Vapaa Sana, July 14, 1945

              II
%
i
f K
h
— ' ' - "Xfi- - 1 r„ —zrstui MW-f- VTjyvWvvS V' x wfaQfi n -- 3Ä
rfWPiik ni"lt i ~ '- -' v ' ' i "v Ka4 f "?
J ÄfS-V-T S J r~k Xic
jmv- - rs i- - ~ -- _j_uj
J P kJ -- _ '-u-
Igm
y#--- JluJzemJAtci & ?:=jB! ti" m i" - m - m m m _ v-- f-2f- Av 2W' w K- - "— ' --- - " "WW W VV - -- ~-— -- Si fe
HENRIK HYYRYLÄISEN
ELÄMÄ
Kirj Väinö Kolkkala
"" ' ji_j_i-i_-r _r _r_r j j --- --- (Jatkoa)
Mutta ennenkuin hän ehti vetää
peiton korvilleen nättl siltä kuin
nukkuja olisi aavistanut että Joku
äsken oli tfihylllt häntä sillä muori
kuuli selvästi hänen kirahtavan ham-paittensa
raosta:
— Minä en ryövännyt hän-tä
Muori Jäykistyi Hetken kuluttua
kuului hiljaisella vaikeroivalla älnel-lä- :
—Ja Jos oluinkin ryövän-nyt
niin mitäs sitten? Kuollut
hän oli Jollen oi In ii olisi sen
tehnyt Joku toinen raukka Joka
ensimmäiseksi olisi ehtinyt palkal-le
Muori veti kauhuissaan päinsä hup-puun
Hänen sydäntään kylmi Ja hän
katseli ummessasllmiti kuin nielevään
ryvyyteen Josta el tiedä ainoastaan
navitna mitä sen uumenissa liikkuu
Toinen kuulosti heräävin yhfäkklä
heti kun viimeinen sanansa oli pääs-syt
huuliltaan tuntui sälkähtyneenä
pälyilevän häneen joka makasi hie-vahtamatta
peiton alla kauhu sydä-messä
ja nousevan Jaloittelemaan —
Ikäänkuin varmistuakseen siltä ettei
peiton alla nukkuja ollut kuullut mi-tään
mitä hln kenties oli puhellut
unissaan
Palnuessnan takaisin vuoteelleen
hiin kysäisi hiljaa:
— Nukutko muorlsenl?
Mutta muori pysyi vaiti Sitten
Ikäänkuin vahlneossa tönäisi tuo toi-nen
häntä kupeeseen Ji kuului epäil-len
sanovan:
— Mlnuta tuntui äsken hetätessä-n- l
että sinä olit valveilla mutta tal-sin
rahdä unta
Kun el nytkään peiton alta kuulu-nut
etles ääitnähdystä tahuttl Hyyry-läinen
peittoa sen veiran syrjään ettl
näki vaimonsa kimot Tämä olisi Jo
ennemminkin antanut elonmerkkiä it-nesta- än
ellei olisi tuntenut semmois-ta
lamautumista sielussaan että hä-nen
II mahdoton saada Jäsenlain tot-telemaan
N'}t h n vihdoinkin Jaksoi
nvntn silmänsä Joutuen katsomaan
mlestän sllmäta silmäin Tiimi nl-ky- !
säpsähtävän — niinkuin pahasta
teostn verekseltä m tavuttu
— Talsin lierlttää sinut muoviseni
keskellt untesi virkkoi hän epiivar
maila aanell — Mutta nukutaan ny
uudelleen
Hftnellä oli kiire plttä1 muoil iät- - k
HllPlPin__m_ il — lUlluoioMiian' W
sl tunal lten1
Mutta eraavakai yöksi 1'yvr lal
ren muotti nukkumaan Annan ka- - a
riin ja sai siirtyä äitinsä %uo-detoverik- al
— Niin on parempi lly ry lai-nen
etltykiektt Jola el kuka an ol-lut
MneHl pyjrtänjrt — on
turvallisempi nakkaa sinun luomi -- I
— koaka tuo pormestarikin näyttää
krttällerin hknt liiemmälti
Karolltna-emkn- U ei hiiskunut sa
vastaan vartalonsa vain
painui hieman kumaraan al oliko
se heti noustu taiu ua
muna ollut tuommo4nen köyry
Kysyi kuitenkin nöyili:
— IVrmestarlko?
