadboryBiia. Ont^ joka tiistai, toratai ja laoantai.
V A P A U S
(Liberty) ^ . «Lv
' f&B onl^ oTsan of Finnisä! Workew in Unsda. Pol)-
g g ä ä in Sn&m. Ost, overy Ta.eBday, Tbnnday and
ftttnrday.
AdvertiBingrates40cpercoLineh. Minimomcaaj^
mtfingie insextion 75c. Discotmt on «tanding ittlTertJse»
The VapauB ia the besl advertiuing mediani omong
Hie Finnish People in .Canada. '
Vapauden konttori Ja toimitus on Liberty Building,
Englannin;hallit£evat poliittiset Toimal Jkovidcaan har­taasti
lialua. edistää Venäjän talouden jälleenrakenta­mista.'
Nä)^ttää flilta« etta Englannissa toivotaan halli­tusjärjestelmän
vaihdosta Venäjällä sellaiseksi, joka
vielä paremmin ottaisi huomioon kapitalistiset edut
kuin nykyinen järjestelmä.
Canadan senaatti -^harvainvallan
tukipylväs ,
i Canadaan yk«i vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
^**%dy^Äin?a Suomeen, ykri vk. 86.50, puoli vh
68.00 ia kolme kk. $1.76. . . ««^«aa.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tullo lähettämän,
eaitsi «rffltntpatfn iotH» nn takankget. -
Jos ette milloin tahansa saa vaabiusta ensImSiBecc
öjjeeseeniie, kirjottakaa uudelleen lUkkeehoitajan per-eoonallisella
nimellä. •.
J. V. gATJNASTO.Ltikkenhoitaja.
Tiistain lehteen aijotnt llroötukset pitää olla koAtr
torissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina Ja lauantain
lahteea torstaina kello 8>
: Eegiflterea at the poat Office Department, 0tt8wa, M
nMMTid clattu THHtter. '
Maailmantalous ja politiikka
Sanalla «maailmantalous» ilmaistun käsitteen pi
taisi ennen kaikkea selvittää, millä tavalla talotiden
vapaat voimat vaikutUvat kansainvälisessä liike-ela-mässä..
Mutta, jos sitä koetetaan,Jkäsittää vain -tältä
. kteäntokannalta, niin kojidataan heti poliittisia tekijöi­tä,
8.0. valtion näyttelemä osa, joka yoittaa yhä etjem-mm
määräävää vaikutusvaltaa taloudellisen kehityksen
kulussa. Tä9iä vaikutusvajta saa erikoisen mutonsa
voimasuhteidenJaop kautta valtiossa. Feudaalinen mah-tivaltio,
joka tähtää imperialistisiin valloituksiin ja
valtansa laajentamiseen ja -jonlka parhaana: tukena ja
turvana ovat sotajovkot jajmuut aotatcirhkoipet ifeerrok-get,
antaa roaailmaptaloltdelle leimansa samalla ta­valla
kuin kapitalifitivaltio, jossa raskas teollisuus ja
" ftvianssipääoma määräävät> talouspolitiikp tien., Nä­mä
molemmat.mahdit ovat tätä;nykyä, vallitsevina ja
senlähden iliikkuukih valtion, 'talouspolitiikka suurissa
maissa melkein yksinomaan injperjalistisilla ja kapita­listisilla
raiteilla. Tältä pohjalta lähtien
gfiuraavassa lyjiyessä yleHcatsaukseasa niitä viikkojen
" tapahturaiii, jotka' oVat sattupeet politiikan Mh ja
jotka, ovat in^perialististen, voimien määrHSmifi.
. ,Nullä kpiijiella, tärkeimmällä kysymylcsella, jqtka
ratkaisevat maailman talouden tulevaisuuden,, ön istu-päässä
poliittinen 4uonne: vahingonkorvÄqskysymyfl,
läheisen Idan kysymys Ja Venäjän osa maailmantalou­dessa.
Viime viikkojen historian tunnusmerkkinä ovat
juuii n ä ^ kysymykaet. "
. Vaäiirigonkorvauskysymylcsen ratkaisua . ehkäisevät
kaikki ne voimat, jotka nykyisellä yleismaailmallisen
"taantumuksen budelta - ovat vallitsevassa .psemassa.
