Vapaus, March 7, 1930

              Perjantaina, maalisk,^ p:nä — Fri., March'7
t P A U S -1
bBiyM*, OB(^ paitsi nasBaiai» Ja B u r i t t j i s i jsfaUpäiTisä.
TAPAUS'tUb«ty)
« g p a «r Finaidi/Fcakcta tn'<:«iada. roblUfaed dulr « Sulbvrr, Ontad*
M tb« iPo«t''Onica DeparUBcnt,- Qttxva, u adouä etu* mctier;
^hfa«iW^. toattori, kixja]Eatiirp« Ja paioo omaiu talcta Elm SCr^lIä.
•:. O f C M Oob «oric cdFertuemeaU. cte.) J03&—Editor i36Vf^
Kommunistisen kansain^
välisen vuosipäivänä
_ <ICtice, Boolatöre aad PriiUiliopi Vapan» Bnitdibf. Eini Sire<t.
"aair te be «qarctted; ' Vaptu». P-q;." Boa W . Sodbaiy. Ont.
• TILAUSUINNAT:
y «k4*.S0. « kk. | 3 ^ . 3 klc. $1.7$ j a l Vk.. (1.00. — TfcdrmltotUa Ja Saomeea ( e U oraa
CjllraniäinBr 1 *k. K M . 6 ^ 1350 Jä 1 «i.00.
ttJiOTUSHINNAT VAPAUDESSA»
CbJerailitoUaiotiiliet SI.00 lieita. (2.00 lak*j Intaa. — Arioliitlaoa mesoeille «soentoiTotakMi
M pslatatasma. NimeomuuttoilDOtttUet SOe kerta, t l .00 3 kertaa. — Srotrmäilmotuktet tlJXJ
'fSMa (2.00 9 kertaa. — A«ualoeroilmotuk«et 12.00 kerta, kakaj kertaa. — KiitoiiUootukaet ;
l A l k e t t s . ~ Kno]enia«illiiiotak»«t (2.00 k«ta. 50 HÄmakrj kiitoclaateelu tai oiaiitotirjjrlti. — (
•huao ticJdt J« ototeibaotukan 50c kertJt, (1.00 kohse kertaa. — TilapäUilmetUJiea ja ilmoto» !
' «CBtiBBrieo' öit, raadittaeMa, lilietettäTä 1Imutu<h!ou etokäfeea.
fivavtt\ «drertbing Jälr», 7Srf-*eT col.-iacb. Wia»iJiaB»"chaxj9 for «io(I« InaertloB, 75«. Tbe
••piltu U tbe-best'adrertTrif^ niediam amooK tbe Ffoaiäi fieopU>in Canadr.
7» etta'inJUoln t a b M U aaa"ra«t<ana eaaiaaiieea kirieeteeoae, ktrjottabaa aadelioes lukkevi-l
«)tai*a pcrsooBalliaella nimelU: i. W. AblqrUt. liikkeeahoiuja.
Kansainvälin^tl ^py^jrfijf^ mkfhti eilen
Kapitalististen valtioiden perusteet vapisivat jälleen eilen. Euro-
- pan ja Amerikan mantereen .suurissa keskuksissa lähtivät sankat ty«>-
läisjoukpt i f s ^ i l l e protcsteeraämaan työttömyyttä vastaan. Monin
; paikoin kukisietinn naihä mielenosoitukset verisellä väkivallalla. Htr-
» linjssä murhattiin ja piestiin mielenosoittaja. Lontoossa, Munclu-sU-ris-ja
Hgpipurissa oli valtavia katukokouksia ja kulkueita. Useila p<j-
C liisejä mukiloitiin Lontoossa, niiVlen yfiuäessä hajoittaa niieh-nosoiliis-
S ' ta. New Yorkissa on ollut mitä vakavirapia yhteentörmäyksiä työllö-
V mien ja poliisiarmeijaii välillä. Kymmeniä tuhansia hurttia oli mobili­soitu
mielenosoittajia vastaan vastaukseksi heidän vaatimukseensa, ellä
työttömille on anneltava työtä tahi viastaavaa palkkaa. Työläisiä on pa­hoinpidelty
jä vangittu." Terästriislin keskuksessa Pittsburghissa on po-
5 liisi riehuiiut mielenosoittajien kimpussa. Washinglonissa on micleno-s
soituskokous hajoitettu kyynqlkaasiipommeilla. Suurissa yhdysvaltalai-r
sissa kaupungeissa ovat työläiset kymmencnluhansin osoittaneet voi-
5 maansa;
'•i-- Canada^a ennakkotietojen mukaan on o l l u t suuria mielenosoituk-
S sia Montrealissa'Torontossa, ^fäiniltbnisiia jJn.e. Torontossa ovat jx)-
,^ liisipäällikkö Ör^jlts-jn kasakat suurella vaivalla hajoiltaneel kaupun-
'j^ ginlaloif edustalle kbkoonluneet tullannet mielenosoittajat. Lukuisia
k ä s i k ä h m i ä saltiH poliTsin ja työläisten välillä. Yksitoista työläistä ja
. Z»>työläisnaista Y a n g i t t i i r i . Kommunistiset puhuja estettiin puhumasta.
Suuti osa "f o r p i U o n ppliisivoimasta oli myös mo] j i l i s o i l u etukäteen kau-punginlalolle.
Eri maiden vallassaolijat voiy^^t onnitella itseään »iliä, että hei­dän
aseelliset: voimania onnistuivat palauttamaan "laillisuuden ja
järjestyksen". Työttömien ja koko työväenluokan joukkotahto liili
^'vielä ppljetuksi «las. Mutta kuinka kaiiäi;^? Mislöria todistaa, että sil-loirt,
kun tyytymättömyys kansojen pohjakerroksissa on noussut niin
; suureksi, eUäjorikuii aikakauden'yalfe^ ovat voineet pysyä vaf-lassa
ainoastaan tiiic^^ ei vanha
I järjestys q|l^,enää lujqlla pcr^^tal|a. Kntis^^^
...^yösUmIPfinijL^^^^ iv^ubdei^ 19,Q6 kuinQ^slij^^^ kukiisiunii-'
Benijohdpsta. 'Vielav^^ maaliskuussa Pietarin hälkälevoltomuuk-s^
ep 'ailfana-'%' luötjl'pak^ ja' yärihaän koetelluuii'" na-
' gaikka^nsä. Voima l^uitpnkin kääntyi sitä^jtsipä^^ vastaan. MuicJeniuai-dpi>
poWarislo näyttää sc^^^
Eijisi^t^ J|ansa|n^^^^ nilelenpspitt^ ^taasen 'Xtpcltivat työläisille,
; qttä h e i ^ yäsiassa voimat i i b s -
kalaisia sosialifascisteja myöten. Työttömät työiäisct kautta maailman
vaaUvat laelleen ainoastaan oikeutta saada elää ja tehdä työtä jkunnol-
'j^^lista p^lkkq^i^a^taani' yhteiskunnan on turvattava liei-
' u >(^äiv jar'!nälkiin(yv4(^ vaativat lykycmpää
i' ^yöpäjvä^ä; eitä lyötaHii^ yaätivat nykyisen liieslyiysjär-'
, ^ ^estelmän J p p e U a m i s ^'^^ö|iilipamji^^
Mutta koyjiiilistö ei jätä taisticlua tähän. 3e tulee menemään e-tecnpäin,
sillä se on oppinut, että valtaliibkka kunnioittaa ainoastaan
voiman pikeuita. Köyhät öii vpinfaa. Se kansainvälisten inielcn-o$
p}|.usten yhteydessä ^ tämän voimansa suuruu-
<kn. Tajriä ypihia kumoukseUisM^ jobdettuna Ja keskitettynä kykenee
kukistamiaan kapitalistisen sörtojärjestelmän. Taistelun tie on ainoa
tie proietariaatin yapauttaniiseksi! Kominternin alotteesla loimeenpan-tu
maalisky 6 päivän micle^^^ yksi taistelu köyhälistön sodassa
kapitalistista lärjestelmää Vastaan^
Y k K i t o i s t a v u o l t a .sitten, maalisk.
