Vapaa Sana, July 31, 1937

              !
I t
fr"
TtfAASAHA I PtArlkrOK
(PKECPKCSf)
rNDCPINOINT INNIIH-CAN- A-DIAN
NfWPAPIft
TmWh4 ry W#4nea4ar a
tartar kr TM Vmm Imi
UaaN TrMl Oat
EINO UNHOLA Prctldtnt
VAINO MALMIVUORI Bullntts
Manager
PEYNOLD PEHKONEN Editorin- -
Chlef
PrlTate address of Presldent:
4 Soho St Toronto Ont
Butiness and Edltorlal Departments:
260 Spadina Ave Toronto Ont
PHONE WA 7721
fleelattred as eecTd-tU- i matttr
lanuiry ltth Iti: at th Pon Ollice rjrtmit OtUwa Ont
f karri Iloa
Vmtt4 Stalrai
HMlki tlM
Tkrr Maatta TS- -
H
rataa la Taaafa aa j
rIVrr leer il SI Maalaa IIM I
akAkata f 4Bl-laa- t I
Vtr Vrur SSTS li Maalaa 100
Vapaa Sana la the bet advertlalng
medium amon the Finnish people in
Canada eepc-cUllj- r In the Provlnce o(
Ontario
Voimakasta
nousua s
Ammatillinen Internationale Kan
sainvälinen Ammattlyhdistytlittto
karsi pulavuosina huomattavia Jäsen-menetyks- iä
sillä monissa meissä vä-heni
pulan vuoksi ammatillisten Jär-jestöjen
jäsenmäärä Suurimman me-netyksen
karsi Internationale kuiten-kin
fasdstlen kaapattua vallan eräis-s- ä
maissa kuten Saksassa ja Itäval-lassa
joissa oli sangen voimakkaat
ammattijärjestöt Työväen omat Ta-paat
yhteenliittymät tuhottiin noissa
maissa ja niiden oli Järjestäydyttävä
uudelleen maan sila jossa Jäsenmää-rät
eivät luonnollisestikaan voi koho-ta
entiselleen Fascistlset diktatuurit
merkitsivät internatlonalelle muuta
man mljoonan jäsenen menetyksen
Viime vuosina on ammattlyhdls-tysinternational- e
kuitenkin aloittanut
uuden ylösnousemuksen Pulakauden
väistyttyä on ammatillisten järjestö-jen
jäsenmäärä yleensä noussut voi-makkaasti
kalkissa maissa joissa
kln ma) sa kuten esim Ranskassa
tuorastaan huikeasti Siitä on luon-nollisena
seurauksena ollut myöskin
inkrnatlonalen voiman kasvu Vuo
den kuluessa en internatlonalen Jäsen-määrä
kasvanut edelleen kahdella mii-Joona-lla
mikä on erittäin loistava
racvutus Nykyisin on internatlonalen
Jäsenmäärä 16 miljoonaa ja tulee sr
LSrä vuonna vielä nouemaan hui-keasti
sillä diktatuurimaiden menes-tysten
vastapainoksi aletacn nyt saa-da
volmanllsää myöskin sellaisista
maista joiden ammattijärjestöt eivät
aikaisemmin olo kuuluneet Intema-tlonalce- n
Suurin volmanlisä on tulossa Ame-rikasta
Internatlonalen kongressi
Varsovassa hyväksyi nimittäin Ame-riin
ammattijärjestön internatlonalen
että
myöhemmin varmastikin tapan- -
Kulkurina el tahdo tulla mustaa
valkoiselle vaikka alne-histc- a aina
olIiL Nyt hälähestl pistin Jonkon
rivin huomioistani
Wsre oli enilmmilnen kylä Jossa
kylällJn Kylä on harvaan asuttua
mutta asukkaissa ilmenee ssurkylän
asukkaitten ominaisuudet Lammelan
Matti hetken silmäili Vapaa Sataa jo
ta hänelle näytin Masa l)kkä rahat
ja sanoi että te on tilattava Samoin
Holmat Isaae Ja Vi!enln Frank mie
lellään tilauksestaan suorittivat tinat
