Vapaa Sana, November 02, 1935

              II
N
m
- wj - rjCsU 'e
'' ' ' -'-"-
"
} t' J I— „ '#£' &"
(W'il nl T
- - m Lauantai-illa- n Lu mbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbb - tfiaiäiii aBnaBaaamaBaTaMi r v
t y - % Kodin kaipaus laftJflaValBBBBBBBBBBBvaBBYBBBaaMBBB aBBiBBBiaBFTIBBBBP''aia'™fir™aTav [Tfflia3Ma aVv äsavHaVaBBaa
Pieni katkealma ihmiselämää maailman kulkurien
keskuudesta
KIRJOITTI RICHARD ULKOLUOTO
William Saarni oli maailman suu- - nyt tulvivat nuo unhoittuneet vuodet
rln hulivili Koskaan en pitkän Ja mieleeni suurten maininkien lailla!
vaiherikkaan vaelluskautemme alkaKe murskasivat unhoituksen muurin
na nähnyt häntä uru!aella tuulella rinnassani Ja salvat silmäni sume-olip- a
asiatkin miten hyvänsä Aina nemaan esiin pyrkivistä kyynelkar-hä- n
oli iloinen Ja avulias toveri 'paloista Tunsin vihlovaa koti-ikäv- ää
Tulin hänet tuntemaan Lontoossa —minä- - -- maaliman kulkuri huoleton
Likainen saksalainen höyrylaiva oli vaeltaja!
madellut Thames-joke- a ylös sata- - William hymyili H--n o'I nähnyt
maan Ja se toi mukanaan Willlasiin sisäisen tiukutukseni Ja lohdutti ml-Kaukaise-sta
Idistä Slianghaln mo- - 'nua että olemme jo kasvcancet pois
nlklrjavaisesta muukalai-pcsäsl- ä oli vanhoista muistoista
hän paennut aksaU'ctn laivaan Jai Junamme poihalsi kohden länttä
Joutunut siellä kurjan komennon a-pie- lin ikäviini Ji aioimme l:atsella
laiseksi Laivan saavutun Lontoo- - maisemia Joidn ohitse klisimme
seen katsoi hän parhaaksi liitä pois- - juna allcol hiljentää vauhtiaan Ja
tua puhumitta kapteenille anaikaa ' pysähtyi lcpukal pienelle maaseutua-lähtöaikeiataa- n
semalle Katsoimme vaunun Ikku- -
Tapasln hänet eräästä pahamaine!-nast- a Asemalle Jääviä matkustajia
sesta ravintolasta Muita suom-ilaia- l el ollut monta Huomiomme kiintyi
cl ollut koko tupakansavun Ja väki- - yhtäkkiä nuoreen mieheen Joka
Juomien löyhkän täyttämässä pe-- riensi matkalaukku kädessään erästä
sässä ja kun maailmalla vaeltaessa-n- l
olen tullut hyväksi rotutuntljaksl
niin helposti keksin ViLiamln ole- -
muksessa suomalaisen merimiehen
Siltä tapaamisesta asti alkoi ystä
J Otimme pestin elämänlahjana sulki syleilyynsä j j-iii- c laivaan Joka purjehti Brasiliaan
Purkki ci miellyttänyt Hylkäiimme
sen kun alettiin purkaa lastia Bosto-nissa
Jokin kummallinen päähänpis-to
sai meidät siellä päättämään että
lonettatslmme mprimliiiAmmtlntnla
_
-
I
naista
"Alti"
naista
käsillään ikäänkuin suu- -
samaan jrena
poutansa mai-kaltaan
ykslnkertauen
Minuun
sillä muistelemas-sa
kahdeksantoista
täiseksi tyytyisimme elämään maak pahtunutta eroa vanhemmistani En
ravun hiljaista Yhdytvaltol- - voinut pysyä palkallani vaan pois-hl- n
kuitenkaan jääneet vaan tuin käytävään koettaen pidit tää lii-suuntasi-mme
matkamme vlranomal- - kutustani kummallista lllkutustR
sia tarkoin välttäen Canadaan Erään joka vuosien plUossaolon Jilkeen oli
Buffalossa asuvan suomalaisen avur tunkeutunut esiin
lS3afi?v
Ethioplalaisla torjuakseen
