Vapaa Sana, May 13, 1975

              ' Sivu 6 — Vaaiaa Un -
Keskeltä maailmaa
Winnipeg'i$tä I
Kaupunkimme on siirtymässä
kevatkylmistä kesään "hclmiät-sccn- "
vuodenaikojen joukossa
wrt haat vihannoivat ja ys- -
Ottawan kansallismuseo Th
National Museum of Man ja
I dinburghin Royal Scottish Mu-seum
ovat järjestäneet näytte-li
a joka IShtl kiertämään' Ka-nadaa
Näyttelyn nimenä on
The Alhabaskanv Strangcrs oi
the North Näyttely 'käsittää
li 300 esineitä ja kuvaa'
Athabaskan inliaaniryhmät
jotka asuvat Pohjois-Amerika- n
luoteisosissa puhuvat murteita
jotka viittaavat kaukaiseen yh-teyteen
tnbettilais- - kiinalais- -
oaat
H4r3'Wri - 1ti4 ttik
MIELENKIINTOINEN NÄYTTELY
KIERTÄÄ KANADAA
ISvänrnre robinln rinta hehkuu
Raoit takaamme ovea kesän tul
la!
Scandinavfnen kevättapahtu-ma
tuli elettyä huhtikuun a ii
meisen viikon lopulla
siamilaiseen kieliryhmään He
ovat varsinaisesti metsien a-sukk-aita
joten puuton arkti-nen
rannikkoalue ei houkutel-lut
heitä jäämään ja tämä karu
maa karibou-- ja myskihärkälau-moincc- n
viehätti useimpia
heimoja vain lyhyitä aikoja
Olemme- - saaneet käyttöömme
joukon kuvia jotka kertovat
nävttclystä ja Athahaskan in-tiaaneista
ja heidän elämästään
]a tavoistaan ja julkaisemme
ne alla
v I9BBk AB"BIbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbFbi1mEiJbSbb1kBBBbbbBbbBbBBbbbBbBbbbvbbbbbbbbBbbBbbbBbbbbbbbh
jBSBhhhhbBBBBBBBBhI -jB-SBB-BBBWBBBBBBrBBBBBBpM
v fevBBBBBBBBBBBBBBBlH- -
BBMS1BBBSBV ?!VBBYBBBwnBBBB7flBBHBBw:SBhfl
' ±nBrkr BnJBBBlBBBBr-v?- ' BBBBbBbBbBbB!BBbBB1BiBBBbB1
WJ%aIKEBB9BBBB7BBBBMBpBBBr'FB-T&B?:rBa1YfT- lil"7'z"j'1ii' n11±l!"~i'bbbbbBbBbBbBbBbBkBbBbRbbBbBbBbBbbBBBBBBBBBhbBI i bsBBBBBBBBSLBBBBBBBBSH rBBBBBMf ---
--'' Ä' ZK&VBBBRbbIBbVHbI
-- r SkSBB&tBBBBBBBBBBVaJjJl
'tBBBBBBBvP &m-'jwti- ? s7lJPBwlBBBBBBBBBBH
' BBBBBBHw4HBfiäflnai'wKiviBHnBBBBBBBBBlBBl
I:'BBBFbVHL 'IflLBBBBaBBBBBV
jBBBHBBh HbBHL JfttiBBBBBBBnBBBBBEBYxEsi bVbSmibbbbbbMLvV
-- aBBBBBBBBBBBVBBBBBBBBBlBBWK:PaQLEBB:BBHBBBaBBBWBBBVPBBBBBBBBlBBBBBIbBU
i? 'jbHYbbbbbbbbbbVMSbbbbbbbbbbbbbbbDbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbII
bbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbh
c&bbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbl1
bbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbv BjBbBbBBbBBbBBbBbBBbBBbBBbBbBBbBBbBBbBbBBbBBbBBbBbBBbBBbBBbBbBBbBBbBBbBbBBbBBbBBVBBIh
Ennen vanhaan rohkeat ylpeät ja taitavat naiset valmisti-vat
omin käsin kaiken mitä he tarvitsivat Kuvamme inti-aaninainen