eikä Rannan Kassakaan ollut edellisiä
huonompi Lalssa Ja Varen!sa en
huomannut erikoisempaa kerrottavaa
Siirryin sitten Intolaan Jossa oli
päättynyt Joltakin tilauksia Jotki
kalkii uudistettiin Yövyin O Heinon
luona ja lauun parhaat kiitokset
i Heinolle hänen kohteliaisuudestaan
t Ja vieraan7araliuudestaan Heino on
lyksl Karjala-hurputukre- n uhri ja en
hän lehtemme tilaaja
Aamulla Jätin atapää-Intoia- n ja an-karass- a
sateeu-- a painelin ylälntolaan
ollen läplmärkänä kun aavoin Leh-toselle
johonka oli Jäätävä yöksi koh-teliain
hfCUJaln kehoituksesta Aa-mul- la
aloin matkani Kämlin Joka on
todellinen Stalinin vasallimaa Kaval
in myöskin Forbes-kunnast-a josta
saapastelin Sunthlneen jossa on yh-tenäisyyden
pohjalla oleva 1'ort Art-hurissa
olevan osuuskaupan haaralii-k- e
Kaupanhoitajana siellä näyttää
olevan käytöstapoja omaava henkilö
(nopeaa ja kohtelias) mutta hänen
muista kyvyl:tään en tiedä
Kun Sjnshlne oli nähty painuin
Mokomaan jossa ensimmäisenä sil-miini
pisti te kun Arvii OUäM jo itse
ajeli autoa sama mies joka viime
talvena menetti näkönsä Kertovat
ettet täydellinen näkö ole palautunut
Kauhaselle poikkesin ensiksi tilausta
uudistamaan- - Sen jälkeen lähdin ky-lää
kiertelemään Useat kjlälätset
lupasivat pitää kiinni Vapaa Sanalta
Jotkut olivat tutustuneet lehteen naa
puriensa kautta Ja pitivät siitä niin et
tä halusivat saada sen Itselleenkin
Kun olin kylässä tehnyt tarpeellisen
kierroksen niin palasin yöksi Kau
haselle Rowaan Rowassa on rautatien
korjaustöiden johtajana M Wuorela
Joka myöskin on lehtemme tilaaja
Hän kehoittl työssäänkln olevia ti
laamaan Vapaa Sanan lehden Joka
oikoo toisten lehtien valheita mutta
kauppaa el tällä kertaa syntynyt
Jatketaan taas toisten
Kulkuri Kössi
Wanup Ont
Niin enhan taasen päästy yhdestä
vitsauksesta tänä kesänä nlm haapa
madoista mutta kyllähän kerkesivät-kl- n
koluU metsät puhUiksl Soivatpa
marjaln varretkin niin ettei ole pal-jon
toivoa mustikoistakaan Joista on
ollut sievoiset tulot edellisinä vuosina
uudisasukkaille
Niin kun yhdestä vitsauksesta
päästiin niin toinen on vielä Jäljfllä
Joka on ollut vitsauksena useita o-s- la Tämä en tuberkuloosi Johon sal-rastJne- ita
on lähetetty sairaaloihin
Ja onpa ttahtun:t paljon kuoleman-kintapauksi- a
näin pienen perukan o-sa- lle Toifta kuukautta takaperin
kuoli viimeksi Hjalmar Suotalo Joka
sjlrastl jonkun alkaa Sudburyn sairaa-lassa
KuJlojtni mukaan hän halusi
kotiaan kuolemaan Ja pääsikin vaan
ei hän kauankaan elänyt Hän oli saa-nut
tautinsa alulle ollessaan S-iomes--
sa vankileirillä mutta kuitenkin oli
voinut kotihoidon avulla elää näinkin
kauan Hän myöskin ehti laitaa Itsel-leen
sievän kodin homesteadilleen
muttei ehtinyt tilnä kauankaan asua
Vtinaajalta Jäi leski ja kaksi poikaa
Siis kepeät mullat vainajan haudalle!
