Vapaa Sana, February 19, 1938

              IS — 193S_
Ljnyöhemmln mutta pojupa ha
Ie- -
justa itselleen lovena ja a- -
skcmaan mäkeä minun Vei- -
ensin sinä sltte minä Vai
sinä kun mäessä hyplttää?
j minä pelkään yksin mutta
Ut minun sylissäni en pel- -
lärelle
sopivat että Katri Istui
„u Olal syliin sillä se oli
„ nimi
e Hvat laskeneet mäkeä
kerran huomasi Katri
en aika Jo lähteä kotiin- -
! sanoikin sen pikku ys-ik- a
huusi vielä kauaksi
je toisen kerrankin'"
vetovoima sillä s i Joku
V n Katri sai vapaaajan lähti
I sm-- e -- ai Mintun " iiauB- -
un r -- kl loppui mereen el ollut
133 J neTosei mi auiui uairu- -
K uukeä Uski
KUU c --ukoillaan hn tuli oikein
Utl uväksl Olaville Ja Olavi
loi unelle kuinka isä oli ollut
ckone?si3 matkalla — Hän oli
kkkU uomannut kun suuri lintu
oi c liassaan Jotain pakettia
[un lentokone laski maahan Ja isä
ilsl ikkunan niin lintu pisti pake- -
jikkunasta sisälle isän polvelle Ja
isä aukaisi paketin niin minä
siinä paketissa alun pienenä
raca
Kaunis eatu kerrottj lapselle —
kalainen on ollut äiti Uitella
k on voinut Jättää sen yksin isälle
Lii Katri
tta poju käsitti sen väärin sillä
kj-si-: 'Oliksi olet niin hiljaa
sinä olisi ottanut minua Joa Un-iisi
minut tuonut sinulle?
Olislmpa tietenkin
Niin mutta sitten minulla el
Isää Kyllä näin on parempi —
olekin
Tietysti näin on hyvä!
En viitsinyt kysyä rouvaltani
Katri kenen tto lapsi oli
htenä päivänä niin lapsen
lajan
tulivat vastaani Jo kaukaa po- -
iiusl: - En minä tanaan tule
Imaan mäkeä minä menen isän
a Lii el tmaan
irin piti mennä ohitse mutta:
Hokaa anteeksi vaikka keskeytän
ani sanoi pojun mukana oleva
Isinles
itri pysähtyi kJn naulattuna päi
ten Tuossa hänen edessään sei- -
ml-- s Jonka luona hänen aja--
nsa olivat ahkarolneet monta
oa Ja Jonka pojjn kansaa hän
lonet iltapäivät laskenut mäkeä
[Nimeni on OHI Raunio Poikani
on puhunut teistä niin paljon
olemme niinkuin vanhat tutut
totta sanoi hän hämillään ole- -
Katrille
EOlislko Teillä alkaa kävellä het--
kanssamme voisimme ähän
kstella keskenämme Jatkoi hän
vatrl el osannut hämmästyksel- -
mitään puhua Ensin pyydän
oletteko Katri koska poikani
aina Katri-tädist- ä
lOlen - olen Katri Vainio Ja
►n tässä lähellä siksi olen tä
it utelu poikanne
Jnko teillä kiirettä? Pistäytyi-- !
pkeminin erään potilaan luona
ehtisitte kävellä hetkisen Ola- -'
anssa mentäisi sitten meille
Iiäkahrille
Cl minulla in Itään kiirettä ole
onko te oikein sopivaa?