7 päivänä 191;', l a i i . s u t t i i n K o m m u ­n
i s t i s e n I n t c i - n a t i o n a l e n syntysanat.
k e n n e l l y t y k s i t o i s t a vuotta työväen
kansainväli.sten l u o k k a v o i m i e n koko­a
m i s e k s i k o m m u n i s m i n l i p p u j e n alle.
Tämä tapahtui keskellä v e r i s i n t e n t u n n u k s e l l a : k a l k k i v a l t a työväelle,
t a i s t e l u j e n a i k a k a u t t a , hetkinä, j o i - | S e n o n täytynyt käydä taisteluaan
ic3n äsken syntynyt N e u v o s t o l i i t t o , m o n i l a l e r i r i n t a m i l l a , sillä y i h o U i -
o l i k a i k i l t a p u o l i l t a a n v i h o l l i s t en
p i i r i t t ä m ä , .sisäinen t i l a m i e kaaos­m
a i n e n j a Isvoton. K a i k k i pimeät
v o i m a t i i l k o m a a l a i E i a i n i p c r i a l i s t e ja
myöten olivat kiihkeä.ssä t o i m i n n a s ­sa,
lyödäkscon alas,- kukistaakseen
v e r i n lo^fakuun vallankumouksessa
v u o n n a 1917 syntyneen N e u v o s t o v a l ­lan,
työliiisten v a l l a n p r o v a r i s t o n y l i .
T i l a n n e kaikis.sa, m u t t a v a r s i n k in
m a a i l n i a n c s t a a n osaaottaneissa m a i s -
«i oli K o m m u n i s t i s e n I n t e r n a t i o n a -
Jcn syntyessä .sekava j a k r i i t i l l i n e n.
K a i k k i a l t p . I r v i s t i vastaan sodan v e -
ri.<;ct jäljet j a t a l o u d H l j n e n k u r j u u s .,
säestäen sitä e r i m a i s s a c s i i n p u h -j
j e n n e c t v a l l a n k u m o u s l i e k i t . j o t k a e i ­vät
k u i t e n k a a n . j a k s a n e e t kehittyä
s i i h e n määrään saakka, että valta
olLsl s i i r t y n y t l o p u l l i s e s t i työväelle.
SyyiVa '' niliiiin epäonnistumisiin' o l i
1 hälkälevoltomiltik-'J'j|^olWonniiikaiRiiu pmite fa k t c l u l s -;
• '"sar ko|cfcmättömuus vallankumous^'
tehtävissä j a I I Kansainvälisen t ä y - .
d e l U n c n v a r a r i k k o s o d a n ' puhjetes.sa.
Työläi.sillä c i o l l u t j o h t a j a a , j o k a s en
t a i s t e l u t o l i s i ' o h j a n m i t oikeaan u o - ,
m a a n s a . • ,
Tämän t i l a n t e e n h u o m a t t u a kii­r
u h t i v a t e r i m a i d e n v a l l a n k u m o u s -
iplehel^, luomaan kansainväliselle
p r o l e t a r i a a t i l l e uutta taistelu j ä r j e s ­töä
m a a i l m a n s o d a n ensipäivinä p o r - '
täri&tori <5dössit rlippUiisa-Mlaateneen"
T o i s e n Kansainvälisen t i l a l l e . Niinpä
maäliskuun loibcha ' p i i ivälrä' kokoon-•
t t i i k i n M o s k o v a s s a työläistön'edusta­j
i a e r i k a p i t a l i s t i s i s t a m a i s t a , ollen
t u l o k s e n a , etUl seitsemäs päivä s a ­maa
k u u t a j u l i s t e t t i i n K o m m u n i s ­t
i n e n Kansainvälinen perustetuksi.
, Tämän kansainvälisen i>roletarlaa-t
i n uudelleen l i p p u j e n fille järjes­tämisen
etunefiässä k u l k i s u u r i t a i s ­t
e l i j a ja kumousraies, teoreetikko ja
j o h t a j a W l a d i m i r I l j i t s L e n i n . H ä ­nen
v o i m a k k a a n j a kaukonäköisen
v ; -
Vttsiq keittoja farmareiäeri narraamiseksi
Satkatc|iewanissa' pidetyssä farmarien järjestön kokouksessa viime
viikolla päätettiin inuodostafi Saskatchc\vanin farmarien poliittinen jär­jestö,
jonka tpiyotaan ottavan nykyisen liberaaleihin sulautuneen ku­tistuneen
fajrmari-progressiivipiiolueen paikan. Kapitalistiluokku "on
havainnut vältianiattömaksi hakea lännen farmareille liusi kilpi, voi-daksQ^
h pitää heidät yanayedessäan.
Nä?nä uuden puolueen mupdpstamishunkkeet epäilemättä johjau-tuvat
lännellä >tapähtuncisiin taloudellisiin muutoksiin. Progres.siivi-puolueen
"edistysmielisyys" on kääntynyt farmareita vastaan. Län­kien,
farmialueilla cisiinlyy yakavaa tyytymättömyyttä kynittyjen far­mareiden
keskuudessa. ' Maatalbuspiila on "kärjisLynecmpi kuin kos­kaan
ennen Tulevaisuus ei näytä erilcoisen valoisalta vähävaraisem-pien
.farmareiden keskuudessa, jotka tuntevat velkataakan lisääntyvän
hartioillaan, luotto- ja kalustoyhtiöidcn puristuksen lisääiilycssä.
Näissä oloifesa on jradikaalincn Caniidän farnuiricn yalislusliiUo
tehostanut toimintaansa, koettaen saada köyhlyyät farniaril katsele­maan
asioita luokkanäkökanhalta sekä tulemaan sorretun talonpoi-kaiston
kansainväliseen liikkeeseen yhteisrin|aniaan radikaalisen kom-niunisliseu
työväestön kanssa.
Kapitalistiluokan pomot ja politikoitsjjat ovat nähneet, ellä farnia-rcita
tuskin voidaan enään värvätä vanhojen poivanj>uoluciden talu­tusnuoraan,
josta syystä on viritelty hanlic uuden farmaripuolueen ])c-fustamisesla.
