Vapaa Sana, April 24, 1945

              f 7
ii
l! t
I Sk
5- -' £ tr
(!r ti
ii £1
1 tov
5:i:
t:
'i
s
i
tr
F
Mvua TIIST HUHTIKUUN 24 P — TUE5DAY AMUL 24 NO 43 - 194&
VAPAA SANA
(FREE PRESS)
Independent Flnnlsh-Canadla- n
Newspaper
Publlthed every Tueeday Thur-da- y
and Saturday by The Vapaa
Sana Preee Limited Toronto Ont
EINO UNHOLA Pretident
VÄINÖ MALMIVUORI Manager
REYNOLD PEHKONEN Edltor
Private Addreat of Pretident:
4 Soho St Toronto Ont
Business and Edltorlal
Departmenta:
19 Horon St Toronto 2 B
Phone WA 7721
Reglstered as aecond-clas- s matter
January 19tht 1932 t the Post
Office Department Ottawa Ont
Subscrlption rates In Canada and
United States: Per Year 375 81
Months $200 Three Months 100
In other Countrles: Per Year 500
8lx Months $2-5- 0
Susien ulvonta
lisääntyy
Nyt kun liittoparlamcntin Ja
Ontarion maakuntaparlamentin
vaalit ovat ovella edelliset kesä-kuun
11 päivänä ja Jälkimäiset
kesäkuun 4 päivänä niin poliittis-ten
susien ulvonta saa entistä
klihkeämmän luonteen Ylimmäi-senä
tuossa kuorossa me kuulem-me
canadalaisten kommunistien
"yhtenälsyyskutsun"
Tämän kommunistien touhun
johdosta oli eräs ammattlunionlstl
tarttunut kynään kirjoittaen e-rä- ässä
englanninkielisessä lehdes-sä
varsin äkäisessä äänilajissa
Kun kirjoitus on erittäin kuvaa-va
Ja suorasanainen niin julkai-semme
sen tässä että suomalai-setkin
pääsevät tietämään mitä
monet toiskieliset tmmattlunloiden
Jäsenet kommunisteista ajattele-vat
Kirjoittaja käyttää nimimerk-kiä
KAVR Ja lausuu:
Minä olen lukenut kommunis-tipuolueen
(LPP) Johtajien Ja
seuraajien kirjoja Ja artikkeleita
ja sama parku aina näyttää Itse-päisesti
Jatkuvan nimittäin yh-tenäisyydestä
työväen yhtenäisyy
destä yhtenäisyydestä politiikassa
yhtenäisyydestä Canadassa yh-tenäisyydestä
maailmassa Ja kui-tenkaan
cl koskaan ole ollut toista
ryhmää taikka poliittista puoluet-ta
Joka olisi aiheuttanut niin pal-jon
epäyhtenäisyyttä kuin kom-munistipuolue
(LPP) Minä ollen
ollut CIO:n unloiden Jäsen var-sin
monia vuosia nyt Ja kommu-nistipuolueen
ainekset ovat aiheut-taneet
enemmän epäyhtenäisyyttä
hajoltustaktlikallaan palkallisten
toimeenpanevien Ja Jäsenten Jou-kossa
kuin mikään toinen työväkeä
tukeva Järjestö Kommunistipuolue
(LPP) cl ole käyttänyt ainoas-taan
tätä taktiikkaansa työväen
riveissä he ovat mäiskin koetta-neet
aiheuttaa samaa epäyhtenäi-syyttä
CCF:n puolueen tukijoiden
ja Jäsenistön keskuudessa mutta
hyvin pienellä menestyksellä
Nyt Ikäänkuin viimeisenä keino-na
meidän yhtcnälsyyspuolue
koettaa hajoittaa CCFni panemal-la
ehdokkaita niitä CCF:n Jäseniä
vastaan jotka tulhat valituiksi
viime vaaleissa Jos he ajattele-vat
että Ontarion väestöä voidaan
narrata heidän propagandal-laan
vanhoillisten voittamisesta
kommunistipuolueen ja CCF:n lii-ton
kautta niin he ovat hyvin
väärässä sillä Ontariota el johdel-l- a
sellaisella syötillä CCF on
kansanpuolue Jonka ovat rahas-taneet
Johtaneet Ja hyväksyneet
suuret Joukot Canadassa: farma-rit
tehdastyöläiset Ja professio-naalinen
