0161a |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
lii
mi
VAPAA SANA
(Free Press)
Independent Finnish Newspaper
Published ererr Wednesday and Sa-turd-ay
at the Vapaa Sana Press In
Toronto Ont by Iternold Pehkonen
nd A Mäkinen
PKONE ELGIN 4CS7
260 Spadlna Ave Toronto Ont
8ubacrlptlon rates In Canada and
United State
Per Year $275
Slx Montht 150
I'our Montht 100
Three Monthi 75
8ubtcrIption rates In other Count-rle- a
Per Year $375
Slx Montht 200
Reglstered as second-clas- s matter
January l&th 1932 at the Post Office
Department Ottawa
Manager Onni Saari
Edltor Rernold Pehkonen
Kuoleman ennus
tajat
lksl sanomalehteä Canadassa on
jotka ovat Jatkuvasti Julistaneet Vuo-Icmanluomioitaa-n
CCF:lle Nämä o- -
vat kommunistinen "VVorker" Ja
vanhoillinen "Mali and Emptj-c- "
Vorker" paljastaa kriisin CCFn rl-veis- aa
vähintäin kerran viikossa Ja
kutsuu yhteisrintaman perustami
seen "Mail and Empire" on yhtä loo
gillinen Jokainen poliittinen tapaus
sen mielestä merkitsee kuolemantuo-miota
CCF:lIe
Näiden molempien veljesten alnal-ne- n
kuolemasta puhuminen näyttää
toteutuvankin mutta toisella taholla
Heidän omissa poliittisissa riveissään
%ierallee "viikatemies" harventaen
niitä päivä päivältä Kommunisti-silla
liikkeellä ci koskaan Canadassa
ole mitään poliittista merkitystä ol-lutkaan
mutta tällä hctkel'ä sillä ei
ole sitäkiän vähää Vanhoillinen puo-lue
on alkanut kilpajuoksun kommu-nistien
kanssa kumpi heistä ennen ta-voittaa
poliittisen Tuonen virran
Miten vaaleissa käy?
Tulevan lltttoparlamcntln kokoon-pano
tulee olemaan varmasti paljon
erilainen kuin äsken Istuntonsa lopet-taneen
Ja mikähän tulee olemaan
eri puolueiden asema siellä?
Vanhoillinen puolue on mennyt rik-ki
Vanhoillisten valitsemat parla-menttiedustajat
länneltä sopivat hy-vin
matkustamaan Ottavaan Bennet-tin
kärryjen '"tromblc slltlssa" Ja
Quebecista valitut varmasti eivät
tarvitsee muuta kuin varataljerin"
palkan matkustukseensa Ottavaan
Liberaalinen puolue tulee voitta-maan
suuresti ranskalals-canadalal-slss- a
New Brunsvvtckissa ja Quebe-cissa
Joko liberaalit taikka CCF tu-lee
olemaan suurin puolue Liberaa
itselleen kannatusta Ontarion
udulla
Lännellä British Columblasta Ma-nitoba- an
saakka tulee vallitsemaan
CCF edustus maakunnis-ta
tulee olemaan suuri toimelias
Liberaalien välisen kilpai-lun
parlamentin enemmistöstä tulee
lätkäisemään Ontario Ontario
antaa CCK:n edustajia suhteellisesti- -
'caan hyvin
olemaan paria
on tllar
maa- -
Sen
Ja
Ja
Jos
niin
Sulkeeko Britannia Suezin
kanavan?
Tällä hetkellä näyttää silta että Parlamentin alahuoneessa on Jo kah- -
sota I Ullan Ja Abyssinlan välillä ei
ole vältettävissä Italia on jo kuu-kausia
kuumeisella kiireellä hankki-nut
sotaan Ja lähettänyt suuria ar-meijoita
Abyssinlan rajalla oleviin
siirtomaihinsa Abyssinlan vetoomuk
set Kansainliittoon jonka jäseniä niin
Italia kuin Abyssinlakin ovat eivät
ole merkinneet mitään Englanti
kuten ennemmin on jo kerrottu on
yrittänyt olla rauhan välittäjänä —
ei mistään rakkaudesta Abyssinlaa
kohtaan vaan turvatakseen omia e-tuj- aan
Englannille ensiksikin on suu-resta
merkityksestä se kuka kontrol-loi
Niilin virran lähteitä Abyssinlassa
virran Joka kastelee Sudanin suuret
puuvilla viljelykset Jos ne joutu'at
kontrolloitaviksi silloin siltä
voi vastaisuudessa olla suurta hait
taa Englannille
Toinen tärkeä tekijä on se että
Emlr Abdulla Transjordanin hallitsi
ja ja yksi arabialaisten hallitsijoita
on antanut ymmärtää että kaikilla
arabialaisilla on hyvin läheiset ys-tävyyssuhteet
Abyssinlan kanssa
Lausunto on saanut Englannin pel-käämään
että Italian valloitussota
Abyssinlassa voi Johtaa arabialaisten
nousuun kaikkia europalalsia tunget-telijoita
vastaan
Nämä seikat ovat tuoneet kysy
myksen Suezin kanavasta etualalle'
jos uuden Stcvensln puolueen onnis-tuu
saada itselleen huomattavampaa
kannatusta maaseudulla tulee se1
jakamaan liberaalien äänet ja näin-ollen
siltä tulee hyötymään CCF
Nykyisen tilanteen vallitessa jos
mitään muutoksia el tapahtuisi olisi
liberaalien ryhmä hieman suurempi
kuin CCF joka Joutuisi virallisen
oppositiopuolueen asemaan toisena
suurimpana parlamenttiryhmänä Tä-män
etumatkansa se saa ellei asiaa
Kiada muuttumaan ranskalaisen vä-estön
vaikutuksella Kolmanneksi
puolueeksi tulisi Stcvensln ryhmä Ja
asta neljänneksi vanhoilliset
Kaikessa tapauksessa ei enempää
liberaalit kuin CCF:kään tule saa
maan parlamenttiin niin suurta ryh-mää
että se ellst suurempi kun
puolueiden yhteensä jcten ensi
hallituksesta tulee tavallaan muodos
tumaan vähemmistöhallitus
Sanalla sanoen: taistelu tulee muo
dostumaan vaaleissa kuumaksi kuu
memmaksi kuin koskaan ennen Ca-nadan
parlamentin historiassa
Johdonmukai-suutta!
