Vapaa Sana, March 31, 1942

              V
M
vtty Tnmuti Thitr
ky TM VMM
LkMMi TrwiM out
UNO UNHOLA rssldant
VAIKO MALMIVUORI ManMr
REYNOLD PEHKONEN Edltor
rlvata Addreaa of Praaldent
4 8oho St Toronto Ont
ualnaaa andEditorlal Oapart- -
msnta: (0 Spadlna Av Toronto Ont
Phona WA 7721
Raglatarad aa aacond-cias- a matta r
January mh 1932 at tha Poat
OfTIca Dapartmart Ottawa Ont- -
ubocriptlon rataa In Canada and
Unltad Stataa: Par Yaar 9376 dix
Montha &00 Thraa Montha 9100
In othar Countrlaa: Pr Yaar 9900
Ix Montha 9&60
Osuustoiminta ja
Canadan suo-malaiset
Lukumääränsä nähden suomalai-set
Canadassa muodostavat yhden
pienimpiä silrtolalsryhmlä ollen
heidän lukumääriinsä pyöreissa lu-vuissa
ainoastaan noin 40000 Nämä
ovat hajaantuneet ympäri laajan
maan vaikkakin suurin osa heistä
asuu Ontarionsa jossa suurimmat
suomalaiset asutusalueet ovat Port
Arthurin ympäristöllä ja kaksois-kaupungeis- sa
pohjoisessa Porcupl-ne- n
kulta-alueell- a keskl-Ontarloss- a
Sudburyn seuduilla Sault Ste Ma-riossa
ja etelä-Ontarios- sa Torontos-sa
Kuitenkin yhdellä alalla suoma-laiset
lukumääränsä nähden ovat
Canadassa varmasti etutllalla vielä
pä ylivoimaisesti nimittäin osuus-toiminnan
alalla
Tämän kirjoittajan tietojen mu-kaan
suomalaisilla Canadassa on
seuraavat osuusliikkeet Jo'ssa he o-v-at
olleet perustajina Ja johtavana
aineksena: British Columbias-- a Soin-tula- n
ja Webster's Cornerin osuus-liikkeet
Ontariossa: Kaksi osuusli-ikettä
Port Arthurissa nimittäin
Peoplea Co-operatl- ve Storea Ja In-ternational
osuusliike Nlplgonln o-suus- lllke
Sault Ste Marien osuus-liike
Sudburyn osuusmeijeri kaksi
osuusliikettä Tlmmlnslssä nimittäin
Consumers Co-operatl- ve Society ja
VVorkers osuusliike Wanupissa far-marien
osuuskauppa Siis kymmenen
melkoisen hyvällä menestyksellä toi-mivaa
osuuskauppaa
Näitten osuusliikkeiden liikevaih-dosta
vuosittain el tämän kirjoitta-jalla
ole käytettävissään numeroita
mutta esim Timmtnsin osuusliikkeil-lä
on yhteensä noin miljoonan dolla-rin
vuosittainen kauppavaihto Toi-sissa
osuusliikkeissä myöskin liike-vaihto
nousee varsin huomattaviin
summiin joten nämä osuusliikkeet
tekevät vuosittain miljoonien dolla-rien
arvosta liikettä Eikä siinä
vielä kylliksi Näillä Kikkeliä on
haarakauppoja monilla paikkakunnil-la
joten suomalaisten osuusliikkei-den
todellinen lukumäärä Canadassa
nousee hyvin lähelle kolmeakymmen-tä
osuusliikettä eli kauppaa
Näitten osuusliikkeiden lisäksi
suomalaisilla on joukko muunlaisia
osuustoiminnallisia yrityksiä kuten
osuustoiminta pohjalla olevia ruoka-taloja
ja ruokaloita sekä leipomoita
Monia suomalaisten aloittamia o-suuslli- kkettä
on tämän liäksl men-nyt
nurin Tämä el ole tapahtunut
en vuoksi etteikö niillä olisi ollut
tttft M O
vat' tappamat IndcotaUrat omimtMk
keet Niin tapahtui mm Sudburyssa