väestö Me olemme laatl- -
neet politiikkamme Ja ohjelmam-me
emmekä me sitä hylkää sel-laisen
sakin kuin kommunisti-puolueen
vuoksi — KWR
Kuten ylläolevasta huomataan
nimimerkki siinä lyhyessä muo-dossa
antaa hyvin nasevan vas-tauksen
kommunististen poliittis-ten
susien ulvonnalle Ja hän on
aivan oikeassa siinä kun lausuu
että mikään toinen ryhmä taik-ka
puolue el ole matkaan saanut
niin paljon hajaannusta Ja pa-haa
kuin Juuri kommunistit Tuo
kommunistien aikaansaama pa-hennus
el ole kaiken lisäksi om-inaista
vain Canadassa mut-ta
aivan samanlaista ilmenee
kaikissa maissa Joissa kommunis-teja
löytyy Natsilalset Ja kommu-nistiset
opit eivät olleet ainoastaan
tämän verisen sodan aiheuttajina
mutta niiden kirous tulee lepää-mään
kansojen kannettavana vie-lä
senkin Jälkeen kun rauha on
saavutettu
VANHA WIEN
Wienin poliittinen Ja kulttuurilli-nen
ilmapiiri oli vastakkainen opin
kappale natseille Hapsburgit olivat
vioistaan huolimatta olleet hapsburgl-laisi- a
ensi tilalla ja saksalaisia toi-Bell- a
tilalla Maa Jota he hallitsivat
oli monien rotujen sekaannus ja
Wien oli edustetuin kaikista Kuropan
kaupungeista Maria Theresian Ja
Frans Josefin varjot kävelivät yhä
Horburgln Ja Schönbrunin palatseis
sa Ja koko kaupungin yläpuolella
leijailivat yleismaailmallisen musii-kin
suuret traditsloonlt — Mozart
Haydn Beethoven Schubert Ja mo-net
vähemmän tunnetut Jopa "Ruu-sukavaljeeri- n"
väistit kuulostivat vä-hemmän
saksalaisilta kun niitä soi-tettiin
Huropan ihailtavimman puis-ton
Praterln puiden alla
Tietä natseille kaiken tuon lopetta-miseksi
tasoitti Engelbert Dollfuss
tuo pienikokoinen diktaattori Joka
kukisti sosialistihallituksen mutta
joka itsekin sai turmansa natsien
pyssyistä Juutalaiset pakenivat kau-pungista
"Hell Hltler-"sana- t kaikui-vat
kahviloissa Ja Itinsstrasse nimi-tettiin
Josef Hnyckclln kaduksi (hän
oli gauleiter) Itävalta tunnettiin vi-rallisesti
nimellä Oslmark — Saksan
Itäinen ulkovartlo Nyt tuo ulkova-rustu- s
on joutunut venäläisten käsiin
Se oli jo tapettu henkisesti natsien
toimesta
Varpio-puolis- ot pohjoi-sessa
konserttimatkalla
Tunnetut suomalaiset laulajat Ire-ne
Ja V Varpio ja heidän säestäjän-s- ä
Hugo Chatclaln tulevat tekemään
konserttimatkan pohjois-Ontarloo- n
toukokuun nlusa ollen heillä seu-raavissa
palkoissa tilaisuudet:
Klrkland Lakella toukokuun S päi-vänä
kello 730 111 toukokuun 6 päi-vänä
Iltapäivällä South Porcuplnes-s- a
ja Illalla Tlmminslssä klo 730
Pohjoisen suomalaiset varmaankin
rientävät Joukolla kuulemaan näitä
suosittuja laulajia ja heldln mainiota
planistlaan Hupo Chatelalnla
Naiset keskenään "Ainakaan minä
en ole kuullut kenenkään sanovan
ainuttakaan pahaa sanaa Innasta"
"Kn minäkään hytä ytävä Puhu-kaamme
Jotakuita muusta"
fa
I JaV
- NacawkMäsBna9
OKINAVVAN ASUKAS
Kuvassa ylll nahdJän Oklnawan-saare- n
vanha Japanilainen asukas
icnka tyyppisi! alkuasukkaita amerl-kalals- et
tapasivat saarella sinne
Jatpanllalsen mustekalan lonkerolta
Pakinajuttuja
Miksi panetella Canadaa?