)a onhan toki! Tottahan tutta- -
oi kahville kutsua mitä pahaa
on ganoi hän nauraen
o Jos siten ajattelemme on
Ia tami UtaDälvä alkaa sillä
[perjantaisin aina vapaan ilta-- 1
päivin
— Minä siis poikkean seuraavassa
kadunkulmassa mutta en vlhr mon- -
ta minuuttia Saavutan teidät kyllä
pian joten voitte hiljaa kävellä ta-kats- in päin
Kun pojun Isä oli mennyt kysyi
Katri heti pojulta miksi ei äiti tullut
kävelemään ~ El minulla ole äitiä Isä vaan Ja
Tilda täti Ja Mari Joka keittää ruo-kaa
~ Taas sama selitys suloinen
mutta piinallinen —
He kulkivat hiljaa eteenpäin pojun
puhellessa Katrin valtlollen rulet-tien
Takaapäin kuului kiirehtii iä aske-leita
Ja ennen kun ne tuskin ennät-tivät
kohdalle Viliini Uninen Sänl- -
— Jokos se poju taas kertoo satuaan
Ja kuinkahan monennen kerran? —
Johon Katrin naurahdus vain oli vas-tauksena
Pian päästiin Raunion kotiin Van-hempi
naishenkilö tuli aukaisemaan
nrM
— Tässä tuon nyt Katri-tädi- n
Olavi on meille koko kevään puhu- -
nut ja tässä on Tilda-tät- l minua
siskoni Josta tietysti Olavi ou teille
kertonut
— No mutta hyvänen aika! Koin
Katri-tät- i on Olavin näköinen sopisi
oikein tädiksi tai aikkapa äidiksi
sanoi Raunion sisko
— Niin muustakin tuntui vaikka
en sanonut mitään ajatteli Raunio
itsekseen mutta ääneensä hän sanot:
— Aina Tllda-sisk- o löytää kalkissa
yhdennäköisyyttä
— Empäa sinussa Ja Olavissa ote
vielä löytänyt
— Jospa sitten löydät kun Ola Ia
parta kasvaa
— Ettäkö olette molemmat yhtJ
mustaleukaisla?
Aika kului nopeasti Raunio pyysi
anteeksi että hänen pitää mennä
hänet kutsuttiin taas jonkun potilaan
luokse
— Oletteko lääkäri?
— Kyllä unohdin kai mainita siitä
Toit on vaan että tulette usein mail
le el sentään potilaana mutta tut-tavana
ja ystävänä
Katri sanoi että hän myöskin läh-tee
kotia jolloin Raunio lupasi viedä
hänet autossa mennessään
Katri sanoi että hSn kyllä käve-lee
sen lyhyen matkan sillä hän oli
sanonut asuvansa lähellä vaikka hän
todellisuudessa asui melko kauutani
Mutta kun jokin pojussa kiinnostutti
häntä niin hän vapaa-alkotnaa- n oh-jasi
askedeensa aina kohti KoJluku
tua
— Tulkaa vaan minä menen siitä
ohitse missä te asutte voitte jäädä
portilla pois minä jatkan matkaani
Tarkka-ampujankadull- e rouva Riutan
luo
— Rouva Riutan luo Tarkkaampu-Jankat- u
4?
— Niin Juuri
— Hän on minuu emäntäni palre- -
Ien siellä taikka narrasin teille et-tä
asun lähellä Mikä hänen on?
Mennään pian hänen luokseen! I
— Hän soitti että voi hyvin huo- -'
nosti ja että hän on yksin Nyt me
lähdemme heti
Montaakaan sanaa el vaihdettu
matkalla Kumpikin oli niin omiin
aajtuksilnsa vaipuneena 'Vasta o-ve- lla
Katri sanoi: — Kuinka te oli-sitte
pääsyt Ilman minua sisälle?