Suvaitsemattomuuden
lumo
niitä Mlelikuvi-joit- a
S3aan
ylimaallisena
la pääslmmekln -- Junamme oli Jo a'koJa jät- - on --k- Hln Idoina o"ut ihannenaiiena joaaa on vain
CAflJlrlflnn Pohjois-- tänyt pienen maaseutuaseman ja nor-- taideteosten ja joica oie Kenenxaän nai
Ontarion kultakentille Pääsimme t haisi kohden länrien - vilia-aavikoItan0t-tJ- na- Onneton rakkaus saa
töihin Holllngerin tul'tak'aTvö)js Palasirt Vaunuun Ja Istuin paikalleni IH?"10 kirjoittamaan ensim-ua- ii
Vnttnnx- tYiutffi iutvvii loiiunevi - nasu ninuunia ii surunvolttoiset on- -
keuhkomme panivat vastalauseehnä eteenpäin kumartuneena pää kä-- reton rakkaus pakoitta nuoren tyt- - etu Jumaloimansa nainen
maanuumenl&M työskentelyä vastaan lensK En hä-los- en uunomieusin uskomaan
Ja päivänä suurempaa huomiota vaan sy-- ? ydansurunsa päiväkirjansa
koettaa onneamme lännen vtliaval- - tytln savukkeen Ja tarioaln Onneton ollut kuholtti- -
nlollla elonkorjaajina
MrMllu tufmmi maiset
hänen
varassa
Harvoin puhelimme syntymä-maamme
asioista Kummalakaan
meistä näyttänyt olevan teliä min-käänlaista
kiinnekohtaa Vuosien Ja
vuosien vaellus ympäri maailmaa oli
karistellut meistä pois viimeisenkin
koti-Ikävä- n jos sitä lienee koskaan
Vuosiin kumpikaan
olleet kirjoittaneet kotimaahamme
emmekä tienneet ketkä sukulaisis-tamme
olivat enää elossakaan
Olimme maailman matkalaisia
Koti mihin kulloinkin pysäh-dyimme
Kysäsin kuitenkin
vvllllamllta clkrt hänen kaakaon ~i
mieli Suomeen katsomaan
')
leiKKiiannuvia ja uudistamaan lan
suujmulstojaan HymyiUen vastasi
hän kysymykseeni laululla:
El ole mulla maata kansaa
olen levoton kulkuri vain
Ain' vaellan maaliman nntaa
sen kohtalon sain
Kunl lastu ma laineilla oon
mihin aallokko kulloinkin vie
Koti Jäänyt aikoja unhoon
missä taattoni maamonl lie
Willlamin laulu herätti minussa
kummallisen tunteen Vuosiin ja vuo- siin koskaan kaivannut ko-til- n mutta nyt tuon maailman kul kurin säveleiden surullinen pohjatun-t- u sai sydämeni tuskaan Muistin o-m- an nuoruuteni Pohjolan mansikka-maill- a Muistin kyynelten su-menta- mat silmät saloin kuin läksin
maailmalle kertaa VH-meistä- kö? Isä oli minua saattanrnsn
naapuriin josta kaupunkiin lähdettiin
hevosella vuosien pitkien vael-usvuosl- cn kuinka isäni kyhmvimncuristin Kivasti
käsi puristi kättäni JlähyvatsdJl ja
pvrouiunut Jäykkä leukanM
pojan tuntemattomaan
Tunsin rinnassani vnitait lähtenvt
vanhaa kohden Kuulimme
vaunun ikkunasta yksinkertainen lau-seen:
Poika riensi syleile-mään
vanhaa äitiään joka
vapisevilla
joxa paiasi piiKiiia
maailmalta
Kohtauj oli liikut-tava
koski erikoisesti
olinhan Juuri ollut
vuotta sitten ta- -
touhua
emme
toisen
sanoin
rakkaus
emme
siellä
Kin
kin 'vain
niin neen
hän puolelta tunteiden laimeneminen
vhdellä allmävicaoiia siltä että tokat- -
samanalalsen nen tahtoo ja
minäkin lintymlselllän tukaeaaaan
savuketta ympaöimiiul ainoana
SUl! Vria niin IknltttU
Richard! onnelllstuttamajin
elamtna- atakki -
"r"1"" vaipua
minun Äitiäni
unhottanut!