Tämmöisen kysymyksen teki vii-me
perjantaina torontolalnen
Daily Star tolmltusklrjoituksensa
otsikossa missä lehti sitten sutkl
henkisellä kepillä selkään vanhoil-lisen
puolueen Johtajaa John Brac-ken- la
siltä kun tämä oli Orey
Northin täytevaalien aikana ker-tonut
sellaisen sortlttoman jutun
että canadalaiset sotilaat olivat
vlskelleet aseitaan yli laidan kun
olivat matkalla meren taakse
Juttu myöhemmin osoittautui
sellaiseksi että yksi sotilas oli to-dellakin
nakannut kiväärinsä me-reen
mutta John Bracken el ole
juttua sen paremmin koskaan
oikaissut
Tuo mainitun lehden otsikko
kuitenkin tuo meidän mieleemme
erältä toisia asioita ja me vuoros-tamme
kysymme mainitulta leh-deltä
aivan justiin samoilla sa-noilla
että: Miksi panetella Ca-nadaa?
Mainittu Toronto Daily Star ni-mittäin
samassa kirjoituksessaan
laina englanilaisen London Even-in- g
Standardin kirjoitusta jossa
mainittu lehti lausuu että: "Ca-nada
on saavuttanut täyden ryh-din
maailman suurten kansojen
joukossa"
Joka muuten onkin aivan totta
Mutta jos seurailee mm mai-nittua
Toronto Daily Staria ja sen
kirjoituksia niin Canada on helk-karin
kaukana "täyden ryhdin"
saavuttamisesta maailman suur-ten
kansojen joukossa mutta sen-sijaan
maalimassa on vain yksi
maa mikä on saavuttanut lehden
mielestä "täyden ryhdin" Ja se
maa on kommunistinen Venäjä
Jota me suomalaiset kansankielet
lä nimitämme Ryssänmaaksi
Eikä tähän viekkaaseen Cana
dan panetteluun ole tehnyt syy
pääksi Itseään vain mainittu leh
ti mutta sitähän harjoittavat suu
Irella tarmolla monet muut sano ' malehdet Ja yksilöt
Joka päivä me täällä Canadassa
saamme kuulla "totuuksia" kuinka
Venäjällä se taikka tuo Juttu on
niin Ja niin hyvästi ratkaistu
mutta meillä Canadassa laa
Ihataan kaukana jäljessä Ei ok
pitkää aikaa siitäkään kun näim
I me aivan totena Juttuna kerrot
' tavan että terveydellisellä alalla
1 vena„j„aua on mm navluieu11y TuA-konaan
taikka melkein kokonaan
sukupuolitaudit mutta täällä Ca-nadassa
ne rehoittavat suuressa
mittakaavassa vaarana kansaiu- -
1 selle terveydelle
On selvää että mainitut taudit
ovat vaarana kansalliselle tervey-delle
ja niiden ehkäisemiseen on
i kiinnitettävä aivan vakavissaan
'huomiota mutta meistä on alna-)kl- n
vähän liikaa ruveta välttä-mään
että Venäjällä siinä suh-teessa
oltaisiin päästy pitemmälle
kuin me täällä Eihän meidän tar-vlt- se
muuta kuin vertaamme ca-nadala- lsia
ja venäläisiä lääkintä- -
oloja lääkärien lukumäärää sa-iraaloiden
lukumäärää Ja tehok-kuutta
toisiinsa väkilukujen pe-rusteella
niin me melkoisella var-muudella
kkenemme sanomaan
miten pitkälle kummassakin maas-sa
on esimerkiksi sukupuolitautien
ehkäisyssä päästy
Tuollaiset Jutut Julkisen sanan
palstoilla ovat selvää Ja suoraa
Canadan panettelemista Sillä on
tarkoituksena saada uskomaan
että tämä meidän nykyinen systee-mimme
el ole mistään kotoisin et-tä
Ihmiset täällä ovat huonom- -
katkotaan — Richmond Tlmes-Dispatc- h
massa asemassa kuin Venäjällä ja
pelastuksena tästä kurjuudesta" on