näyttää elävän näitä intiaanien muinaisia lois
ton aikoja Kuva: NTB
— "--" ""'iw~K""'l"r ' Jfi r x iHBBfB"tfcjk£r
VBLLBHlBBBBBBBBBBHHBBBBBBBBBBBBBlBBBMKk aHbbbB9HbbbbbbBeF
:'JSiiFBBBBBBBBBHflPPiV
JVKBZBBBXjBBBBBHBIBBBBBBBBBBBBWlBBBBBBbtn %l&t
T
%
J-iO-g SMs jfc a kKHIbbbbbbbbH9HbHbbbbbbHbbbbbbujNiAbVCj''x
aL ~t vriilfcii H)HHBiMHKfinlHUäBILB!iBHBBHBBBVBBKBBfö ff VH ttA --U ftf
9LBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBVBBBBBLB!'lttb4B
Knlvuntuohikorin valmistuksessa on käytetty ompelulankana
kuusen juuria ja kansi on kiinnitetty nahkanauhoiiu Korin
kansi Ja reuna on koristeltu mustan oranssin Ja vihreän väri-sillä
kuusen juurilla Kuvat: Canada Week
„♦## -
' -- "' —
j -
v
S
" irBBBBm
7VHkwl19Brfk"
IIbBbBBbBBBBBBBBBBBBBBBBBBBbVbV
fcWt IQaBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBHBflr
£b ? _
VBBbBMBa-ablBB-feblBbBMBl- bbBtbhHbSbbHbb'
BV3HBBBMbLBBBBBBBBBBBBBbV'
fe?!BBiKiBL-- '
i
"Vasa- -
Intiaanien valmistamat rukkaset ValkoUet vlssa
13 ' TuetaTay May U
lundissa" kaupunkimme scan-dinavise- n
mieskuoron vuosi-konsertis- sa
Voimme pitää il-taa
onnistuneena Kuoron joh-taja
Eric Roos (ja varajoht
Vie Salo) pitelivät tahtipuikkoa
taitavasti — huitoen koko tal-visen
urakan — kertaviikkoi-se- n
harjoituksen summan har-moniseen
esitykseen Kuoro
"selvisi ihmeteltävän hyvin vii-deltä
kielellä esittämistänsä
numeroisia vaikkakin muistin
varaan luottamatta Vie Salon
johtaman kauniin "Sydämeni
laulun" värinä loi miltei tipan sil
niään suomalaisille kuulijoille
Jonka vain muutamissa kohden
kieliset laulajat pyöristivät kol-melle
cllälle — muita lausunta-virheit- ä
tekemättä Tulee aja-telleeksi:
Onko Suomen kieli
tosiaankin vaikea oppia ulko-maalaisena?
Ainakin meidän
suomalaisten tulisi pitää kau-nis
sanarikas kielemme sikäli
kunniassa että sen lapsemme-ki- n
arvostaisivat Se ei aina-kaan
nujerra kulttuuriarvojam-me
vaan tekee nuoristamme
vähemmän teennäisiä joka si-nänsä
on miellyttävä piirre
Kuoroa säesti pianisti Eila Do-ja-ck
tunnetulla tavallansa
(Pianon virityksessä tosin oh
t ivomisen varaa)
Ruotsalaisten 'Smargasboard'
ravitsi runsaudellansa koko tu-vallisen
Illan lopuksi "Italian
Combo" tulkitsi espanjalaiset
rytmit yleisön nitkutcltaviksi
Tunnelma oli ehjä! Yhtä jäim-me
kaipaamaan illan kokonai-suudessa:
Kukkasia pöydille tai
jotakin muuta sen tapaista!
Hyvää jatkoa Suomen laula-jat
kuin myös kieliset kump- -
panit' —Maija Rislahti
Ku 'ika istuttuni
ilman tuolia?