Ranskan' miliiarismi ci;tahdo_ alistui^ vahingonkorvaus-kysymykseÄ
järkevääns säänn^stelyjnj se tahtoo myos-
. 'kin. 80takorvauk§ia. Saksan nafaionaUsmi,' joka on. sa-
; maisen inilitariBtiBenJiengenJapitqiike^ estää Sak-
/ s a a tdcemästä tosiasiallisia olosuhteita vastaavaa. va-hingdnkorvauölatjousta;'
joka' voisi tasoittaa tietä seka­sorron,
poistamiselle.. Vclkojavallat, «.o. Amerikan
"yhdysvallat ja Englanti, eivät liikuta sormeakaan saat­taakseen
vahingonkorvauskysymyksen lähemmäksi, rat­kaisuaan
velkojen poispyyhkiraisellä, joka vaatisi tih»
rauksia niiden veronmaksajilta, etupäässä omiltavilta
luokilta. Siten ovat neuvottelut vahingonkorvauksista
IpUeel kuolleeseen' pisteeseen, ranskalaisen sotaväen
häikäileroStön väkivaltaisuus lisää vihaa j ^ katkeruutta
Saksassa; Saksan talous joUtuu Riihria miehityksen
' kautta yiiä lisääntyvään hatfeän jä rappiotilaan ja
Ranskankin, täytyy tuntea 'kuhrin miehityksen varjo
*^uoiia.'Toisin on Saksassa ^amoin kuin Ranskassakin
niitä, jotka' saavat etuakin Ruhrin miehityksestä; myös-iin
monet Englannin sekä Tshekko-Sloyakian teollisuu-den^
ärjpittajal ^saavat väliaikaisesti suurta etua Tcor-vatessaaii.
puuttuvaa saksalaista' tut^antoa. . Naiden
ryhmien et&jen tavottelu ei .myöskään edistä eeka
sorron poistamista.
Myöskin läheisen idän kysymysten järjestelyllä on
suuri taloudellinen merkitys. On nimittäin kysymys
paljon merkitsevän talousalueen jälleenavaamisesta Eu
röpalle. Lausannen toisessa konferenssissa olemme näh
neet tapahtuneen poliittisten osien jao^a oleellisen
muutoben. Vaikka ensimäisessä konferenssissa vielä oli
olemassa Ranskan ja Venäjän salainen yhteisrmtama
Turkin kanssa, niin osoittaa toinen konferenssi. Turkin
politiikan muuttuneen: nyt kannattaa Englanti Tur­kin
politiikkaa ranskalaista ja venäläistä diplomatiaa
* vastaan. Englannin kannan määräsivät tässä suhteessa
een imperialistiset edut ylivaltaan nähden merellä:
turkkilaiset ovat antaneet englanlisille oikeuden pitaa
kauppalaivastoaan Mustallämerellä sekä - rauhan «ttä
sodan aikana., Siten on Tuikki tullut vaarattomaksi
Englannin valtapyrkimyksille ja samalla on Englanti
- saanut mahtavan aseen Venäjää vastaan, jonka satamia
ee voi milloin tahansa uhata tykeillään. I^anskalainen
diplomatia .pelkää Turkkia Syyriassa ja on tullut lyy
tymättömäbi siitä syystä, että silta kiellettiin jo 'en­nen
sotaa annetut rautatie- ja vuorikaivostotoimiltivät
Vähässä Aasiassa. Amerikan Yhdysvallat ovat taustal
' Ia ikäänkuin iloiset perilliset. Niiden suuret pääomat
etsivät uusia markkinapaikkoja amerikalaisille tava-voille;
paljon puhutun Qiesterin suunnitelman, kan­nattajana
on-juuri amerikalainen diplomatia. Näiden
' valtojen välinen ^ kilpailu vaikeuttaa koko maailmanta­loudelle
hyödyllisen ratkaisun aikaansaamista idän
kysymyksessä.
V Maailmantalouden kannalta olisi yhtä tärkeää myös­kin
Venäjän palauttaminen maailmantalouden piiriin.
iCnglanniii uhkavaatimus Venäjälle osoittaa, etteivät
Canadan senaattia kohti on- suunnattu väkevä är-^
vostelun valonheittäjä. Canadan senaatti on taantu­muksen
ja harvainvaltaisen politiikan välikappale, jo­ta
viime aikoina radikaalisissa porvanpiirdissakin on
ruvettu katselemaan karsain silmin. Nyt viimeksi on
Toronton ammattiunioiden- neuvosto tehnyt suoran
vaatimuksep senaatin kokonaan poistamisesta koko
maan valtiollista ja yhteiskunnallista elämää tukah­duttavana'
laitoksena. '
Tämän maan senaatti on heti alunpitäen perus­tettu
vanhoillisuuden vartiopaikaksi. jSen Jäsenet hal­litus
pimittää elinkaudeksi. Sen vastuuvelvollisuudes-ta
tuskin voi puhuakaan, niin itsevaltaista osaa se suo­rittaa
tämän maan yhteiskunnallisessa ja valtiollisessa
flämässä. Kun senaattorin paikan* tyhjäksi jouduttua
silloin vallassa oleva-hallituskoneisto nimittää uuden
senaattorin entisen paikalle, tulee senaattori näiia ollen
vallassa olevan puoluemasiinan välikappaleeksi. Mutta
senaatti jo sellaisenaan muodostaav hyvinkin ratkai­sevan
hallituselimen ei ainoastaan lainlaadinnallisessai
vaan mypskin hallinnollisessa suhteessa elinkautisten
valtuuksiensa» perusteella: Canadan : senaatti yleensä
tunnetaan : edesvastuuttomimpana lainlaadinnallisena
laitoksiena: koko maailmassa. Tästä se antoi eläviä - to­distuksia
vhylkaämällä ylimielisesti kokonaisen sarjan
parlamentin hyväksymiä Idkitekeleitä 'viime istunto­kauden
loppupäivinä,
Toronton ammattiunioiden neuvoston vaatimus se­naatin
koleonaan .poistamisesta lähtee samalta kannal­ta,
jolta eri maiden järjestyneet työläiset ovat aina
maansa senaattiin suhtautuneet. Niissäklh maissa, jois­sa
senaattorien valitseminen tapdituu «kansanvaltai­sella
» tavalla, vaativat työläiset; senaatin hävittämistä.
