Vapaa Sana, October 25, 1947

              i
It--lf
t-- jl V 'f ~~W ""
1'ItHiflfi F ' MI gJF1111 J )wm
f H"I ?- -- i _ — - F 7 _ lll%ViYAX xxr VV P-- H
J "— " — - r M t il L i?
r ' U" # t-j-A l 'JMmmm m-- w
V rw1 ni Hnl%II - y ppv js tv ! tr v —--_ - - SR
m Jl MSl W (f
M --AA--_ --sm Kr 04iaHrllian JfeidzemUta 3? tss fa
-- m: Jhi
1
I ? §
ftn
!
H
I
Neuvostokasvatti
Kolmas kirja Vankilat
Ensimmäiseni päivänä minua ta- -
vattomaitl kummastutti sellin iloi-suus
Ke oli omiaan vielä enemmän
hämmentämään muutenkin hämmen-tynyttä
mieltäni sillä luonnollisesti
vanktla käsitteeseen aina liittyy Jota
kln murheellista Kalkki olivat hilpei-tä
ei kukaan pohtinut surullisia a-slol- ta
Iäkkäätkin niin kuin Ida
lvovna sairaanhoitajatar Nadezhda
1'avlovna Ja arabUtar — olivat suo-rastaan
tyttömäisiä Ja tämä iloinen
henki tarttui tavattoman nopeasti
Tämän hilpeyden selityksenä oli
toiselta puolen Itsesällytysvalsto
Vankllaanjoutumlnen oli raskas koh-talo
Jokaisella oli perhe Ja koti suu-rin
osa oli Jltejä Jotka olivat joutu-tue- t
Jättämään lapsensa Tällaista
kohtaloa i)litltnifla olUI ollut mah-dotonta
kestää paitasta toiseen Kir-joittamaton
mutta rautainen laki
määräsi et lei kosketeltu sellaisia
asioita jotka saattoivat vaikuttaa
ra "k auttava s tl mieleen Ja jos tuska
kotiin jääneestä pienokaisesta tai
epätietoisuus puolisosta purkaantui
joskus kyynelellili siirtyi nainen
hiljaa Huokausten sillaksi nimitet-tyyn
eristettyyn nurkkaan Ja selli
hienotunteisesti jatll hänet ykslnäl-yyte- m
'loiselta puoloii usko oikeuden voit-toon
(dl ehdoton Olimme vain kum-mallisen
eielldvksen vuoksi joutu-neet
tänne Kukaan et uskonut et-temme
paisisl vapaaksi Kysymys oli
vnln "milloin KpällijoiU el ollut
Tietysti nain su m osaa naisjoukossa
syntyi hirveitä riitoja mutta no oli- -
vat yleensä vain luonnollisia tempo- -
ramentlnpurkauksia jotka piin unoh-dettiin
Keskiniinen avuliaisuus oli
saantona
i'uhutnan 'heikoista astiasta' mut-ta
naisissa on sisäistä tolmaa Jota
el miehissä ole Kuvaavaa kyllä Le-ningradissa
sodan aikana kun oli
hin ra nälänhätä voimakkaita mie-hiä
kuMI kuin kärplsh mutta naiset
Jalvat eltMti Kamoin täällä vankilas-sa
Miesten ei tarvinnut olla kuin
kaksi pahaa pidätettyinä kun heissä
II Jo selvä vankilan leima Ile ollut
parrolttunelta ja aatteet Jotka ai-kaisemmin
kaupungissa kävellessä o-Ih- at
näyttäneet siisteiltä roikkui-vat
nyt heidän yllään kuin naulassa
Kuulusteluun vletiessj Jouduimme
kolitaamaan paljon miehiä Haynil
' oli laahustavaa Ja velttoa el milloin-kaan
tullut tastautf miestä Joka olisi
sallyttatot rrhtliisY
-- s Mutta naiset pshät aliu naisina
Kellä oli kaksi leninkiä mukanaan
hän piti pjrempa naulassa ja pukeu-tui
siihen ktiuluMtluun letaesja
KeUA oli tain yksi hän oleskeir alus-hameislllaa-n
selllsjO ]a -- HSstl puku-aan
Mahdotonta oli ulkoasun perus-teoll- a määritellä nllsta naisista Jotka
kuulustelurakenntiksen käytävillä tu-livat
vastaan olivatko he olleet päi-vän
