Vapaa Sana, November 02, 1935

              LAUANTAINA MARRASK 2 P - SATURDAY NOV 2 NO 87 - lfitt
Siv 2
HHMBMBM""" 1 Jaapinin hitnoin vihrta tee VAPAA SANA
(Free Pres)
ladependent Finaiah Newspaper
Pnblished ererr Wednesday and Sa-turd- ay "SALAM at the Vapaa 8ana I're In
Toronto Ont 1 Reyncld Pehkonen
and A Mäkinen
K
HIONE ELGIN 4657 JAPAN TEA
260 Spadina Ave Toronto Ont
r
8ubscrlptlon rates in Canada and
United States
2-7-
Per Year 5
8lx Month 1M
Four Month 10°
Three Month 75
Subscrlptlon ratei in olher Count-rle- s
Per Year 3-7-
5
8lx Month 200
Registered aa second-clas- s matter
January 19th 1922 at the Post Office
Department Ottawa
Manager Väinö Malrrflvuort
lltor Iteynold Pehkonen
Loppuuko sota
saarrolla?
Italian ryösttisota Ethloplaa vaa-taan
on täydessä käynnissä Parhail-laan
kansinlilton jäsenvaltioiden ta-holta
suunnitellaan saartorenkaan
tiivistämistä Italian ympärillä talou-dellisessa
suhteessa pakolttaakscen
Italian luopumaan "laittomasta" so-dastaan
toista kansainliiton jäsenva-ltiota
vastaan
Ihmisten mieliä kaikkialla maail-massa
askarruttaa kysymys: Lop-puuko
Mussolinin aloittama sota
raartotoimlnnan avulla?
Monet asiantuntijat ovat saarron
tehokkuuden asettaneet hyvin ky-seenalaiseksi
Sotllasasialntuntljat
väittävät että Italia ehtii valloittaa
koko Ethiopian ennenkuin saarto tu-lee
täydessä voimassaan vaikutta-- '
maan Mussolinin valtakuntaan Ny-kyiset
tapahtumat Ethiopian rinta-milla
tukevat hyvin suuresti tätä vä-itettä
Italialaiset ovat edenneet hi-taasti
mutta varmasti jokaisella rln- -
kohden maan sydäntä jaHtukscn tarkoituksena el ole Italian
nmon nlnnn rntittlptA Huonosti a- -'
sestctut cthloplalaiset eivät ole kyen-neet
vakavampaan vastarintaan tila-pälsvoltoist- aan
huolimatta
Mutta kansainliiton asenne koko
selkkauksen ajan on ollut kaikkein
merkillisin Eri maitten valtiomiehet
ovat Genevessä pitäneet pitkiä kes-kusteluja
Italian hyökkäyksen lait-tomuudesta
on koetettu "paikallis-tuttaa- "
kysymjs mistä riitaisuus
johtuu on koetettu puheilla saada
Mussolini perääntymään sodastaan
Jne Tämä kalkki on tapahtunut sil-loin
kun Italia sotajoukot ovat c-den- noet
Ethiopian alueille Mutta
varsinainen rikos rauhaa vastaan
kansainliiton taholta tapahtui jo en
nen souan aiKamista italia varus
tautui sotaan jo vuosi sitten eikä
kansainliitolla ollut siitä sanaakaan
sanottavana vaikka kaikissa diplo-maattipiireissä
maailmassa tiedettiin
perin hyvin Mussolinin aikeet afrika- -
laista itsenäistä valtakuntaa koh-taan
Jo aikoja ennen olisi kansain-liiton
toisilla jäsenvaltioilla ollut ti-laisuus
asettaa sulku Italian ryöstö-soda- n
pyrkimyksille mutta tilaisuut-ta
ci käytetty hyväkseen Ja so Joh-tu- u
epäilemättä siltä että eräillä
suurvalloilla ei ole mitään Ethiopian
paloittelemista vastaan kunhan vain
kukin saisi Jaossa lohkaistua Itsel-leen
hyvän saaliin Viis pienten kan
sojen itsenäisyydestä kunhan suuret
Englantilaina Jalkaväkeä marssimassa Juuri Calroon Egyptissä kun vihollisuudet uhkaavat Eng-lannin
Ja Italian välillä
Sodan voi jysäyttää vain sanktiot
Niin lausuu Sosialistisen Työväen Internationalen puheenjohtaja Louis de Brouckere —
Ranskan kansanrintama estänyt fascismin nousun — Ainoa keino Saksan hyökkäyksen
lihovat!