Tavallisen lainsäädännön kannalta katsoen se on luon
noton ja tarpeeton laitos. Sen ainoa tarkotus on aina
ollut olla suiirkapitalismin vartiopaildcaila. Jo sen
jäsenet niin Canadassa ^uii^i :.Yhdysva^lojssakin< ovat
suurpääomien ^personoituja edustajia. Niippä -esimer-ciksi,.
Yhdysvaltain senaattia kutsutaan «Mijjoneerien
diipiksi» sen yupk8i,-j,ko£*:a sen jäsenet .<^vat 'melkein
(oikki miljoonamiehiäj V pphumattakuan fsiitäj että -se -
varsinaisena työnään* suorittaa' miijoonamiesten palve­ista.
• ' ' , ,
Kun;^dyavaltain senaatti ensin joutm
naisuuksientdilia hyökkäysten «laiseksi,,
varipolitikoitsrjat turvaamaan tätä laitos^
maila senaattorien valintatapaa. Ennen 4apahtui' se­naattorien
valinta kunkin vaition lainlaatijakunnassä.
Nyt vValitaan senaattorit kussakin valtiossa yl(!isäänes-ykseliä.
Mutta porvaripuolueiden' masiinat ovat vie-ä
tähp saakka^ ojleet takeena 8iitä,v että yYfadysvaltain
senaatti on edelleen yhtä harvainvaltainen laitos kuin
ennenkin, •... ^ , ,
Ei role epäilemistäkään, etteikö se 9^
nyt on kohdistettu Canadan senaattia vastaan, tule en^
neii pitkää järkyttämään tätä laitosta 'perustuksiltaan,
viutta merkeistä päättäen vanhoilliset politikoitsijat^
gamallä kun ne joutuvat avuttomaksi nykyisellä poh-alla
toimiva genaatiri puolustamisessa, tulevat epäi-jemättä
keksimään uomia, joihin kiihtyvä arvostelu yri
tetään Johtaa; %tenä parannuskeinona esitetään senaa
tin jäsenten- valitsemisen jättämistä maakuntain lain-laatijakunnil^
e entiseen yhdyivallfllälseen "mallihii Sit­ten
muka 6en vahhoilHäuiis katoaa. Todellisuudessa
senaatti voidaan poistaa ja tehdä ilottomaksi, vasta
sitten kun järjestyneen, työväestön voima on muodos­tunut
siksi ratkaisevaksi, että:: porvarilliset puoluema-siinat
eivät kykene enään millään tavalla välttämään
sen painostusta.-Työväestön vaathnukset senaattiin näh­den
eivät ole ennen täyttyneet, ennenkuin se .on koko
naa lakannut olemasta «kapitalistisen järjestelmän hai
lituselimenä.
HimleJlinen kirja
Porvari, kunniallinen-porvari nä­ki
joku päivä sitten erään nuoren
miehen kynsissä Jimmie Higginsin.
Pyysi katsoakseen, luki lehden siel­tä,
toisen täältä, innostui'Ja luki
koko teoksen, tuntien aydäniessään;
katkeraa ja sapekasta raivoa. iKir--
jaa takaisin tuodessaan lauäni: .
7— Perkele, millainen kirja
Syntyi puhe Jimmie Higginsistä.
Lumivalkolndli ^ porvittri; oli saanut
pietaksen sydämeensä ja käänsi kelk
kansa; sydämessään ja omassatun­nossaan.
iMaailmalle hän ei kehdan­nut
eikä rohjennut* näyttää uutta
mielentilaansa, vaan pH ihmisten,
silmissä sama kuin ennenkin, mut­ta
sydän oll toinen.
, Erinomaisesti nykyaikaa kuvaava
teos; se kuvad nykyaikaista kireää
tilannetta,^ ei yksipuolisesti, vaan
niin tptuudenmukaisesti, ettei ku-bian
voi väittää astaan mitään, iku-vaus
valtaa kokonaan lukijan miV
le^^.sjJlätkirjan luomat kuvat sel­laisesta
jännittäväatä hyörinästä ja
pyorinastä ja siihä mukana olevasta
ihmisvirrasta orat niin elävät ja
selvät, että jokaisen on pakko Heti
tajuta ja' ymmärtää ne,, eläen* ja
tuntien kirjan , sankarin - tavoin.