Ontarion maakuntahallitus on ju-listanut
"hand off politiikan liitto-hallituksen
poliisille sikäli kuin on
kysymyksessä sekaantuminen Etelä-Ontario- n
nälkämarsslkysymykseen
Suurilla eleillä se sanoo hallitsevan
sa tilanteen ilman liittohallituksen
ariaan sekaantumista
Mutta Ontarion maakuntahallitus
tarvitsi toisaalla liittohallituksen Ja
rautatieyhtiöiden poliiseja Äskeisen
metsätyöläisten lakon aikana Port
Arthurin rlirlssä olivat Juuri liitto- -
lien ja h :n vaiinen suhde tulee hallituksen Ja rautateiden poliisit tol-riippum- aan
siitä kuinka paljon SteJm„sa muodostaen tiukan valvonta
vensln uusi puolue kykenee saamaan urkon eri paikkakunnilla
lännen
CCF:n
'ossa
Italian
tois-ten
Kumma kun Hepburn ei Julistanut
silloin --hand oft" politiikkaa liitto-hallituksen
poliiseille :
on hyväksynyt sen kampanjan Jonka
Canadan Uintiliitto Järjesti maan
KESKIVIIKKONA HEINAK 24 PNÄ— WEDNESDAY JULY 24 TH
destikin hallitukselta tiedusteltu mitä
Täten
alulle
hallitus aikoo tehdä siinä tapaukses-- ! yrityksenä ja suunniteltiin ranska- -
sa Jos Italia julistaa sodan laista imperialismia palvelemaan Ja
Abyssinlaa vastaan Hallitus tosin ei 'joka valmistui v 1S63 joutui v 1S75
ole vielä antanut suoraa Englannin imperialismin haltuun Ja
mitä se tekee Se edelleenkin toivoo! muodostui sen arvokkaimmaksl o-voiv- ansa
vaikuttaa Mussoliniin siten maisuudeksi Englanti kuten sanottu
ettei sotaa puhkea Mutta yleisesti el omista kokonaan kanavaa mutta
tunnettua on että Englanti voisi J sillä on cnemmistöosakkeet ja siten
tehdä sodankäynnin Italialle mahdo - j kontrollivalta en yli
tomaksi sulkemalla Suezin kanavan Vaikka kanavan teoreettisesti pi-Italialal- sille
laivoille ja sen olisi se täisi olla puolueettoman Ja kansain- -
tchtäväkln Kansainliiton sopimusten välisen historia osottaa ettei Eng-mukalse- stl
Englanti nähkääs kon- - lanti ole menneisyydessä empinyt
vaikkakaan ei aivan kokonaan] käyttää Isäntilvaltaansa milloin on
omista Suezin kanavan Ransku ku- - katsonut sen olevan etujenpa mukais
ten tunnetaan rakensi kanavan ta Espanjalals-amerlkalalse- n sodan
Ranskalainen Insinööri De Lcsseps aikana Jolloin Englannin sympatia
kantoi kaiken kuorman sen rakenta-iol- i Yhdysvaltain puolella Englanti
mlsesta ja ranskalainen yhtiö rahasi esti Espanjan laivaston käyttämästä
sen
Mutta kustannukset olivat
suuret ja ranskalainen yhtiö katsoi
viisaaksi säilyttää suurimman osan
näläls-japanllaise- n
sai
rakennuskustannuksista Egyptin hai- - ajalla Suezin kanava oli suljettu kes-litsij- an
kannettavaksi Mutta Khedi-jkusvalta- ln
vi oli suuri tuhlari ja rahapulaan' Englanti voisi tchdd kanavan sul-Jouduttu- aan
hän pani kanavaoak- - kemisella Italian sotimisen Afrikassa
keensa joista hänellä oli mahdottomaksi Siitä tosin voisi olte
hallussaan myytäväksi tar- -' selkkauksia Italian ja Englannin vä-joova- lle
Disraell joka silloin oli Eng- - Iillä mutta ei kai Mussolini sentään
lännin pääministerinä käytti tllal- - usko voittaa Englannin lal- -
suutta hyväkseen ja osti osakkeet 2ö vastoa Välimerellä jota on viime al- -
miljoonalla dollarilla Ja sai koko Su-- 1 koina suuresti
Kaikilla yleisillä uimalaitoksilla
olemaan elokuun aikana
jotka opettavat uimisen- - ja
hengenpelastustaitoa Tämä kampan-ja
järjestetään sen takia kun viime
vuonna hukkui Ontariossa enemmän
ihmisiä kuin autotapaturmlssa tapah-tui
kuolemia
Tuotannon rajoitus-ta
suunnitellaan
Englannissa
Englanti on seurannut tuotannon
rajoituskokeita Amerikassa ehkä
suurimmalla mielenkiinnolla kuin yk-sikään
toinen maa Siitä huolimatta
että pula siellä ei ole ollut läheskään
yhtä paha kuin Amerikassa pulan
oireet ovat sielläkin olleet
Puuvillateollisuus on Englannin yk
si huomatuimpia teollisuuksia Liika-tuotanto
tässä teollisuudessa on siel-läkin
suuri mistä syystä on tehty
suunnitelmia tuotannon rajoittami-seksi
jollakin tavalla tai jostakin
päästä Mutta sitävastoin kuin Ame-rikassa
kynnettiin puuvillalstutuksla
mullan alle ja rajoitettiin raakaalne-tuotanto- a
aljotaan Englannissa kyn-tää
mullan alle puuvillakehräämöl- -
den klerrettlmlä ja sillä keinoin ra-joittaa
tuotantoa Siellä hallitus
myöskin asetti niin sanotun suunnit- -'
telukomltean Jonka johtajana on lor
di Colay Hän on myöskin nyt saat
tanut esityksensä Julkisuuteen mikä
tavallaan vastaan Guffey-lakl- a Ame-rikassa
Tässä esityksessään hän sa-noo
että Englannissa on tätä nykyä
noin 50000000 kierrctintä joista
noin kymmenen miljoonaa on
Nämä kymmenenmiljoonaa klerretln-t- d
on siis kuvannollisestl sanoen kyn-nettävä
maahan Hän myöskin esit-tää
eräänlaista veroa josta kertyviltä
varoilla sitten korvattaisiin näiden
hävitettävien klcrrctlnten orrsltajllle
Jokaiselle Merrettimclle pannaan ve-ro
Ja näin kerätään rahaa kassaan
Se Joka suostuu hävittämään kler-rettlmen- sä
saa siltä hallitukselta kor-vauksen
ehdolla että uusia ei laiteta
tilalle Näin toivotaan päästävän
liioista klerrettlmlstä ja sen seurauk
sena odotetaan liikatuotannon vähen-tyvän
Tämä kierrcttlmlen vähentä-minen
tarkoittaa vaan kotimaisten
kulutuksen tasapainoon saattamista
kun sitä vastoin ulkomaalaista kulu
tusta ja varten saa tuottaa!