joaaa varsin suuri osuusliike kani
vararikon Ja niin mybtkin Torontos-sa
missä kommunistien kontrolloi
ma osuusliike pantiin palvelemaan
kommunlstlpuoluen tarkoituksia ja
kuoli Pohjols-Ontarlos- sa ja Port
Arthurissa tämän saman puolueista
lohturan ristiriidan seurauksena
syntyi toiset osuusliikkeet palvele-maan
kansanvaltaisella pohjalla ok-vi- a
osuu3toimlnnin kannattajia Ja o-v- at
ne menestyneet hyvin
Uein kuulee kielisten keskuudes-sa
ihmettelyä siitä että mistä joh-tuu
suomalaisten harras pyrkimys
osuustoimintaliikkeeseen TUhan ky-symykseen
on usein sangen valkea
vastata tyhjentävästi sillä suoma
laisten osuustoiminnallinen innostus
kuuluu oikeastaan suomalaisen luon
teeseen Asioista tietämätön kuiten
kin alkaa ymmärtämään asiaa kun
hän pääsee tietämään että uoma-laiste- n
kotimaassa Suomensa osuus
toiminnallinen liike on kehittynyt
ehkäpä täydellisemmäksi kuin mis-sään
muualla koko maailmassa Suo-mi
on pieni Ja köyhä maa Joten sen
osuustoimintaliikettä cl ole lähdet-tävä
punnitsemaan liikevaihtojen
suuruuden perusteella mutta sensi-jaan
osuustoiminnallisten laitosten
lukumäärän Ja laajallelevtnneisyy-Ie- n
perusteella Suomessa esimerkik-si
maanviljelijöiden keskuudessa on
osuustoiminta tavattoman laajalle
levinnyttä Koko maassa tuskin on
yhtä ainoaa yksityisten omistamaa
meijerililkettä vaan ovat ne osuus-meljerei- tä
Näillä on omat keskus-järjestönsä
jotka huolehtivat tuot-teiden
myynnistä sekä kotoisilla
markkinoilla että ulkomailla Kalkki
voi ja juusto mitä Suomesta vie-dään
ulkomaille on osuusliikkeiden
valmistamaa Ja osuusliikkeiden
myymää Tämän lisäksi maatavilje-leväll- ä
väestöllä on osuustoiminnal-liset
säästö- - ja lalnakassat mylly--
puhelin-- linja-auto- - höyrylaiva- - ym
osuuskunnat koneosuuskunnat Ja
näille lisäksi keskusjärjestöt Mutta
kuluttajien osuustoiminta el suin-kaan
Jää jälclle näistä tuotantoa
harjoittavista osuuslilkkelst Yli
maan ulottuu suuri osuuskauppojen
verkosto niin pitkälle että melkein
kalkissa suuremmissa kylissäkin on
osuuskauppa toisissa kaksikin Näit
ten yhteydessä on myöskin säästö-pankkllilkke- et
Lisäksi on olemassa
useita osuustoiminnalllJla vakuutus-laitoksia
ja näille Ikäänkuin jatkoni
suuret ammattiliittojen yhtymät
jotka nekin ovat omalla ta allaan o-suustolmln- nallisla
sillä niissä ovat
erityiset sairaus-- Ja työttömyysapu-kassa- t
joihin jokainen jäsen mak-saa
määrätyn summan Ja sa:i tar-peen
vaatiessa rpua itselleen ja per-heelleen
Tätä taustaa vasten alkaa sellai-nenkin
ihminen joka el lähemmin
tunne suomalaisia ymmärtää miksi
suomalaiset melkein ensitöikseen
Canadaan saavuttuaan alkavat kat-sella
mahdollisuuksia osuustoiminta-liikkeen
pystyynpanemlseksl He o-v- at
kasvaneet osuustoiminnallisessa
ilmakehässä Ja siksi ae on muodos-tunut
taikka kehittynyt heissä osak-si