Viimeiset lausui
epätoivoisena
rnn!
jokaista
hänelle elämän juotti! Jpuoleensa
muuttui hsvlnnvt
I huoleton
kulkuri huomisesta
vaeltaja Hänestä
mietteliäs
painuneen muutamassa kuu-kaudessa
kumarampaan
Myöhään syksyllä
oalmiimm
kaukaiselle metsäkimnäii
viimeisinä tyyJytettyä
harvapuheislmmaksi
lausui hämmäs-tyksekseni:
—Richard näättänvt
Minun täytyy
—Mihin kysyin hämmästyneenä
Kotiin
sinulla
Jotenkin ruhjoivat muodotmi
Vaikkana
Onkohan elossa- - Puristimme
Onkohan saareni mahdoton pidättää
(mlUiän houkuttelulla men-vuos- ia kuukausia tunsin suurempaa yk-dekaanto- lsta iäisyyttä Minuakin
Kahdcksantoisu
hau-Pari- na ensimmäisenä vaehusvuote- -
I klrJoItUnut Sitten kokoon Matkustan
unhottunut Unhottunut !kunnoUls kotimaahan
ukulalseni kotimaani jajeta sitten
?JaBJpa— Bjaaaaaai
♦ & k f ' '' i t I BBBBBBBBVjBaBMv
&KväSty " ' - ' aTaTaYäBJVBBBBBBBBBBBBBBBa- -
' t
"-iJIIW-!Ä-
BBB!P'6
LSTStkE:'
opetetaan aseiden maahan hyökänneen vihollisen Nuorukalsosasto
kaduilla
Runoilijat pettymyskö or meidän
naisia- - kuvitusmaailmassammc
milloinkaan onnettomasti ra-'omis- taa
jotka saavutta-kastun- ut nuorukainen rakkautensa
[mattomlssa anottu kohteen jonkinlaisena
helposti rajan ylitse} rakkau hyveitä
samosimme syntymisen in- - ei
uu _ -- n
kiinnittänyt
eräänä päätimme
hänelle
ollutkaan
kerran
synnyltä
viimeistä
kuluttua
en Kun
wjjov an
on
on
el
- el
on
en ollut
äidin
Nyt
ta
se
luonnollisena
nosti ja näin !teialir'- - na kiihkeiden
ts hi n iKImä
liikutuksen mies
i T 1
_
sitten
voittaa
tietenkin
Ihminen niinkuin
tekolnin seuraukae- -
Silloin päätään miehen
johtuu tietenkin
teoillaan
kuin ei otUnut va voittaa unelmiensa sanka- -
taan tarjottua vaan ydimena valitun rihohteen
I __
'
" ~ - :
— mn iinli 'iii eM kuu i "' joka kykenee
MUBM muiMM KIU1 nis u —— että minulla cl Ikävää koskaan Ivutamme sen hinen totta
tnlhlnVSVfi _ a I _ : ' Ihtnlaat nua f —it1-- 1 i_
„ äiti
näöltään jon- ka olen
hän
Ikäänkuin hänellä
entisiä niin Ha """ kantoi vetää naista 0e-- mu
rinnoistaan
Siltä
Ic_Ii cnaKau ouui uotnen ja
ilman huolima-ton
oli tullut hil- -
Jäinen ja Hartiatkin
entistä
palasimme Iän
Itään ia
mvrkkv
ja muu
tamana aamuna
minä olen
voi
enää täällä
T
—
eihän ole
siihen Jää kevääseen
käsiä Näin
"
—
VMIFtfvtjjL aB aB ? JiLtrt 4Ä BaYBBH
Addls
Ja naan
juuri
eivät nikee
heille
sitten
uurten
runonra
Ja
nyt e--
i-- I
4ll
tulee
J
aivan
on
Kuule ~~M wUfc J
mikä tilhen
kuin
auttamattomasU 'hannoidulssa
mahdottomlmmalta
leikkiminen
koettanut
UlkutuIta
hä-JASKivs-saan
oUsikln
toistemme
mielessäni
'nea-Jt- a! entlsU
päättänyt
kevääseen saadakseni
kotiini
kalkki Ajattelin
Wlliamln