(IleSa toimitttsartikkeli)
"Suomalaiskansallisessa pyrki-mykscssäm- me
olla maailman
parhaita löydetty uusi ala:
oululaistcckkarit saivat yhdelle
tuolille istumaan 374 henkeä
Toinen ennätys syntyi kun jou-kon
havaittiin pystyvän istu-maan
myös ilman tuolia
Saavutuksesta vastuun kanta-neen
teekkarin mukaan menes-tyksen
salaisuus oli "tiivistämi-nen"
"Tiivistämällä saimme ri-vim-me
niin tiukaksi että yrityk-sen
lopuksi voimme vetää luolin
kokonaan pois" hän sanoi
Suurten saavutusten takana on
usein varsin yksinkertainen oi-vallus
kuten tässä tapauksessa
livien tiivistäminen Yksinkertai-silla
oivalluksilla on taas hy-vä
puoli että niitä voi soveltaa
useille ihimillisenkin toiminnan
koille
Kyseisestä ennätyksestä voi
nimenomaan ottaa oppia sisäpo-litiikassamme
joka 'on selvästi-kin
saapumassa suurten murros-ten
vaiheeseen mikä vaatii ai-kaisempien
tapausten imtamicn
esimerkkien perustcJIa mm
laajapohjaisia hallitusratkaisuja
Oulun teekkarithan osoittivat
että yhdelle tuolille saa melkein
syntyi kaunista koristeommelta
v Tix d' --am i
pk --W
W'smL
w
jo
on
se
-
?
" jP F-- U fti
Vt JrlBBHKttBBaLVBBBBBBBBHBBrfl JtAl
"Bfc 43b£ -V-iaaJIIIJJJJJJ-JJJJJJJJBBpHBJJJJJJJJ
mB ff
'""aBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBm JflBBBBBBBBBBHtm VlaBlBVFMh- - BBBBBm JHbbS- -
BLBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBfe ' ' %Tt? 'aBlSaBar flttSBBBHiB7aBBBBBBBHBYSMll ' bmbbbbbbbbbbbbbbbbbf fcf r Hiw & HAml ITMiii-H- L --tr
r iJBBfc jHfcat-EBBBPBf-i-
li
IIeH " ' '~ äpäS
tiwm-wVtti'li-n- O i -- " "—--m ii 'Wnwa-ji- i 'JTiV" -- „i? „
käsissä JÄankaa?' J?ilSUJnS Mnen P"™ P""tu" hk-U- te
OTTAWAN RAPORTTI
Paine kuolemanrangaistuksen
palauttamiseksi kasvaa
John Best Palamentin
lehdistöstä
(Canadian Scene) — Seitsemän
vuotta sitten Kanadan Parla-mentti
poisti kuolemanrangais-tuksen
murhista paitsi polii-sien
ja virassa olevien vangin-vartijoiden
murhista
Itse asiassa kuolemanran-gaistus
onpllut täysin poistet-tu
koska hallitus on aina jättä-n- vt
toimeenpanematta teloituk-set
vaikka joku on tuomittu
kuolemaan
Paine on kasvamassa halli-tusta
vastaan jolta vaaditaan
selvitystä hallituksen asentees-ta
Oppositiopuolueen edustajat
vaativat että hallitus joko pa-nee
lakia toimeen sellaisena
kuin parlamentti sen sääti tai
tekee uuden lakiehdotuksen
sen muuttamiseksi Vaatimuk-set
ovat tulleet voimakkaiksi
johtuen kasvavasta määrästä
murhia joissa poliisit ovat
olleet uhreja Ehkä karmein
tapaus oli juuri ennen joulua
tapahtunut kahden poliisin
murha Monctonissa heidän
tutkiessaan kidnappaustapa-ust- a
Poliisiyhdistykset eri puolil-la
maata haluavat lain kirjain-ta
seurattavan tarkasti uskoen
että kuolemanrangaistuksen
täytäntöönpano on myös va-roittava
tekijä
Senaattori Louis Robichaud
New Brunsvvickin entinen li-beraalinen
pääministeri —
provinssin jossa Moncton si-jaitsee
— on tehnyt lakiehdo-tuksen
jonka mukaan kabinet-ti
voisi siirtää kuolemantuomi-on
toimeenpanon ainoastaan