— Routa Riutta sanoi että hän Jät-tää
o' en auki lukosta
Kun mentiin sisälle oli rouva tie-dottomana
lAäkärl sanoi lähettäjän-sä
sairaanhoitajattaren sillä rouva
oli saanut lievemmän halvauskon-taukse- n
itse lupasi vielä myöhem-min
illalla käydä katsomassa
että
olisi
tuon älkää
niin
kun
mitäs nyt
pitää
sillä meidän sanoi
Iköhan saataisi aivan valmis sinäkin
sukulainen sinullakaan Ile eikä Hm mies- -
ole niin tarvitsethan me
olla sinä tahdot ottaa Jos stnä niin minä
siitä itse kysyi
En tiedä Kun minulla ole kotia niin voin minä teitx
sakin kun ole sen Ja olla
kun vaan kulkea ruuanapua pyytämässä"
kun sinä aljoit lähtea teki kai sinun mielesi taas
ollut kun eilen niin
sain niin pyydetty
a%miaistakln talosta vartoalsin"
vanha pmintä
Jäi Häctstä oli paikkakunnan nvrkktoies Ky- -
'-ka--
slmuilstakin katselemaan minkälainen urno
'aan Joka kauhunteon yrittäjät sai pistetyksi
arkkiveisuna auona emännän
'ta oli niin oli silli
vielä raskaammat
F-- ftat jota pikkutilan tuloista
rnenrin cli inminen Kuto
'ilku -- eura&an kesn
LAUANTAINA HELMUC 1f P — SAT„ FEBRUARY li SIVU
VHl HsssssssssssssssssK
VjsHH
Kuumia ruokia klivcsttliiiil'e
Eriis rouva klr'olttaa:
Mieheni kaivostyöläinen Hän
työskentelee maan alla kun häu
tuUe maan päälle klo Illalla Illal-liselle
niin tuntee tän vilui-seksi
varsinkin nyt kylmien Umojen
aikana Tämän takia olen käyttänyt
ahkerasti thennos pulloja viime
aikoina olen hänet mat-kaan
työhönsä lämpimin Kun
hän työhön klo lilalla niin
hänellä mukana thermopullossa
hyvää kuumaa
muhennosta Kun hän klo
tulee maanpinnalle '"lun-chille- " niin
tuo kuuma ruoka hänelle silloin
erittäin tervetullutta
Valmistan jonkinlaista sop-paa
joka Pieni poikamme
kolmen vuoden ikäinen Hän leikkii
kylmemplnäkin päivinä Jos
hän tulee kylmää tuntien
niin kaadan hänelle kupillisen kuu-ma- a
thermoapullosu tai kat-tilasta
se sattuu olemaan
päällä pian poika lämminnyt ja
talmls menemään ulos leik-kimään
Ja että tbermospullo
käytännöllinen lasten
puollpältäateriaa varten On sääli
että monet äidit lastensa kul-jettaa
pelkästään
varten
talvlkuJkauslen
sopan väJtiämättömästl
tarvitse olla valmistettu lihasta
Maustan usein herne- - tai kasvlssopan
pekonin nahkalla Se antaa sopalle
mitä maukkalmman maun Ja sianli-han
luita Jotka antavat mitä hienoim-man
maun kasvtasopille kuin myös-kin
ym sopille oldaan os-taa
lihakaupoista muutamilla senteil-lä
Vanhat täkit
Jos teillä käsillä vanhoja täkke-jä
niin älkää heittäkö niitä pois hyö-dyttöminä
sillä niistä tehdä
jona lahjaesinettäkin kuten esim
patalappuja Istuimien päällysteitä
jne Nuo esineet päällystettävä
sopivalla kari uspalasella Ja
sairasti monta viikkoa
Joka päivä kävi hänen luo-naan
toisinaan kahdestikin ja aina
oli Katrille kahdenkeskeistä
pjhuttavaa
Eräänä sunnuntaina hän kysyi tu-lisiko
ilman toimeen
jonkun aikaa hän toisi sitten
takaisin ennen nukkumaan menoa
Kun routa lupasi että Katri saa men-nä
oli tohtorin silmissä kun aurinko
olisi tullut kirkkaammaksi
Yks kaks hän oli luona
nosti kuin höyhenen Ja pyö-räytti
ympäri
Nyt Katri ter- -
n
itta kuulinhan minä teidän äänenne Ja se o! kuin ms- - kangaskaupalle menee
kkelm ääni poika on Suojelusenkelin" J Itkunsa koki toimittaa
s
n I mies
et
emäntä
f el minä
tl tarvitse
n- -
annoitte
sijalla en i
erittäin
lääkäri
Ihmisyyttä itseni Ja
h ! kthtlit"
r
vipuun
-- - - n
-
a reatenen Ja ei su- -
Emäntä
-
7
1 i — I '
on
6
on
on
on
—
—
on
on
kou-luun
kyl-mien
Hyvän el
on
on
Ja
— te
Johdatti
suunkaan
mennyt
kertoo
meille
Ta loushuomioita
puolrpälväatertaansa
voidaan niihin ommella Jonkinlaisia
kukkia lehtiä terhoja ym koris-teiksi
I Kattilan pohjien säästäminen
I Jos kattilanne patanne tai pannun-- !