Hyyryläinen rltti nynyllU
— In niin
Karolllna-enKlnt- ä katsoi kummastu-neena
hnn
— Kenties ovat stlmJni valehdel-leet
irkkol llyyryläirjen
— Ne ovat varmasti valehdelleet
silla tiedäthän sln1 hta hyMn kuin
minä Ja Annakin ettei rcmotarl
ole käynyt meillä muuta kuin minkä
Jonkun kerran asioilla
— Jaa se taitaa olla tota kun ru-pean
muistelemaan sanoi Hyyryläi-nen
livahtaen puolelle
Muori astuu murheissaan saliin
Jossa Anna Istuu tapansa mukaan to-rlnpuolts- en
akkunan pielessä ikään-kui- n
odottaen Jotakuta silmäilee ta-vantakaa
ompeluksestaan torille huv
kaakin Kun muori syrjistä
Vilkaisee häneen on hän havaitsevi-naan
Annan kasvoilla uneksivan
lian on monesti ennenkin — aina
siltä alkaen kun pormestari kävi
heillä ensi kerran silloin kuvernöörin
vieraillessa — tavannut Annan Istu-massa
näin Hän kyllä vaistoaa mitä
tuo kalkki merkitsee mutta hän el
raski särkeä tyttöparan unelmia sa-nomalla:
älä siinä — turhaan vuotte-let
ei hän kumminkaan tule eikä ole
väliäkään hän on sinulle liian suuri
herra vaikka muuten onkin hyvä
mies
Hän el kuitenkaan sano
Hänen mielestään jokainen teh-köön
niinkuin kunkin Janoo
Hän el sano miehelleen eikä sano tyt-tärelleen:
älä tee noin aan tee näin
- hän vain rukoilee heidän puoles
taan koettaen ajatuksin tukea heltl
heidän kamppailuissaan valoa kohti
Onko se sitten heikkoutta hänessä
tuo hänen suhtautumisensa elämään
sitä hän el osaa sanoa Mutta että se
en ainoa hänen käsityksen! mu
Vaan on olkea sit'ä hln on varnn
Niin h?n nytkin menee Annan luo
hiljaisena Ja lempeinä taputtaa häntä
vmmärtäiästl poskelle 'a palaa
Taivaanrannalla rupna hillalleen
välkehtimään lämpimän slnlfll Ja
valkeita viiruja toisia samanlaisia
lnlslä näkyy siellä täällä avautuvan
'älden kattamille järvenselllle Joissa
ne aluksi ovat rlenlJ- - rannalta tm-''I- n
erotfttala mutta re lnienvat
osin vaivalloisesti pLIvä pii lv "UI Jo
srunnalle rantoja kohden ritlloh
jjrärfin verran milloin kahden el
':ä m" 'aksa estää niiden suurenemia- -
öiden lvhetessä päivät pitenevät
Viirujen laajentuminen J-lrvens-elll
'a Ja yhä Pmplmämmin loistava valo
taivaanrannoilla ovat liitossa keske-nään:
Jäiden alta syvyydestä kuuluu
leen J tämä antoikin sen tapahtua
- _ _ IIIIIla fitmnMitmL' 1V k
h n
Annu
sanoi
Annan
naakaan
-
Jo vuoteesta
vährin
NM
puodin
Uten
il-meen
sielu
Joka
a
a- -
kumahtelua ja ryskettä Ja Ilmassa tj-hi-e- e
Ja soi
On kuin suuri pakahduttava kaipuu
olisi kulkemassa luonnossa pyrkien
äkevästl heräämjkseen talven hor-- e
sta — kevät tekee tuloaan niille-kin
rannoille
Kun sitten ensimmäinen laiva on
laskenut kaupungin rantaan tietävä:
kaupunkilaiset että Jo on tullut kesi'
kin — näillä vesillä kulkevat hakst
laivaa oat tunnetut siitä etteivät ne
tohdi veteen ennenkuin se on kohta-laisen
lämmintä
Silti el sitten enää olekaan pitkälti
juhannukseen
Niin lähellä kevättä on täällä keski-kesän