Kansainvälinen
~W -
estämiseksi itään päin on kollektiiviset turvallisuussopimukset
kansanvaltainen
ellei
lausui meini tällä
tnivno että Musriolhvn valta tenin klrieenvaihtaialle että
nvkvlMssä kriisissään tuhoutuisi Ja volva Pyaihdyttää vain sanktiot paljon toteutettava merkittäviä diktatuurit suun- - sillä quo el ole
kansalle koittaisi vapaammat tautuvat vastaan dettävissä mini
ajat vuosien verisen erjuuden jäl-keen
Mutta kansainliiton
valtojen päämiesten tarkoituksena
ci ole Mussolinin kukistaminen
Tätä antoi oivan lausurnsn äsket-täin
parlamentissa pitämässään pu-heessa
Englannin pääministeri Dald-vl- n
lausuessaan cttÄ EnUnnin hal- -
tamallaan
fasciatlhallitukscn eikä Mussolinin
kukistaminen eikä talittlu sitä vas-taan
ainoastaan sodan estä-minen
Tämä lyhyt lausunto kuvastaakin
Juuri mistä Johtuu se helläkätinen
mhtautumlncn Mussolinin sotapoli- -
litus kalkin
Se
italialaiset sotakoneet
kansalais'i
henki
I
e!
voima Miissolinn Järjestel-mälle
käyttämään
dikta- -
sisäpoliittinen
myäökm
aivan kansanrintama syntynyt
Sosialistisen Tvtiväen Interna-- nliai Ranska
uonaiin puneenjoniaja_ louis i
ih
Saksan asioiU
Itallan SUOraan rauhaa pitkän Mutta
tuurten
___-_- ?
mililän
tusMn
hrtkellä
me tällä tee
niin saamme saman pian Sak-san
Tällä Saksa on
vaiti Se nähdä miten
le Italia miten
länslmmat voivat tehdä Ai-noa
keino hyökkäys-tä
on turvallisuudcs- -
lamaan keinot
to-Ven- äjä päättäväisesti
sanktioiden Se perinnäistapojen seuraa- -
tuntee ainoa mlata
saksalaisten tuttaa Dreyfus-juttu- a
hyökkäystä on tur
vallisuudessa Kansainliiton
laajennuspyrklmykset itään
ovat
Ehkä pakkotoimenpi-teet
lullan pakottamiseksi
de Voidakseen
sotaa Italia tavattomia
Kuljetusvälineitä
tilkkaan suurvaltojen tanciia Tavaroiden kulutus nopeata ja
or harjoitettu ascistlncn hai- - °ta kauan mikä on
tahdotaan
säästää myösk-- n
nmtian
lustavia
i todennäköistä niin Italian
da tarvikkeita g0#" te
miksi loudelliset pakotteet
voimakka-i-n iseen kuin
I On RPlvSS tttt UpI
-- I l I1I AI1AMM f ' - ~tii ron wmntmne ~0lisl (
omia imperialistisia etuja suo
jeltavanaan nopeammin
joukottaln Hthlop'a1
uikoapatn(
tcurl$tavat'täväisyyttä
-- yoiäiseen määrättyjä
mcrklSs elhiopia-- 1
siintyminen Kansainliiton
käslsiän myöskn
tullaan S!liä
Euroran
maidenkin Johtajat ihannoivat
pclastukiena SosIalUtlpuolue
etapissa Ethiopian kysy-mys
ci Europan
myöskin kysy-mys
Diktatuurin luMstumlncn vh
-- oimistasl
ainesten taistelua
—Minusta näyttää selvältä olisi
Brouckere Ruotsin
ellemme hetkellä mitään
jutun
kanssa hetkellä
haluaa pitkäl
mennä ja
paljon
välttää Saksan
Neuvos- -
settunut mouksen
suuresti
välttää
kautta
Saksan
liiankin ilmeisiä
taloudelliset
riittävät
Brouckere jatkoi käy-dä
tavaramääriä
Italian kestää hyvin
laisten
mokomin tnytyy