Tuskin mikään kirja meidän päi­vinämme
voi olla mielenkiintoisem­pi
kuin Jimmie Higgins, yhteiskun­nallisten
uudistusten ja kansan sy­vien
rivien nousua kuvaavana teok­sena.
;
'Jimmie Higgins on kustannetta
Suomessa ja me X)dotamme kuin
kuuta nousevaa koska teos ehtii
meidän canadalaistenkin käsiin. •
dustajatehtävissä ja luottotoimissa
räätälien järjestössä, muun muassa
edustajana am m at t i kongressissa
vuosina 1918-19, sekä edustanut
paikallisuniotaan Toronton piirineu-vuostossa
vuosikausia. Tov. Ahlquis-tin
ansiot työväenliikkeessä ovit
siksi painavat,. että hänen paikkan­sa
tulisi taaskin olla räätälien jär­jestön
edustajain joukossa Vancou­verissa
pidettävässä konventionis-sa.-
... ••. . •
Kysymyksiä ja vasta­uksia
KansainVäfi^eh iyövaeiiayustUkM
maaiiinankbnferehssi
Maailmankonferenssiin Venäjän avustamiseksi ta­loudellisesti,
joka pidettiin Berlinissä, oli saapunut
edustajia Amerikasta, Ärgentinasta, Tanskastaj Englan-f,
nista,'ltaliasta, Itävallasta, Saksasta, Sveitsistä, tshek-koslovakkiasta,
Hollannista, Norjasta ja Venäjältä
(neuvostohallituksen edustajana Katrienev).. Saapu
inatta oli vielä Venäjän osoustqimintaedustajat ja
Ranskan ja Jaappanin valtuutetut, joilta Saksan vi
rahöMaiseV litoevät Vieltäne^t vHsumini
KaltieneV lausui konferenssissa pitämässään pu­heessa
oleVahtatpefettfjita kiittää, eri inaiden avustus-liomiteoita
näiden äUorittamasta avustustoiminnasta.,
Icoska Venäjällä ])idetääi) Icaikkien maiden työläisiä
luoritiollisina Inttolaisina, eikä ^naiden avustuksen suu­resta
merkityksestä proletaarisen solidaarisuuden o-soituksena
ja virikkeenä. ^uuriAimasta moraalisesta
merkityksestä brt' «illut ia^siavustUs. tyoväenavustuk-sert
lastenkodit ovat ottaneet höivifnsa 10,000 orpo-lastii,
ja pidetään liäilä lastfenkötöja Viihä^*älla äialli'
laitoksina.
Konferenssi läietti tervehdyskirjoituksia i€m*w7fe,
Clara Vetkinille, joka oli sairauden takia estetty saa­pumasta,
äskettäin 'vangitulle Upton , Sinclairille ja
luokkaoikeuden vankilaan tuomitsemalle runoilijalle,
Ernest ToUerille. . <
Konferenssin tarkoituksena on saattaa käytännölli­seen
muotoon kautta maailman herännyt myötätunto
Veuvosto-Venäjää kohtaan käyttämällä tätä sympatiaa
enshnmäisen työläistasavallan parliaaksi.
Liikeiiiaibiän saläi-
, * suuksia
Muutaman amerikalaisen lehdea'
toimittaja kirjoitti lehteensä seu­raavan
ilmoituksen:
fSe.' hyvin iunnettu Hikemiesi jo­ka
pitää tapanaan • hyVäillä pikaWr-oittajatartäan,
olisi hyvä,ja lopet­taisi
menettelynsä -heti, jollei hä-ua
nimensä julkfeuuteen • saatta
mista.> '
Seuraavana päivänä-saapui Jtoimi-tnkseen
'kolmekymmentäseitsemän
iikemiestä, jotka suorittivat sano­malehden
; tilausmaksun vuodeksi fai
»ariksi eteenpäin, jättivät kolme-kymmentä^
eitseinäU palstallista ' il-nfoituksia,
joita luvattiin määrää­mättömäksi
ajaksi eteenpäinkin ja
sanoivat toimittajalle, ettei hän kal­listaisi
korvaansa kaikennäköisille
tuhmille jutuille.-
— Canadan metsäalueet ovat pal­jon
pienemmät Venäjän metsistöihin
verraten.' Venäjä o.n ensimäisellä
sijalla koko maailmassa metsämais­ta.
Sen jälkeen on Yhdysvallat.