luonteesta
Siihen on kylläkin olemassa
myöskin syvempi syy Suomalainen
on luonteeltaan yhteiskunnallisen
kansanvallan kannattaja ja katsoo
epäillen kaikkea sellaista Josaa ac
näkee yksityisen koettavan rikastua
kannatuata vaan siksi että suoma- - toisten kustannuksella Tamanvuok-laiste- n
keskuudessa poliittiset kat- - t Suomessa on kehittynyt osuustol-somuks- et
ovat viimeisten parin vuo-mln- U niin pitkälle kuin edelli
X
""a™™""™"'— "va timit "Taa7waaj_jaajaBaBaaaBaa mi im 11 r IH)39
UUMAAN TUKKUUNA
---
IA ' tui L4 4jif i i avT daflLMaalllllllllH rtt
Tällaiset näyt Canadan korvissa eivät ole lainkaan harvinaisia Kuva
on otettu ersältä suomalaiselta tukkltybmaalta Pohjola-Ontarioss- a Ja näh-dään
siinä traktorin vetämä tvikkljuna matkalla rantaa kohden Yhdessä
tällaisessa rekljunassa voi olla 600—800 kappaletta tukkia Kuormat ovat
nimittäin rekien päällä Tiet ovat hyvin Jäädytetty
Pakinajuttuja
Isiin siinä sitten kävi e:a Utä
juhlahumua on jatkettava vielä
Viimeisillä minuuteilla tuli
määrä kirjoituksia ja kuvia si
sään että osoittautui aivan mahdot
tomaksi saada ne kalkki ulos lauan-tain
numerossa Joten loput Julkai
semme siis tässä maanantaina nume
rossa
Tämä on siis ikäänkuin jatkoa
kymmenvuotlsnumerolle
#
Sanoimme kerran tässä juhlanu
meron edellä että emme jouda pal-jon
kiinnittämään huomiota maail-man
toilauksiin ja siitä lienee sud-burylaln- en
kommunistien puolta 1a-le- hti
Vapaus saanut sellaisin älyn-väläyks- en
päähänsä että nyt on hy-vä
aika kepittää Vapaata Sanaa
kun siellä ei sitä huomata Siis sala-vihkaa
antaa meille kuokkaan
Tässä ammatissa kuitenkin näyt
tää ihminen oppivan sellaiseksi et
tä on silmät sekä edessä että taka
na ja niinpä olemme huomanneet
nuokin salakähmäisct yritykset
meidän pieksämlscksemmc
Vtkme viikon tiistain numerossa
mainitussa lehdessä on otettu Kasit-telynalalse- ksl
meidän lehtemme jul
kaisemat uutiset ja valitellaan kovas
ti sitä kun Moskovan antamiin sota-uutisiin
nähden lehdessämme sano-taan
että venäläiset "välttävät" si
tä Ja sitä
On totta että niin meillä teh
dään Mutta juttu on nyt sellainen
että otamme kaikki uutisemme eng
lanninkielisistä päivälehaistä ja
käännämme ne sellaisinaan Niinpä
niissä esiintyy aina englanninkieli-nen
sana "clalm" jolle emme ole
vielä löytäneet muuta vastinetta
suomenkielessä kuin "väite"
Niin ja toiselta puolen samalla
tavalla ne on käsitelty Berliininkin
sotauutiset Jos nuo nälvijät viitsi-vät
lehdestämme luxea nekin niin
huomaavat he että niistäkin sano
taan natsien "väittävän"
Me tunnustamme myöskin sen
että niihin venäläistin "väitteisiin"
nähden olemme Joutuneet Julkaise
maan perättömiäktn Esimerkiksi
venäläiset "välttivät" pari viikko
sitten valloittaneensa Staraja Ruskan
Ja me tietysti Ilmoitimme sen uutis
ten mukaan lukijoille Mutta Juttu