tapauksissa joissa lautakunta
on suositellut armahdusta
Anomuksen joka vaatii lain
pykäliä noudatettavaksi on ai
lekirjoittanut yli satatuhatta
henkilöä John Reynolds van
couv erilainen konservatiiv ic-dust-aja
on luvannut esittää
sen alahuoneelle
Hallitus joutuu usein vastaa-maan
kysymyksiin tästä asiasta
alahuoneen päivittäisen kyse-Ivtunn- in
kuluessa Mutta tä-hän
mennessä se ci ole osoit- -
miten monta tahansa miestä ja
naista kun hallitustasolla on tä-hän
mennessä päästy vain kah-teen
pallia kohti Vielä tärkeäm-pi
on havainto että istua voi jo-pa
joukolla vaikka tuoli olisikin
vedetty alta pois"
tanut aikeita nykyisen suun
tansa muuttamisesta
Kysymys siitä tulisiko mur-haaja
hirttää on ollut kauan
riitakapulana Kanadassa Kuo-lemantuomioon
uskovat sano-vat)
että murhaa suunnitteleva
henkilö ajattelisi kahdesti asi-aa
jos hän tietäisi että hän tu-lee
melko varmasti maksa-maan
siitä omalla hengellään
Sitä vastustavat sanovat että
ei ole mitään todisteita siitä
että murhaa suunnitteleva hen-kilö
jättäisi sen suorittamasta
"köyden pelosta" Sen vuoksi
he sanovat yhteisö ottaessaan
murhaajan hengen toimii aino-astaan
kostajana laskeutuen
murhaajan tasolle
Pitkä riita päättyi vuonna
1968 parlamentin asetukseen
jossa kuolemanrangaistus seu-raa
ainoastaan poliisien ja van-ginvartioit- ten
murhista Taina
määrättiin viiden vuoden koe-ajaksi
mutta se uusittiin vuon-na
1973 jälleen yiideksi vuo-deksi
Hallituksen traditionaalinen
armahdusoikeus jätettiin en-tiselleen
ja viimeisten yhdek-sän
vuoden aikana yhdeksän
poliisin ja yhden vanginvarti-jan
murhaajien tuomioiden
toimeenpano on muutettu hal-lituksen
toimesta elinkautisiksi
Mutta tämä ci tarkoita välttä-mättä
sitä että he viettäisivät
loppuikänsä vankilassa koska
Kanadan lakien mukaan he voi-vat
ehkä päästä vapaiksi ennen
tuomion täyttymistä
Hallituksen arvostelijat
väittävät usein että jos kuole-manrangaistus
poistetaan
lainvalvojien murhaajien tu-lisi
ainakin joutua elinikäiseen
vankeuteen ilman mitään va-pautumisen
toivoa
xiii
The Ontario Finnish
Resthome Association
Vähän kuulumisia lepokoti-rintamal- ta
Ohjelmointikomitea
on järjestänyt nuorten konser-tin
joka pidetään perjantaina
toukokuun 23 pnä klo 730 ip
Bavvating C & VS Second Line
ja North St Kaikki esiintyjät
ovat nuoria muusikkoja Istu-mapaikat
on järjestetty pöytiin
BBaäHBVMBBBk '£'t' +~
BBBBBBBBT-- 1 'sfe" RmLVllaV
LBBBBBBHvi: fajt! LHBhtf
JBBBBBbV"4:-(ä- ~ 'ättMLi rBW5?Jr- - laBBBBBBV
ks - HPJl) BBHMKu}BiBVBtt-- "
'wIäBiaälBtBBHBaBBBaBBBaBBBJBBBVJBBBJBBBBJBBBBaBBBJ BBBaBlBBEJ taBjJkBtBBBBRBbbBbBBbHBbBbBHbBBbHBbBbBHbBlbBJrBBatiBblaäbjBBBPfij ltBBVBVf v iSft 1 t m L --aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaai -f-c-_
_Kaaaaaaaaw
- - -- - jcrs v „ (( 4
Tällaisia Mukluks-saappalt- a käyttivät sekä miehet että nai-set
Saappaat on tehty karibou-peura- n saärinahkoista Joihin
on Jätetty kanat yohjat ovat hlrvennahkaa koristeet maja-vaa