Canadassa on metsämaita 9QO,000
neliömailin laajuudelta. Mitä kui­tenkin
, puutavaratuotantopn tulee,
niin Canada on Hoisella .sijalla ko­ko
maailmassa, liousten 'puutavara-tuotanto
noin neljään biljopnaan
jalkaan vuosittain. •
Ontarion väkiluku oii nyky­ä
ä n 2,933,662 henkeä. Kun 'On­tario
liittyi Canadan liittohallituk­seen
Vuonna 1867 nousi maakun­nan
väkiluku; sUloin 1,396,091 hen­keen.
-1 Sellaisia mitä me nykyään
ymmärrämme 'kartoilla, tehtiin jo
niin aikuisin kuin vuonna S.^SOO en­nen
(Kristusta. Niinpä näiltä^ajoil-ta
on' löydetty karttoja, jotka on
tehty 'Babylonian kuninkaan Sar-gonin
hallituskautena. Nämä kar­tat
< ovat luonnollisesti sangen puut­teellisia
j a erheellisiä, sillä. silloin
ei ollut vielä niitä: mittausvälineitä
ja kulkukeinoja, mit'ä kartan laati­misessa.
^ tarvitaan. .
— Canadan väestö jakautuu mel­kein
tasan. kaupungin j a • maaseudun
väeMiÖii kesken. Kaupungeissa asuu
nykyään kaikkiaan 4,i352,'773 ihmis­tä
j a : .inaaseqdulla 4,435,710; ihmis­tä,
' joten maalaisväeste oti vielä
enemmistönä.:. iKuten: tiedämme eliur
keinollisessa j > fitthteeBsa/ maanvilje­lys
on vielä.etutilalla Canadassa.
Työpalkka ei voi koskaaa kohota niin korkeabi, että se
keen jatkamisen ja siitä elämisen kapitalistille mahdpttonjalj^' ^ '
silloin olisi liikkeen lakkauttaminen hänelle edullisinta T -
palkka ei siis,voi koskaan nousta yhtä suurebi kuin häneti ^
Todenpuhojiakin tajpaa
saäriiatuolisäa
Saarnatessaan pi^esbyteriläisessä
kirkossa New Yorkissa öelitti' toh­tori
H. E! Fosdick saartlassaan, että
löytyy suuri määrä pappeja, Jotka
eivät puhu mitä 'ajattelevat, sen
vuoksi, että he samalla ajattelevat
perheittensä leipää ja voita, mikä
häviäisi jos ke ajatuksensa ilmi-lausuisivat.
Taistelu rehellisyyden
puolesta pappien joukossa on uBka-liaimpia
iaisteluita mitä nykyaika­na
käydään selitti hän, ja useassa
tapaubessa pappismies saa tais-tjella
oman itsensä kanssa kun hän
ei usblla sanoa Sitä mitä Känen
pitäisi sanoa.
Kip|£ko oH ääriään myöten täyn­nä
kuulijoita.
Uusia kysymyksiä
Kuinka paljon työskentelee
työläisiä .metsätöissä ja sahamyV
lyissä Canadassa?
-—^ Koka ja missä on rakennettu
enimäinen rautatie; Canadassa?
t-rr Ovatko tiedemiehet tehneet
yrityksiä maapallon «punnitsemi­seksi
». Jos ovat, niin, ikufnka pal­jon
lasketaap; maapallon painavan?
— Kuinka' paljon niin kutsuttu­ja
«Cana^ant^ranskalaisia) asuu ny­kyään
Canadassa?; '
— Kuinka, vanha on maailman
kuuluisa keksijä Thomas Edison?
, anen suo
lyön arvo. Siitä täytyy aina jäädä ;ylijäämäj yliarvo, sillä
yliarvon. toivo sHa' kapitalistin ostamaan työvoimaa. TyopalkkT
voi kapitalistisessa yhteiskunnassa koskaan' nousta niin suur k
työntekijäin riistäminen loppuisi.
- Tuo ylijäämä, yliarvo, on suurempi kuin, yleensä otaksutaan ä
sisällä ainoastaan tehtailijan voittoa, vaan lisäksi paljon a u "
luetaan tuotanto- tai rayyntikustannubiin:. voiton, vuokran """"'^ ^"^^
pääoman koron, korvauksen, kauppiaalle, joka myy t e o l l i s u u S ^ ^
an tavaroita^ verot j.n.e. Kaikki nämä menot korvaa t y ö n t e l ^ - ^ " '^
teen arvon ja hänen palkkansa välinen ero. Tämän yliarvon t '""i^
olla jotenkin suuren Ennenkuin yritys «kaimattaan, eikä palkkl^'^"^^
nousta niin suureksij että työläinen saisi läheskään koko työ "'"^
Kapitalistinen palkkajärjestelmä merkitsee kaikissa lapaubiT ^"^^
tekijäin riistämistä. Tätä riistämistä on .mahdoton poistaa nii\'^°'^^
kuin ,itse järjestelmä on vallalla. Ja sielläkin, missä palkat ova" k 1
alla, täytyy työntekijäin riistämisen olla suuren. (ÄJuisteitakonn v -J
Henry Fordin palkka- j ^ voittosuhteita). .