selittää tulevat
tamaan- niinkin -
Pno-l!!!- '
Kansainliiton säännöt ovat tällä
wvV%
mielipide myös huomioon
tunauisuu:en ja tällöin
miljoonaa Ja
valtava
IUnskassa- -
ainoastam
kyym}s
iniua uni4vi
Kansanrintama"
voimakkaasti etenemässä
perustaminen välttämätön
yhteisrintamaa
anrintamaa
aikaan
to!s!ssa
de kaonlisaeinn- - li Työskentely Social-Demokr- a-kollektiivisessa
rintama voisi elää on sen
va
Italian ja ylläpi- -
la
olen vakuutettu siltä
puolue
on niin
poliittista se oaaa löytää
Jonkin muodon kokemukseni
ranskalaisesta politiikasta se et-tä
arveluttavalta
näyttääkin ranskalainen tulee löy- -
sa että siltä pääsemiseksi
niin on a- - Kansanrintama on vallanku
että mahdollisuus ny- - Muuten tilanne muis- -
kytilanteessa
kollektiivisessa
ym
jota on jos
f
vaikut- -
sanr--
k'hl?"
Alymystöryh- -
hyökänneet
tavalla ja ihanteellisuus sa
ma
vannat kan-sanvaltaiset
perinnäistavat Ulkopuo-lista
katselijaa johtaa har-haan
se ranskalainen kansan
valta toisenlaista
parlamenttarisml Ja
työväenliike Siellä el edelli-sen
perustuslaillisuutta eikä jälkim- -
Järjestömuotoa rans-kalaiset
eivät tarvitse koneiston
Vaistomainen Innostus
paljon suurempaa osaa Ranska-lainen
vaistomaisesti
el merkinantoja- - vaan I kuukausimääriä sair alkaa kun ei se osoittaisi itA nsnt vastaa Itsenäisemmin ja
kuin nyt tekee mut- - " auia Paeiiav
mutta Jitä
mutta
se
teessä maassa
mät
hän hän
nta "t- - _i
se
luonteenlaadun erikoisuus
Fu- - hetkellä mPrV-itvt- : vallankumous loi
( -- - j --- _ _ Kansainliiton 'rauhan säilyttämiseksi Englannin pe
herroille
Kuvaavaa
I
yleinen
mukaan
Ranskan kansalla
rinnälstapoja Vallankumousten
i- - _ _
sar--
otettava Ia sille p- - Ji ea ranskalaiset ovat
käsissäSn en ' tikana et !lottuneet puolusUmaan oikeuksiaan
_- - __ ni iiji- -t n!rAt tau oie ainoastaan eiUaKsvmvs Vilm TJllllHHLl m lTllin —mj u
ole
Kins:ilnimt„ ixaan ei vieU ole vh--
MusMltnin Iffrlorucn dlt järJstl adnestyksen Engn telskunnauiselle vallankumoukselle
kokonaan sitä ei ol kSytet- - nln suhtautumisesta kollektlMseen ransKaiaiset kyllä löytdvät kel
tv Hjkttn on
antaa
kuolinisku
loppujen
lopuksi kcnsunraltaitcn
tallsmln
iltoj-en
ulkopoliittinen
on
karsanxml-talste- n
uskaltaa
on
Ranskan
tarvitsee
ta
on
4ii
Enirlannin anska
menon
annettiin
H ääntä sen puolesta
se on luku
—Edistystä
viimeisenä w„ v
käsit-tää
fascismin
on
ta
el koskaan
käsitvkseni
maissa
sodan
status
pfiälle
mutta
voidaan
tasavalta
suoritetta- -
aivan
ranskalainen löytävä
miten tilanne
englanti
maisen Mutta
näytte-lee
työmies reagoi
odota
laisen
suuri
KansKan
teklli Englannin 0S0laa
vuonna kypsä
mutu
vastaiset
Minun
not kansanvallan puolustamiseksi
Ranskalaisen puolueen päätöksiä
julkilausumia ymmärretä
liscstk työväenliikkeestä tällä aina __0n""
kellä?