kansan uimaan opettamisessa ja hen- - Englanti puuvillan kasva- -
genpelastustaltoiseksi tekemisessä tusta saarivaltakunnassaan ollenkaan
danln kaupantekijäisiksi kana-va
mikä pantiin ranskalaisena
todella
vastausta
trollol
liikaa
[tätä suorinta tietä Filippiineille
sodan aikana ve
näläinen laivasto taas k:lkea ser
kautta turmioonsa Maailman sodan
laivastoilta
enemmistö
enimmän
voivansa
lisätty
kauppaa
maila kchräämöitä jotka sitten ko-rotettujen
hintojen muodossa siirtä-vät
tämän veron kuluttajaln kannet-tavaksi
Tästä voi jo etukäteen sanoa että
jollei Englannillakaan ole parempia
keinoja liikatuotannon ja siitä johtu-van
pulan selvittämiseen niin tulok-set
tulevat olemaan yhtä surkeat
kuin ne ovat olleet Amerikassakin
TOTToHÄGD &_ LEIKKIÄ
Ulkopoliittinen
Se tuo politiikka on eri visaa Var-sinkin
ulkopolitiikka joka on yhtä
lajia kalkkein kierlmmästä ihmisten
harhaanjohtamisesta
Tällaisiin mietteisiin tulimme kun
luimme tässä salaa koolle kutsutun
kommunistisen kansainvälisen ko-kouksen
aattopäivinä muutamien
maitten kommunistipuolueiden julis-tuksen
sodan vaaraa vastaan
Se Julistus oli semmoinen ulkopo
liittisen klerällyr tulos joka lyö jo
leimansa Ihan kommunistisen liikkeen
sydämeen asti Se näyttää meille
että mitenkä pitkälle se "toverien"
Stalinin ja Litvinovin ulkopoliittinen
Juonittelu toisten imperialististen
juonimestarlen kanssa on oikein kom-munistisen
liikkeen luokkataistelun
tulilinjoilta sysännyt
Mainitun Julistuksen
ovat Saksan Kiinan Ranskan
Japanin Puolan Italian Englannin
Tshekkoslovakian Itävallan Ja Un-karin
kommunistipuolueet Useim-mat
niistä sellaisia Joilla el ole mi-tään
käytännöllistä merkitystä malt-tens- a
politiikassa eipä edes salaisen
toiminnan aloilla
Julistuksen allekirjoittajana olisim-me
odottaneet olevan myöskin Neu-vostoliiton
kommunistipuolueen
Mutta ollut
Ja siihen löytyy hyvin Inhimilliset
syyt
Maailman sotaherrat ctupääsä
ranskalaiset ja italialaiset ovat si
toa hurauttaneet tämän maailman
vallankumouksen riihtä tarnavan
(puivan) härän suun kiinni
Julistuksessa nimittäin keholtetaan
työkansaa Linnpimon
Italian valtauspyrklmykstä vastaan
Abyssinlassa Ja puolustamaan viime-mainitun
vapautta
Joku aika titten kuitenkin "rakas
iuui tajv hu uunin naiuaa aa- - joniajamme" Stalin smuauldlean mhyahörsijnotiotttjoaeijnviloletnaoaunysuhtätaekstuatuaäretettoällls-'rt-li munltsetkipiuoslouetaesnoplm"vuakastiimaVaetRonanänj"äsnksalhtneke-soeumraja--ava tu-'eräid- en tt ntn4tmrrtit(I tliAtannAatii l_v_ _ti_toi isten valtolen kan _ Kansaa ostetaan uimaan mlirä „ „„„„ --uÄI „7'="'"! Pääministeri Mltehei! F Hepburn ksiaesllsäaksinuunvnaiallneensillsäamearot tukkusinellaA meertit-m- lonlaislisukuodmensisuanitin„mAie„n- nvt- aiipuiciHni_t
se kohdistuu suoraan teollisuuteen maan Julistuksen Joka on tähdätty
„ -- lv v v v vaiNao n amaa ja Kanskaa vantaan ak%
el harjoita
el
maaliman
nian kysymyksessä
vnux v v nuuuuiL iuukh aiMuia vaan nsnomavai na nrimrajt tam iiin-nJt-ottta niin e ko_ mmunistinen kan- - i
Nauti parasta teetä
mSA1ADA
TEA
ko_m!munIiiisIhtipu1oalIu1e1e1n 4 a tjeoAkt a mnonnlliMsunuii-i- i tIäaUmälni _"asaosialifasclstisen' i- -m reiiipi ivuuj #iuimivi luisti iiiaaiimau mujiicl elia h8
kommunistipuolueet yhteensä turvan
on Pierre Laval Stalin ja Mussolini
sitoneet niin tiukkaan ettei henki
enää pääse luonnollisia reittejään
kulkemaan
Joku mahdollisesti voi luulla että
me irvistelemme kommunisteille tä
män ikävän tilanteen johdosta joho
he ovat joutuneet Stalinin ulkopoli-tiikan
uhreina
Ei sitä emme tee Meitä päinvas- -
toin säälittää että ihmiset Ja var
sinkin työläiset ovat vielä tällä vuo- - puolesta samaan aikaan
sisadalla niin noloja että antavat kommunistipuolueensa kanasi
johtaa itseään jonkun Stalinin taikka
muun liukkaan maailmanhistorian
lehdille itseään tyrkyttävän otuksen
harhaan
Muutamia vuosia sitten lausuttiin
OSUUSTOIMINTA
Sen periaatteista organisatiosta toiminnasta
Osuustoiminta sittenkin hyvin tärkeä
yhteiskunnallinen tekijä
Vaikkapa edellä onkin krlitlllisesti
arvosteltu osuustoimintaa sen peri-aatteita
organlsatiota toimintaa ja
ennenkaikkea liikkeen taantumista
niin silti el saa 'lasta heittää pesu
veden mukana' Osuustoiminta sille
ominaisista rajotuksistaan puutteis
taan ja heikkouksistaan huolimatta
on niin tärkeä yhteiskunta taloudel-linen
liike Ja tekijä että sen merki-tystä
eivät kykene oikein arvioimaan
porvarilliset eivätkäpä edes yleensä
ko-operatlstlsct- kaan osuushenkilöt
Oikea roehdaledalnen osuustoiminta
on paljon enemmän kuin porvarilliset
'osuusmiehef käsittävät Ja myön-tävät
Se ei ole kapitalistisen Järjes-telmän
tukija Ja vakauttaja vaan
sen syrjäyttäjä Ja tuhoaja