'Miitta'palkka ei kohoakaan .'koskaan niin suureksi kuin » •.
Usein se sitävastoin lähestyy alinta astettaan. Tämän se saavuttaa'siJ •
loin,- kun se ei enään riitä' edes tyydyttämään työijtekijäti valitäniitto,^-
elämäntarpeita. r
Näiden äärimmäisten rajojen,välillä paikka häilyy ylös ja alas Ka.<
ta pienemmät työläisten tottumuksenmfukäiset elämäntarpeet ovat kul
suurempi työvoiman tarjonta on työmarkkinoilla ja kuta pienempi'työn.
tekijäin vastustuskyky on, sitä pienempi ;oij palkka.
Yleensä täytyy palkan JuonnoUisest! olla niin suuren, että se pitji
työläisen jotakuinkin työkykyisenä, tai paremmin sanoen sen täjlyy ol|j
niin suureu, että se voi taata kapitalisteille niin paljon työvoimaa kuiD
hän tarvitsee. Sen täytyy siis pysyä niin korkeana, että työläinen voi o
ainoastaan-itse, pysyä työkykyisenä, yaaft myöskin kasvattaa tjokvkyiiij
jälkeläisiä. ^
Eui
40c läh«
50e. l2
J59.99 i
I60.00-;
remmiltä
sasomala
$3.50.
Toroni
tyksiä V
957, Bro
Lairaj
B^x 69,
W(
Pöytäkirja
A.B.Mäkelä60vuoMas
Kaikille suomalaisille ^hyvin tun­nettu
kirjailija ja sanomalehtin^es
A. B. <MäkeIä «li Kaaprb Jääskeläi­nen
on juuri tasjttänyt ^0 mvösA,
Vanha vefceraanitöverimme' ou vii­me
aikoina tkirjotellut ahkeraan mei­käläisiin
lehtiin, : ollen m.m. Puni­kin
: vakituinen avustaja.. Kaapro on
syntynyt heinäkuun 12; päivänä .tV:na
1863. • Kukaan valistunut työläinen
ei voi toivoa muuta kuin nähdä
tunnustettu kynämiehemme vielä
pitkät a^at - äj^^leäiassä .'j&jen
tiiliä ^raatajarahVaan keskuudessa.
'fm. ÄtlfvH ehdok­kaana
räätälien kon-vehtlmiiin
^Tunnettu toverimme John, Ahl-quist
Torontosta ' o n ehdokkaana
edustajaksi Canadpii räätälien jär-
; eston konventioniin, joka tullaan
pitämään Vancouverissa, B.C. en­si
syyskuulla. Toveri Ahlquist on
o ennenkin toiminut erinäisis^ e-mitean harkittavakd, josko hekat
'tehty Canadan Työläispuolueen
Suom. järjt toimeenp. komite­an,
^ylimääräisestä kokouksesta
heinäk. 19 p; Saapuvilla olivat
Aioo Gröndahl, J. Rajala, :K-:
O., Jokela, J. Latva, J. Kahila.
( Puhetta johti Latva. ^
Luettiib' fov. Martti flenriksoniri
kirje yancouverista, jossa hän iU
moitti että' on ollut Vancouverin pii­rin
palveluksessa joitakin päiviä, ja
tarjoutui järjestön ' palvelukseen
noin kolmen kuukauden ajaksi^ jo­hon
toimeen häntä suositteli Van­couverin
piiritoimikunta. Päätettiin
hyväksyä tov.; Etenriksonin tarjous.
!Matka päätettiin alkavaksi elok. en-simäisestä
päivästä, matkan jär-jestäminen
jätettiin ' Vancouverin
piiritoimikunnalle ja sitte seuraa-yiUe
.piireille, joihin puhujan mat­ka,
tiflee/kulkemaan. ,
Timmin«m OSaston agitatsioniko-mitealle
päätettiin , selostaa väärin­käsitykset
tp. iomiteaij .päätöksistä
toy. .Kpskisen jutussa.
Luottiin P. O. piiritoimikunmm
pqytäkirjat. Eivät antaneet aihetta
toimenpiteille. •
. KSititdtiiii 'tov. ,0. Saaren kir-je,.:
j.ltoski.en tutkijakomitealn työn'
järjestämistä <Suomesta .tulleisiin;
nähden. Otettiin kirjeessä ollut aja­tus
htfomiooh ja :pa"ätettiin Ilmoit­taa
osastoille, että jokaisen '03a'stoh
tutkijakomitean ön lähetettävä ky­selyt,
joita aikovat tehdä Suomeen,
järjestöli tp. komitealle, joka tasTä
aikain välittää kaikki Suomen puo­luetoimikunnalle,
Jtthka; katitta toi­votaan
saatavan, parempi kokonai­suus
ja säästetään aikaa ja rahaa
molemmin puolin, Suomesta" sekä
täältä, sillä kirjeenvaihto yhä sen
kantta kasvaa kun jokainen osasto
erikseen tiedustelee. Asia päätettiin
alistaa myös Yhdysvaltain tp. ko-sovat
siellä, puolen' samat, toimen­piteet
'välttämättömiksi ja ^'n kaut­ta
päästään-i siihen, - että vain kaksi
paikkaa on tällä mantereella jotka
lopullisesti < tiedustelevat Suomesta
tulleiden työläisten .«sanottoa luok-,
kasotaan ja .sen jälkiseurauksiin. .