ne täytyy panna suorastaan
päälle niin rasvatkaa sen pohjaa ul
koapäin pienellä laardipalasella tai
millä käsillä olevalla rasvalla tahan-sa
Huomaatte jälkeenpäin miten
m ilta pois esineestä
käyttämällä yksinkertaisesti vettä
talppuaa
Ruslnapllrakka
kiehuvaa tettä slemenettö-nle- n
ruslnaln päälle joita on puoli-teistä
kupillista Anna siksi
kunnes se on jäähtynyt
pois ja se Sekoita sitten rusi-noihin
kupillista sokeria
i teelusikallista 2 ruoka-lusikallista
Jauhoja
seos pilrakkalautaselle jo
valmiiksi asetettu pllraicankuori
päälle vielä sitruunasta
saatJ mehu hieman hienonnettua alt-munankuo-rta
sekä vesi joka Jäi sii-vilöidessä
senjälkeen vielä
sinne tänne päälle voipalasta
voita kaikkiaan puolitoista
Päällystä sitten pllra-kankuorel- la
kuumassa
(450 ast F) enslmllset mi-nuuttia
Alenna lämpö 35 as-teeseen
ja paistamista siksi
kunnes kuori on kauniin —
paras on rusinapilrakkaan
käyttää australialaisia siemenettä-ml- ä
rusinoita niitä tain on saa-tavissa
Pyyklnpesuohje
Jos silitysrautanne mustut-taa
vaatteita koettakaa
pjhdlstaa se parafilnlpalasel-l- a
joka on kääritty kankaan
ITämä puhdistaa pohjan
myöskin se
tärkätyille Hlllopurkelsta
parafiiniä käyttää
tähän tarkoitukseen mutta tietysti
ennen käyttämistä on se pestävä
Tehtainaan! Hän Joka kysyy
teitä rouva sanoi että saat-te
illan vapaata Sairaanhoita-jatar
tulee toimeen niin
kauan minä tuon teklät altte ko-tia
Tulen mielelläni
en ole nähnyt kuutten
viikkoon
Kun perille oli oJu
vuoteessa mutta Katri meni pojun
luoneeseen otti pojun syliinsä
hyväili häntä kun omaa lastaan Ja
poju oli onnellinen — el j
hyväillä keinutella kun
mies oli Jo helmoissa I
muullakin tavalla koetettavan surmata olen tiellään varten saanut tumman kudotuksi ja kun
sä en ollut" I puolasi ulin oli härellek'n lupa pääsee emännän matkassa markki- -
äiti noille kun emäntä
kenjt Ja minä Juoksin niin paljon kuin pääsin" selst-- 1 Seppä apulaistaan Toi kuin markkinoilta ne pltkävarsl- -
ia taappaat mitkä oli luvannut Mataminsa Kanrsa tuli sitten käymäkn Oka- -
takaa olla Ja koskaan siltä puhuko" varoitti ttnän- - rin uudessa kodissa Kangasta emäntä silloinkin kutoi Syliksi matami
htäkää toki mielessänne että enkeli on puhutellut sillä te on e-mänt-ään
syöksyi että emäntä cli Istuimeltaan lattiaan kaatua Aa- -
Jonka neensä Itki ja seasta
sisään
päitä
varsin
kauan
menin kohta
vanha
häntä
lasti on ollut niin" päätteli nyt vaalea emäntäkin i "Aina te Jumala omiaan chjaa' Tuota pelkääkin se tuli pelastajaksi
tta me tehdään tuon kanssa?"' Kysyi vanha enuaitti Oli se Ja kuin omaa lastani pidin Vierelläni olisin makuuttanut