Farmari
sytyn Greenin ammattijärjestön liit- -
jäsxnekai Amerikan ammattijärjestö tymisen kautta internatlonalen Jäsen-c- n
näihin saakka pysytellyt Interna- - määrä lisääntyy n 35 miljoonalla
tienaten ulkopuolella Puolpvrvarillis- - Joten Internatlonalen jäsenmäärä vuo
hcnkls-n-ä Järjestönä e on pitänyt den lopussa on noin 20 nlljoonaa
lLtcmationaJea lilaksi luokkataistelu- - Siis tasolla jossa se oli maailman
henkisenä ja sosialistisena mutta ai sodan jälkeisenä nousukautena y
ka on vienyt senkin ajattelua vasem 1919
malle Ja nyt e vihdoinkin m ottanut I Pienempää voiman lisää on odotet-ratkaiseva- n
asktleen Ja liittynyt In- - tavissa myöskin maailman muitta
tern&tionaleen Amerikassa on toinen kolkilta Irlannin ammattijärjestö on
kln ammattijärjestö Lewisin johta- - jo tehnyt periaatteellisen päätöksen
ma mutta internatlonalen päätös oli littymisestä internatlonaleen ja sa-se- n
luontoinen ettei se mlllä£n ta maalaisen päätöksen odotetaan li-voin
vaikuta Amerikan ammattijär- - hlaikoina tekevän Uuden Seelannin
jestöjen keskinäisiin riitoihin ja Vun Australian ja Japanin ammattljärjes- -
vK K ~ iV4" VAMaan ivtft ltAin iMMidnkliHrtJlMMIlMil I
Yhdysvaltain ammattiyhdistys
väki
tuvri yhteenliittymisen kautta ennen sä: koko maailman
pitkää kokonaisuudessaan myös liittämistä yhteiseen
Internatlonalen JäsentrJL Nyt hyväk tööa
IAWIAY JULY IX ~ UUAKTAIHA HtlHAK 1 F
I
JMak' J WW bIbbbbbbbb ' ': ''jU-m- M ä bbbbbbbbbbbbbSbbvBbP" Jjm - VB tBIBt''-pppppppppppHpjpppBisBaTiPjppippppppppH - bbbbbbbbbbbbbbbbbbbbT i_ 9 pppppppMa BbbbbbbbbbbbTLbbbbbbbbbbbbbbbMbbbbbbbbbbbL' 'Lbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbv" aBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBal
bbbbbvF
saTVaar ' aa-2'-"BBaafcBBTaTaTa-
TaTaTaBTaBl'' U rSsBBaaaaaaaaaaaBW aTaTaTJ saaai
BTaTalr sf Vf% ' Fl '-
-t' ä€BBaaaEBBTaaaaUaiflafl
iHra! $r ''VsiHiK3iJsL'4
' aaaaKAaaaaam'- - BsaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaB
BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBm BBBBbV aaSBafaBBBBBBVBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBr BBBBBBBBBBBBBBBBbI
aaaaaaaaaHiQPBKVl BBaH saaaaaaaaaaaaaHaasfsaH
liaaaaaaaaaaaaaaaaaaaam ' 'aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaai
'saaaaaaaaaalaaaaaaaaaaaH? saaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaV
LaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaawV Laaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaal
saaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaBa bbbbbbbbbbbbbbH
PjPjPjPjPjPjPjBy-k- V 'YPJaBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBfl
'__ j ' ' " - '
Kuivuus ja ruoti ajavat farmareita lännellä itään
Elmer Dufton 21-vuot- ias saskatchewanila!nen farmarinpolka saapui
Ontarioon perheeensä etujoukkona kun ruoste heinäsirkat ja kuivuus
saattoivat olosuhteet heidän preerialla sijaitsevalla farmillaan vastus-mattomak- si
Djfton työskentelee nyt maatyöläisenä Thornialen lähellä
clevalla farmilla ja tn hän kuullut perheen toisten 'ä?enten aloittaneen
matkansa yhtyäkseen häneen
Pakinajuttuja
Paiujuttuja
Askettäin saapuneissa Suomen kh-dis- sä
kerrotaan muutamasta jutusta
Jjväskylätsä jossa kantajana on eräs
sosialidemokraattinen
ja Ja vastaajana eräs
listi Kansanedustaja syyttää tapua-lalskanstht- ia
väkivallan teosta kes-kellä
luojan kirkasta päivää ja kes-kellä
kaupunsinkatua sekä herjauk-sesta
ja vielä muistakin rikoksista
Kalkki tämä johtui siltä kan iikkoo-älllls- t!