vat kuukausimääriä pidätetllnä
hrksittlin tukkalaitteita laitettiin
xoslktharolta Mukavuuden Ja kodik-kuuden
aikaansaamiseksi nähtiin
paljon ahaa
Kotina }t h A ol merkkitapaus m
tiun kohdaltani ItlMIVon taakse II-met-yt
kaksi uutta Kn enää ollut
sellin Bttorin Tunsin lsenl Veteraa-niksi
l
MellUt oli paraikaa iMlräNlsen
jälkeinen ns 'hiljainen tunti' Jolloin
el saanut keskustella ääneen Tämä-kl- n oli yksi niitä sellin perinnäisiä
tapoja Jotka Joskus aikaisemmissa
vanklpolvissa keksittyinä olivat silr
tyneet p-rln-tona uume tulokkaille
Kukin --II syventynyt hiljaisiin aska- - reininsa itua part sukkia Aija lää
käri Martta Ja pieni tumma Haakel
pelasivat sellin Äärimmäisessä nur-- kas dominoa (Nappulat muovail
Uin leivästä Ja hsmmaspulverllla
maalattiin syvennyksiin valkoiset jäljet) Ystävällinen Rita muori vas- - tavallankumoukselllsesu aitltatlosta
syytetty t)-vuo-tla
kalhooslmommo
vahti ristikon luna mahJolllsta var- - tljan tuloa sillä kalkki rUt olirat
ankarasti kiellettyjä Ida Lrovna ja
tumma arablattaremme kävelivät hl
taastl edestakaisin 'XevsVIV — kes- - klkäytlvää — pilkin hiljaa ksskustel- - lea Vaslllsa Ivaaovni iolls nrtn
da lavlovnan kanssa 'latomon kirjat--
m Istoa Ja muovaili leivästä uusia kir-jaimia
huomista tuntia varten Olin
kiivennyt Ikkunalaudalle Osoaviah-hlml- n
tyttöjen Dlnan ja Zinan kaiu
sa syöttämään 'klrJasinvalimosU'
Jaanetta lelvantähteita UhaUUe hei-menharmal-lle
kyyhkysille jolta asui
inonla kymmeniä kattomme rajassa
1'oydalla vieressämme oli röykkiö
alumilnlklppoja valumassa päivällls-tiski-n
jälkeen Varomattomalla liik-keellä
töytäisin pöytää ja yhtäkkiä
hiljaiseen mietiskelyyn vaipunut selli
hätkähti sillä metalliastiat vierähti-va- t
mon!aan!estl kolisten kivilattial-le
-- - Vieraita tulee! huudahti Dina
nauraen ja hypähti Ikkunalaudalta as-tioita
kokoamaan
— Htarosta ottakaa vieraita vas-tana
kuulut ovelta vartijan ääni
Sellin huomio joka oli kiintynyt
hetkeksi pöydän tapahtumiin siirtyi
ovelle Knnustus oli ehtinyt toteutua
heti
Klstikon takana seisoi kummallinen
pari Toinen oli hyvin pitkä Ja ääret-tömän
kaunis nainen jonka hurmaa-va
rjehmeastipolmuteltu silkkllenlnkl
oli Ilmeistä pariisilaista alkuperää
1 Linen kastanjanruskea kihara tuk-kansa
oli valloillaan olkapäillä Ja
päälaelle oli sldittu valtava lasitutistl
rusetti Joka oli kuin siipipari Kädes
saati hän piti pltslnenälllnaa Ilymyll
Ien hän seitol ristikon takana niin
Kulu lehdestä leikattu enkelin kuva
Hänen vieressä seisoi pieni tanakka
nainen Jolla oli äärettömän Iso vllt
tiln sidottu nyytti melkein yhtä Iso
kuin han Itsekin Kun ol avattiin
i ln" ha viides raahasivat nyytin sl
sille 'Ja asettivat s?ri" keskelle selliä
Karpispmena heidät ympätöltlln Ja
kysymyksiä alkoi sadella
Pienempi nainen jolla oli syslmus-t- a
tukka Ja tuikea sllmäpail tummien
kulmakarvojen alla osoittautui puo-lalaiseksi
Hän ryhtyi topakasti ker
lomaan että hänet on toistamiseen
nyt vangittu — oli päässyt keväällä