vain siirtyminen hallitsemaan tä-tä
canadaialsta kansaa saman-laisen
systeemin mukaan kuin Ve-näjälläkin
Tämän lajin saarnamiehiä meil-lä
vilisee nykyään kuin Vllkkllän
kissoja ja mainittu torontolalnen
Daily Star on osallistunut noiden
saarnamiesten kuoroon Julkaise-malla
lukuisasti kirjoituksia jois-sa
kuvataan neuvostojärjestelmä
järjestelmänä perin ruusuisilla vä
reillä — kauniimmilla väreillä
kuin mitä kuvataan tätä meidän
omaa Canadaamme- -
Mutta esimerkiksi Canadan suo
malainen tietää hyvin kokemuk-siensa
perusteella että kyllä Ca-nadan
ja Venäjän sisäisillä Jär-jestelmillä
on sentään yhtä suuri
ero kuin yöllä ja päivällä Niin
suuri ero että el edes rumasulnen
ja uppiniskainen suomalainen
kommunisti vaihtaisi asuinpaik-kaansa
ja mielisuosiolla läkslsi
Venäjälle asumaan
Klvlperän Pekka
Äänestyslistat laaditta-va
oikein
Ottajasta ilmoitetaan että kalkil-le
äänestyslistojen laatijoille on an-nettu
tiukat määräykset merkitä
vaaliluetteloihin kalkki äänestyskel-poise- t
kansalaiset ja myöskin on an-nettu
varoitus ettei äänestyskelvot-torni- a
saa listoille asettaa Rikko
muksista tulee seuraamaan ankarat
rangaistukset Äänestyskelpoisten re-klsteera- ajat
saavat seitsemän sent
tlä rekisteeraamastaan äänestäjästä
Ja kun Cartierin äänestysalueessa
Jouduttiin tutkimaan vuonna 1913
väärinkäytöksiä niin muutamat re-klsteera- ajat
salvat sakkoa 500 dolla-ria
Ja toiset vähemmän ja toiset
menettivät kokonaan palkkionsa
Silloin huomattiin että laittomat li-säykset
äänestyH?oihln oli tehty
suuremman palkkion saannin toi-vossa
Vain 25 vuotta
erehdyksessä
Portlamllsta Me Ilmoitetaan että
sikäläiset palokuntalaiset olivat vain
25 vuolta TfliiljU-ess- ä aikoinaan
KnjtlanhUsä valmistetun paloruiskun
suhteen Käytettyään 25 vuotta mai-nittua
ruiskua he hoksasivat että
ruisku ei ainoastaan lähetä veslulh-ku- a
mutta se myökln samatta voi
vetää tankkinsa täyteen vettfc Ja
palokuntalaiset olivat 25 pitkää vuot-ft- a
il? vesiämrärelllä kantane?:
tankkiin veden! Tämä el ole kyllä-kään
tämän päivän juttu sillä tuon
1 Iloisen keksinnön tekeminen tapah
tui vuonna 1S30
Rovaniemen asemakaava
valmis
HelslPplstä ilmoitetaan että prof
Alvar Aallon Johdolla toiminut komi-tea
oO saanut osapuilleen valmiiksi
Rovaniemen kauppalan uuden asema-kaavan
Suurin piirtein asemakaava
Jää entiselleen mikuli tontit oTat ky-symyksessä
mutta rakennusalaa
muutetaan Ja asema tule siirtymään
Kemiin päin Kuten muistetaan nat-sit
polttivat Kotaniemen täydellises-ti
periiotyessJän Suomesta
Suomalaiset kunnostautuivat
taiteessa mainiosti
Sudburyssa oli äsken taidenäyttely hyvällä
menestyksellä
Sudburyssa järjestettiin äskettäin
palkallinen taidenäyttely sikäläisellä
Y's Men's Clubilla nllu hyvällä me-nestykse- llä
että yleisöä näyttelyssä
kävi noin 3000 henkilöä Näyttelyssä
oli kaikkiaan 350 teosta näytteillä
19S osanottajalta ja olivat ne ryhmi-tetyt
eri luokkiin ollen myöskin eri
luokissa useita sarjoja Palkintotuo-marin-a
eli taidearvostelijana oli
tunnettu englantilainen Canadassa