on nyt se että vieläkään malnittun
palkkaa el ole valloitettu Samoin on
tapahtunut natsien "väitteisiin"
nähden Hekin ovat ilmoittaneet
"väittäneet" voittoja Jolta eivät ole
saavuttaneet
Sitäpaitsi el se "välte"-san- a ole
meidän keksintöä Sen keksi olkeas
taan Vapaus Suomen Ja Venäjän
talvisodan aikana Se nimittäin Jul- -
olemme lyhyesti selvittäneet koska
suomalainen luonne el anna periksi
rikastumiselle toisten tytm kautta
taikka keinottelun kautta Tämän
vuoksi auomalalnen tähänkin maa
han saavuttuaan ryhtyy siis perus-tamaan
osuusliikettä saadakseen o
maata kaupasta kunnollista tavaraa
kohtuullisella hinnalla
Osuustoiminta Canadan ruoma- -
'alaten keskuudessa rlii mahdoli:
aeati paljonkin loistavampaa ellei
vät poliittiset Mikat olisi aiheutta
neet heidän keskuudessaan Ikäviä
hajaannuksia Joista Juuri osuustoi
minnallinen liikekin on Joutunut pa-hoin
kärsimään
"ht
-- ~ r
li
kaisi suomalaisten "väitteitä" mut
ta venäläisten "ilmoituksia" Ja
Jotta jos rae nyt alkaisimme aina
puhumaan sekä venäläisten että
natsien saavutuksista oman päämme
mukaan nimittämään niitä varmoik-si
niin mihin me silloin
Suoraksi valehtelijaksi Välttääk
semme tämän Julkiisomme uutiset
sellaisina kuin ne tulevat olkootpa
sitten tosia taikka valheita Me em-me
nimittäin kykene esimerkiksi
venäläisten ja saksalaisten sotatie-dotuksis- ta
sanomaan ovatko ne to-sia
vai el ja siis meidän on tyydyt
tävä englanninkielisten sanomaleh
tien ja uutisten mukaan sanomaan
ainoastaan että niin na "väittävät"
Onhan esimerkiksi venäläiset ilmoit-taneet
moneen otteeseen että Le-ningradin
piiritys on poistettu mut
ta tämänkään päivän uutiset eivät
voi varmuudella sanoa onko se pois
tettu vaiko el Siis se on edelleenkin
vain yksinkertainen väite
Kaikkein lähemmäksi totuutta
päästäisiin Julkaisemalla ainoastaan
viralliset sotatiedotukset mutta sitä-hän
el edes Vapauskaan tee Se ot-taa
englanninkielisistä sanomalehdis-tä
samalla tavalla scnsatiouutl3et
kuin mekin ja vieläpä samoUta leh-distä
Ja me voimme kaiken lisäksi
sanoa sen että emme niihin lisää
omasta päästämme yhtään mitään
emme edes muuta "välte"-sana- a
Joo siinähän sitä sapiskaa nyt sit
ten olikin tämän päivän osalle
Kiviperän Pekka
Kcnogami Que
Terveisiä täältäkin 10-vuotiaa- lle:
Tuo aika on lyhyt histrriassa mutta
se voi olla pitkä aika uutlsraivna- -
jalle joka joutuu kokeinaan kovat
kolhut ja vastukset Mutta onnistu-misen
ilo on suurempi silloin kun
on voitettu pioneerin vastukset Toi-mittajien
ja avustajien kirjoituksis-ta
ollaan nähty että nyt Vapaa Sa-na-le- hti
on Juhlakunnossa nilnkun
kymmenvuotias suinkin voi olla
Me suomalaiset täällä Canadan
Ranskassa olemme melkein sama-ikäis- iä
pioneeria kuin tämä lehtikin
Muutamat ovat sentään asuneet jo
18 vuotta Kansalaisiamme työsken-telee
nykyään Joitakin kymmeniä