ja v asikanahkaa Saappaat ommeltiin eläinten jänteillä
koKhouvnamtumoehtakanpouoitstein onkehteikhotyn kpiäinälnleittämällä Papy-ruskol- vu on eräs Kanadan kauneimmista
tpouiissttaa jaIntsieananetuilolehi onpaspiyleräuäskojiavuhopoelianhpoyhh-ä
puu Jolla oli maagisia ominaisuuksia Puun
SOTMOTTn
korsuelämää 1939-494- 4
"v--'-T-er-—
'_ " ' ' ii i i „iJb
m 7j'i'ii"'''iii i i
i-fe-tt-geasSSMBBaBgnaaBJMBM-BMBBaBBBBiBBt
aBBBBBBBBV---9IB3'BBBB-H
JBMkJJaV-Vt-JM- i V l-t-KyaraaB-iBBBBBBM
BbMU™£&"Pvlt%I S%iÄyT_?_B bBcHt X' i1--- )k jft i[BBBBBBB --™st f si BbBBbBbBbBbB bH uiaBVMBvH i:'Vv --il v -- bbIbbH BBjM-A)aB- a BHV jirCM' t JBBBbBBBB
JVJbhBlIjBBhbV " 1 BBBCjaF "VV -- — BBBBBBBB
BBBKSnBHfl HEBWjKVi !TlsBiBBBBBBa kIbjaBbBBSaW7fTmraVrBilIii raABHBHrB- R:' ?Vi lvyiBMBuBiBBBBBMB - l L"ivZtIhPbbbbI BBBBBBjJ'BBJ MW&m&4£L £ -- J& ' HraBBBBV trJmilr bWMbkIIbMIbhbH
Muisteluksia juttuja kuvauksia ia kaskuja vuosien 1939-4- 4 rintamaelämästä — ydinosa korsuperintccn keruukilpailun
mahtavasta sadosta Kirja ei kuvia sotaa vaan kertoo sodan
lomassa poikkcolosuhtdtsta 384 sivua sid JllJO Postimak-su
5(V Saatavana meiltä hvvien kirjojen kaupasta
v pa sivt prirss murrn 400 n-- i s w Tn mun nu
jotta voi nauttia kahvista ja
musiikista samanaikaisesti
Lippuja saa ennakolta lepoko-din
toimihenkilöltä Lippujen
hinnat: aikuiset $2 opiskelijat
50 Tästä tilaisuudesta ilmoitus
lehdessämme
Kiitos seuraavista lahjoituk-sista:
Pyhän Johanneksen Kir-kon
kahviaisct $52 Aini Koti-pelto
$5- - EL $10 Barric Ont
Yhdistys toivottaa kaikki al-laolevat
jäsenet tervetulleiksi
tähän yhteiseen toimintaamme:
Mr Matti Laitinen Mr Toivo
Mäkelä Mrs Laura Mäkelä Mr
Lasse Käkelä Mr Paul Neno-nen
Mr Elmer Nenonen Mr
Eino Aaltonen Mr Eric Neno-nen
Alrs Anja Saarivirta Mr
Esko Saarivirta Mrs Aino Riip-p- i
Mr Kauko Riippi Mr Mat-ti
Petäincn Mrs Outi Petäinen
Mrs Sinikka Ruhanen Mr
Seppo Ruhanen Mrs Myrna
Ranta Mr Raimo Ranta Mr
Unto Mäenpää Mrs Eila Mäen- -
pää Mr Arvo Aalto Mr Lauri
Myllylä Mr Pekka Kurkinic-m- i
Mrs Hellin Fcderly Mrs
Aino Lavvlor Mr Arthur Har-ju
Mrs Ccrtrudc Harju Mr
Adolf Goodanct7 Mrs Eva
Goodanctz Mr William Eskclin
Mrs Tyyne Eskelin Mrs Eva
Stark Mr Risto Laine Mrs
Irja Donaghue Mr Kenneth
Donaghuc Mr Heikki Kinnu-nen
Mr Veikko Kuisma Mrs
Eila Kuisma Mrs Kaija Nuu-tilaine- n
Mr Veijo Nuutilaincn
Mr Charles Lindfors Mrs Rai-li
Lindfors Mrs Aino Asun-maa
Mr Paul Asunmaa Mrs
Kerttu Kesti Mr Edwin Kes-ti
Mr Elmer Lähde Mrs Lau-ra
Lähde Mr Onni Tenhumä-k- i
Mrs Aune Tenhumäki Mrs
Shirley Jokelainen Mr Eero
Jokelainen Mr Heino Kallio
Mrs Eva Kallio Mr Esko Kor-te
Mrs Mirjami Korte Mrs
Anne Jokelainen Mr Veikko
Jokelainen Mr Simo Lukka
BBBBHBBSÖtMMMBVBBBllVBBBBBBk
bBCbbKFvTA5 JJF€'1ImSbbbbbbb1 IbWIHHpC%j£x1iH ySvmmmmmmmmmwtmT
tuohi oli osa heidän elämäänsä he valmisti-vat
sillä kanootteja vvJgvvamlen kattoja as-tioita
leluja naamioita Ja päänauhoja Puut
voivat kasvaa jopa SO Jalan korkuisiksi
Tuohta ommeltiin kuusen Juurilla
#
4
'?