Tällä puolueella tulisi lieienkin olemaan aito pikkupoi-yarillincn
maalaisliittolainen ohjelma, erinäisiä uudis»usvaatinuiksia
farmareita houkuttelevina, syötteinä.
t a h t o n s a o h j a a m a n a l u o t i i n perus­teet
johdonmukaiselle taistelulle^tiollisensa, k a p i t a l i s m i n kanssa,
p o r v a r i s t o a vastaan, tullen tämän
t a i s t e l u n p e r i a a t t e e l l i s e k s i j o h t a j a k s i Eläköön
K o l m a s Kansainvälinen. nationale
set eivät ole r a j o i t t u n e e t ainoastaan
s u o r a n a i s e e n p o r v a r i s t o o n, m u t t a s i l ­lä
o n o l l u t vastassaan - myöskitt T o i ­s
e n Kansainvälisen maailmansodan
jälkeen hienkiin herännyt haamu.
Lisäksi sen o n täytynyt s i i v o t a r i ­veistään
sinne eksyneitä oikeisto­l
a i s i a j a u l t r a - v a s e m m l s t o l a i s l a a i ­n
e k s i a , j o l t a . v a r s i n k i n n y k y i n e n y -
l e i s m a a i l i p a l l l n e n kärjistynyt v a l -
l a n k u m o u s t i l a n n e on synnyttänyt.
K e l n ö t e l ^ e s t l syntynyt k a p i t a l i s ­t
i n e n k u k o i s t u s a i k a sodan Jälkeen
o n o h i j a k a i k k i a l t a irvistää vastaan/
t a l o u d e l l i n e n kurjuus, j o k a - a r v a a ­m
a t t o m a n suuressa määrin kärjis­tää
l i i o k k a v a s t a k o h t l a , aiheuttaen
joUlJkojen s i i r t y m i s e e n vasemmalle.
että kaikeh:,,^^,. sov leVät:
set jäiiyat '^oukois^^
oheen;''joukk6j'cn rientiCessa ' Vatsip-maisesti,''
^pltalistlseh ' järjestelmän
luomien oio'^uh£eiden pakplttamina
vailarikumoukselUsiin taisteluihin.
Hyvänä esimerkkinä siitä oyat;; ei­len
"tapahtimeet,•työttömien mlelpa-,
osbituicsei kaikissa' " kiapiralist'&[isa
maissa. Valtavana vyörynä ovat
joukot liikehtineet ka<juilla, näyt­täen
luokkavolmaansa. rautaista.
i J r o l e t a a r i s t a riyrkklääri, a n t a e n por­varistolle
aa:yistökeisn;^ että sen-'-vär
k i v a l l a n a v l i l l a ' ylläpitamäTi^ l u p k -
'kavailäii päivät' oVät''luctut.'
.ii<; .'j;-. • < ; - . • . . ; v ' • *;;r:> '
•. TällalsLssa taisteluissa.,; joukkpjeti
v a i s t o m a i s e n t a i s t e l u h a l u n o h j a a m i ­seksi
tarvitaan rauttiista tahtoa.
S e l l a i s e n omaa juuri yhdettätolsta
vuosipäiväänsä viettävä maailman
työläisten t a i s t e l u j o h t a j a . Kommu­n
i s t i n e n I n t e r n a t i o n a l e . Se e i vietä
vuosipäiväänsä loistavien puheiden
paatoksessa, ei . s i l k i n k a h i n a s s a t a i
s a m p p a n j a p u l l o j e n korkkien pauk­keessa
— se viettää vuosipäiväänsä
b a r r l k a a d e l l i a , t a i s t e l u n tuoksinassa',
silmä sfilmää vasten verisimmän v i -
T a a s k i n m a t k a i l i j a o n joiittmut
hetkeen, j o l l o i n pitää jättää tämä
m u l u k s i t u l l u t P u n a i n e n Moskova
caikkine mielenkllntolsine nähtä-
/yyksineen, jolta m a t k a i l i j a l l a on
ässä miljoonakaupungissa. Nähtä-
;ät ovat m o n e n l a i s i a . Siellä kurkiis-
:elee j a t u t k i i A m e r i k a n j a Sakisän
•niljoneerlen tunnontarkat t u t k i j a t,
j o i t t en h u o m i o keskittyy x a a n K r e m -
' i n l i n n a s s a j a v a l t i o n a a r r e k a m m i ­oissa
löytyvien arvojen p u n n i t s e m i ­seen,
s t a d a k s e e n varmuuden h a l l i -
;uksen maksukykyisyydestä n i i h ip
l u i m a a v a n s u u r i i n k o n e - j a t e o l l i ­suuslaitosten
r a k e n n u k s i i n nähdeii,
'öiden v a l m i s t u k s i a o n j ä t e t t y j u u ri
oääasiallisemmin näiden kahden
•naan k a p i t a l i s t e i l l e . Järjestään he
saavatkin varmuuden siitä tosiasias­ta,
että kylmää k u l t a a ynnä muuta
roskaa j o l l a k a p i t a l i s t i n e n m a a l i ma
jäiaa luottoa, on täällä Neuvöslo-h
a l l l t u k s e n aarrekammioissa niin
r u n s a a s t i , että .se s a a k i l p a i l u n a i ­kaan
eri k a p i t a l i s t i r y h m i e n kesken
näiden t a r j o t t u j e n sopimuksien saa­misesta.
S u u r i m m a n k u i t e n k i n l i e ­nee
saanut A m e r i k a l a i n e r i D e t r o i t t ia
k o t i p a i k k a n a a n pitävä r a h a m i e s y h -
tymä, j o k a o n tämän k u l u v a n vuo­den
alussa k i r j o i t t a n u t sitoumuksen
r a k e n t a a t e h t a i t a j a k o n e i t a e r i o -
s i i n neuvostomaata kolmenkymme­nen
kolmen m i l j o o n a n d o l l a r i n a r ­vosta
v i i d e n vuoden a j a l l a , j o s t a s o ­pimuksesta
täytetään k u l u v a n vuo­den
a j a l l a y k s i t o i s t a m i l j o o n a a k ä ­sittävä
arvo. H e n r y F o r d l i i k k e i n e en
-,ouhuaa myös' t u l i s e l l a kiireellä n e u ­vostomaassa.
Hänellä o n k a k s i tehr
dasta. j o i h i n a u t o j e n ^ a t tänä v u o n ­n
a m i l t e i vielä tuodaan m u u a l t a ja
niissä v a a n kootaan, kunnes tehtaat
saadaan s i i h e n k u n t o o n että niissä
v o i d a a n valmistaa myöskin osat.
Näissä tehtaissa k o o t t u j e n autojen
lisäksi k u u l u u F o r d i l l e oikeus tuoda
m a a h a n viisikymmentätuliatta a u ­toa.