saaneet- -
-- onneton
kaikki
lehdille
suureen
Uldemaalari
niukoissa
V-V- a
nuorukaisia
kirjailijat mieli-noine- et
teoksissaan
kaltainen
rakastettunsa
vähitellen huomaamaan
ihminen kaikkine
vlkotneen vlrheineen
suuriin voimannävt- -
hetker
pettymys
Samaten
valloittaa
mieheni rakkauden
tietenkin
pysymään todellisuudes- -
katkerilta
ylhäisyyten-ne- M
päinvastoin
"Hyödyksi
Vapaa
Syyssonetti
syksy saapui vainioiden
synkin tuimin ilmein odottaa
kylmentyen suhajaa
' syystuuli kesän kuolin virttä soiden
seisot täällä unelmoiden
sydämeni kaihoaa-o- n
poissa Milloinkaan rakastaa
häntä vaahteroiden
tuskallisen valitsit
nytkö takaisin kääntyisit?
konsaan yksinäinen!
armas kotikylä rauhaan
kaipuun liekehtivän viihdyttää
multa vain ylhyys jäinen
Olavi Siippainen
Tahdittomuus
kerskailevat
aa
ylistävät ZZTiuuvLZLf """" upi-ix- li irL7!irLr-r!rotaiii- M vm„r ku d- -
uu ™mKMn --- -—- - - VÄt
siinä hetkessä on hä- -
toto 0mlm la on tur- - „„ 4 Ml
ja rauhallinen Joukostamme etsiä m
'
o- - aonr noaUkaan tÄydelllatä ihannenalsta ia _
—
"n laperälnen aaamtamaUomuuden i" ' knin nutun ji_ I Tntiiiun is i häntä —po„ve_llaanoiuMut tl jokb vastustamattomas- - (uuhnuJ" uiuutian muna „ sanomisessaKUi iay- - -- 11 '
William Hän
maa
in ai
neltä
hän
lähteä en
vielä kotitalossa?
so on me ro--
voi
suomu
—i
sanat
näyt
joka
'"_ r ♦♦—
joka
heItÄ
loukkaavasti
kaikki on selitettäviä- -' njTO ™ Bano lanaiKKaasu
g jVuuRaeiicen suuna valtaa "" joueKm nmcuoiie
kylläkin houkuttelevaa antaa mieli-!mlel!Plteen- sÄ tehdt hillitysti
Ensinnäkin jokainen Ih- - kuvitukanaa vanaaati i— n i ilman nahnif m mmankesneenkiihkjueuäsriti sitä jojakatahntäoyottää makehmäanhdoiHimmTympMärimlleuijota mieltään äkkipikainen kalkkein lalaestl -- i-- i_
eräälle i8oir ' ihme vituksetla on kuin huu- - Via Iti a löimn Ii Uilliam päivinä tullut on tuliut v' M—utU — — mmaaialavaayhmtäyrvKaKayraallisltuaulinkuinM on sa- -
entistä syy Siihen kiihkeästi
lähteä
olla
—Mutta varota
Sihcn
kotoani
onnistuu
raauaen saavuttamista aa monilta pel-seura- a välinpitämättömyys tymyksiitä
m
nlaaksl
lumous
V0Wk0
kMoltl
säilyy
lantenyt ♦ _ 4 „- -
Hän el määrän
päähän VartMti aaa lmmainennänkeeitsntsää VsOalammmmrltaehdllernntlf " sen rjiK"'ns—oarntuntultlltorlaijiivhtäint-uiaia muio_tattaoalikin
— Minä en voi elä! taim 'neena vaunulen alt m -- 4
tHsnel)viän meren viit hänet - RiehanWi m pAialkan hyvää--1 Myöhemmin eiu ♦-™lör - --- w - Aa- - at-c- ii iiäaLKBjiafim K
-- ä"w
Eihän
in' tietää
vnrnrnMi
% kuEnn ptalleadait mmileltosiänstä niin olen jo kmuaoalnleet jo vuooslilaut stiuttrehna olivat
äitini Isin enää kaan? veljeni ietu