Se että osuustoiminta ei voi olla
kaikkea käsittävä Järjestelmä ei sitä
aseta epäedulliseen asemaan toisiin
liikkeisiin verrattuna sillä mikään
muukaan vanhan Järjestelmän sisässä
ja sen epäkohtien takia syntynyt
liike Ilman muuta sinänsä el voi so
pia seuraavan Järjestelmän muodoksi
Tosiasia on että Jo tuotannon alalle
suuremmastl laajentunut kulutuso- -
suusliike on enemmän Ja lähempänä
uutta Järjestelmää kuin mikään muu
työväen liike Osuusliikkeen suurin
etu on siinä että se on ja tarjoaa
hyvin pitkälle käytännöllisen muodon
toteuttaa uusi Järjestelmä
olekaan ttfl
suurmuutoksen
tahansa kuten Glde sanoo niin se on
osottautunut sopivaksi Ja mahdolli-seksi
edustamaan jakoa tuotantoa
luottoa vakuutusta liikennettäkin
ym hyvin pitkälle Jos osuusliike
olisi kehitetty nltn pitkälle sille
on mahdollisuuksia niin koko
olisi aivan toinen Osuusliike
toteuttaa pitkälle menevän suunni-telmallisen
talouden Jaon Ja tuotan-non
alalla poistaa riistoa lopettaa
sodat pulat ym kapitalistisen jär
jestelmän Jo men
nessä osuustoiminta on sangen suu
resti vaikuttanut maailman kaup-paan
Se on alentanut Ja vakauttanut
hintoja poistanut äärimmäistä kei-nottelua
mittepetkutusta ja tavarain
väärentämistä ja parantanut tavaroi- ta Kun ottaa huomioon miten rat-kaisevasti
ravintoaineet vaikuttavat
ihmisten terveyteen niin yksistään
niiden parantamisen alalla osuusliike
on saanut suuria aikaan
Niin valitettava kuin onkin osuus-liikkeen
taantumuksellisuus silti
osuusliike on suuresti kehittänyt ak-tiivista
osuusväkeä koko talouselä-män
tuntemisessa el ainoastaan kau-pan
Ja markklnain vaan myöskin
tuotannon alalla Osuusliike on mo
nella tavalla Ja monessa suhteessa
uuri Se kykenee suu- ret Joukot mobilisoimaan Jonkinlai
seen omakohtaiseen toimintaan mikä
suuresti avartaa siihen osallistuvien
katsomusta Ja antaa heille itseluot-tamusta
mikäli he yrityksissään on- -
CCF:n edustajisto yleisenä huutona kauta maan tuleka englantilaiset siirtomaissa Jakumousta Raajarikot ZrJT llTM?U mentln °emaaiu korvaus tÄstä tuotannon rajoltukses jen muutamien mam J hittvvät " " C Ke' vZZ
e sellainen tth ="'°P ' ™ ™" Tannaan julkaisemaan " tl tulevan £u Z Z ™ Z
r iu„4 M „„ eroiia leisnnianajuiistus" mutta Venäjän en asukasten v
aiaiU! tl 'a
kantajiensa tarkoituksen
rikki liian voimakkaa--
'- -
kommunistipuolueet eri maissa'!
ka ne joissakin tAna-v„- t
vaaraksi
tiikalle
neuvostojohtajien
Niin nvt slins ♦ i~„'vc"sa'ä
Ryhmätann"elu"lo'ni mt seica polii tuberkulostn heikontamat puoh kat on
n
i
pamu vikisemään
kun
'
'
'
" """"
Mv
-
imperialistien
miekkojaan
kanssa tahkooc
On sekin hitto soikcon tjSväcjl
kettä!
Kiviperän Pekh
ja
kuin
Järjestelmällinen toiminta Orsfil
on tässä tärkeä jopa ]corr
maton alkeiskoulu
Työväen täytyy osuustoiminta!
käydä
Olkoonpa osuustoiminta pare- -i
tai huonompaa liikettä ie jfe
tapauksessa on sellaista liikutti
siihen täytyy työtätekevinä Bttjt
kuulua Ja toimia Osuusliikkttsce)
nyt kuuluu toista sataa mfljooi
perhettä Tämä on sellainen k
riallinen osotln että se merkit tt
jon Tuollainen Joukkoliike voi ni
syntyä pakottavista yhteistei
loudellUlsta syistä Joku ltttxek
tään vallankumouksellinen voi tai
tella ja luulla että kuulumatta orc
liikkeeseen voi olla vallankumodatl-lisemp-i
kuin siihen kuulumana ta
ta hän ei tunne vallankumoibä
suutta työväenliikettä ja ennedal- -
kea työväestöä Kuulumalla n-i- sä
liikkeeseen tahansa voidaan tio
enemmän vaikuttaa kuin ulkopc
ta
Ennenkaikkea työtätekevät tiftl
ottaa sellaisina kuin he orat Otöl
pittömiä ja tietoisia vallarkuxdl
sellisia niin taloudellisen kuin pc!l
tlsen toiminnan kannattajissa Jcll
pyrkivät täydelliseen yhteiskurjil
seen vallankumoukseen mahdoto
man nopeasti ja Ja tälXz
pyrkimys on olkea oikeutettu J te- -
natettava Mutta ei saa tehdl ti
kohtalokasta virhettä että pitäisi r
Vaikkapa osuusliike el sei- - väestön ilman muuta kypsäni lalsta että siltä voisi mitä laisen tekemiin!
maa-ilma
voi
epäkohdat tähän
niin
kehitystekijä
ZZl
suurin nuuduttana
mlnta
niin
suorasti
'tilata
väestö kieltämättä olisi oikeute
'koko Juustoon' mutta se el wl
pysty sitä ottamaan Niin surull
kuin se onkin tunnustaa työvierJ e
vielä edes käsitä että se voisi te
koko Juuston' Itselleen ottaa K=
Jotkut koettava kömpelösti iva
niitä Jotka Jo vaatjvaf 'koko Juas'
ottamista niin tuo iva kuuluu in
Jille Itselleen ja nlill- - tka eivät rä
kykene koko juustoa tamaan
Työväestön valtava c lemmistJ
lä ajattelee ia toimii - rin "'"
sestl näpertelee pikku csioisa
kyisen 'uuden jaon' aikana on ori
nähty niin masentavia ja sup&°
todistuksia Yleensä työtätekevit
vat olleet almuja ja kurjia luW
töitä rukoilemassa vieläpä sites (
VL koetetaan näissäkin kilpaa ?