Jotka ovat m u u a l l a valmistetut
täyteen, a j o k u n t o o n . T o i s e n a vuonna
on Ford-yhtiöllä oikeus tuoda .35,000,
k o l m a n t e n a vuonha 25,000, heijärite-nä
15,000 j a viidentenä 10,OW, j o h on
l o p p u u F o r d - y h t i ö n v i i d e n vuoden a -
j a k s l tehty soplmius, j a hänen r a ­k
e n t a m a n s a tehtaat jäävät koko­n
a a n N e u v o s t o v a l l a n omaisuudeksi.
A u t o j e n va-lmistpkseen kuuluu sekä
henkilö- dttä k u o r m a - a u t o j a , joiden
Kummasta;' m i t ^ h ' m o n t a niitäkin l a ­j
i a jJitaäyMimistaa Jä"'' t u o d a , el a i -
välttämätöntä o n Venäjän työväen­l
u o k a l l e ollut ^hävittää itsevaltias
t s a a r i k a i k k i n e k a u h u a tuottayiile
laitökgineen. Välläfafcumousmiiseo
näyttää k u v i n J a k e r t o m u k s i n , m i t en
Venäjän k a n s a n p a r h a i m m i s t o o n j o
vuodesta 1850 a i k a i n käynyt t a i s t e ­l
u a i t s e v ^ t i u d e n t y r a n n i q t t a v a s t a an
J a a i n a ovat j o u t u n e e t mitä h i r v e i m -
p i e t i k i d u t u s t e n a l a i s e k s i ; tästä m u ­seossa
s a a selyäpiitreisen kuvauksen.
Nämä nähtävyydet ' ^ o v a t k i n niitä
tekijöitä Jotka j o k a t s e l i j a l l e J a ' k u l ­k
i j a l l e a n t a v a t v a r m u u d e n siitä, että
n e u v c s t o m a a n väestö o n s u u r e n s u u ­r
e l t a osaltaan ^proletaarisen v a l l an
säilyttämisen valppaita vartijoita.
Ikäänkuin itsestään nousee k x i l k i -
j a l l e a j a t u s näitä katsellessa J a n ä h ­dessään
näissä l a i t o k s i s s a kymme­net
tuhannet itse m a a n väestöä^ j o ­k
a i n e n päivä t u t k i m a s s a , v a r m e n t a ­massa
käsitettään saavutuksien o l -
keudelUsijudesta, että naurettavaa
on äänet, j o t k a tämän proletaarisen
m a a n r a j o j e n u l k o p u o l e l l a puhuvat
siitä d i k t a t u u r i s t a , j o l l a tätä maata
nykyään o n nämä 12 v u o t t a pidetty
pystyssä. Elävästi näkee että täällä,
näissä m i l j o o n i s s a ihmisissä, o n J o ­kaisessa
v i s s i annos tätä d i k t a t u u r i a.
S i v u l l i n e n s a a s e n v a r m u u d e n , että
heistä j o k a i n e n , pientä tyttöstä ja
p o i k a s t a myöten, on saavutuksiensa,
v a r t i j o i t a . Vapaina proletaarisen
m a a n s a k a n s a l a i s i n a he r a k e n t a v at
m a a t a a n Ja hävittävät esteet pois
tieltään, mikä r a k e n t a m i n e n j a e-teenpäln
-pyrkimys on . nähtävissä
k a i k k i a l l a .
NAISTENPÄIVÄ!
Naisjaostomme toiminnasta, ko­kouksista
ja Jujyitilaisuuksien jär­jestämisestä
on tässä hiljan ollut
lehdessä mainittu muutama saha.
E-.tei ktiitenkaan keltään unohtm-si,
niin Jienee ehkä paikallaan jos
vieläkin mainittaisiin, eritoten kan­sainvälisestä
naistenpäivästä, jota
vietetään J> p. maalisk., alkaen
kello 8 illalla. Juhla pidetään
Prince Arthur St. 57. Juhlassa
.ulee esiintymään useita puhujia
eri kielillä ja toveritar Buhay pu­huu
engl. kielellä. Suomalaisilta
tulee myös muutamia esityksiä, pu­he,
joukkolausuntoa ja merimies­tanssi.
' Olisi toivottavaa, että
kaikki työläisnaiset kunnioittaisi­vat
läsnäolollaan kanlainvälistä
naistenpäivää.
Naiajaoston kokoukset ovat ku­ten
ennenkin joka tiistai-ijt^Suom.
Järj. huoneu-stolla. Tervetuloa
joukkoon. — ^I. Jl.
N a 5 6 - ^
K o m m u n i s t i n e n
— kansainvälisen
I n t e r -
p r o l e -
K o l m a s Kansainvälinen on työs- t a r i a a t i n t a i s t e l u j o h t a j a!
Proressiivipuolue kyllin h)'vin osojtlaa, e|fci fariuarciden kannata
lähteä "herrojeh kanssa marjaan", köyliilla fannärcijla ei ole m
odotettavissa kapitalistipuolueilla tahi - * - » - ' ' ^ - ' - ^ ^ ••. • .
-itsekkäitä etuja ajavilla reformisteilta.
, , - , . . . Vanhuus on tauti, jola voidaau.sahgenisuuressa määrässä estää,
»dotellavi^^ ^^^^^ tahi yläluokkaa palvelevilta ja omin ,,„oval nykypäivien lääketieleilijät. Todistuksena on viime vuosikyin-kuin
tmoralUil-ins.^^ija. Kaikenkarvaista lehmäkauppaa lelulään, työliii-sille
vaaloisi^a annclul lupaukset eivät tietenkään merkitse niilään. Se
nähtiin hallituksen esityksissä työtlömyyskysymykscssä sekä nyt käsi-
Icllävänä olevassa liiilihikiehdotukscssa.
'Tvöväcir' halliUis on pantu näyllelemään aito imperialistisia roo­lia.
Haagin korvausneuvoUcluissa ajoi Siunvden kiihkeästi isänliensä
brilliläisen ' lyönanLajaiuokan vaatimuksia suurempien sotakorvauk­sien
kiristuini!?oksi .Saksalla ja nyt esillä olevissa Lontoon laivastokoii-fcrenssissa
on MacDonajdilla suorilettavana tärkeä manööveri englan-tilaisch
iniporialisniin asema.n puolustamiseksi Ylidysvaltoja vastaan.
• Voimme olla varmat, ellä kun "työväen" hallitus potkitaan ulos
L)owiiing Slrectiltä, lulee se tapahtumaan sen jälkeen, kun cnglantilai-'
iicn ponarisio on kalsonut. ettei sijle enää ole kysymyksessä olevassa
tilantecss^a liyiilyä "lyöväcir" halliluksestai Toisella puolen voidaan o-laksua,
fllä työväen hallitus tulee valitsemaan jonkinlaisen propagan-dakvsvniyksen
kompasluskivckscen, tarkoittamatta ajaa mitään todel­lisia
uudislu^fla luokkapohjalta, vaan saadakseen ainoastaan tuulta pur-j('
isiin->a vastaisien vaalien agilalsiönia yarteir.
Tämä «UI välttämättömyys nuorallatanssijain puolueen "populää-risyydon""'
.säjlynäniiseksi, sillä aseman säilytläminen vaaleissa ei lo­puksi
riipji hiii^^lä niuulaniista sadoista loordcista, joista on tullut "työ­väen''
miehiä, vaan niisiä joukoista, joista parlamenllivaalicn ääucstä-jäkarja
on koottu. ?