tiseis- -
tuuria kapi-- 1
massa Jcka
kalkki
mutta ilman
olisi aatu
tarkalleen
opinKappaielslln
i
on oi-keat
keinot kansa
että aina
Minun
on
ovat
on
on
että
on kuuT
lainen
pai-noa
suuresta
11-td- än
v — - - " Hjnaem
todeta
ja ci usein
eiltl Ole ODittU wu""m'ian
Kinci: 41ian z_i_
het- - tiä
sen
ole
I_-1(IB-ajaBl
oman
jcuuia
fascistista kaappausu curcpalai- -
ren kansanvallan kohtalo
suurimmassa määrin riippuvatren n- - täysin uupunut t
lanteen kehityksestä Ranskassa kannustaa haaveet bcc
Mutta sen kohtalo tietysti riippuu siksi ei tule laitettua p
'myös siitä miten menestykselliseni toon luotetaan että
kunkin maan työväenpuolue puolus- - paikka on turvallinen N- -
taa itseään samoinkuin kansainväli koina on erikoisesti
'sestä politiikasta jotka tällä hetkel- - työnjohtajien taholta kje'
käyttämistä
Kirje Sudburysta
huorrc'a
jos säännöt
aina l:_t
luimsei vaiKKa aivaa
Allekirjoittanut en nyt ollut kulu- - voisi poistaa mitc- -' n Mut-nee- n
kesän taas täällä Sud- - ta näistä säännöistä voisi sanoa ei-bury-ssa
Oloni on tehnyt mahdolli-jt- ä luklessahan ne kirjat
seksi että olen työskennellyt In-jma- lla toisekseen jos ku tvCj
maini&sa jossa olen nyt ollut yksilönä alkaisi näitä siinttä
noin kuusi kuukautta Tästä nlinnoudattamaan niin hän'ie tulisi
sanotusta Froodin mainista minulla lähtö ensi päivänä
on ollut koko ympäristöllä miestä päälle n
loaikananl sellainen käsitys että euin pitäisi tulla Siis vaikka työtä
on n'itä viimeisiä työpaikkoja mi-suorittae- ssa onkin mahdollisuus
kali tulee kysymykseen työn raskaus saa lähdön jos toimii turvaa-ja
käsityksellenl sain heti cnslker-i'uussääntö- jä vastaan kun sattuu tur-iäl-lä
työhön mentyäni täyden vah- - tulemaan niin toi-vlstuk-sen
sillä ei tarvinnut juuri iaalta leivänkannlkassa klinnipysv- -
muuta kuin katsella niitä työhön me- - ntfnen panee uhmaamaan noita gjfc
neviä työläisiä Työn uuvuttamia Ja töJä-- Kun tähän on vielä lisäksi kas-rasitUm-la
katseita näki Jokaisella allisuusvihaa ja kateutta eri
mitään joka on ilmeistä jsallisuuksien välillä niin kyllä ottaa
työläisellekin kun hän tapaa tydto- - (kauan ennenkuin olot Froortissa
verfnsa vaikkapa työmaallakin jos muuttuvat Työläiset ovat varmasti
on sellainen työmaa joka el vhJi lisääntyvän rilstännän orjia ti
nestä kaikkea elamanmehua Niin- - helIlÄ ot puolustusmahdollisuuk
kuin tekee tämä työmaa muutamia
poikkeuksia lukuunottamatta poik-keuksia
jotka Johtuvat tuttavuus-suhteist- a
taikka muista vaikuttimis-ta
Sillä sen arvaa vaikka kuka kun
ajattelee työskentelyt tuhansien Jal-kojen
syvyydessä maanuumcnissa
Jossa kuumuus on lähelle sataa aa
rasciatinen Tilanne tetu vahrenheltla
'nen hvvin uhkaava Jotta
Ranskan
myös
kannalle
helposti
saksalai-nen
n-:eie-ssa
ranska- -
Ranskan
Airikaan
koits
hymyä
laisessa kuumuudessa el tulisi lain
kaan kysymykseenkään muuten kuin
Johtamalla puristettua ilmaa kaivok-seen
joka raitistaa sen verran että
työskentely on mahdollista Mutta
heti ensimmäisestä minuutista hiki
aikaa vuotaa Jokaisesta huokosesta!