asuva taidemaalari Mrs Dawson Ken-nedy
ja hän antoi erittäin kiittävän
lausunnon ei ainoastaan Itsestään
taidenäyttelyn järjestämisestä mutta
myöskin kiitti useiden näyttelyyn o-sallistun-eiden
töitä varsin arvokkaik-si
Hän myöskin oli sitä mieltä että
Sudburyyn pitäisi perustaa taiteili-jain
yhdistys joka antaisi tukea nuo-rille
ja lupaaville taiteilijoille kuin
myöskin vanhemmille taiteenharras-tajille
Hän oli hämmästynyt että
Sudburyn kaltaisessa palkassa löytyy
niin paljon ja niin lupaavia tatdeky-kyj- ä
Paikkakunnan suomalaiset menes-tyivät
tässä ensimmäisessä taidenäyt-telyssä
varsin mainiosti Ja kun Mrs
Kennedy arvosteli näytteille asetettu-ja
teoksia niin hän selitti että mo-nissa
tapauksissa hänen on valkeaa
määrätä ensimmäistä palkintoa sillä
niin hyviä ovat useiden teokset
Ensimmäisessä luokassa alle 16
vuotiaille ensimmäisen palkinnon
voitti Verchla Stewart alkuperäisellä
taulullaan "Alaston maa" ja Kalevi
Jcvjkanen niinikään alkuperäisellä
taulullaan "Kolme suurta" Jossa kol-me
mäntyä seisoo korkealla palkalla
putouksen keskellä Miss Dorothy
Shreeve sai kunniamaininnan taulus-taan
"Metsämaan polku"
Viimeksimainittu voitti tässä sar-jassa
ensimmäisen palkinnon jäljen-nöksestään
Trans-Canada- n maantietä
kuvaavasta taulustaan Kunniamai-ninnan
samassa sarjassa saivat Heik-ki
Auvinen "Hiljainen vuoristo" Jäl-jennöksestään
Ja Janet Robertson
"Lumimaisema" Jäljennöksestään
Ensimmäisen luokan toisessa ryh-mässä
voltti ensimmäisen palkinnon
Terttu Tenhunen mainiosta alkupe-räisestä
lyijykynäpiirroksesta "tPnrl
kenkiä" ja Joan Kedey sai kunnia
maininnan samassa ryhmässä piir-roksestaan
"Koulutyttö"
Alokkaiden luokassa menestyivät
suomalaiset myöskin sillä Mrs S
Kamppi Copper Cllfflstä ja Mrs II
R Johnson niinikään Copper Cllf-flstä
salvat kunniamaininnan edelli-nen
teoksestaan "Avonainen virta" Ja
Jälkimäinen "Vapauden maa" Sar-jan
voltti DIt Meredith teoksellaan
"Talvinen auringonpaiste"
Neljännessä luokassa Joka käsitti
kaikenlalMa maalattuja esineitä toi-sessa
ryhmässä voltti ensimmäisen
palkinnon Mrs HE Johnson Copper
Cllfflstä vaaleansiniselle kaakelille
maalaamastaan mainiosta teoksesta
"Johnny — nyt minä laitan Itseni
nukkumaan"
Lausumme onnittelumme erikoises-ti
näille Sudburyn ja Copper Cllffln
9T33Sy'
- - I
JlKr~är9HUv
KOTONA JÄLLEEN
Kuvassa nlhdSXn Mrt Kathcrint
Mcrr't VVashintoonista joka lapsi-neen
pläsi vapaaksi Santo Tomas-leirll-tl
kun amerikalattet valtasivat
Manilan He olivat olleet yli kolme
vuotta japanilaisten vankina Luut-nantti
George Morris on vieläkin
—+ VJl
suomalaisille siltä että he na n nu
niolla tavalla menestyivät n ttelys-s- ä Jossa oli niinkin mahtaa osaa-ott- o Näistä tuloksista nähdään ti
kyllä meidän suomalaisten jceskuu
dessa on kykyjä Jos mille aLt c kun
han vain saadaan Innostusta aikaan
yrittämään Toivomme heile edel-leenk- in menestystä taiteen i '
Steeledale Sask
Viime talvena Torontossa tssanl
oll niiden järklmlesten kanssa k-kust-elua
että laitetaan ensi kesä-kuus- sa yhdestä Vapaa Sanas'a Juhl-anumero