MacDonaU tanssii nUn Mi
Englannin hiililakikysymyksessä tapahtunut; parlanientliuäneslys,
' jos^a MacDonaldin haliilus läpäisi vaivaisella yhdeksän äänen cnrni-
; intslöllä, osoittaa jälleen, ketä "työväen" hiillilus palvelee, osoit­taa,
ettei MacDonald,, Hendei>on, Snoivdeu, Thomas ja kokc^ *'tvöv;irn""
jherraskuoro ole mitään piuuta, kuin joukko pikkuporvarillisia pohti
•«' Icoltsijoia, joille Ei?glaiuiin vallassaole^ä luokka on armosta anlaiuil
ininistenpaikkpja työväen petturuuden palkaksi.
1 ' ' Porvariston piiskana ''työväen" hallituksen kuuliaisena pitämisek-r;^'^
TBi on tällä kerralla liberaalipuolue. Siitä riippuu MacBonaldin-'seiso-
-.-4öiinen tahi kaatumij^en. Ja MacDonald tajuaaUn, mitkä nuorat sitovat
liänta porvaristoon. ICpkp työväen" hallitus tämän mukaisesti esiintyy
lucnion kuluessa laptahlunut edistys tautiopin ja terveydenhoidon alalla.
Lukuisat t i i u d i l . jotka ennen riehuivat tuhoa luoden ihmiskunnassa,
on v o i t u v o i t t a a . Iliriusruuiniin fysiologian ftihteiminen on johtanut uu­siin
selviöihin terveyden kohottamiseksi, ja ihmisikää on voitu monessa
yk.-iilyi<(apatikM\s.'?a pidentää. •
.Siitä huoliniulla väestön keskimääräinen elinikä ty^ole pidenlviiyl.
Llänuin |Mtuu.'i lisäksi väihfclee suuresti eri luokissa. Taloudellisesti
h y v i n l o i i n e r u l i i l r v u n kansanoisan keskuudessa on s e pitempi k) u u t y ö ­väestön
k r s k u u d c r - . ^ ^ , ! . Tuntuu kovalta kohtalon "ivalla puhua ihmisiän
pidentänus<;slä k*apitalistisessa riisloylileiskunnassa, jossa suurella osal­ta
ihmisiä puutluu tei-veyden säilyttämisen aineelliset edellylylKel,
jossa raskas raadanta, epäterveelliset työolot, ahtaat asunnot, raittiin
ilman puiite. riittämätön ravinto ja vaatetus yleisen elämän epävar­muuden
ohessa joka päivä kuluttavat ihmisten elinvoimaa, saattaen en­nenaikaiseen:
hautaan. .V .V
lekirjoittaifböUa Ole" t a r k k o j a ' t i e ­toja'.'"
Meistä sivustakatsojista: näyt­tää
tämä Ford-yhtiöh • s o p i m u s hiur
kän o m i t u i s e l t a , k u n j o v i i d e n vuo­d
e n k u l u t t u a s a a Neuvostohallitus
k o k o n a a n h a l t u u n s a tehtaat, jotka
Föra yhtiö bn o m i n kustannuksini
v a l m i s t a n u t . M u t t a aslaaDL.s3rve"ntyen
v a s t a h u o m a a Ford-yhtiöh tässä p e ­l
a a v a n edukseen, , sillä vlisiv^Sotlsa-
Jälla saa se a i k a suUret; lilkemähdol-l
i s h u d e t J a vielä ' j ä l k e e n k i n ^ pato.
riiflie uusille h i a h d j i U i s i l l e koneilleen
ynnä muille t a i - v i k k e i i l e ' ' j o l t a , ei
hiääösa"'ehditä valihistaa,^• Ja sämäi-:
l ä - lstfi»ttää''*lläsiit''' pois lähtemättö-;
m a k s i Neuvostomaan lUkenteeseen.
Neuvostomaassa bn vasta tänään^
kolmekymmejitäviisituhatta autoa J a
lähes -160 m i l j o o n a n kansa. Tämän
o n nerokas Ford-yhtiö s u u n n i t e l l ut
täysin tietoisena siitä, että' Neuvbs-tomaassa
tulee lähimmässä t u l e v a i ­suudessa
olemaan s u u r i kysyntä a u ­t
o t e o l l i s u u d e l l e . S a k s a l a i s e t m i l j o n e e -
r i t räVentävat samoin e r i teolUsuus-l
a l t o k s i a , k a t u j a Ja teitä* j o i s t a m ak
s u v e l v o l l l s u u k s l s t a ovat varmuuden
h a n k k i n e e t tutkiessaan näitä P u n a i ­sessa
M o s k o v a s s a olevia a a r r e k a m m i -
b l t a . Niistä o n n o i i s s u t v o i n i a . Joka
s a a t t a a e r l i h a i d e n rahamiesyhtymät
t u i m a a n k i l p a i l u u n . Neuvostovallan
a l k u a i k o i n a l u o t i i n m a a h a n v a a n J o i ­takin
s a t o j a t r a k t o r e i t a y.m. m a a n -
v i l j e l y s k a l u j a , n y t o v a t tuonnit t u -
i h a n s l s s a , Joka rtiaalla olevan y k s i ­t
y i s e n maanvlljelijäii, k u l a k i n , saat­t
a a v a r m a s t i näkemään l o p p u n s a l ä -
hqstjrväh Ja ^ en j o h d o s t a pääLstää se
k u o l e v a n u l v o n n a n , jonka k a p i t a l i s ­t
i s i e n m a i d e n sanomalehdistöt vär­jäävät
mitä m o n i n a i s i m m i n värein,
Joka u l v o n t a s a a t t a a vaani Venäjän
köyhän Ja k e s k i v a r a k k a a n talonpo­j
a n yhä t u i m e m p a a n työtehoon l a k ­k
a a m a t t a s a a p u v i l l a y h ä u u s i l l a t y ö -
täsäästävilla k o n e i l l a . Jotka j o s e i h -
molsenaän hävittäisivät yksityisen
r i k k a a n maanviljelijän pois y h t e i s ­o
m i s t u k s e n j ä yhteisesti järjestetyn
m a a n v i l j e l y k s e n tieltä. Tätä k a i k k ea
h u i k e a a nousua edistävät nämä e n
m a i d e n rähamiesryhmät. Joiden t u t ­k
i j a t n e u v o s t o h a l l i n n o n e l i m i e n j o h ­t
a m i n a täällä Uikkuvat. P r o l e t a a ­r
i s e l l a k u l k i j a l l a o n täällä i h m e e l l i ­syytenä
nähtävissä myöskin o s a v e ­r
i s i e n k e i s a r e i d e n kalleukisista, j o t ka
herättävät ihmettelyä j a v a r m u u t ta
siitä ylellisyydestä j a l o i s t o s t a . Joka
näillä Venäjän verisillä h a U i t s i j o i l la
o n k a u t t a a i k o j e n o l l u t hallussaan.