ovat
vaatteet Jos yhtenäisyyden
muutamien kuluttua aila olevia vielä on
loukkaantumisien pai- - korkea jotakin
sJoeuasstl mikä täällä että työläinen on 'styaysSvuädebnuryknakrtlnalla pysyisi -- Eräs PAKINAA
Tillosen Aukustista se vasta
myrkyn lykkäsi
Nimittäin linjajohtajille Vaikka
tunnemmekin Ihmisiä legionlttaln
niin tällä ku!n myöskin vanhalla
mantereella Ihan neuvostovaltaa
myöten niin emme kuitenkaan
tähän saakka päässeet persoonalli
scstl tuntemaan Aug Tillosta Into-las- ta Pieni metsämies kuuluu olevan
mutta kirjoittaa samalla kädellä jol
la heiluttaa lelpätölkseen kirvestä
paremmin kuin Vapauden "Torvimie-het- "
Hänen nimittäin Tillosen kir-joituksissa
on makua niitä lukee
kuin hyvää romaania hyvän kirjaili-jan
kädestä Mutta niissä on muuta-kin
on ns hienoa piruilua
punaisena lankana koko kirjoitusten
wpi oeuaisia vastustajan luih
olisi
tissi
sille
niin
Ivaa
hellle
nlaa
ta Tillonen sanoo että
sitä että
~ : li lii ii _
_
'
r
t
näkyy kun
TCiiiansa uiamen tuntee -
lIt8?--oi TKtt! taitavasti matetevb f-J-- VHJ sa Erittäin Ilahduttavaa onZZ V niin hän kirjoittaa heistä
ase--
oli
kan
että
sillä
:T -
°:SCl kuten työläisen tuleekin Ja
lk ja puoiueoh- - se seikka mun
sidottuina häntä hvv&ksi
imutta itse Suom lärj k!„„ ttÄ tlpuolueen on ästl kenkuttavan rc Tillosen kirjoi-määri- n tosioloihln Tulos tukset iotka
Jtistä tosioloihln perustuvasta Anseepä "Torvimies"
juuri KansanrinUma Joka Jutussaan " ryhmille trhnvt #)♦♦ Tiiin että
on Vhetkellä yrJiattää v'"-1- - uruuw oijceuaen vkuaoukt-- --
ja
ja
on ole paha yllyttämään ihmi- -
nlttää
suuteen ja var
luetellut p—
hari
- ja
ki---
t-- 4
r
a k'
♦an-all- "
'- - että
kir- -
jjaimeuisestl antoon
niin vähäksi men s ±KiZ
se Kai
tyyten
kuulussa
vat
se ja
con nen
tällä o-sik- aan callo- -
tta
ivaUisuusvalvoJa
kir
Ei
vie hä- - M
la- -
Täällä Sudburyssa ainakin ii-vu-sta
seuraaja saanut sen havainnon
etU yhtenaisyysväen kannattajat o-v- at ruvenneet nukkumaan autuaa'
lista unta he katsonett
työläisten yhtenäisyysasian eteen
päin liiaksi rasittavaksi
jättäneet suomalaisten yhteijpyris-nö- t
linjalaisten holhoiltavaksi
Muuten Vapaan Sanan tilaajia
lukijoita paljon mutta mikäli
eivät lehden asiamiehet ole li-ikaa
tilaajien kimpussa uudistuksia
ottamassa En tiedä kuinka Ori
kurja tilanne korjattavissa
Ja näinollen ovat likomärklä mutta todella kaa- -
minuuttien In Sudburyssa nia Sitten olisi aika jo tehdä et- - tunnettua u- - nimi yhtenäl- -