Lasktn Metsään
SiiU en yU kah
kun ahdlaU koti-i- n
pitkää %-uott-at
mutta olin sen
data saakka
onlainl olin raho sitten
kaikki käsiini
Ptk aaBaaBBBBV
"SBH JJf ByM
Abeban
kasaan
kadcnnutU poikaansa Kohta
lienee aälatlnvt baibii~ii--- -
A-oimal-laan
Tlilamln suuremmlsU
Leib
tangen oloissa
ErSJn kutsuttiin
—
ii
yi
A 'i m ""S
--: s--
r - '- -"- :r v5
ovat Ihan- -
ole tul:s
ovat
Niin
hän vih
doinkin
isiui hän
toisetkin- - ihmiset
Ja TästU onkin
mena sitten
Ainakin Ta--
olke nainen
Hän ja miehen
lau-- aina
aina UCVftM
ole On
#ttB Vnl_
äitiäni!
lähtien
saakka
arvoinen
mikään
ja
ja
mXKIIIi
En Terve
Useat
4a
novat anoja
pojan Mutu
saaoa itse
tJlvt anftn„nM
loiuuaen
joku -- manena —
ikävä
i :
Miten tämä
Ma
siten että 'la
o- -
rakaata tsiii
että
suurin
että kauan J"jr wn Kenhän
toisi- -
epä-miellyttävää
käyttäytyminen
tahdikkuuden
[puutteen rehellisyy
äM htoitt 1 a a hovlte ~rr l„„ ™r: Fss ™r-?- f
'sarr-j--" -- i irs'ssrisz todellakin
käyttöön
jo ai- - if
sä
vnu "VVM- - ~u sitten ittimiia
tn
ISO t_Jää
hellien Vavt tL etn ia
eri U mut- -
ja
ja oli
vuotta
ha
BBBT
he
surren
lo
pettymyksistä
TaJtellljatarina
hänet
ja
"m?mm
näkee
se
Ma
ja
va„ ott he
He
""
olo voi "'i m
läk- -
IU
oli
oU
voi ja
inan On ano
vot
#tm
noa nen
ver-- Ju- -
voi
He
moite yhtä
monet ystävyyssuhteet
lau
1 —-- " — k J M TBitAät _ tul päivällispöydässä mai- - ko ajattelematta sitä sen e-nl- tun vierustoveriksi Tal-jnemp- ää MutU on myöskin
nolaukseen hän sanoi varmaa että äärettömän monen
mlenä vni atfai-- -
kerrotaan että tel- - totuus ki
dän täkänänne on nuoruus
teidän kerroUan palmenUneen
paita
"Alvna oikein teidin
vastasi Leib "MutU mMmh1
Unä ei ollut mitään onnettomuutta
— kuin dolyiskis- si-e ollut minulle uurui "
niin?
"Vielä Unä
P"inpin heti ensi sllmäyk- -
! "lH mäkulmassa sil-
Tilatkaa
Sana
Yllä
ja yhä
Ja turhaan
Hän
et
saa enää alla
Ties itse
ja jo
Ja
Tään
tai vuorten
ihmiset
dellaan rhlllwrflUn
toisille jotka saattavat samaa
Hta
kuitenkin tinkaan
vinnyt Onni meWän !-- '„
Uviisuin
virhelatä vapaata sanka- -
lapsena
Suomeen
sanoa
vaaramaia antaa mlellku-"- " myosxm
hienosti
kalpaa
henkilön
inkaan
tÄlla'nsn
lanv
Toden
Raaka
on tällaisissa asioissa
kuin kiero
Kuinka o- -
katkenneet
takia! Töykeän
den varjossa Vaon
tähden
tlAta1iM a11_
h lB„eri„
Lähtenyt vastusti
koskaan saapunut
Rautatien
vuttuaan
Ehkäpä
'rtaolral
Uvataan
kasvanut
mlelllnivU
raiuuiiiiuTBi inu aWiuaiLtJJiiULiut"ai_si
asialle
ylimyksen toisaalta
kteoivllajallaa äänellä: tälle imlaen ih- -
I -- - -4-fwtii-uw11
oi
Hyvä ystävä Uiaa "8U0aan sanottu
onneton
mlnusu tuntuu
Kuinka
kn DälvlnW„
maalari veitikka
Taas
jota
tieni
jää!