rU
rila Mr Helge Häggman Mrs
Liisa Häggman Mrs Malja
Koski Mrs Sylvia Rivett Mr
Walter Pictarinen Mrs Jenny
Pietarinen Mr Jari Keränen
Mrs Hertta Grönlund Mrs
Taimi Salonen Mr Sulo Tuo-mi
Mr Eero Liukkonen Mrs
Kerttu Liukkonen Mr Sulo
Ruhanen Mrs Sofvi Lund Mrs
Matilda' Valli Mr Leo Valli
Mrs Tanny Niemi Mrs Lempi
Mannila Mr Lauri Pirttijärvi
Mrs Helen Seabloom Mrs
Elvi Korpela Mrs Judith Ryan
Mrs Amclia Holopainen Mr
Martti Montonen Mr Hans
Eskelin Mr Teiix Lahti Mrs
Marjatta Mäkivirta Mrs Olga
Ruotsela Mrs Raija Korhonen
MrRikiiard Ekola Mr Eemil
Saari Mr Ivar Niemi Mrs
Hilda Laitinen Mr Nestor Mat-tila
Mrs Sanna Rintanen
Mrs Vilhelmiina Ylihärsilä Mr
Juha Ylihärsilä Mrs Julia
Lindroos Mrs Anna Mäkitalo
Mr Jalmari Mäkitalo Mr Väi-nö
Huma!amäki Mrs Hanna
Heiska Mrs Sylvia Cady Mr
Tuomas Kääriäinen Mrs Al-vii- ne
Kaldma 104 uutta jäsentä
Yhd puolesta V Heikkilä
Fsrt Vc-rniillo- n Alherta
Entinen suomen-ruotsalaine- n
Einar Malmgvist syntynyt kcsäk
6 p 1909 Maarianhaminassa Ah-venanmaalla
kuo'ii Fort Vcrmilio
nin sairaalassa huhtikuun 13 p
1975 Einar Karien ja Adincn poi-'k- a
--siirtyi Kanadaan v 1927 ja toi
mi viimeiset 41 vuotta pohjolas-sa
hevosmiehenä ja koulubussin
kuljettajana Surusaattuctta vei
vainajan leski Grace pojat Karl
ja Hans tvttärct Elvi Moffat Al-fa
lAvidalc ja nti Helen Kauem-pana
elävät kaksi sisarta rva E
Johnson Suomessa ja rva H
Nordquist ja veli John New Yor-kissa
sekä veljet Svvcn Suomcv
sa Eric ja Nils Philadelphiassa
Einarin hautaukseen Pyhän Hen-rikin
katol kirkossa kokoontui-vj- I
hänen perhe ja lukuisa saatto-vak- i
jossa katol-pasto- ri Plouffe
luki messut ja luteril past Olaf
Rankinen sanan ja saaman siten
palvellen perheen kaipauksen ja
vainajan perinteellisen evankcli- -
uu li-- n suunnan Samoin kirkon '
v r cllä haustausmaalla toimi-la- s
01 ekumeeninen
Lnar toimi normaalisti työssä
viime syksyyn mutta joutui sen
lalkcen vakavan vatsa syövä n
murtamaksi Kahteen kertaan
Icntoambulanssi kuljetti hänet
leikkauslaboratorioon Edmonto-niin
500 mailia mutta syövän
juuret uudistuivat Lentokonees-ta
siirrettäessä Einar tuumaili
"Taisi olla viimeinen clnto" mut-ta
vakuutti "En ole kadottanut
uskoani" — Olof Rankinen