oli pillastunut nähtyään sosia-listin
päällä punaiseen vivahtavan rai-dan
Oikeudessa iikooällUU ktrskil
tekoaan ja teki siitä suurenkin Isän-maalaise- n
urotyön eikä al-or-
-ut katua
tekoaan
E] cikein uskoisi että paldanväri
saattaa nostattaa sellainen kiihkon
aikaihmisen päähän että alapa s nyt
keskellä katua räyhätä ja yrittää rii-sua
toista alasti Ja nämä riisujat
sitten vielä ovat nuka olevinaan sitä
Suomen kermaa sitä ainesta joka
pitää maan pjstyssä Ja ryssiltä tur-vassa
Sucmesa on muuallakin tapihtunut
näitä paltajuttuja mutta Jyväskylän
lava Js taitaa olla ainoa josta on men-ty
korkeaan oikeuteen saakka kysy-mään
että saakos sitä paitaa pääl-länsä
kantaa On kylläkin erät Ori-mattilan
kaupanhoitaja tehnyt kan-telun
poliisia vastaan sisäministerille
siitä kun hän oli eräillä juhlilla esiin-tynyt
tunnetun porvarillisen paitateh
taan valmistamassa paidassa väril
tään raskeanpunalnen ja juopuneet
ilkooällUtlt olivat alkaneet häntä ah-distella
Poliisikin oli sekaantunut
juttuun muttei hän ollut tiennyt sen
väriä Ja oli kysellyt että onkos se
punainen
Kun poikanappalat olivat todenneet
sen olevan punaisen niin vll po'ilslkäs
kenyt kaupanhoitajaa poistumaan
juhlilta Poliisi el siis tuntenut Vire-jä
Eiköhän ClUl parasta järjestää
maalaispoliiseille värioppitanteja
niin että tietäisivät e roinaa oikean
marxllaipunalsen kalkista lonekirjoitusnauhoja Nii- -
pakareista
Lapualalifascistit nähtävästikin ha-luaisivat
pitää "paitak-Jittuurl- n' itsel-lään
Käytyämme Joitakin vuosia
titten vanhassamaassa oli lapaalais-Itakultuu- ri
korkeimmillaan
Helsingin katuja oikein viUsi
mustia ruskeiU Ja josjonkinlaUia
paitoja ja eriväristen kantajat muljot-lita- t
pahalla silmällä toisiaan Ja
kaikki nämä paitaherrat olivat malto-suisl- a
poikasia Alvan UhtM vikisten-kl- n
naurattaa pikien vakavantärkeä
Ilme ole- -
suariakin isänmaan pelastajia
ma samana suomt-matkall- a Itämänkin klrlnlttad Inf i Itiin
~ uj — v— vju uUUHl„ulUHllir i Mltit aklln amoIf
elää siis voimakasta nousukautta ja itien johdosta Olimme Kuopiossa
lähenee hyvää vauhtia päämääräin- - """ i nähtyämme
on
i
iKkuiuim msiapanjusiea iriiiuau harjoittelevan kadan
w-j-- — c!rnn taica pihalla
cim emme voineet pitää leukojamme
TiteflMsiä paloja
Suolalle on keksitty enemmän kuin
1500 eri käyttöä
Erään Jäahdytysekspertin mukaen
parhain juomaveden lämpö on noin
50 astetta Fahrenheitia
Eräs eteläafrikkalainen kemisti on
huomannut erään jamssijuuren su-kuun
kuuluvan kasvin lehtien etsat-tavan
40 kertaa enemmän rautaa
kuin spinaatin
Viimeisen vuosikymmenen aikana
on valmistettu enemmän kuin kolme
biljoonaa tornia tavallista terästä ja
valurautaa
X-r- ay museo en perustettu Lenne-pii- n
Preussissa missä X-ra- y n kek-sijä
U'illiam RCntgea syntyi