I h a i l u a J a s u u r t a h o r j u m a t o n t a v a r -
i n u u t t a niinikään herättää k u l k i j a s ­s
a nähdessään Neuvostoyallan p u ­n
a i s e n a r m e i j a n nykyisen__rakent^en,
j a opetuksen. Jolla k a s v a t e t a a n p r o -
letaätlaattn vallan saavutuksen v a r ­t
i j o i t a . Heillä o n sotakoulunsa ja
p u n a i s e n armeijan klupinssa n i in
p e r i i s t e e l l i s e s t l Järjestettynä, ettei
K u l k i j a n siirtyessä tolscca mlljoo-nakauplÄigiin,
L e n i n g r a d i i n , o n n ä h ­tävissä
i t s e v a l t i u d e n entiset jäljet
sähibih k u i n Moskovassakin. Täällä
o n nähtävissä vielä enemmän Itse­v
a l t i u d e n l o i s t o a Ja ylellisyyttä, Jot­k
a kalkki käytetään proletaarisen
n e u v o s t o m a a n rakennustyön edistä­m
i s e k s i . Samanlainen kuumeinen
rakennustyön käynnissä k a i k k i a l la
täiniänkih riiiljoonakaupunkm jokai­sessa
sopessa. Suomen aseman l ä ­hellä,
u l j a a n rakennuksen l a a j a l la
t o r i l l a , v a h v a l l a k i v i j a l u s t a l l a , joka
ikäänkuin k u v a a p a n s s a r i a u t o n pääl­lystää,
seisoo N i k o l a i L e n i n . Tällä
paöi^ariautolla on L e n i n ajanut
P e t r o g r a d i n , alkaakseen K e r e n s k in
v a l l a n hävitystyön. M i t e n mielen­k
i i n t o i s e n vaikutuksen tekeekään
t^mä lienini» voimakas r y h t i , jota
patsas esittää k a t s e l i j a l l e . Tässä liäh
b n ssjsonut j a t u l i s i e l u n t a v o i n l ä ­hettänyt
v o i m a k k a a n v i e s t i n vyöry­mään
k a u t t a l a a j a n Venäjän, työ­läisten
Ja t a l o n p o i k a i n v a l l a n pys­tyttämisen
puolesta. Tähän l o p p u i ­k
i n k u l k i j a n näkemiset tästä i h a i l ­tavasta,
p r o l e t a a r i s e n maan sumesta
SosialLsmin rakennustyöstä, r j o k a l ä h -
(emättömiih mutston mpnissa e ri
v a i h e i s s a a n jä < muodoissaan/ ; Jätti
k u l k i j a a n . Astuimme jiihaanv • j o i s a
v a u n u n trlkppuOlella• s e i s o i ; " S u o n i i ",
Jpssä iietr janaan a s t u t t u a t u l i eteen
salaperäisyyden varjoon puetut k y ­s
e l y t , morien monenlaiset tiedustelut,
m i k s i jä-ininkätähden ulkomaalaiset
viitsivät m a t k u s t e l l a Venäjällä, s e l ^
Jokaisen puheessa s u u n n a t o n määrä
e n n a k k o l u u l o j a Ja p e l k o a maassa
v a l l a l l a olevasta, hallitusjärj?stel-^
mäÄtä. K u i t e n k i n j o k a m e n , p u h u t t e l i -"
j a p y r k i näkemään minjcälalnejt^roli;
p u h u t e l t a v a j a i : .mukaa^y a s e t a,
keskustelunsa. J o k a i n e n k i f i t e n k l n e -
s i i n t y l : itavattpman. a r v o k k a a s t i , säir
lyttäen sen v i i m e a i k o i n a ' m u o t i in
t u l l e e n kohtelijäisuuden yleensä ja
v a l l a n k i n ulkomaalaista kohtaan.
K u i n k a monta -näistä h a a s t a t t e l i ­j
o i s t a o l i o h r a n a n p a l v e l i j o i t a ei a l ­l
e k i r j o i t t a n e e l l a ole t i e t o a , sillä s en
he v a l l a n t a r k a s t i osasivat salata,
n i i n puheessa kuin * t u l l i t a r k a s t u k ­s
e s s a k i n , sillä t a r k a s t u s e l o l l e n k a an
o l l u t mikääni p e r h i p o h j a i n e n , puhu­m
a t t a k a a n että se o l i s i o l l u t t a r k k a.
L i e n e e j i i u r i v a i k u t t a n u t se, että
a l l e k i r j o i t t a n u t e s i i n t y i l u k e a s i o i l la
eikä o l l u t p o l i i t t i s e l l a a r e e n a l l a . M u t ­t
a siitä h u o l i m a t t a Helsingissä k u l ­k
i e s s a oU k u l k i j a l l a aina vissejä
t u n t e m a t t o m i a seuraajia o l i p a m a t ­k
a minne tahanssa.' Se s a a t t o i - t e ­kemään
johtopäätöksen, että n e o v a t
niitä surkean kuuluisia ohranan
u r k k i j o i t a , Jotka seuraavat jokaista
j o k a tulee Suomeen Venäjältä, ellei
häh ole t ä y s m . heidän tiedossaan.
^ Kulkija.
Osasto tulee toimimaan bauskan
ijjlari" vieton "osaslton ' t a l o l l a ' t.k. IG
päivän' i l t a n a . O h j e l m a s s a voidaan
saada esim. nähdä kappale " S u u t a ­r
i n ^ , mökillä" 2 näytöksessä. K a p ­pale*
y k s i n o n s e l l a i n e n " p i k i l a p p u ".
että se vetää k a l k i : ! puoleensa.
K a i k k i n a aikoina on amieiUu t u n ­nustus
tälle S u u t a r i n mökille e n s i ­l
u o k k a i s e n a huvinäytelmänä. Tä­män
Nllsäksl o n p a l j o n m u i t a y k s i -
t y i s n u m e r o i t a . On myöskin tärkeä
m a i n i t a että tulot tulee naisjaosto
käyttämään osuutensa täyttämiseen
n a i s e d u s t a j i s o n Vlehäjälle lähettä-m
i s r a h a s t o o n . Joten Jokaista k e h o i -
t e t a a n s i l l o i n s a a p i i m a a n haaUlle.
Näytclinäkcmitean tiedotus Nyt
o n p a r h a i l l a a n harjoituksen alla
kappale "Järjestäjä 14". 4-näytöksi-n
e n työväen näytelmä, kuvaus l a k k o -
t a i s t e l u s t a "ajollakin \ a m e r i k k a l a i s e l la
terästehtaalla. K a p p a l e o n , p a r h a i ta
näytelmiä, Joten jbkälsta kehbite-täan
pitämään tämä- mielessään.
E s i t y s päiväksi on määrätty 23 p.
m a a l i s k u u t a .