kun ukko Slmonson täyttää
sata vuotta vaan hän sammui vahaa
aikaisemmin kuin tämä aikuinus to-teut- ul
On harvinaista että nykyajan
Ihmiset saavuttaa niin korkean laa
Henry Slmonson — vanhanmaan ni-mi
Simontalval — kuoli 6 päivä viime
maaliskuuta entisellä maatilallaan
(nykyään poikansa hallussa) 99 vuo-de- n
9 kk ja 6 päivän ikäisenä Kaksi
päivää oli hän vuoteen omana Hänet
haudattiin Dunblanen suomalaisten
hautausmaahan
Hänen varhaisempi elämäkertansa
löytyy S Ilmosen kirjoittamassa Suo-malalst- en historiassa vaan mainitsen
siitä pääpiirteet tässä yhteydessä
Tämä edesmennyt vainaja oli synty-nyt
Pudasjärvellä Oulun läänissä
Suomessa Siirtyi korjaan Vesisaa-reen
v 1868 Kalasteli siellä jonkun
alkaa Ja meni siellä naimisiin Sieltä
muutti hän vaimoineen Yhdysvaltoi-hin
Kuparisaarelle Michiganiin jos-sa
työskenteli kaivannossa Vuonna
1877 siirtyi hän Cokatoon Minn
maanviljelijäksi Siellä kuoli hänen
ensimmäinen vaimonsa jonka kanssa
hänellä el ollut yhtään lasta (Ma-tossa
ollessaan meni hän toisen ker-ran
naimisiin josta avioliitosta on
elossa kaksi poikaa ja tytär Mrs An-na
Koehler AVasbingtonln valtiossa
August Glensldessa Sask ja Henry
Dunblanessa Sask
Toisen vaimon kuoltua meni hin
kolmannen kerran naimisiin v 1SSS
josta avioliitosta hänellä oli kolme
poikaa yksi on kuollut jo aikaisem-min
toinen Eli ou maanviljelijänä
Steeledalessa Sask ja kolmas Fred
on joutunut kadoksiin Venäjällä Hä-nen
kolmas vaimonsa kuoli vuonsa
1929
Slmonson muutti Canadaan v 1S09
otti homesteadlmaan läheltä Puntia-ne- a
Ja on hän asunut Canadassa siitä
lähtien lukuunottamatta lyhyenpää ai-kaa
kun hän asui Astorlassa Oregon
Asuin useita vuosia hänen naapur-inaan
Ja tulin hänet hyvin tuntemaan
Hän oli rehellinen vanhankansan
mies Jonka suusanalliset sanat olivat
ainakin yhtä luotettuja kuin nykyajan
kirjalliset dokumentit Hän cli tun-nollinen
elämäntavoiltaan san i o-lleensa
Jo neljänkymmenen vuotias
kun ensi keiran maistoi sokea hän
oli sitä mieltä että nykyajm uaat
ovat lilaksi sokeroituja
Kunnioitettu naapuri Ka 1 j t'1
muillesl!
Mrs Kalle Linne on lelkufJ Sas-katoon- ln
sairaalassa parant " "
on hyvät toiveet
Maaliskuussa oli hn-l-n k' - ' '
mat täällä aavlkollak n P '
kln näki Jo Joltain Ja Uvatp 3t
lo pudottaneet siemenenkin v '&
Tätä kirjoittaessa on taas !a
ta)-s-l talvi luntakin on Jonkun v "
Tämän paikkakunnan enne- - Wa
harva asutus näyttää yhä vain -- ""e-nvan
viime sunnurtalna Sr-- 1
kuuta oli lähtljälskekkert Vihf
Kosken perheelle He mytv r
suutena huutokaupalla ia " ' '
itään päin eivät he sek ~J
tiedä mihin atettuvat Siis "- -
matkalle! — M M
OPTILLISIA UNSSEJX VAt-- V
TETAAN SUOMESSA
' Helsingistä ilmoitetaan e'- -
" a koin tullaan Suomessa ai
optllllsten linssien valmistus a =
net asiantuntijat sanovat c
malatnen optillinen teollisuus ta
menestyksellä kilpailemaan k
sen optllllsen teoll!uuden ka"
Silmälasien valmistus on jo a
kotimaisesta lasista " -- rr£
Piin linsseihin täytyy r' '!
tuoda neli ulkomailta matu
suoritetaan jo Suomessa