kahden kuukauden tutkintoajan Jäi
keen vapiaksl
--Nt minä tunnenkin Jo tolon ta-va- t
enkä ole varustautunut niin kuin
etislmmaisollä kerralla — nenäliinalla
sanoi han luoden ylimielisen silmäyk-sen
naapurinsa omaisuuteen ja tyjty
välsenä Istahti suurelle nyytilleen
—Kuka teistä on starosta
Fridan esiteltyä Itsensä tulokas at-k- oi asiantuntevalta tiedustella missä
on 'hänen "oma palkkansa' Jonne voi
nyytin sijoittaa
Hänen tulonsa aloitti 'puolalaisen
aallon Vangitsemiset näet tapahtui-vat
kansalllsuuksittaln Knsin oli puo- lalainen Ja saksalainen aalto sitten
vuorotellen eestiläiset ucmulatet
lättiläiset harblnllalset Iranilaiset
Jne JadiUasti alkoivat puolalaisten
Joukkopldätykset l'ldätettäesä rllp-pu- n suuressa määrin vangitsijan mie-livallasta
mitä saa ottaa mukaansa
Un hyväntahtoisia tsheklsteja Jota
selittävät että on paras ottaa niin pai
wn vaatteita mukaansa kuin Jaksaa
kantaa "Slperlissa on kylmä" Ja
arslnkln myöhempien joukkovajigit
semislen aikana pidätetyt aavitell
vat kohtaloaan ja osasivat varustaa
tavaroita mukaansa Hyvin paljon
kyllä oli sellaisia kuin minä jotka
eivät uskoneet että he viipyvät tälli
kuulustlumätkalla' paria päiviä
kauemmin ehätki ottaneet mitään
mukaansa — elleivät aivan mitä sa-tunnalslm- pla eineltä lopulta hätään-tjessaa- n Tolsinaan tshekltlt eivät
™r- - mihuwi nmaan oteltavan mu-kaan
Jadvlga oli hyvin tarkka per-heenomä- ntä
Joka piti lapset hyvässä
kurissa Ja miehensä tohvelin alla
Hänellä oli kalkki mukanaan mftä
Ihminen voi tarvita moneksi vuodeksi
eteenpäin Minä kyHä epäilen ettei
hän tavaroita kootessaan kysynyt
lainkaan pldatUJän mieltä nAnoll
hyvin topakka Ja tarmokas pienestä
koostaan huolimatta Hän orientoitui
nopeasti kalkkiin tilanteisiin ja oli
ensimmäinen tulokas joka hyvin an
karastl arvosteli mthtn hänet pannaan
nukkumaan Myöhemmin kun hänestä
tuli jo sellin vanha asukas hän piti
hyvin tarkkaan lktluoklaolkeukcls- -
(Jatkua)
nln kielen piiri aina oli ydiaelUan Uaa kanl-täydens- i
hartaaa opptlaansi Nadeth- -
Eiffeltorni
Sadun ja teollisuuden suuri ilmestys
Kello loi Juuri kaksitoista — ku- -
ten vanhojen kummitusatujen a- -
lussa aina tapahtuu — kun ensim-mäisen
kerran seisoin Elffeltornin
alla Minut valtasi tunne Jonka
valtavaa mystiikkaa on turha
yrittää selittää Lyönnit kaikuivat
kimakan helelnä Jostakin kor-kealta
piäil päältä missä sini-sessä
kuusalossa kimaltelivat
teräklskojen sekavat ristikot
Ympärillä valkeni koko suuri
Champ de Mars Ei yhtään !hmi- -
Itä näkynyt ruohokenttien uusi
nurmi tuoksui väkevästi Aution
kentän lyhtyjen vaaleanpunainen
valo leimahteli hiljaa sihisten ji
virran toisella puolella kohoshat
Trocaderon lyhtyjen vihertävät
rivit kuin JättlVilsmälsen alttarin
portaita
Silmäys ylöspäin: kimallusta
valoheijastukFla mustia toisiaan
leikkaavia Juovia kaikki kohoten
ylös ylös ylös Ja lhdoln sulau-tuen
liueten taivaan tummaan
sineen Kevyt suunnaton läpinä-kyvä
varjokuva kuin leikattu