Johtuu siitä
ole
Niissä
n la
Ji
Kentaan
usein
sosialis- -
M-- u on
ta- -
se
on
ja
ja
on
jo
se
on
siä kimppuun mutta
tapauksessa sanomme lui-suille
ja ukolle u-omalaisen
Järjestön että mi-nuuttak- aa
vain Tillonen kHrijiä
Siell tulee tutkittavaksi "perättS-mä- t
vanieef ja "perälliset valheet"
joissa meidän nähdäksemme ole
mitään eroa vaikka "Torvimies" luo- -
kitteleekin ne erilaisiksi valheiksi
Vapauden tiistain ju-tussaan
meinaa että Tilloren olisi
erinäisten linjajohtajien
kunniaa Se nsn
rikos jos olisi tapahtunut Mu-tta
oletteko lukijat koskaan kuulleet
että esim murtovarasta
hänen ylhäisyydekseen taikka kau-naista
Ladyksi? Ei S'lla'sta ti-pahdit
Varasta sanota vjjkaaks'
Ja katunaista katunaiseks Jm taa- -
sen työ_väenliikkeen kesku jessa it-ytimiin
raakka vaikuttavaa io-- menee väärinpelaajla Ja a"t
ka sukt i!- - päisijöitä itse-altijai- ta Ja kassar- -
maan haallakin kelillä Kassulta'varkaIta' rlln J:kc"e kur'
korttitemput unohtumaan ja hermo- - palauttamaan mink ri-a-sairaan
suom järjestön sihteerin uomfoistuln paitsi tietysti i- -n --
tukäpälät tutisemaan voimattomas- - TOnsä valitsema
raivosta I sur- - "'anessi
Tällä emme kuitenkaan tahrio sa irjestössä esiintyy luikuru-- - työ--
Jnoa Aukusti olisi maali-imehe- n
sHmälU
— Teidän käsityksenne karsalnvä-- i miestä man paras kynämies Ei Mutta hännan enu Järjestön
voi-mat
sa-malla
isil tie- - hyvä Ja muuta ka
lvK1llnn Hl Iliaalta nltptlrfMla i ij kaikmmifs
perusteellisesti Ja e-iVeänlii-kkeessä
r„H„tfa
3 paatos- -
m-aii- a
r- -- auiuKsia saa
asiassa Ranskan iohtalia
politiikka suuressa
perustuvaa on ivi vj
Isämme rtlme
tiistaina painetussa
ion ' ~i atalUia jotakin 'takin-- ""perättömien valheiden- -
mitä Emme
työläisten
nähden
a
h
5
hyvin
Ehkäpä
viemisen
ti-edän
toistensa
tutisevalle
Torvlmies
loukannut
olisikin Tilloselta
sanottaisi- -
Vapauden
katsottuna
Joht
olevan työläinen ra1"833-- " sanua
'nnrva
kohdin
Juuri ktritfaki
politli- -
toisille
suksille
navalla
Entinen Vapauden pa t
Kokkonen syksykesällä ?£
saan avoimessa kirjeessä
mv£skn niitä luikuritemr-- J
s- -
r a
ä el i
ei
tl
en ha
cl
r
e- -
J u
CJOl
u!:atJ
MA
snvi
selci
i ti
uomalaisen järjestön sisaa ja '
pauden liikkeessä harjoitetaan N
hinkään ei unnianmiehef Vap
dessa osanneet vastata muijia
ailmlttömällä haukkumiset ja ?u
asian kiertämisellä
Ja kummallisinta Jutirsra os -e-ttÄ
niin Tillonen kuin Kokkc101
puhm-a- t samoisU asioista vai}'
rahtumapaikat ovatkLn eri pa9