P a r i i s i n fccmmunin Muistojuhlaa
vietetään känsainväliseäti Prince
A r t h u r h a a h l l a t.k. 16 p . i l l a l l a , s a ­m
a l l a Juhla tulee olemaan protes­t
i n hyväksyminen sitä k i r k o l l i s t en
l i e t s o m a a "pyhää sotaa" vastaah,
j o n k a sc o n k o h d i s t a n u t Neuvosto­l
i i t t o o n . Maailman imperialistiset
v a l l a t . Jotka ovat lietsoneet sotaa
Neuvosto-enäjää vastaan jo vuosi­k
a u s i a ; voidakseen k u k i s t a a cnsimäi-sen
t^ön t a s a v a l l a n , ovat saaneet n y t
uuden v a l t i n itselleen sodan - l i e t s o ­miseksi
j a se pn f pyhän . s o d a n"
j u l i s t a m i s t a Neuvoisto-Venäjää vas­t
a a n , v a i k k a I^eiivbslb-^Venäjäilä t o i ­m
i v a k i r k k o itse i l m o i t t a a että m i ­tään
s e l l a i s t a syytä b.i ole, sillä h e i l -;
lä o n vapaus t o i m i a oppiensa l e v i t ­tämisessä
n i i n Kauan k u i n eivät s e ­k
a a n n u 'pöiiittisliri a s i o i h i n , Ja_. Jos
taasen kansa j o l l a k i n p a i k k a k u n ­n
a l l a o n h a l u n n u t k i r l ^ t muuttaa
j p h b n k i n m u j i h u n v a l i s t i i s t a r k o i t u k -
seen, n i i n sllie el v p l mitään, k u n
k e r t a rhaassa o h ugkohnbh vapaus.
Xästä j i u o l l m a t t a iietsotaäh pbrva-r
r i s n i a i s s a s o t a a ' uskonnon varjossa
Neuvostb-Venäjää vastaan, muka
p u o l u s t a m a a n Neuvosto-Venäjän
" k r i s t i n uskoa" —. K a i k k i Joukolla
l a u s u m a a n protestinsa Neuvosto-
Venäjää vastaan hyökkäyksen Joh­dosta,
sillä bällainen s u i i r i Joukko­kokous
o n m e i l l e se t i l a i s u u s jossa
voimme lausua oman mielipiteemme
p a r i i s i n k o m m u n i i i muistblle, tehkää
täniä.
Työväen puolustusliitto. — Onko
k a i k k i työläiset t u l l e e t koskaan a j a ­t
e l l e e k s i k u i n k a tärkeä meille b n
p i l o l u s t u s U l t t o jä sen t o i m i n t a ? E i
v a r m a a n k a a n , t o i m i n t a ei näytä s i ­tä.
Työväen puolustusliitto ei \ ole
mikään p o l i i t t i n e n järjestö eikä l i i ­o
i n muodostu yksinään polittisesti
s a m a l l a tavalla ajattelevista hen­kilöistä,
vaan muodostaa jäsennis-tönsä
koko työtätekevästä luokasta
Jä myöskin taistelee k a i k k i e n työtär
iBatbohjeliQa
s. J . p u h u j a , toveri Martin u ^
rickson. Port A r t h u r i n S u S i a ^ '
h u u seuraavassa järjestyksS i
. 9 p. maalisk. Port A r t to
10 p. maaUsk. Mabefla "
11 p. maalisk. Shabaqua.
12 p. maahsk. Conmee
14 p. maalisk. Fort Frant^
10 j a 16 p. maalhk. RmS.
18 p. maalisk. Port
1 9 - P . m a a l k k . Fort WflS
20 p. m a a l b k . North
21 p. maalisk. Wolf ^
24,p. maalisk. Port. ArthuT'"
?o Ja 26 p.. maalisk. Nipigp,
27 p. maalisk. Fort V,'m^
M a t k a o h j e l m a aikaan nähden ^ i
h i u k a n muutettu Fon. Francfn
F m l a n d m suhteen. sc>ä jayL?
Osastojen toimitsijoiden on 2
s e l l a paikkakunnalla h u o l e h fe
huoneen hankkimisesta ja
tävä aikanaan paikallisia iimoiH
s i a , kaikin puolin loiniia puh»^"
Euuksien onnistunusefci M ^ ^ I
py-ydetään tovereita huoIehtiS
että rautatiepysäkcillä olisi ] ^
vastassa. Se helpottaisi paljon T
h u j a a t u r h i l t a viivylyksilU. '^'1
S. J . P o r t A r t h u r i n aluekoaiilea
A . K a r i . — Sihteeri. il
tuvat porvariston vankityrmiea h i
oikeuden kidutetlavak.^ toimiesaa
työväenluokan puolesta. Kuinka ja-nessa
lakkotaistelussa onkaan TK-I
väen P u o l u s t u s l i i t t o ollu;. mula-iaJ
vustamassa oikeustaisteluja tsm^l
t e n puolelta; kuinka monessa tT«.|
tömäin kokouksen vangitsemis^j
o n j u u r i Työväen i^j-olustusliittoil
l u t näitä työläisiä puolustamassa ^\
l o i n k u i n he ovat jcnVun tekmrnj
n o j a l l a joutuneet syyltseseen. niiäl
o l i s i meillä kerrottavana Työvlal
P u o l u t u s l l l t o n historiassa vaiöjl
k u m k a paljon, jotka todistaisi M
t o n tarkoituksen ja tarpeelliöuiitej
K u i t e n k i n o n paljon työläisiä jotoj
eivät a n n a sen toiminnalle sitä tej
l i a t u s t a mikä sille joukkojärjcsS-j
nä t u l i s i antaa.
Työväen Puolustusliiton suomalai-j
n e n osasto kokoontuu Montrealisal
j o k a - k u u k a u d e n onsimäinen sunniin-l
t a i osaston talolla 1445 Noirc DJB|
St. West, siellä voisi' jokainen tjö-j
läineii yhtyä liiton jiiseneksi ja jl-j
k a a t o i m i m a a n (äniän järjestöä
v a k s i . — J . S.
40c
lähei
lähel
sekä
kava
Sä
hetys
Su
$2.4i
Tc
Va
Port Arthurin uolisfii
t e k e v i e n puolustamiseksi Jotka J o u -
Iskon näkökulmasta
Puolueettomuuden nimessä, j ^ l
m u u t e n on . vanha ".skiimi'', vii
täälläkin kansalaisten joukossa M
tyvät taantuinukselliset voimat aSi-J
neet kokoomaan voimiansa yht»!
k a n t a a k s e e n kortensa ponariätl
yhteiseen hyökkäykseen edistjÄJ
Iistä "työväenhikettä vastaan.
udelUnen, piu-isli.is panee t j i
n a p i s e m a a n • yhä iiBnnekääiiJ!
'Ovatpa" osaksi osoittaneet-Jo •
k e h t u n i s e n oireitakin, kuten'
tömyyskysymykscn yhteydessä,
mä työläisten liikehtimisen peto»
p a n e e k i n porvarit keskittämään i
m i a a n k a i k k i a l l a , ja meidän
k u n t a m m e valkoiset ainekset
s u i n k a a n liahta tassii pon'a
y h t e i s k u n n a n . pönkitysho
Jäädä ' häntäpäähän. Siksi he
k i n alkaneet tiivistämään riTtjä
puolueettoman kansallisbeiPl
merkeissä.