sortaa kohtalotovereita Kflpai-"12-kateude- n
lisäksi on oikein joukkoa
tassa harjotettu toistensa llnaarj
mlsta Ja revitty heikkoakin lucl
solidarisuutta Näin alhaalla on r
työtätekevien suuret joukot e- -
osa työväestöstä el vielä edes W
sitä että kohtalalseliaxin j--
~
tvm)iiii 4 vfchsisiilikin Joukfr'--3
millä saisi paljon suurempi j Ja parempia Ja enemmin titU
töitä tarvitsematta kohtalotove
painaa Jos työväestö olisi vaii
nutta Ja Järjestj-njtt- i (j "
neena se olisi Järjestynyt ' "--
olisi Jo aikoja Järjestynyt J r--
el ainoastaan suuria Top '
'koko luustosta' vaan loP"1
'koko luuston
ap
T-övä- en suuret massat F'" 3
f-- ~ _„- - -- I liuu rDaaspvai kjlsiiiwtg—mila Tll _i apaehtoinen mutta hellä olevat pienetkin ra
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaa Sana, July 24, 1935 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1935-07-24 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VapaD7000171 |
Description
| Title | 0161a |
| OCR text | lii mi VAPAA SANA (Free Press) Independent Finnish Newspaper Published ererr Wednesday and Sa-turd-ay at the Vapaa Sana Press In Toronto Ont by Iternold Pehkonen nd A Mäkinen PKONE ELGIN 4CS7 260 Spadlna Ave Toronto Ont 8ubacrlptlon rates In Canada and United State Per Year $275 Slx Montht 150 I'our Montht 100 Three Monthi 75 8ubtcrIption rates In other Count-rle- a Per Year $375 Slx Montht 200 Reglstered as second-clas- s matter January l&th 1932 at the Post Office Department Ottawa Manager Onni Saari Edltor Rernold Pehkonen Kuoleman ennus tajat lksl sanomalehteä Canadassa on jotka ovat Jatkuvasti Julistaneet Vuo-Icmanluomioitaa-n CCF:lle Nämä o- - vat kommunistinen "VVorker" Ja vanhoillinen "Mali and Emptj-c- " Vorker" paljastaa kriisin CCFn rl-veis- aa vähintäin kerran viikossa Ja kutsuu yhteisrintaman perustami seen "Mail and Empire" on yhtä loo gillinen Jokainen poliittinen tapaus sen mielestä merkitsee kuolemantuo-miota CCF:lIe Näiden molempien veljesten alnal-ne- n kuolemasta puhuminen näyttää toteutuvankin mutta toisella taholla Heidän omissa poliittisissa riveissään %ierallee "viikatemies" harventaen niitä päivä päivältä Kommunisti-silla liikkeellä ci koskaan Canadassa ole mitään poliittista merkitystä ol-lutkaan mutta tällä hctkel'ä sillä ei ole sitäkiän vähää Vanhoillinen puo-lue on alkanut kilpajuoksun kommu-nistien kanssa kumpi heistä ennen ta-voittaa poliittisen Tuonen virran Miten vaaleissa käy? Tulevan lltttoparlamcntln kokoon-pano tulee olemaan varmasti paljon erilainen kuin äsken Istuntonsa lopet-taneen Ja mikähän tulee olemaan eri puolueiden asema siellä? Vanhoillinen puolue on mennyt rik-ki Vanhoillisten valitsemat parla-menttiedustajat länneltä sopivat hy-vin matkustamaan Ottavaan Bennet-tin kärryjen '"tromblc slltlssa" Ja Quebecista valitut varmasti eivät tarvitsee muuta kuin varataljerin" palkan matkustukseensa Ottavaan Liberaalinen puolue tulee voitta-maan suuresti ranskalals-canadalal-slss- a New Brunsvvtckissa ja Quebe-cissa Joko liberaalit taikka CCF tu-lee olemaan suurin puolue Liberaa itselleen kannatusta Ontarion udulla Lännellä British Columblasta Ma-nitoba- an saakka tulee vallitsemaan CCF edustus maakunnis-ta tulee olemaan suuri toimelias Liberaalien välisen kilpai-lun parlamentin enemmistöstä tulee lätkäisemään Ontario Ontario antaa CCK:n edustajia suhteellisesti- - 'caan hyvin olemaan paria on tllar maa- - Sen Ja Ja Jos niin Sulkeeko Britannia Suezin kanavan? Tällä hetkellä näyttää silta että Parlamentin alahuoneessa on Jo kah- - sota I Ullan Ja Abyssinlan välillä ei ole vältettävissä Italia on jo kuu-kausia kuumeisella kiireellä hankki-nut sotaan Ja lähettänyt suuria ar-meijoita Abyssinlan rajalla oleviin siirtomaihinsa Abyssinlan vetoomuk set Kansainliittoon jonka jäseniä niin Italia kuin Abyssinlakin ovat eivät ole merkinneet mitään Englanti kuten ennemmin on jo kerrottu on yrittänyt olla rauhan välittäjänä — ei mistään rakkaudesta Abyssinlaa kohtaan vaan turvatakseen omia e-tuj- aan Englannille ensiksikin on suu-resta merkityksestä se kuka kontrol-loi Niilin virran lähteitä Abyssinlassa virran Joka kastelee Sudanin suuret puuvilla viljelykset Jos ne joutu'at kontrolloitaviksi silloin siltä voi vastaisuudessa olla suurta hait taa Englannille Toinen tärkeä tekijä on se että Emlr Abdulla Transjordanin hallitsi ja ja yksi arabialaisten hallitsijoita on antanut ymmärtää että kaikilla arabialaisilla on hyvin läheiset ys-tävyyssuhteet Abyssinlan kanssa Lausunto on saanut Englannin pel-käämään että Italian valloitussota Abyssinlassa voi Johtaa arabialaisten nousuun kaikkia europalalsia tunget-telijoita vastaan Nämä seikat ovat tuoneet kysy myksen Suezin kanavasta etualalle' jos uuden Stcvensln puolueen onnis-tuu saada itselleen huomattavampaa kannatusta maaseudulla tulee se1 jakamaan liberaalien äänet ja näin-ollen siltä tulee hyötymään CCF Nykyisen tilanteen vallitessa jos mitään muutoksia el tapahtuisi olisi liberaalien ryhmä hieman suurempi kuin CCF joka Joutuisi virallisen oppositiopuolueen asemaan toisena suurimpana parlamenttiryhmänä Tä-män etumatkansa se saa ellei asiaa Kiada muuttumaan ranskalaisen vä-estön vaikutuksella Kolmanneksi puolueeksi tulisi Stcvensln ryhmä Ja