juhla ettei osaa edss aavistaa
Jollei katsoisi allakasta
Mutta niin nyt on kuitenkin käy-nyt
että ollaan jo Juhannuspäivässä
'Satamatorilla joka Jatkuu ritkäi
illtaa kohden ns kauppatoriksi on
rlinkuln parhaina markklnapälvinl
konsanaan aamusta kiikonmenoihin
asti ollut vilkasta liikeni ja kaup- -
atouhua Kirkonmenojen ajaksi tori
hiljenee mutta sitten alkaa 1-1-
11
tuorlson parveilu sillä alkaa kIn
vanhukset oat kotosalla tai kylpe-mässä
Varsinkin satamatorln pu'st"ss
Jossa sijaitsee kaupungin aikoinaan
lystyttänn nyt Jo vähän kallellaan
deva notkahtcleapalkklnen taimi-av- a
käy kahina ja nahina Slel'? u-m- nt
Ja lähiseutujen viuluniekat tar-cava- t
parastaan
Ollaan jo kallistumassa iltaan
parahteleva tansllan on ahkerstl
k£ytännösä Se tlyttääkin tehtävän
sä vielä hyvin sillä jo missään n'ln
tansslasloissa on kansalla pienet vai-tlmuks- et
Nllsfä e tyytyy mahdolli-simman
vähään: Joku rllhennurkka
silta tai kuhmuinen plrtlnlattla tyv-dytt- Sä
sen Pääasia on aln saudi
tanssia sen verran että ehtii sleltl
löytää oman mielitiettynsä Ja härnlti
ft'ä tanssimalla tolMenkin kpsa
"un sitten on saanut ämin tarpee'c-- I
k' h'-o"hin- sa niin voi lop-ik- s kai-krs- a
hll'olsu'idesa pulkah'aa s°f
' aistia ksikkäln johonkin hämrlsen
'ö'' elunaamaan piiloon
oi on sensuuntaista sllmänvllkutus-t- a
'a yskniitelyä muutamien nuortei
iilll'ä mutta Ilta on vielä Ulan va-tiaine-n
On siellä Joukossa muutamia fitla- -
mtov v
1h
iakn: HyynlaU-- n Ani a ja isän a'
puoti aiskoimikko
'n"a seisoo a puhelee Eem'l'n
l-ans-sa
Kun han näkee pormestaria
f-rtl'i-en
toisten herrojen kanssa tule
van paikalle alkaa hänen sydämensä
sykkiä tavallista vilkkaammin Por-mestari
ohjaa kulkunsa Annaa koh-den
hänen toveriensa alkaessa tans-sittaa
porvarltyttöjä ja maalalskau-nottarl- a
mielihalutta
Anra hätääntyy
— Emmekö rupeaisi tanssimaan
mekin? ehdottaa hän Eemelille
Eemeliä el tarvitse kahdesti kehoit-'a- a
Juuri kun pormestari on Kumar-tanialslllaa- n
lentääkin Anna tanssin
pyörteeseen Eemelin tottuneen käden
viemänä
Pormestari pysähtyy siihen Jääden
syrjästä seuraamaan heidän tanssi-tan
Katsoo katsoo Ja hymyilee
Anna huomaa ensiksi tämän hymyi-lyn
Hänen kätensä höltyvät vähitel-len
Eemelin olkarälltä yhä eltom-miks- i
ja Jalkansa alkavat liikkua yhl
vastahakoNemmin Eemeli katsoo ih-nels?ä- in
häneen
— Mikä sinun on? Oleko pahoin-vcipa- ?
Kun toinen el vastaa koettaa hän
uhallakin jatkaa tanssittamista sillä
härkin on huomannut pormestarin
katselevan heitä
Vutta siltä el tule mitään Anna
hahautuu rinnalla Ikäänkuin eloton
slre kunnes he lopulta taukoavat ( irohottaen pormestarin lähettyvillä
— Flanpas sinä väyUkla vlrkkai
"errell
— Clikos se pian! vastaa toinen
Samassa seisoo pormestari Annan I
desEä kumartaa Ja sanoo:
— Te pyrähditte kuin lintu käsis-täni
Mutta nyt kai saan luvan?