Tässä sellaisenaan ci olisi
sanomista, sillä eihän näiltä
t i l t a voimUta muuta voi
k a a n , porvari on aina imarii
hän minkä kielinen tahansa.^
k i i n .tällä "puoluceltomuudeDj
tiliä yritetään- p.vyci.vstellä
neaten kannatusta näille
s U l e " pyrkunyksille .ia kosi
syöttiin näyttää joitain
t a r t t u n e e n k i n , niin lienee sen!
teen v a r o i t t a v a .sana paikaitos.
Sillä]
yfeikään siellä v i e r f l i j a j ä ä epävar­m
u u t e e n siitä, ettei heillä o l i s i p e ­r
i n p o h j a i n e n Ja u u s i sotilaskasvatus.
K a l k k i viimeiset saavutukset ovat
heidän käytettävinään Ja näiden
s a a v u t u k s i e n kokeneiksi käyttäjiksi
k a s v a t t a a e r i l a i t o k s e t t o i m i t s i j o i ta
Eotilasjärjestön m o n i n a i s i i n tehtä­v
i i n . ' S a i n o i n o n «lellä k u l k i j a l le
nähtävänä vallankumousmuseo. joka
b n s u u r i m e r k i t y k s e l l i n e n , se h a v a i n ­n
o l l i s e s t i ymmärrettävällä tavalla,
t a p a h t u n e i l l a t e o i l l a osoittaa, m i t en
Jtlkaincn työläinen tuntee luis­saan
ja varsinkin vatsassaan, min­kälainen
kapine tämä porvarillinen
yhtei!:kuntä oikeastaan on. Ja
kaiickein parhaiten sen tuntee sej-laisina
työttömyy-skausina kuin mi­tä
nytkin elämme.
Työttömyyttä ei ilmene ainoas­taan
täällä suuressa "mahdolli­suuksien
maassa", Canadassa, mut­ta
sc on yleismaailmallinen ilmiö.
Se niiennäinen hyvinvoinnin aika­kausi,
mikä seurasi jonkun vuo­den
kuluttua maailman suurleu-rastuksesta,
on nyt tipotiessään ja
työläisten edessä irvistelee nälän
ja kurjuuden lisäksi, vielä poliisi-valta
patukoineen.
Työläisessä itsessään ei luonnol­lisesti
ole mitään syytä työttömyy­teen,
vaan johtuu se kapitalistisen
järjestelmän sovittamattomista ris-tiriidoisia.
Tavaraa ja elintarpeitp
on maailmassa aivan yllin kyllin,
mutta vilja-aittojen ovilla vartioit­see
kapitalismin palkkaama kerubi
reikärauta suorana, vahtimassa, et­tä
niistä ei tipahda mitään •työttö­män
ja rahattoman työläisen suu­hun.
Setelitukku on ainoa avain,
joka tämän kerubin saa väisty­mään.
Mutta eihän työttömällä työläi­sellä
ole rahaa ja siksipä kapitalis­tinen
yhteiskunta antaa hänelle
lavan kuolla nälkään, jos ei satu
menettämään ainoataan tapelles­saan
leivästä porvarillisen järjes­telmän
palkkaamien murhaajien
kanssa^ jotka vartioivat aina visus­ti,
ettei ainoakaan mui-u heidän
täysinäisistä viljavarastoistaan jou­du
ilman rahaa työläisen suuhun.
Työläiset, jotka eivät tunhe ha­lua
kuolla nälivään suurten tarvike­varastojen
ollessa halkeamaisillaan
täynnä syötävää heidän nenänsä
edessä, joutuivat ajattelemaan kei­noja
asemansa parantamiscTtsi. Y h ­deksi
sellaiseksi keinoksi, välinpitä­mättömien
herättämiseksi taiste-hiun,
järjestettiin eiliseksi päiväksi
kautta koko maailman työttömien
mielenosoituksia, joissa tahdottiin
porvaristolle näyttää työläisten
joukkovoimaa, pakoittaakseen por­variston
perääntyinään kuristustoi-menpiteistään.
Tähän mennessä saapuneet tie­dot
osoittavat, että työläiset ovat
eri maapallon osissa seuranneet
kutsua mielenosoituksille suunnat­tomina
massoina, näyttäen, että
porvarillisella järjestelmällä ei ole
enää pitkiä elinaikoja, kun nämä
massat alkavat toimia vallankumo­uksellisen
johdon alaisena.
Poliisit eri maissa ovat käyttä­neet
ahkerasti kapuloitaan, myös­kin
"kansanvaltaisessa" Canadas­sa.
Tämän he tietysti ovat itefe-neet
toimeksiantajiensa, kapitalis^"
tien, käskystä. Kuitenkin
niin, että he ovat osaltaan^
l o i n c e t sitä järjestelmää^,_J»
tarkoittivat puolu.^laa.
nen ajatteleva ihminen
että silloin k u n hätä laajojMJ
•kojen kcskuudessji <>n mitä'
ja tälle kun sitten isketään]
^ i n patukka leivän ascmas^ij
noon, niin se e i ole synnjjit?
tyhmimmänkään ja Po'
areenalla sivuun jääneen n
ajatuksia, ettei tämä i^rfi
taida o l l a k a a n niin suloin"']
miksi sitä p o r v a r i t väittävätJ
' Porvaristo o l i s i tehnyt paJf 1
saammin, j o s sc o!i.-i antan3>i
tornien ilman j)oliisien paW
ta o.soittaa m io itää n.
olisi' ollut h.vvin rauhaliipfs.
ne ja näyttänyt "'^^P^'^,
tässä 'taida to^lclli.^la hatfJ>
kaan, kun itse ^^i^^^^''^^
noin rauhallista väkeä. M^J
noohan yksi harvoista oiKea»3
neista raamatunlauscbva. _
"Kenen herra tahtco hoKin*»!
hän lyö s o k e u d e l l a ."
Porvari on tuomittu
hukkumaan j a siksi
kiiin sokea, ikäänkuin
oman tuhonsa tuloa mu» ^
min. Meillä siinä suh^ J * ,,
mitään v a l i t l a i n i ^ t . i . >'
Pia olemme niitä V^)''''^.
kapitalistisesta ro.l^aita « - 3
semme. j
Työttömät ovat-nne'^^
laan osaltaan ''l^^^V „™
tätä järjestelmää ikujse*» ^
seen. .i
«ripa
S. j
bokcuP
fttä p
|aa 1
luohon
iiinä 1
aah k
en h
is ;
tin
[ieltää
en ve
lesten
ptkeut
ailitfle
to:
|tt€n •
"kali
[C. s
tili
kai
. J
^ias,'5a
stj-spv
vai
stö. r
Se
^enluc
|i.suhte
mik
}Ha rc
la tu
noita.
{Os-uns
ossa
nka. t
Eijerih
aittani
?tenkä
|hcn
illa
hy
1 kiirct
J;Uk-
1)VÖ
'* v.->
fctn. ,
h i i fa
piick
i t i a v ;
Din
[^•attu.
mii
pie;
k o i la
aran :
|voin
l^-a; n
että
*a a i