Shlpshaw sähkövoimalaitoksen ra-kennustyössä
Ja jokunen paperiteh-taalla
ja muualla
Leo Antila ja Einari Hel&ten ovat
armeijassa Viimeisin tieto heiltä on
tullut Hongkongista ennen sen jou-tumista
japsille
Pauli Syväoja liittyi kutsunnassa
armeijaan
Arvlda on alumllnlkomppanlan
kaupunki ja liittyy kuin yhtenä rer
kaana ketjuun joka muodostuu asu
tuskeskukslsta Sagunay-Joc- n ranta-mailla
Noin 10 vuotta aikaisemmin
Arvida oli farmareitten peltoa ja
siihen tasaiselle maalle rakennettiin
alumllnitehdaa Ja ajanmukaiset työ-väen
asunnot Tehdas- - Ja ajunto-alue- et
ovat suuresti laajentuneet vii
me vuosina Moni tuhantlsesaa työ-väen
joukossa työskentelee 13 suo
malaista Leo Lehtonen on liittynyt
armeijaan Voidaan saroa ett! joka
sopessa Canadassa tunnetaan nyky
Jan vaatimukset
ILMOITTAKAA ENTINI N
OSOITTEENNE
Vnutaessanne lehtlooltettnne oi
kaa hyvä Ja Ilmoittakaa uuden osolt
teen ohella myöskin entinen osoite
mjaäki
Kl
Suomalaiset kuten muutkin poh-Jois-europalal- set
ovat kovia kahvin
juojia Tähän ei kuulu selvittää mi
ten tapa käyttää kahvia noissa mais-sa
jotka ovat etäällä Jcahvin koti-seuduilta
on kehittynyt Asla vaan
on kertakaikkiaan sillä tavalla että
suomalainen niin kotimaassansa kuin
täällä Amerikoissa kalpaa aamukah-viaan
ja monet usein päivälläkin pu-humatta
siitä että kahvi on välttä-mätön
virvoke Jota on tarjottava
kalkissa illanvietoissa ja vieraskäyn- -
reissä Ystävämme vanhasta maasta
meille kirjoittivat Jo aikaisin sodan
alussa että emännillä siellä on suu-rempi
huoli mahdollisesta kahvin lop-pumisesta
kuin muiden rauhanajan
mukavuuksien menettämisestä
Täälläkin Canadassa on ruvettu pu-humaan
kahvin loppumisesta Jotkut
ovat jo pelossa ruvenneet ostelemaan
vihi eitä kahvia "pankkoon"' ja aiko-vat
turvautua vanhaan ltsepaahtamls-konstii- n
jos kahvi sattuisi kaupasta
loppumaan Raaka kahvi nimittäin
säilyttää voimansa paljon kauemmin
kuin valmiiksi paahdettu ja soveltuu
siis hätävaraksi
Hassulta tuntuu ajatella että kah-vista
tulisi puute tässäkin maassa
sillä suurin osa markkinoilla olevasta
kahvista tulee omalta pallonpuolis-koltamme
ja Brasiliassa on viime
aikoihin saakka ollut niin suuria yli-jäämiä
kahvia että siellä on jatkettu
kahvin polttamista ettei vaan pohja
putolst koko hintatasosta kahvipaljou-de- n
takia Heinäkuun 1 päivänä Ja lo-kakuun
15 päivän välisenä aikana
v 1941 tuhottiin siellä 1379000 sä-killistä
kahvia ja lokakuun enslmäl-se- i
la puoliskolla poltettiin 191000
säkillistä verrattuna 159000 säkkiin
syyskuun Jälkimäiseltä kahdelta vii-kolta
Jos on siis syytä olla huolissaan
kahvin suhteen täytyy siihen vaikut-taa
muut tekijät Seuraavassa koe
tamme selostaa niitä kahvin maahan
tuottajien antamien tietojen perus-teella
Kahvin niinkuin kalkkien muiden-kin
vesiteitse maahan tuotavien taa-rolde- n