tunnusta
yhdessä- -
Iccrran
mateleva
vatkaan
kulkevan
OiVniiiatn
peäati satuttaa Hän ei ehkä nuhu
sUtä sen enempää hän hymyilee eikä
kukaan huomaa että hän on fouk
""" j"a ioukkaaL
Jos keske-nämme
minun mle!t sanoa
sinulle joutn Jonka
epämieluista kuuluvaa
joko UI sanoa sanotU-van- i
hienosti loukkaatnatfa
mii
marssimaMa
I Kuinka äärettömin paljon on I
'äklat 4j41ak aiUJI11ttii4An mImMII I IA IMIUIAAUUUCU UMmi
martelevat
lu
nar
taiteilija
JUUia
J parjaamasta He pelkäävät
ainoaUkaan totuutta ja koettantl
Utuisella teeskentelyllä ja
misellä aalaU ajatukslann T12
matelljaluonteet voivat tuskin
kaan löytää todellista ystäril
Älkäämme unohtako että
kuus ei suinkaan ole teeskentd
kieroutta yhtä vähän kuin se on 1
miellyttävää suoruuttakaan Tai
kuus on totuuden sanorrlsta
totuuden hjTäJtä
mesta to'sta loukkaamatta Jtylj
lä ja yllmielisyydelll
Jos Ihmiset vleensi toisten 1
aa seurustellessaan ajatteluin
nemmän Uhdikkauden säintJjl
pyrkisivät kMyttäytymlsessäin
etteivät milloinkaan
sanoja jotka voivat kans
me loukaU Ja katkeroittaa
paljon paha maailmassa vältetty
Kukkotappeliiisb
Klrj Baline
Jsavajta itään sijaitsee pl
iaii Mtri nn monessa1 UM J- (tu maailma-n -omapenusunj"'
kaantunut Xfnffa ai~_„_ u_L 1 sirfl
aatUa --—-- — kärsiä-- sMitiäuiiaaeanneamnmnäann rnnuarlmalajlalvailmsroptiuaisetemuajlakuasu~k—kaat
kuUi herkemnl luonn hän r trt' ~n riMtln1 —— iMtiim auumsa iiioai1 --— aikaa katkeroitua ja vältellä aita Ih- - vanhoja Upojaan Ja tottua
nania
sinä ja minä Istumme
Ja tekee
luulen alavan
inulle tuusi
minun --aIeU
mUltll tnm I
leen
)&
sanomista
lausu
rAra
Mtl
xrtt_M tmt)i9!i ielll e
kin mjn kukkoUppeluj Joo -
_ iii nitin
la muualla Hollannin Xta-tt- Tl
Käydessäni kolmisen vuot
Balissa sain omin illnua Tflt]
__ —- -i iiriiaa-jicka- si icii auurcau au- -- r a
""-- ewsin vaarin jos puhuisin RukKouppeiuja 1"-- tom- u-tolsta
sinun tuttatriu vXt_ 1 kui intnMmonsa oi
— nai imut imuueunuaii — lUeUcsi Sillä kierous ja vatteelliiuus aiUlIsurheilu mikJU crt j_i-a- -al
Pahaa puhuminen Ukanapäin ja hy- - talaeaU saatua puhua tawaJ
vää edessä on hahreksitUvaa (paisten alkuasukkaiden rn- -