himmeästä lasilevystä jolle on lii-mattu
kuunsitelta — Silmät vä-syvät
niska väsyy Edessä on
taas autio kenttä vaaleanpunai-sln- e
sihahtelevlne lyhtyineen
Kummltutornl on kadonnut Sen
neljä valtavaa Jalkaa ovat upon-neet
tummiin pensasrykelmiln
Joista ensimmäisten auenneiden
sireenien tuoksu silloin tällöin
saapuu yötuulen mukana Hiljai-suudessa
rupeaa erottamaan vesi-putouksen
solinaa Mutta ruumis-ta
Jäykistää outo kauhu Yö Rau-hallinen
puistomaisena Yksin
Kevyt tuoksuva Ilma Ja kum-minkin
lepää Jossakin näkymättö-missä
pian päällä hirveä raskas
paino Tuhansia tonneja rautaa Ja
terästä hissejä nostopyörlä ra-vintola
teatteri valokuvaamoja
kahvila baari kauppoja radioa-sema
Umatletetelllnen koelaitos
Kokonainen yntelskunta kaupun-ki
Se lepää murskaavana tukeh-duttavana
sokaisevana tappava-na
Tuntuu kuin täytyil kaatua
maahan — jotakin äärettömän
raskasta romahtaa alas — rys-ke
sateena: pyöriä tuoleja
kukkia pulloja koneita kelloja:
pöytiä laseja rautapUtteJa te-nistä
terästä tonneittain: tuhan-sia
kymmeniä tuhansia tonneja
Silmäys ylöspäin kuu on siirty-nyt
hieman sen edessä riippuu
torni kuin pitkä kapeneva harso-kaista- le
ohut aineeton kuin var-jo
Odottaa hlljalen yötuulen sitä
heiluttelevan
Kuinka valtavan suuri se on-kaan
tuo torni Sen ohjakaaret
ovat niin leveät Ja korkeat että
Jos jo on pimeä voi kulkea
niiden alitse lainkaan huomaamat-- a
että minuutin aikana on pään
ponlla kohonnut maailman kor-kein
rakennus Avaruus on niellyt
mustaan kitaansa kolmesataa
metriä pitkän teräskiskorykclman
—Sen varjo vaanii sieltä kaupun
kia Sekä päivällä että yöllä hai
lltsee Pariisia Se näkyy kaikkialle
Ja se on vihamielinen Farlsille Se
on usein synkkä Ja uhkaava kuin
salainen varoitus tai enne
Ah sinä "ville de lumlcre" va-lon
kaupunki Seine-Joe- n rannalla
tiesitkö mille Jumalille silloin ra
kenslt pyhätön kun pystytit tämän
teräshlrvion Itseäsi koristamaan?
Etkö ollut silloin uskoton enti-sille
Jumalillesi? Traditiolle Pan-theon- ln
MolleiVn Notre Damcn
Comedlenne Francalsen Louvren
Sorbonnen Intitut de Francen
Cornelllen Raclnen Versaillesin
Suuren Oopperan Ja Cecil Sorelfii
Jumalalle Jonka patsaan Jalustaan
on hakattu kultakirjaimin' "Olol-re- "
— Ja runouden: Seinen silto-jen
Luxembourgin puutarhan
boheemien Verlainen Montpar-nassen
grlsettlen Henri Murge-rl- n
Bols de Boulognen apauhlen
Ytette Oullbertln bulevardlteattf- -
_ le Innostuneita sanoja Jean Coc- -
rlen Parc Monceaun Baudelalrenjteau puolestaan kirjoittaa panto
Mv„iuu_osnemtil_n XnNinonin ia- Äwiiizniln_ jiun5i1a1- -
Iille Jonka patsaan Jalustalle ilta- -
hämärä pari kas- -
tanjan kukkälehteä Eivätkö olleet
oikeassa ne asukkaasl Jotka v
1837 kun teräshirvlötJi ruvettiin
rakentamaan ennustivat sen kaut- -
ta tuohon koituvan Sinulle Ja sen
valmistuttua maailmannäyttelysi
avajaisiin kaksi vuotta myöhem - __ ___ „ 'k
lyyn saapujien vieraitten silmissä
kauniin Pariisin häpeäpilkun? Tun
nusta syntisi Pariisi! Sinun tur-hamaista
naisensydäntäsl oli jo