saanti riippuu nykyään kulje-tuksesta
Selvää on että etutila lal-vatonnlst-on
käytössä annetaan so-dalle
välttämättömien tarpeiden kul-jetukselle
ja ainoastaan siltä yli lii-kenevät
laivat joutavat kahvin rah-taamlse- en
Mutta vaikka kuljetusvai-keudetkaan
eivät estäisi kahvia saa-pumasta
ritttäväsä määrässä Yhdys-valtain
Ja Canadan markkinoille vai-kuttaa
kahvltilanteeseen vallitseva
hintataso Joka on maassamme hinta-kontrollisäännöstel- yn
alaisena Ver-rattain
varhain sodan jälkeen koho
tettlln tuntuvasti kahvltullla Ja kahvi
on sen Jälkeen ollut rajahintasäädös-te- n
alaisena
Näiden säädösten puitteissa ovat
canadalatset kahvlntuottajat ostaneet
kahvinsa Keski- - ja Etelä-Amerika- n
maista On nimittäin otettava huomi-oon
että melkoinen määrä Canadan
kaupassa olevasta kahvista tulee Kes-ki-Amerika- sta
Viime aikoina ovat
Guatemalan kahvin viejät kuitenkin
peruuttaneet vlentlsoplmukslaan Ca-nadaan
selittäen syyksi että kahvin-viljelij- ät
ovat kieltäytyneet myymäs-tä
sovituilla hinnoilla kocka saavat
kaiken kahvinsa kaupaksi Yhdysval-toihin
IM tai Cc korkeammasta hin-nasta
paunalta Kerrotaan että Gua-temalan
kahvisato tulee olemaan
keskinkertainen tai sitä huonompi
joten tarjonta tulee siellä olemaan
kysyntää pienempi
Ottaen huomioon että Keski- - ja
Etelä-Amerika- n maat ovat melkein
kokonaan menettäneet europalalset
markkinat tuntuu luonnottomalta ku- -
Hella että tällä mantereella tulisi
pulaa kahvista ja maallikosta ehkä
näyttäisi siltä että kahvin tuontia
harjoittavien liikkeiden valittelut
etteivät lilan alhaisten rajahlntojen
puitteissa kykene ostamaan kahvia
ovat luoteltuja
Yhdysvalloista on kuitenkin kehit-tynyt
yksi' suurimpia kahvinkulutus- -
malta ja sodan aikana on kahvlnkäyt
tö siellä entisestään lisääntynyt Ar-meija
ja laivasto ovat mm anurlm--
pta kahvin kuluttajia Jokainen soti
laa ja matruusi Amerikassa saa kuu
lemma viisi kuppia kahvia päivässä
Ja eräillikin manöövereillä käytettiin
lyhyessä ajassa miljoonan paunaa
kahvia Yhdysvaltain kahrlmarkkl- -
noilla ja aikalaisilla tuontihinnoilla
on niinollen merkitystä Canadan kah
vitilanteelle
Meidän kahvinjuojien tulee myös-kin
ottaa huomioon että maamme
hallitus saatua hlntakontrollinsa ja
muiden tuontlsäädösten kautta rajoit-taa
edelleen kahvin maahantuontia
Siihen voi keholttaa ulkomaisen va-luutan
si&stäml politiikka ja se että
Kak
Puute?
JVwi- - "
t
kahvi lasketaan niiden namfa- t- '""""""" '" vat oi j dottomastl välttämätton a jonka tulisi kohdistaa t n £
Ilsen energiansa sodan j-yj--
loppuun saattamiseen
ettKäanhyvkilyiliksekteektahvsiveanrat-ä3ä- n i jnmoiMtuTiJj
me ovat melkoiset ette : o vissa mitään pulaa lah aJlnt f
laiaisci fcauMiijsiavar tanada8!l4 vät tarvitse vielä lählaiua m--
Aojiiaiuaau JXHlUUeUUa Ifl ( muna uruKMiia Kanv asemes
--ET
Lisää löylyä!