Vaikkakin useat sienilajit ovat syö-täviä
niin ainoastaan yhtä lajia kas-vatetaan
kaupallisesti suuremmassa
mittakaavassa
Hopi-'ntiaani- en keskuudessa naineet
naiset omistavat talon ja sen kalus-ton
kun taas heidän miehensä omis-tavat
persoonalliset tavaransa ja an-sionsa
Italialaiset ilmoittavat että tupa-kansiemen- en
öljystä voidaan poistaa
jsen haju ja öljyä voidaan käyttää
saippuouvn seicoiteuuna toisiin
Maamadollla on kupu ruokansa
musertamiseen
Tieteellinen tosiapa että elävällä
sotulla on ydin keksittiin yli sata
vuotta sitten
Miljoonassa vuodessa
000000000 tekunttia
on 31536
Kykyään valmistetaan aluminium- -
marjasjp- - värisiäkin
Kul-kiessa
ta käytetään tummalle paperille
Lontoon parlamenttitalon kuuluisa
kello Big Ben oli viime vuoden al-ke- na viiUnä päivänä -- äärissä viisi
sekunttia
hommistaan Kalkestl Joku viereisessä
pöydässä olija ten kuuii Ja vei siitä
ranan mutsapaldojlle koska sisään
tulla tuoksaht puolikymmentä miestä
Joilla oli tarkoitus meitä tukistaa
Mahtoivat ajatella etevänsä' 0nneV1 Mttui u' Joakosta
patlavä--
uaui sTonpuo:een rauntUnut naa--
jj purin poika Joka vanhan tuttavuuden
jccaosu peiasu najikarnme
ETtöhdn oiisl parasta että porvaril-list- t
paitatehuat laskjsirat liikkeelle
ainoastaan llatikenävlä fascirtipalto-j- a ja Jättäisivät marxilalspunalsten
paitojen valmitumisen marsilaisille
Alaskri klvihiiUkerrcstuaa ai:i kicnl vtaa alolxme leukallia heidän tävät 19 tUJ terxia
MkmiM
Suomalaitta luruJuhlM tteutöto
&udburysa nnnnntaiaa helnäk St P
silloin oM JB Ducharroen hantaus- -
kap Uin kokocntunat huoneiston Ja
käytävien uymntn jouit nuu"
Waldemar Saarlko-ve- n hauujaisjun-laa- n
Saarikorpi oli taanut sumansa
heinäkuun 21 p:cä jäiden Collefe-kadull- a
autobussln alle Surujjhlaa
karpelista sjmolnkiln haudallakin
Jchtl rasteri A 1 Heinonen
Saarlkcrpl o'i ammatiltaan rarturi
työskennellen tlsarensa 'Mrs Elsa
Gianb ckln omistamassa kauneus-w- t
nsrt rllllkkeessä 428 Ant- -
Kerp St Hän oli aika!'emmln aiunut
' nitr To: :n'oa Jossa hän urheilija-n- a
s-a- vtti pian suuren ystäväpiirin
Uamolniuln täälläkin SukulaUten ja
tutt?len seppe!eldn lisäkö olivat
ex Meitä lähettäneet v- - ja u-seur- at
Tcr:ntcsta Ja SJdbury vainajaa
äivät turemaan äiti sisar Ja veli
Suomessa ja tisar Elsa (Mrs Gran-Dac- k)
tää!lä sekä mcrMan
Viisi suomalaista
kuoli
Atm juna ajoi auton päälle
lähellä Sudburyä
SUDBURY helnäk 27 p — Viisi
hrnktlttä at surmansa tiistaina kun
Äault Ste Mariesta tuleva CPRrn
Juna ajoi auton päälle Loaj Lake Roa
dln Ja Copper Cliff Roadin rlsteyk
sessä jossa viimemainittu tie kulkee
samansuuntaisesti rautatien kanssa
Kuolleet ovat: John A Lampila 34
hänen vaimonsa Lempi Lampila edel
listen 7'vuotlas tyttö Taimi Lampila
John Tuuri 4S Ja edellisen 5-vuo- tlas