asta neljänneksi vanhoilliset Kaikessa tapauksessa ei enempää liberaalit kuin CCF:kään tule saa maan parlamenttiin niin suurta ryh-mää että se ellst suurempi kun puolueiden yhteensä jcten ensi hallituksesta tulee tavallaan muodos tumaan vähemmistöhallitus Sanalla sanoen: taistelu tulee muo dostumaan vaaleissa kuumaksi kuu memmaksi kuin koskaan ennen Ca-nadan parlamentin historiassa Johdonmukai-suutta! Ontarion maakuntahallitus on ju-listanut "hand off politiikan liitto-hallituksen poliisille sikäli kuin on kysymyksessä sekaantuminen Etelä-Ontario- n nälkämarsslkysymykseen Suurilla eleillä se sanoo hallitsevan sa tilanteen ilman liittohallituksen ariaan sekaantumista Mutta Ontarion maakuntahallitus tarvitsi toisaalla liittohallituksen Ja rautatieyhtiöiden poliiseja Äskeisen metsätyöläisten lakon aikana Port Arthurin rlirlssä olivat Juuri liitto- - lien ja h :n vaiinen suhde tulee hallituksen Ja rautateiden poliisit tol-riippum- aan siitä kuinka paljon SteJm„sa muodostaen tiukan valvonta vensln uusi puolue kykenee saamaan urkon eri paikkakunnilla lännen CCF:n 'ossa Italian tois-ten Kumma kun Hepburn ei Julistanut silloin --hand oft" politiikkaa liitto-hallituksen poliiseille : on hyväksynyt sen kampanjan Jonka Canadan Uintiliitto Järjesti maan KESKIVIIKKONA HEINAK 24 PNÄ— WEDNESDAY JULY 24 TH destikin hallitukselta tiedusteltu mitä Täten alulle hallitus aikoo tehdä siinä tapaukses-- ! yrityksenä ja suunniteltiin ranska- - sa Jos Italia julistaa sodan laista imperialismia palvelemaan Ja Abyssinlaa vastaan Hallitus tosin ei 'joka valmistui v 1S63 joutui v 1S75 ole vielä antanut suoraa Englannin imperialismin haltuun Ja mitä se tekee Se edelleenkin toivoo! muodostui sen arvokkaimmaksl o-voiv- ansa vaikuttaa Mussoliniin siten maisuudeksi Englanti kuten sanottu ettei sotaa puhkea Mutta yleisesti el omista kokonaan kanavaa mutta tunnettua on että Englanti voisi J sillä on cnemmistöosakkeet ja siten tehdä sodankäynnin Italialle mahdo - j kontrollivalta en yli tomaksi sulkemalla Suezin kanavan Vaikka kanavan teoreettisesti pi-Italialal- sille laivoille ja sen olisi se täisi olla puolueettoman Ja kansain- - tchtäväkln Kansainliiton sopimusten välisen historia osottaa ettei Eng-mukalse- stl Englanti nähkääs kon- - lanti ole menneisyydessä empinyt vaikkakaan ei aivan kokonaan] käyttää Isäntilvaltaansa milloin on omista Suezin kanavan Ransku ku- - katsonut sen olevan etujenpa mukais ten tunnetaan rakensi kanavan ta Espanjalals-amerlkalalse- n sodan Ranskalainen Insinööri De Lcsseps aikana Jolloin Englannin sympatia kantoi kaiken kuorman sen rakenta-iol- i Yhdysvaltain puolella Englanti mlsesta ja ranskalainen yhtiö rahasi esti Espanjan laivaston käyttämästä sen Mutta kustannukset olivat suuret ja ranskalainen yhtiö katsoi viisaaksi säilyttää suurimman osan näläls-japanllaise- n sai rakennuskustannuksista Egyptin hai- - ajalla Suezin kanava oli suljettu kes-litsij- an kannettavaksi Mutta Khedi-jkusvalta- ln vi oli suuri tuhlari ja rahapulaan' Englanti voisi tchdd kanavan sul-Jouduttu- aan hän pani kanavaoak- - kemisella Italian sotimisen Afrikassa keensa joista hänellä oli mahdottomaksi Siitä tosin voisi olte hallussaan myytäväksi tar- -' selkkauksia Italian ja Englannin vä-joova- lle Disraell joka silloin oli Eng- - Iillä mutta ei kai Mussolini sentään lännin pääministerinä käytti tllal- - usko voittaa Englannin lal- - suutta hyväkseen ja osti osakkeet 2ö vastoa Välimerellä jota on viime al- - miljoonalla dollarilla Ja sai koko Su-- 1 koina suuresti Kaikilla yleisillä uimalaitoksilla olemaan elokuun aikana jotka opettavat uimisen- - ja hengenpelastustaitoa Tämä kampan-ja järjestetään sen takia kun viime vuonna hukkui Ontariossa enemmän ihmisiä kuin autotapaturmlssa tapah-tui kuolemia Tuotannon rajoitus-ta suunnitellaan Englannissa Englanti on seurannut tuotannon rajoituskokeita Amerikassa ehkä suurimmalla mielenkiinnolla kuin yk-sikään toinen maa Siitä huolimatta että pula siellä ei ole ollut läheskään yhtä paha kuin Amerikassa pulan oireet ovat sielläkin olleet Puuvillateollisuus on Englannin yk si huomatuimpia teollisuuksia Liika-tuotanto tässä teollisuudessa on siel-läkin suuri mistä syystä on tehty suunnitelmia tuotannon rajoittami-seksi jollakin tavalla tai jostakin päästä Mutta sitävastoin kuin Ame-rikassa kynnettiin puuvillalstutuksla mullan alle ja rajoitettiin raakaalne-tuotanto- a aljotaan Englannissa kyn-tää mullan alle puuvillakehräämöl- - den klerrettlmlä ja sillä keinoin ra-joittaa tuotantoa Siellä hallitus myöskin asetti niin sanotun suunnit- -' telukomltean Jonka johtajana on lor di Colay Hän on myöskin nyt saat tanut esityksensä Julkisuuteen mikä tavallaan vastaan Guffey-lakl- a Ame-rikassa Tässä esityksessään hän sa-noo että Englannissa on tätä nykyä noin 50000000 kierrctintä joista noin kymmenen miljoonaa on Nämä kymmenenmiljoonaa klerretln-t- d on siis kuvannollisestl sanoen kyn-nettävä maahan Hän myöskin esit-tää eräänlaista veroa josta kertyviltä varoilla sitten korvattaisiin näiden hävitettävien klcrrctlnten orrsltajllle Jokaiselle Merrettimclle pannaan ve-ro Ja näin kerätään rahaa kassaan Se Joka suostuu hävittämään kler-rettlmen- sä saa siltä hallitukselta