Anna tarttuu ujostellen ojennettuun
käteen Ja he katoavat tanssin vlll-räi- n
Nyt on Eemelin uoro seurata syr-jästä
Annan äskeisestä väsymyksestä
1 räv jälkeäkään
Eemelin silmissä -- älähtää Ja kädet
pultuvpt nyrkkiin housuntaskuissa
Mutta Anra värisee pormestarin
rinnalla Tämä tuntee sen Ihan sei-läM- l
on heltymälslllään Itsekin mut-ta
herääkin äkkiä todellisuuteen: tä-- n
en Anna-neit- o tässä tuolla on
remell mikä minä olen häi-ritsijä
(Jatkuu)
V
Jm
Kifl[Ufu?ilieilija
Kirj Pentti Haanpää
1 änslmäen savotalla tapasin ensi-kerran
Kemppaisen Han oli silloin Jo
anhanlalnen mies eikä tuklnsahuu
käynyt häneltä enää kuten riuskim-milt- ä
nuorilta puunkaatajllta
Tästä hän juuri kertoi minulle kun
ensimmäisen kerran puhuttelin häntä
Mutta lisäsi:
"Vaan kun pitkittää pitkittää niin
kasa niistä vain karttuu "
Hän hymyili vihasta hymyä: Pe-rille
sitä tullaan hitaammillakin he-vosilla
Mutta yhdellä alalla Kemppaisen
kyky Ja taidot viipyivät tarujen hoh-teessa
Hän oli löylymles olkea kyl-pyurhelli- ja
Siihen hän omasi alku-peräiset
luojan lahjat innon Ja har-rastukset
Häntä sanottiin tavalli-sesti
kylpyhullu Kemppaiseksi eli
löylymiesten piruksi! Hänestä kerrot-tiin
erinäisiä juttuja Minä ja muut
hänelle oudot miehet epäilimme nii-den
kuitenkin olevan tavanmukaisia
kykymlesten saavutusten liioittelua
Jota paljon Ilmenee urheilualoilla vär-iinkin
niillä mlsaä ei määränpäätä il-maise
kello ja mittanauha
Mutta sitten näimme Ja tunsimme
omin aistimin että Kemppainen oli
kuin olikin omaa luokkaansa
Kylvettiin Maaralan saunassa Mah-tavat- a
suurta klvlkluasta oli lämmi-tetty
siltä varalta että hehkua riit-tää
kymmenille miehille Meitä oli
toistakymmentä asukasta lauteilla
kalkki parkkiintuneita Jätkiä joiden
pinta kyllä kestää kylmän jos kuu-mankin
Ja me olimme päättäneet is-tua
siinä missä kylryuihellljakln
t'lan kuitenkin kävi ilmi kuinka suuri
turhuus tällainen aie meiltä 11
PIIvl-Matt- l hoiteli alhaalla löyly-kippo- a
Kohahteli kohahteli Pian her-kesivät
vastat hutkimasta Ja me kä-ilm- me
kyttyrään lauteilla ähkyen Ja
hampaat Irvistä Mutta kuulimme
Kemppaisen äänen:
"No Pilvi mitä sinä odottelet!
Eihän täällä p£äse edes hikeen "
Kippo heilahteli Hlvi-Matl- n kädessä
Ja kohta senjälkeen unohtuivat kalkki
jalot päätökset Yhtenä ryminänä ki
Kullanetsinnässä Yellowknifen alueella kaukana pohjoisessa
cafe -- Hw M-- 'äX'WiH H
N
v_ rMfenv - _
% f an b ejpnranr ' jar J5wl n --i aVnnnni
h~-"'_- 2- TuuHHHKbTT ' sf sJBrf inm-- — rr jrän 'TMki-jan- K ' tianan
SwaJ2J- -
--~ BSBk --SBBBBB- BBBVV f S i3t TM iBSBaSBFV-sa- Kk trf' 4Bn J m 1VgBHt VSBBW1
-- vsMfliaBmBiBmBKv v- - IBkM ''mvemEanManannr snr mväm?nkL s Li nyWmnannt mann
nananananananM: --tunnnnnnnv'- ' innanana n 'mnMt % tTZTMTJmmmmk f HSnW iJ% JalaK J k nmTA "1j
g4m~-j- L £-- ? tMEjK ¥ f VsBnladnnV 1 Jf g H
- Äm IMI f K ZTzJJi fT jT Ammm ' £mmTm+Sh_ MLaLaLaMkla
: s m rt— 'Q: Ijtf wt& LBfe 'mw3X!& ijHy
f--yj H 1 ' „f Jy2~& 4
2lwii Sm aTnHaTnl ö -- sr a l I v % aaTaaTaTt'7 ff BnBnBnBaaBmagaMatL 2iannTi % mt $ i tV VPByysl 1 HBnnHHHnnl
? E rlMn _ & % v v f §- - -- nsnH
nlnnnnBBBBBBBBBBBBr rJlJQ _k 1 LS&bbx w v V nknnBBnTuTMBMlnVJafaZSnnnanTayl
isf-mmmWMkfl-
W r_a tVaMnLr t£B feTVsnaTTiBÄB'-BfenPnlnnnBBMinaP- i sBnnnnP-nlksk--LMnnn- T i wViffJnBTnaTnnTB B — _ -- avv ' --""PM—annfcJ BSt t' J
4Svuettan Mah Coln koti en suosittu palkka kullanetsijäin kalvoi miehille Ja muilla Yalleknlfua Hirry Dawon jok en poruja rilli nlmnltl klrjettn knten Vuukuten Kirj oli vllvstynyt kevtstidn tka Mr JVV Cull Jok on -- lnSllummlkuu Mkk en ylpS elkasta kivetan Suurin eu vdet paikkkunnil ottan Uhtlt järvistä joten
kalvo en Jonkinlainen ylellisyys tuoli kuklsell paikkakunnilla
V
roillen tipuimme alus 1 i-
-
"Mitä te nyt pojat Eik
vähän löylyäkin' kuu
fpalsen hänen
"Kyllä sitä saat' Ja ti' t
kiireesti sinäkin tuM u- - äte' kaTataaratuihmummaeutismumureeens nVttsihsvA ila t„ja kaalle Se oli ruhtinaallinen tUUj
Ja kohahdus nyntaslmme ulos ja
tlmme oven säppiin siiiu varmasia
uskossa että hätä siellä tulee Kemp palsellekin — ylv astelijalle
Kuulostimme Seinän saumoista n-ho- sl hirmuinen onka Mutta sisältä
kuului vain vastan ääni Hetken In luttua kurkistin luukusta päästäkseni
asiasta tarkemmin perille Kuulia äänen:
"Saisitte te pojat antaa toisen
pompsln! El tälliä ole kuin vähää 11-hllämmi-ntä
"
Joku vanhempi mies sanoi
"Turhaa se on pojat yrittääkään!