kauan klrvellyt se mahtava kil-pailija
Jonka olit nähtävyksiensa
puolesta saanut barbaarimaasta
"Suuresta lännestä" Atlantin toi-sella
puolen Sillä el ollut vuosi-satojen
sivistystä ei vanhoja kirk-koja
el museoita eikä katkenneita
torneja — mutta sillä oli Jätti-lälsrakennukse- nsa
koneensa ja
rahansa' Ja niin tahdoit Sinä
nXttffi!i A+tri iffolfi oi Cffillrt milli
tlsl ollut vielä iikan Ja talteen taldeteol
sinä maailmaa Sinä taistelit Ja vai-pallija- si
omin elvat ole
kor- -
kein Pariisissa! Rle- - Jo-muk- aarl mahtuu alle Ja tä- -
pyramldlt ulottuvat vain sen toi-seen
kerrokseen Ja 70 metriä on
New Yorkin jlptys Woolworth-ra-kennu- s
Vai
Pariisille? Ehkä ollut kysymyk-sessä
pelkkä sensaatiohalu Ehkä
aavisti käsittämättömän kimmoisa
rankalalnen Jo silloin että
kuljettiin uutta aikakautta kohti
jonka Ihmisistä Eiffeltorni ole
vain teknillinen ihme vaan myös-kin
yksi maailman kauneimmista
rakennuksista Sen huippu kohoaa
ylös ilmaan kuin yhtä taivaska!-pulsen- a
kuin konsanaan goottilai-sen
tuomiokirkon torni mutta sen
neljä jalkaa kaivautuvat syMalle
suurkaupungin alle missä sähkö-kaapelit
vesljohtotorvet putkipos-tin
verkko ja kloaakkltun-nel- it
rlstelllvät ja suuri osa asuk-kaista
Joka maana-laisen
junan vaunuissa huimaa
vauhtia tukehduttavien sähkölamp
pujen valaisemien betoniholvlen
halki Sen kauneus on' nykyajan
samaa Joka ilmenee
kiskojen kaar-teissa
suurilla rautatieasemilla
silpien teh-taanpiippujen
kor
keuteen veturin mannan säSnnöl- -
llsissa Iskuissa lentokoneen silpien
CWrtnrnln
talslkan S
Jonka
koneiden
pelkistä
ohjaaja
mennyt
rakennus Mutta
rakastaa Ihailee totnla
teenkö
valtavat
päivä
turbiinin
konei-den
Samaa Ja
suurluomassa Palkinnoksi tästä
rabltin ihmeellisessä Helmikuussa
nahlnen armeija
voittoa
ylitse iloitsee "etuilla
terästangot liitty-ne- n
kuin nousten tella
yhä ylemmäksi uhmaten aineen turhaan kan- -
voimalla Joka on
Ja on vielä
kauniimpi siksi että on
vain leikkikaluksi Vain rie
todistukseksi siltä mitä
ihminen voi
Ja moderni taide Jolle tämä
uusi kauneus on huikaisevana a
ylistää Eiffeltornla Aika
rientää niin Ja
niin äkkiä Ous-tav- e
torninsa kes
vuo-deksi
Nyt on torni seisonut pal-koillaan
Ja tämä
aika jo sille his-toriallisen
merkityksen: on uu-den
aikakauden ensimmäinen voi-tonmerkki
Euroopassa
taiteilijat kirjoittivat kerran ni-mensä
rakentamiseen
vastalauseeseen: Oounod
Dumas Maupassant Daudet
Myöhemmin omisti Le
'Jonka koulua koko kansainväli-nen
nuori arkkitehtipolvi on käy-nyt
Ja Joka yhteen aikaan oli
vihatuin mies ehdote-ttuiin
että sokkeloinen
t keskiosa revitlälsiin alas Ja sijalle
rakennettaisiin pilvenpiirtäjiä) sil
rT!7il1C_ll löllltiHllllil 4nVvtlnVtVllKttn- -
S
Kuinka ei sen Kauneu ta ymma -
C?cte™' %1
'tyllistä tehcljrlsta taloista
fierre„ uudesta
sankari
°a temppeleinä vutskon"rtpa'
' htaat'tja legendo en sankareina
työmiehet! Ovatpa jotkun lava-stemestarit
rakentaneet näyttä-njpkorlstuks- la
eri
osista mm Fritz Lang