Luettiin: iSuomen Työväenpuolu­een
puoluetoimikunnan kirje ja pit­kä
V luettelo Suomen työväenpuolue
eert. luottohenkilöistä, jotka • tähäri
mennessä ovat • joutuneet «ohrananii
uhriksi: virumaan .vankiloissa, niin­sanotun
«Rauhanjulistuksen» vuok­si
ja toisia on sj^ytteessä ja yhä UUT
sia syytteitä ja vangitsemisia toimia
tetaan. . Tähän. mennessä: 'lon Työ­väenpuolueen.
luottohenkilöille; tuor.
mittu, linnatubmioita yhteejtsä yli
kuusikymmentä' vuotta^ joita tuomfe
oita vastaan on Suomen TyöFäerii;
puolueen, puoluetopikunta' nostanut
oikeusjutun, tai toisin sanoen koet­taa
pelastaa vankina olevat ja es­tää
uusien joutumisen, -josta kehitt
tyy suurin oikeusjuttu mitä viime­aikainen:
Suomen historia: tuntee.
Mutta, tämä juttu maksaa arvaa­mattoman
paljon, arvion mukaan^yli
satatuhatta iSuomen markkaa ja' sik­si
puoluetoimikunta kääntyy järr
jestömme puoleen toivomuksella
saada, rahallista^ turvaa ja samalla
järjestyneiden suomalaisten työläis­ten
myötävaikutus , jutun taakse.
Päätettiin lähettää ' kiertokirjeet o-saatoille,
joissa kel<oitetaan elokuuni
ajalla keräämään varoja tätä ' oike-<
usjuttua; varten. Pikainen; avustus
rohkaisee Suomen tovereita yhä
kiukkuisemmin: taistelemaan .tätä
barbaariiiallitusta. vastaan. Aikai­semmin
on. ;jo päätetty syyskuu
täyttää Suomen Typläisnaisen avus-'
tamiseksi,:; joten sen vuoksi on elok^
ainoa, jolla voimme kertää varoja!
sanottuun tarkotukseen. Pi^öluetoi-mikunnan
kirjeet päätettiin julais-ta
erikoisesti Vapaudessa, että ko
ko asian selostus tulee järjestömme
jäsenistön tietoon.
Vapauden-, liikkeenhoitajan tov.
Kanjjaston kirje, koskien tupa-agi­taattorin
saamista, hyväksyttiin.
Luettiin Greighton. osaston ilmoi­tus,
-ett^ ovat järjestäneet yksityi­selle
osastonsa jäsenelle keräyksen,
jdhon heillä on paikallisesti oikeUs.
Ei antanut "^^«ihetta erikoisiin toi­menpiteisiin.
• '
Kotiteltiln iJevackin osaston lä­hettämä
kirje ja todistukset» joilla
olivat osaston jäseneksi hyväksy­neet
Suomesta tulleen tov. iK.' Sre-
»iln. Todistukset katsottiin kyUin
päteviksi, jotka todentavat'tov, Si­renin
oletvan rehellisen' luokkansa
puoltajan, joten osaston tekemä pää-töa
toveriin ^hähden m oStei. i •
;;.Toverin liikkeenhoitajan tov. Ora-yaiseh
ja Vapauden liikkeenhoita­jan
välillä ollut kinastelu tai väärin*
ymmärrys sopimuksen tulkinnasta
katsottiin tov. Kannaston, ajatusta*
tukevan voimassa o^cva^fiopimas, jo-»
ten toivomme, että sovinto saadaan
aikaan jä ymmärretään tehtyjä fio-pimnksiamme
oikein. '
Pöytäkirjan tarkastajiksi valitUJD
K. O. Jokela ja $Bssi »ajala.
Kokous lopetettiin.