kor-vauksen ehdolla että uusia ei laiteta tilalle Näin toivotaan päästävän liioista klerrettlmlstä ja sen seurauk sena odotetaan liikatuotannon vähen-tyvän Tämä kierrcttlmlen vähentä-minen tarkoittaa vaan kotimaisten kulutuksen tasapainoon saattamista kun sitä vastoin ulkomaalaista kulu tusta ja varten saa tuottaa! kansan uimaan opettamisessa ja hen- - Englanti puuvillan kasva- - genpelastustaltoiseksi tekemisessä tusta saarivaltakunnassaan ollenkaan danln kaupantekijäisiksi kana-va mikä pantiin ranskalaisena todella vastausta trollol liikaa [tätä suorinta tietä Filippiineille sodan aikana ve näläinen laivasto taas k:lkea ser kautta turmioonsa Maailman sodan laivastoilta enemmistö enimmän voivansa lisätty kauppaa maila kchräämöitä jotka sitten ko-rotettujen hintojen muodossa siirtä-vät tämän veron kuluttajaln kannet-tavaksi Tästä voi jo etukäteen sanoa että jollei Englannillakaan ole parempia keinoja liikatuotannon ja siitä johtu-van pulan selvittämiseen niin tulok-set tulevat olemaan yhtä surkeat kuin ne ovat olleet Amerikassakin TOTToHÄGD &_ LEIKKIÄ Ulkopoliittinen Se tuo politiikka on eri visaa Var-sinkin ulkopolitiikka joka on yhtä lajia kalkkein kierlmmästä ihmisten harhaanjohtamisesta Tällaisiin mietteisiin tulimme kun luimme tässä salaa koolle kutsutun kommunistisen kansainvälisen ko-kouksen aattopäivinä muutamien maitten kommunistipuolueiden julis-tuksen sodan vaaraa vastaan Se Julistus oli semmoinen ulkopo liittisen klerällyr tulos joka lyö jo leimansa Ihan kommunistisen liikkeen sydämeen asti Se näyttää meille että mitenkä pitkälle se "toverien" Stalinin ja Litvinovin ulkopoliittinen Juonittelu toisten imperialististen juonimestarlen kanssa on oikein kom-munistisen liikkeen luokkataistelun tulilinjoilta sysännyt Mainitun Julistuksen ovat Saksan Kiinan Ranskan Japanin Puolan Italian Englannin Tshekkoslovakian Itävallan Ja Un-karin kommunistipuolueet Useim-mat niistä sellaisia Joilla el ole mi-tään käytännöllistä merkitystä malt-tens- a politiikassa eipä edes salaisen toiminnan aloilla Julistuksen allekirjoittajana olisim-me odottaneet olevan myöskin Neu-vostoliiton kommunistipuolueen Mutta ollut Ja siihen löytyy hyvin Inhimilliset syyt Maailman sotaherrat ctupääsä ranskalaiset ja italialaiset ovat si toa hurauttaneet tämän maailman vallankumouksen riihtä tarnavan (puivan) härän suun kiinni Julistuksessa nimittäin keholtetaan työkansaa Linnpimon Italian valtauspyrklmykstä vastaan Abyssinlassa Ja puolustamaan viime-mainitun vapautta Joku aika titten kuitenkin "rakas iuui tajv hu uunin naiuaa aa- - joniajamme" Stalin smuauldlean mhyahörsijnotiotttjoaeijnviloletnaoaunysuhtätaekstuatuaäretettoällls-'rt-li munltsetkipiuoslouetaesnoplm"vuakastiimaVaetRonanänj"äsnksalhtneke-soeumraja--ava tu-'eräid- en tt ntn4tmrrtit(I tliAtannAatii l_v_ _ti_toi isten valtolen kan _ Kansaa ostetaan uimaan mlirä „ „„„„ --uÄI „7'="'"! Pääministeri Mltehei! F Hepburn ksiaesllsäaksinuunvnaiallneensillsäamearot tukkusinellaA meertit-m- lonlaislisukuodmensisuanitin„mAie„n- nvt- aiipuiciHni_t se kohdistuu suoraan teollisuuteen maan Julistuksen Joka on tähdätty „ -- lv v v v vaiNao n amaa ja Kanskaa vantaan ak% el harjoita el maaliman nian kysymyksessä vnux v v nuuuuiL iuukh aiMuia vaan nsnomavai na nrimrajt tam iiin-nJt-ottta niin e ko_ mmunistinen kan- - i Nauti parasta teetä mSA1ADA TEA ko_m!munIiiisIhtipu1oalIu1e1e1n 4 a tjeoAkt a mnonnlliMsunuii-i- i tIäaUmälni _"asaosialifasclstisen' i- -m reiiipi ivuuj #iuimivi luisti iiiaaiimau mujiicl elia h8 kommunistipuolueet yhteensä turvan on Pierre Laval Stalin ja Mussolini sitoneet niin tiukkaan ettei henki enää pääse luonnollisia reittejään kulkemaan Joku mahdollisesti voi luulla että me irvistelemme kommunisteille tä män ikävän tilanteen johdosta joho he ovat joutuneet Stalinin ulkopoli-tiikan uhreina Ei sitä emme tee Meitä päinvas- - toin säälittää että ihmiset Ja var sinkin työläiset ovat vielä tällä vuo- - puolesta samaan aikaan sisadalla niin noloja että antavat kommunistipuolueensa kanasi johtaa itseään jonkun Stalinin taikka muun liukkaan maailmanhistorian lehdille itseään tyrkyttävän otuksen harhaan Muutamia vuosia sitten lausuttiin OSUUSTOIMINTA Sen periaatteista organisatiosta toiminnasta Osuustoiminta sittenkin hyvin tärkeä yhteiskunnallinen tekijä Vaikkapa edellä onkin krlitlllisesti arvosteltu osuustoimintaa sen peri-aatteita organlsatiota toimintaa ja ennenkaikkea liikkeen taantumista niin silti el saa 'lasta heittää pesu veden mukana' Osuustoiminta sille ominaisista rajotuksistaan puutteis taan ja heikkouksistaan huolimatta on niin tärkeä yhteiskunta taloudel-linen liike Ja tekijä että sen merki-tystä eivät kykene oikein arvioimaan porvarilliset eivätkäpä edes yleensä ko-operatlstlsct- kaan osuushenkilöt Oikea roehdaledalnen osuustoiminta on paljon enemmän kuin porvarilliset 'osuusmiehef käsittävät Ja myön-tävät Se ei ole kapitalistisen Järjes-telmän tukija Ja vakauttaja vaan sen syrjäyttäjä Ja tuhoaja Se että osuustoiminta ei voi olla kaikkea käsittävä Järjestelmä ei sitä aseta epäedulliseen asemaan toisiin liikkeisiin verrattuna sillä mikään muukaan vanhan Järjestelmän sisässä ja sen epäkohtien takia syntynyt liike Ilman muuta sinänsä