Metropoliksen" — Ia
maalaustaide: Delaunay on
saavuttanut maineen-sa
lukemattomilla
Ja
mestaria Henri Rousseautakin on
se innoittanut Ja Tatllnln Ja
Iskulau-setta
voisi pitää koko Elffcl-tornl- n
esteettisenä määritelmänä
'Konstruktivismi osoittaa että
SUOMEN
haiiitSetjatema keksinnön
ascln: s rajat manriteltavls-Vleraste- n
maailman j
sa- -
on muistakoon
sen Jalkojen 'ka
— viryttä
el
henki
el
kiitää
kauneutta —
pilvenpiirtäjässä
taipeessa
ponnahduksessa
uPasl Suomen
Elf felln toisessa Oa- -
1808 ve-las- a:
i kreivi
Älyn denln Ja
Silmä kat- - j koetti
miten samalla Ja
leikkien toisiinsa I vaan
l pysyi
lakeja
—
se
luoda
vautunut
kaikki
Eiffel takasi
yhdeksfcksltoista
puoli
riittää
se
tornin
Pariisin
Pariisin
DarlUS
Juurl
Robert
Eiffeltorni-kuvillaa- n
suurta
'konstruktivismin"
huuto:
Kirj Signe Prattia
1808
slroudessa kauneutta kulni51 Venäjälle
rautatleslt-- } hyökkäsi
teknillistä konstruktlMstä Buxhoev-kauneut- ta
täydellistä maahamme pal-alne- en Julisteilla vlholll-sellessa- an vaikuttaa houku-v- ät suomalaisia puoJellensa
Kaikkialla
syntynyt
tyhjästä Eiffeltorni
raken-nettu
mulliseksi
nopeasti nykyään
vanhenee
tävyyden
vuosisataa
antamaan
Kuuluisat
täh-dättyyn
Corbusler
MacOrlan
maluutena
suorastaan
naivismin
Lis-slzk- yn
teknillisen
sensaation
Jokainen
Johdolla
— 51 LUKU —
Vuoden 1803 valheilla vallitsi
Euroopassa myrskyinen tilanne
Ranskan urhea vallanhimoinen
keisari Napoleon Tnen pakotti
valtakunnan toisensa perään kuu-liaisuuteen
Ja lopulta v 1807 Ve-näjänkin
mahtava hallitsija Alek-sante- rl I:n taipui voitettuna liit
toon hänen kanssaan Mutta Kus
taa IV Aadolfi Joka sokeasti vi
hasl Napoleonia hänpä el millään
ehdolla suostunut sovintoon tämän
kanssa Napoleon Jätti silloin hä- -
i net Aleksanteri I:n rangalstavak- -
samme lailliselle esivallalleen hoi
Jumattoman uskollisena Ja sota-väkem- me riensi Innolla Isänmaa-ta
puolustamaan Pääjoukko ul- jaan kenraali CN af Klerckertn
Johdolla asettui Hämeenlinnan
tienoille samalla kuin Savon osas- to kreivi John A Cronstedtln ko-mennossa
yhtyi Leppävirroilla Si- täpaitsi oli Viaporin Johto vara-amira- ali KO Cronstedtln huole-na
Hämeenlinnan edustalla päät- ti Klercker ryhtyä ratkaisevaan
taisteluun mutta silloinpa saapui
palkalle kuninkaan määräämänä
ylipääTlläikmkäö pkerlekiuvrii WmiesMel Kmllngus-puot-ar
ajatellut kuin pakoa vaikka sota-väkem- me hehkui tafctelulnnosU
Ja vanha Klercker pani harmaan
päänsä pantiksi taistelun onnistu-misesta
Plkamarsslssa alettiin vain
perääntyä Oulua kohden Ja sinne
Savonkin osasto sai käskyn kii- rehtiä Tällä välin venäläiset oli- vat asettuneet Viaporia piirittä- mään vaikka yritys alustapltien
näytti ihan turhalta mutta alta oasneneitstueiivtäotisotalistiieatäikaansaaneet se Vara-aralra- a-män:
älköön koskaan kiivetkj
sinne Kalkki on siellä b aaaU
postlkoittltn Ja mulstcc neldei
kauppiaista alkaen onnenpyöriin
sioyiia-auiomaaiteji- un ja kahvi laan( Jossa saa huonoa k-hri-a