Vakuudeksi,
Jussi Latva, v.t. sihteeri. •
Olemme tarkastaneet edelliolewa
pöytäkirjan ja hyväksymme sen sei-luisenaan.
p, K. Jokela John Rajala.;^
Pöytäkirjan tarkastajat v
Workers P
i li porvarei)
ihmettele,
iinn laskel
I nen, Joka
järjestöensJ
pksi. Nyt
iäyt «he
feeuraavaa:
iäistä kun
värien ora
töon? Jos
kaipa mim
tää, että
•yariiun s(
«Ii oinaan
. Väittelyi
ieen; iMii
ja
eista ainek
tunut ja (
^ le, .Worker
[M käpä on p
k «uutisia»,
fe^ muutat toi
'f,^i lisuudessa
. aihe oii:
puolesta,
Fsrt MuiiD yiitisi
m
Industrialistin P. Arthurin iivi
jeenvaihtalja, joka aina tavan (aiii:
pitää:tapana käydä ihenkimaailaisi
8ä^•: tiedonannoilleen ja uutisilleö;
vahvistusta hakemassa. ToBinsii'
kun hän palaa «vaelluksiltaan): t^;
hän mailmalle tietoja joista taval
nen kuolevainen ei tiedä mitäät,
etenkin viimeaikoina niitä on m-,
punut koko runsaasti, siksi onini^
välttämätöntä: tarkastaa toisia hänei)
viimeisempiä uutisiaan. Ind. ke^t
$5 p. numerossa on uutinen, etfi
paartilaiaet on pyytäneet haalia ni-;
lisaarnoja varten 25 p. teak, ^
saman päivän illaksi, jona päiTJui;
olivat * vaalit. Mutta mitä hyötpi:
siitä olisi ollut, pitää vaaibaarii
enää sinä iltana kun vaalit jo
vatL menneet? Enkä minä usko, M
edea.ketään sinun joukkoosi Inkei-'
tuvista olisi kuullut sellaista pai:
töntä uutista, että vorkrespaarfii!-:
set olisivat siksi illaksi haalia pyjfr;
neetkään vaalisaarnoja varten. Ifr
tään muuta olettamusta minä en S'
nun uutisestasi voi tehdä kuin, eti» "'i
'(hen'kimaailmassa> käsitetään kiis­ki
puhetilaisuudet vaalisasraoDa;
Jos nyt näinollen olettamukseni t
oikea,,: niin..siinä tapauksessa
•ki • teidänkin järjestämänne
tilaisuudet: ovat vaalisaarnoja. "IS-karit
kylläkin sanovat, että
lö, joka tekee jatkuvia «pyMnn^
luksia» tulee määräntynlaäey
raäksi joten raportteeriinkin näliäa
Se on kokolailla kyseenalaisti
kainen^joka hänet tuntee ,ei ota
tä kirjbtuksia kylläkään tiM
mutta koska sitä «proletaarileiteff
lukee neiin, jotka eivät tnnne.fr
symyksessä olevaa henkilöä, «?
vuoksi .jatkakaamme tarkisteli»?
me edieireen. Arnbergin js fljl*''
välttelystä kirjottaa raportteen
raavaatiV dCokouksen alkaissa
tulvia\ yleisöä odottamattofflaa i^,
rilukuiSena, ollen joukossa
rfeits, muurareita, maalareita. ^
täieitä,' uikkareita, fpnts»"^)
kuulemaan herraansa ^ " ^ ^ ^^
tyn johtavan • sielun ääntä.>
kirjdlus jatkuu: «Paikalfet ^-^j
dellisesti järjestyneet työläiset
Ifvat Byvin vähän laiuaavsn^
miota keko.väittelylle» "22
Tästä raporttterin tiedonannoja«'
voi tehdä sen\ johtopäätök^-^.
kaikki ne työläiset, jotka
Worker3 Partj^m, oyal p o j ^
kun taas M työläiset, J o K »^
jäsenenä O.B.'mssa, ovat t^^^.
palkkatyöläisiä. i^Iina «le" $
an jo ajatdlut, fttä inistä »
saptte iniiia" ponkeita ^
kfjm usein, tapaatte sano*
(Toisekseen
paremmuu!
. lausui, ly(
I '
Rikkoiva
muuten oi
ne se seiki
''valmiit ril
ne, sillä
brkastajät
maisessa
kaa juuri
yksilö pää
ta lehden
maiseksi
rientää vi
lemään k<
rialistissa.
eiasia, ett:
vajoo ^ik(
kuten 0.]
puolustaa
vääristely!
kaikkia k{
säkin, tei
uksen aja
tumaan p
Jiin; eteni
loputtua
paijauksii:
myksiä ko
moskahne,
kantaanne
tekcAvett;
nyt sietäi
jatkuvasti
nakaan si
haväittavi
oikeistolai
dän omii
esim. Ihi
Kantelo I
Lampi sa
nan olevi
lismin ja
Sosialismi
lidemokra
tietääkseu
ttallaiseUi
Jota Praii
kakin väi
menttaari
Siinä sii
omasta 1
edustaa
kehitykse
rialidemo!
eroituksel
taloudelli
*ä näin
mekin a
laisnndes'
niin Vff]
«aas alii
^ kanss
häpäisijä
yhteen i
f- X. Ki
Älkää ai