Koska monelle Canadan ja Aie
Kan suomalaiselle lienee vahti---' tunnettua suomalaisen saunaa tt--
Kiiys esi-isiem- me ajoilta am
min tähän muutamia muist!a sillä eihän ole kummakaan v t- - lalseen Jokapäiväisessä elaxisa
niin larneaan huoneeseen kua u
na on liittyy erilaisia uskomuku
Saunalla uskottiin olevan in
evtatä vsaemuoinushierpoujhaunmjaattakkuaDaMnm l
mtn-ilbU- a r_„„„ ~t H„jvtl)inlisa uuu Hl} o!!s_uin
mennostattajana erinomainen ri tus sillä siellä saunassa sai tetai tulevan sulhon taikka morsion
myöskin lasten parantajana m
kun itkeväinen lapsi asetettiin fe
lyyn taikka itkevää vihdottiin
koisestl taikomalla valmistetulla ri
dalla eli vastalla ja määrätyillä pfi la lämmitetyssä saunanlöylyssi -- - oli kumma Jos ci lapsi parantaa
Sanotaan niinkin että sama rota
Joka räätälin tappaa voi suut-a-parantaa
mutta löyly auttaa kii
keen Rauhoittaa itkeväisen ja j rantaa sortuneen äänen Kun ireu
saunan räppänän eteen ja avai s
sekä huutaa: "örö ota pois omi Ii
nes! ja anna mulle omani! ky3 auttaa Ja Jos oli raudanhaau kJ
dessä eli Jalassa haukkasi leipu
suuhunsa Juoksi saunan oven tm- -
se veti ovenraosta lyölyä ia puhii
sen haavaan Ja sanoi: "Pidi
varasi raudan haava on kadtss
taikka Jalassa" kyllä parani
Uusi vihta keväällä oli ei axr#
taan kylpijälle vain vihtani::
mutta myöskin ennustajana 53
kun ensi kerran uudella --ihda!lii
vastalla kylpi ja meni sitten uloi t
heitti vihdan vasemman o!ka?U-- i
yli saunan katolle Ja jos sitlll tp
plä kääntyi kirKkomaalle (U
merkitsi se kuolemaa si'ie sini m
na
Ja "kun oli noitta joka noroa
velhoja vesakot täynnä" niin u-itiin
saunassa turva kun voiteli ta
nan saranat Ja olihan sauna trrft
kln vainajille pyhitetty kokoosi
mlspaikka sillä se lämmitettiin r
maksi kekrin edellä vihdat u?
puat ja pyyhkeet paikallaan Ja pä?- -
tä myöskin Johon ruuat scki P
mat että vainajat saisivat pitää i
IS hihla in iftttKialvät Sitten I?
naukaensa taloon Ja Jos oli Kj!
kerran pehmittänyt vainaja
niin el kai sen vaikutus liene vlh
l nykypäivinäkään Sillä !
anna al!atn IdKU ettA S'lt
suomalainen kyllästy kosksas- - r3
kesäkuumallakin hin kalpa
naan Jossa lyö simaisen loylyr
silöylyn löyhäyttää
Saattoi sauian Umpimi
kivet löylyn lyötäviksi
puilla puhtahilla
veen tuomilla kaloilla
Veloi vettä verkossansa
hautell haluiset vastat
satalatvat lauhutteil
O Nlkk-J- I
Nakn Centre U
flt3nS hanb meillä olisi jo' '
meillä olisi kahvipaarteja tX
tamme hyvää asiaa eteenr J
maila hankimme Itsellemme KC"
Ja huvia Siltä on todste~
-- - l— t TWTnMl lU05 w
aa __ 111 ta CllrmZlt "
lisiä hyväatt tarjoausta ja £
! inka Uvnnelle kyk'-- "
pyörähtää vaikka T-tB- B?I
kan KanaaKin - „
Joka summa luovutettta C- -
runaiseue kuhc jw- -
tos lahjoittajille Seunuv"
tunilsalkas Ja paixxaa -
määrätty mutta tuliaa--i sa
iimo!ttmaan Umän lekua r
la Siis tuonnempana uruf
Yksi JoukCf