asti! Sieltä katsottuna on Eiffel-tor- ni taasen vain vuoden 183)
halpahintainen yllätys rahvaaa
huvittelupaikka teatterimalstea
Itsemurhaajien suosikki ja pari-isilaisten
vihan kohde — Kis aia'
Totta: se on suurenmoinen alvas
kuin lentokoneesta El katselkaa
sitä sittenkin vain ettaältä enrea
kaikkea Trocateron oikealta sli-vel- tä Ja varsinkin iltayöstä j-sll-oh
Champ de Marsin lyhdyt hehku-v- at kuin olisi kenttä täynnä vaa
leanpunaisia KUKKia silloin v?l- -
kuttaa torni kuin Ilmestys Ser
historiaa Ja muotoja tutkivat tu
levalsuuden terastalojen arkki
tehdit kuten Parthenonln tai
Kölnin tuomiokirkon
Ja Sinä Pariisi! Sinä lelklf ker-ra- n
amerikalaisuudella sinä ra-kensit
Elffeltornin tämän uuden
jumalan kunniaksi Ja katso n
tulevat uuden Jumalan pa ojat
USA:sta lompakot pullollaan do-llareita
Ja hävittävät sinut kuia
heinäsirkkalaumat Turhaan ko-etat
nyt enää vastustaa uuden iu-ma- lan
henkeä Muutoksesi näkyy
päivä pänultä yhä selvemmin La
Samaritaine'in" lisärakennus ko-hoaa
raudasta ja betonista kuin
olisi se New Yorkissa — Ja Porte
d'Orleansln puolella on muodostu-nut
kokonainen katu Rue Ge: rgeä
Seurat niin funktionalistisista ta-loista
että Eugene Haussmann on
varmaan kääntynyt haudassaan
(Jatkoa 7: neliä sivulla)
HISTORIAA
li Cronstedtllle saatiin uskotetuk-s- i
ttttä Viaporia oli mahdoton
suveen saakka puolustaa Han
sentähden petti velvollisuutensa
Ja teki huhtikuun G p:na sop-imuksen
Jonka mukaan tämä luji
linnoitus toukokuun alussa Ilman
miekan lyöntiä annettiin venäläl
sille Helpolla valloitetun maam
me Julistivat voittajat heti venä-läiseksi
maakunnaksi Ja pakotti-vat
sen asukkaita rangaistuksen
uKarjI' vannomaan uskollisuute
A' lekSsaunotmerii mIialaleilmanpolitiikan
pyörteissä
Kansamme hiljainen vieraan
mlnen Ruotsin vallanalaisuudet' a
osaltaan kypsytti Suomen eroa-mista
vanhasta emämaasta mut 'a
tuon ratkaisevan tapaukser hetki
ja luonne riippuivat sii mv%
maailmanhistoriallisista ta ik-si- sta
ensisijassa Napoleonin s is-- ta
Niinpä maamme Joutum n
Venäjän valtaan v 1C08 näyi
loogilliselta Syynji oli myosk --
„ Suomen heikko asema Venä) A
valtakunnan tärkeimmän keskuk-sen
läheisyydessä Ison vihan 'a
pikku vihan tapaukset olivat se-lvästi
näyttäneet kuinka voimaton
maamme oli kestämään idän Jät-tiläisen
hyökkäyksiä
Tilanne Euroopassa oli levoton
Ja sotaisa Ranskan keisariksi ko-honnut
kuuluisa sotapäällikkö
Napoleon Bonaporte oli lyhyessä
ajassa voittanut kaikki vihollisen-sa
kukistanut valtaistuimia pirs-tonut
valtakuntia Ja perinpohjin
mullistanut Euroopan valtiollisia
oloja Lopuksi hänellä oli Jälel!
vain kaksi vastustajaa nimittäin
suuri ja mahtava Englanti i
Ruotsin Itsepäinen kuningas Kus-- t
IV Aadolf Ruotsin kunlngiJ
vihasi kiihkeästi melkeinpä mie-lipuolisesti
tuota suurta kumous
miestä: Jota hin piti Ilmestyskir
jan villipetona Hin katsoi py-häksi
vtlvolllsuudekjeen Uistella
Napoleonia vastaan 'En tunre
(stkaa)
Suomen sota — Suomen joutuminen
Venäjän vallanalaisuuteen