El sitä tavallisessa saunassa tule
Kemppaiselle lavolta lähtöä Se on kylpenyt palkinnonkin 011 ollut mu-uan
savolainen — sekin löylymles p-arempaa
sorttia — Tuli kyse Kemppa-isen
kanssa siltä että kumpi se toinen
on Syrjäiset kokosivat ensin palkin-tovaroj- a
Ja sitten löivät vlell kilpail-ijat
veikkaan melkein kaiken minkä
omistivat Niin oli luottanut itseensä
sekin savolainen Lämmitettiin oikea
kllpallusauna siltä varaa että voidaan
kiriäkin Sisukas oli ollut se savola-inenkin
011 pudonnu viimein pokerrjk
slssä suinpäin kiukaalle Mutta Kem-ppainen
oli vain tuumaillut että eikä
sitä nyt olisi saatu riittävästi lämpöi
tänne lauteille ettei olii tarvinnut
kiukaalle mennä Savolainen paloi
pahan omaksi mutta Kemppainen sai
nätin nakin Ilokseen mies astua
helvetin portista sisään Ja saattaapa
vielä sanoa että: puita piisiin'"
KylpyurheillJa Kemppainen tuli si-llä
hetkellä saunasta Punainen hän
kyllä oli kuin krapu Mutta muuten
hänessä el näkynyt hlklrupla vaikka
kaiken Järjen nimessä hänen oliot p-itänyt
olla kypsä luita moten Kim-llmm- e
Ihmeissämme Kemppainen sa-noi
"Tottahan tuo nyt tuore liha ke-stää
minkä kuivat saunan seinät
Siihen uskoon me tulimme 'tä rii
nä täytyy olla jotain noltuuft i taik-akeinoja
takana Puhuttiinko että
Kemppainen valmisti ifs- - us' ansa
silloin kun cli kjseesa "ku tinka- - Ja
näytöslöylynotto
Jotakuta vuotta myoht
pääpomonamme eräs suu
heillja mies Joka oli suu '-l-uissa
uUomallla suk-i- "
pystynyt "itämaan hm- -
voidetta Ja voittamaan M-voima- n
Ja isiin temppm"
u f koi hän olevansa i 1
[otakuta muutn Ja oliVn "
luuli olevansa kvlpymi -- v
hänelle Kemppa - tn
I "Olisipas soma 'miy
sa"
Sanoin uskoni oi m
Kemppaiselle
J "Sitä el tiedä enn- - nk
Lihaa Ja luuta kai sekin
' Ehdotin hänelle vetoi K
puolesta Ja niin loimt"- -
Idesta litrasta koniakkm
' pahtul siihen aikaan k r
aineet eivät olleet panna "
tai
Kilpailun piti tapahtua 1
kävisi meidän hakkuuali-- -
"No kuinkas se Kemr
hemmuuten sietää saunot f
syin
"Ainahan se lämpö vtnri
Kerroin lyöneeni vetoa v
lestaan saunanlöylykilra''
amme vastaan
"Tuota pääsenkö mir- -
lihon VnntaVltitn ios Vi i'
-- l'a
'a aias
i
se
l n
VtTi
hJ
i s-- 1
i f3
-- n r'V
-- 5 t
Kemppainen
"Joo Tietysti"' j
Kemppainen Innostui "jT' j
kertoi monet saunajutut
kot kuluivat eikä pomollarr-m- t t
tfinyt Ilmenevin asla w'
kallemme Ja melkein Joka iw
kemä huolehti Kempr'"0