el voi so pia seuraavan Järjestelmän muodoksi Tosiasia on että Jo tuotannon alalle suuremmastl laajentunut kulutuso- - suusliike on enemmän Ja lähempänä uutta Järjestelmää kuin mikään muu työväen liike Osuusliikkeen suurin etu on siinä että se on ja tarjoaa hyvin pitkälle käytännöllisen muodon toteuttaa uusi Järjestelmä olekaan ttfl suurmuutoksen tahansa kuten Glde sanoo niin se on osottautunut sopivaksi Ja mahdolli-seksi edustamaan jakoa tuotantoa luottoa vakuutusta liikennettäkin ym hyvin pitkälle Jos osuusliike olisi kehitetty nltn pitkälle sille on mahdollisuuksia niin koko olisi aivan toinen Osuusliike toteuttaa pitkälle menevän suunni-telmallisen talouden Jaon Ja tuotan-non alalla poistaa riistoa lopettaa sodat pulat ym kapitalistisen jär jestelmän Jo men nessä osuustoiminta on sangen suu resti vaikuttanut maailman kaup-paan Se on alentanut Ja vakauttanut hintoja poistanut äärimmäistä kei-nottelua mittepetkutusta ja tavarain väärentämistä ja parantanut tavaroi- ta Kun ottaa huomioon miten rat-kaisevasti ravintoaineet vaikuttavat ihmisten terveyteen niin yksistään niiden parantamisen alalla osuusliike on saanut suuria aikaan Niin valitettava kuin onkin osuus-liikkeen taantumuksellisuus silti osuusliike on suuresti kehittänyt ak-tiivista osuusväkeä koko talouselä-män tuntemisessa el ainoastaan kau-pan Ja markklnain vaan myöskin tuotannon alalla Osuusliike on mo nella tavalla Ja monessa suhteessa uuri Se kykenee suu- ret Joukot mobilisoimaan Jonkinlai seen omakohtaiseen toimintaan mikä suuresti avartaa siihen osallistuvien katsomusta Ja antaa heille itseluot-tamusta mikäli he yrityksissään on- - CCF:n edustajisto yleisenä huutona kauta maan tuleka englantilaiset siirtomaissa Jakumousta Raajarikot ZrJT llTM?U mentln °emaaiu korvaus tÄstä tuotannon rajoltukses jen muutamien mam J hittvvät " " C Ke' vZZ e sellainen tth ="'°P ' ™ ™" Tannaan julkaisemaan " tl tulevan £u Z Z ™ Z r iu„4 M „„ eroiia leisnnianajuiistus" mutta Venäjän en asukasten v aiaiU! tl 'a kantajiensa tarkoituksen rikki liian voimakkaa-- '- - kommunistipuolueet eri maissa'! ka ne joissakin tAna-v„- t vaaraksi tiikalle neuvostojohtajien Niin nvt slins ♦ i~„'vc"sa'ä Ryhmätann"elu"lo'ni mt seica polii tuberkulostn heikontamat puoh kat on n i pamu vikisemään kun ' ' ' " """" Mv - imperialistien miekkojaan kanssa tahkooc On sekin hitto soikcon tjSväcjl kettä! Kiviperän Pekh ja kuin Järjestelmällinen toiminta Orsfil on tässä tärkeä jopa ]corr maton alkeiskoulu Työväen täytyy osuustoiminta! käydä Olkoonpa osuustoiminta pare- -i tai huonompaa liikettä ie jfe tapauksessa on sellaista liikutti siihen täytyy työtätekevinä Bttjt kuulua Ja toimia Osuusliikkttsce) nyt kuuluu toista sataa mfljooi perhettä Tämä on sellainen k riallinen osotln että se merkit tt jon Tuollainen Joukkoliike voi ni syntyä pakottavista yhteistei loudellUlsta syistä Joku ltttxek tään vallankumouksellinen voi tai tella ja luulla että kuulumatta orc liikkeeseen voi olla vallankumodatl-lisemp-i kuin siihen kuulumana ta ta hän ei tunne vallankumoibä suutta työväenliikettä ja ennedal- - kea työväestöä Kuulumalla n-i- sä liikkeeseen tahansa voidaan tio enemmän vaikuttaa kuin ulkopc ta Ennenkaikkea työtätekevät tiftl ottaa sellaisina kuin he orat Otöl pittömiä ja tietoisia vallarkuxdl sellisia niin taloudellisen kuin pc!l tlsen toiminnan kannattajissa Jcll pyrkivät täydelliseen yhteiskurjil seen vallankumoukseen mahdoto man nopeasti ja Ja tälXz pyrkimys on olkea oikeutettu J te- - natettava Mutta ei saa tehdl ti kohtalokasta virhettä että pitäisi r Vaikkapa osuusliike el sei- - väestön ilman muuta kypsäni lalsta että siltä voisi mitä laisen tekemiin! maa-ilma voi epäkohdat tähän niin kehitystekijä ZZl suurin nuuduttana mlnta niin suorasti 'tilata väestö kieltämättä olisi oikeute 'koko Juustoon' mutta se el wl pysty sitä ottamaan Niin surull kuin se onkin tunnustaa työvierJ e vielä edes käsitä että se voisi te koko Juuston' Itselleen ottaa K= Jotkut koettava kömpelösti iva niitä Jotka Jo vaatjvaf 'koko Juas' ottamista niin tuo iva kuuluu in Jille Itselleen ja nlill- - tka eivät rä kykene koko juustoa tamaan Työväestön valtava c lemmistJ lä ajattelee ia toimii - rin "'" sestl näpertelee pikku csioisa kyisen 'uuden jaon' aikana on ori nähty niin masentavia ja sup&° todistuksia Yleensä työtätekevit vat olleet almuja ja kurjia luW töitä rukoilemassa vieläpä sites ( VL koetetaan näissäkin kilpaa ? sortaa kohtalotovereita Kflpai-"12-kateude- n lisäksi on oikein joukkoa tassa harjotettu toistensa llnaarj mlsta Ja revitty heikkoakin lucl solidarisuutta Näin alhaalla on r työtätekevien suuret joukot e- - osa työväestöstä el vielä edes W sitä että kohtalalseliaxin j-- ~ tvm)iiii 4 vfchsisiilikin Joukfr'--3 millä saisi paljon suurempi j Ja parempia Ja enemmin titU töitä tarvitsematta kohtalotove painaa Jos työväestö olisi vaii nutta Ja Järjestj-njtt- i (j " neena se olisi Järjestynyt ' "-- olisi Jo aikoja Järjestynyt J r-- el ainoastaan suuria Top ' 'koko luustosta' vaan loP"1 'koko luuston ap T-övä- en suuret massat F'" 3 f-- ~ _„- - -- I liuu rDaaspvai kjlsiiiwtg—mila Tll _i apaehtoinen mutta hellä olevat pienetkin ra |
Tags
Comments
Post a Comment for 0161a