olka Ollva Tuuri Mrs John Tuuri
Joka oli myöskin matkustajana autos
sa hyppäsi pcis autosta juuri ennen
kun juna törmäsi autoon
Joukko oli palaamassa sauna- - Ja
uimamatkalti Lonc Lakelta Autoa
ajot laultavast! John Lampila Onnet
tcmuus tapahtui Juuri kaupunginrajan
ulkcpaoletla Auto oli melkein Jo sl
vuuttanut Junan kun Juna kosketti
takapyörään ja lennätti sitten autoa
90 jalkaa poikki tien Lampilan oli
pakosta pysäytettävä autonsa Copper
Cllffin tiellä olleen suuren liikenteen
vuoksi ja katsellen liikennettä edes-sään
el hän nähtävästi huomannut
tulevaa junaa ja oli Lampilan auto
pysäytetty takapyörän ollessa raiteil-la
Auto oli melkein uusi ja meni se
onnettomuudessa aivan mäsäksi
imnns OnL
"Mennyttä dkaa muistelen niin
mielelläni vielä niin moni armas
tähtönen minulle viittaa siellä! —
sanoi aikoinaan Runeberg muistelles-saan
runoissaan heimomme tilstela-Je- n
vaiheita — rikkaine mleskohtalsl-n- e
luonteenkuvauGc lneen
Suomalaisten kunniakkaasta osuu-desta
Pohjols-Ontario- n kulta-aluee- n
histotian luomisessa olisi löjtynyt
paljcnkin kiitollista ainehistoa pitem-piin
kirjoituksiin Tämän yhteydessä
teemme vain muutamia plkapiirtoja
aikalaisen reunamuistutuksina toi-voen
saavamme niihin tehdä lisäyksiä
vähän tuonnempana Suomalaisten
piirtämä loistava lehti pysyväiseen
ajantietoon tuolta 25-vuotisatalpal-eel-
ta
el saa Jäädä täydelliseen unhoituk-sen
yöhön Nuo vuodet loivat erään-laisen
käännekohdan koko Canadan
Dcminloninkln historiassa!
"The Book of Tlmmins and the
Porcuplne"-Jatkalsu- n (jonka tulisi
löytää paikkansa jokaisen kulta-at
aeen suomalaisen pienessäkin kir-jastossa
— lastenlapsillemme Jätet-tyn- ä
perintönä!) — tulisi antaa jo
paljon ajatuksenaihetta "syntyjä sy-viä
'harrastavalle Väinön heimon lap-selle
Tässäkin eräs helmi siitä kirjas-ta
Kuvaillessaan ranskalaisen soturin
Ja löytöretkeilijän Sleur D'lbervillen
matkaa Ottawa-Joe- n laaksosta Hudson
lähte sn — lähes kaktl Ja puoli vuo-tisla- a
sitten valloittamaan englan-tilaisten
omistamaa Hadsona Bay
Companyin linnoitusta Moose tsland
(saaressa) lähellä James Baylahtea
sanoo historioitsija m m seuraavasti:
"Jospa Sieur Dlbervllle oli! pysäh-- )
tynyt alllakseen hänen maantietee-seen
talpumaksla omanneen aseenkan-tajansa
silmäillä näitä saaria ehkäpä
hän cl olisi pitänyt niinkään suurta
kiirettä saapua Moose Factoryyn sil
tä sivuutti aivan läheltä Nlrht Hawk
Järvessä erään saaren jossa kaksi
sAicmMaifta kullanelstlä (prospeo
tora) näki kultasuonia satakahdeksan
kymmentä vuotta mvöhemmäUä! —
Ehkäpä se olisi ollut ranskalaisen
mielestä ajantuhlaatta koska tarvit
tiin kahdennenkymmenennen vuosiss
aan tltd-t:- ä kultakaivosten ttkeml- -
22il- -i
Sivupaloja
koM VANHA JCfaj
3m5 uj"audSaOnvuhoudoemmnijoaivitsailojuaTua Upmreti!
"' S U"- - 'Hioin ttnt—ijJM
nuoria muistaakseen s f oikeaa pahetta' " fi
TtfeallCltct yliPWirt
k-- A i ncnsxin pysyi herti"I "tl hellii n-ti' tu—tl! "" iuontettj ne civai tuinkaan u
päinsä ympärille kylmli
tn _ "f a nui avitivit iki
asKien sisaan sääskiä
Newarkisa N'J ttal i
tapaus Tommy Linden nJaätn uu" "otl 'vacpitUtiU
kannuin muna cuonolia t&i
sattuipa siihen tulemaan nät A
in Tucker Joka hetkeä tJ
puuma Katseitaaan
_
uhkesi
maan Ja sanoi "Minäpä ti
uu iiva euei auto laide Hr- - leuia ei ole autjn avaka
vilkasl svvltchboardCle Ja aloi i loimaan taskujaan Avaliuii
kaan lövtynyt Ja Tcmrny päitä j se on Jäänyt kctlin Pohisi vj
Kustaan avalnkimpun ja kthcH
mya koettamaan Avain soptju
tori Iäksi käyntiin Tomav :
poliisiin ihmeissään ja lyifs
mistä hän oli avulmen saaxat
vuorostaan vasusi etti auto tl
nen Arvattavasti Tomay sia
maksi
a i (
Hammasliakärit antvit
pelko aiheuttaa rämmit
Toiset taasen tanovat trJ i
mastautl peloittaa Siis kaMu
"ilvtnitsä" kun pelko litat
hammastautia ja hamm
pelkoa ja pelko Mutta
aysyl hammatläiiklrilti
Louis xiv julisti kerran: vJ
valtio" Hitler on mennyt pidei
Julistamalla että hän en setii
että kirkko Seuraava heppu kai i
Julistamaan että hän on vaiti!
ko sekä jumala Katsokaas tfj
hlttjy ja Ihmiset ajan kansu
Muuan koiranleuka thdttttu
tl kun kerran on äitien-- Ja I
päivät niin pitäisi peruttasi
kln vanhojenpiikojen jt vaM
poikitn päivät KukittttaiuM
lein avioliiton siunjukiitu
torniksi Jääneiden vanhtjtnH
jen Ja vanhejenpoikitn hirtti
loivettaisiin neidin viittani
sitluillcen ikuista rauhaa
Tliastot kertovat että tois
miljoona fhmltä maailmassa i
nauttia kansainliiton ter
dosta Mainittu liitto nraiÄ
rastaa muiden toimiensa öitä]
vevrienholdcn opetusta MitU'
pa te kykeneekin Jossitln
ehkäisemään luonnontautie
mää kuolemaa niin se niysii
lenkin olevan aivan kikeneii-- 1
katsomaan Ihmisten toisti I
taan tuntemaa murhasi maa
a
is_ bi! fihitf niin s4i
mitetään nujakaktl murti jJ
h n ktlmaa niin tiitl ffuK"
jo silloin sota
Nerrotaan että ranskilai-'- "
tlötaltoon kuuluu Huw '
kastiketta XäyttM 'llli ? '
kalaiset otUtvat jhi '
mään uusia kastikkeiu ksa
maan hallituksiaankin
—Antti sinähän et lued'
kMHn lAksvtäsi! Mitä telXieOl
Jasu tulee joka kulket U
takana kaiket päivät:
—Poliisi
nit tiliisa!"JotB
_ wiij Vaivaa f! me nyi e "- - — „ :_ r4'-- i rmttiP-J- 1 raan api uu" "— —
Ulos silloin:"
"Reiästä"
aeen sillä alueella"
t+vsvfin palkkion
I_ 1TIOtäi0 J
i„airihltorialJw
lettuna kiintopisteet
ricn kulu-aluee- n srtT
turfr-ia- ? — Vastaaksett
-- Kn vt-vmv- kseen
olM
! sn r-anad-sn
t111 „ vnan JW
1 Kalevan kansaa J'f
dan -- Pohjolassa piStyi'
mnn Tarina"
jClJL K_ uitenkin ni_-- t
aarteet Ja nlicea ' rti
JoltUjaa enemmia "''
täkin "Sammon Tai-t-tilst- ä
toiste!
Utk'