sellaisen tl li
jsKOi jo aamulla puolelle mutta me pidimme tuli Oil olsl minulle määrätty että poika lahettait Jon
pappa että kun meillä ep ole poikaa ollenkaan
tuosta poika mutta kun olet
Ja niin
täällä miestä Ja
ilman jos hänet tahdo
poika sanoo?" vaalea
et auttaa
pitempi kylU koetan kai- -
pur-- s
M jo aamulla niin
sitä mutta te Ulalla
Ja hyvällä ajattelin että liikaa
selitti Oskari
siis taloou tullut
asunnoista tultiin
M on nuo
levitl
iäntä palkata työväkeä
Oskarista työt oikein
veivät rahaa olisi saanut
kuitenkin
k-- a nyytavJrsi ja ?„ark- -
ja
11
Itsensä
ja
varustanut
ruu'in
lähtee
soppaa tai
11 lilalla
päivä
ulkona
sisään
soppaa
jos hellan
ja
uudelleen
luulen
ruokia
aikana
herne- -
jollakin
Rouva ja
rouva Katria
Katrin
yhfäkklä
Katrin
hänet
tulette Olavia
liekin
helposti lähtee
Kaada
seisoa
säästä
hienoa
suolaa
sitten
johon
Si-rolta
yhdestä
Sirolta
käyt-täen
palsta uu-nissa
sitten
jatka
Kalkista
Jos
tahtoo
puhtaita niin
pienellä
hyvin kiiltoa
vaatteille
otettua
KJutta
tämän
kyllä yksin
kyllä
sillä pojua
päästiin
tarvinnit
pieni unen
kur heldn valtalsen Oskari k-iam- ia
Juuri
kaipasi toikin
pojan meillä
pelastuk- -
kun lahjan meille antoi hn mikä siiloni
lähteä toiselle metsän kuin
poikaa
talossa sinäkin
matka
hyvää
nukkua
tdnrn
kuJtnaa
sallivat
kylmiä
toldaan
Kaada
kinolta
kuullut
paljon
Herra minulle
Ulalla
saamme
nekin Monta kertaa olin jo avata huutaa puikaa takaisin mut
oli kuin henki olisi pitänyt kädestäni kiinni että en saanut ovea auki
paha oli kun en tietänyt minne se poika joutunut VolU unisranl
kin näin pojan ja se oli suureaa hädässä vähältä oli en yöllä y
lähtenyt hakemaan Aamulla varhain Jo ruokin siat Ja sitten pantin lähtea )
katselemaan Kuin oma poika oli tuo ihan! Näin sitten kuin vallesmanni
ja vanklenkuletUiJa noita hylkyjä kulettl ja uin kuulla c--U Oskari oli n
kiinni toimittanut niin oikein polvilleni piti panna Herraa
kiittää kun hän ne asiat niin oikein "
vesi
antaa
niin
olla
että
"AU nyt viitsi niin jumaliseksi tulla yhtäkkiä" huomautti hänen avio- -
Duo!lsona "Etkö pelkää että syrnlksl tulee kun niin Jumalan päähän
I valehtelet Muistanhan minä ja Taavettikin muistaa kun neljäntenä pai- -
vänä markkinoilta palasimme että poikaa kyeytasäni tietänyt mitään
mihin poika oli joutunut ja Jouluun asti korvani soivat siitä tillikasta jonka
annoit kun pojalle olin saappaat ostanut Ihmisten nauruksi sellaisella
P-ijaJ- la Sitä ti ole maailmalla opetettu" ' ylist)kelU saat minut
ihmeellisestä
pakko
tl
kuumaa
hänellä
I
Ja
Siivilöi
ja
on
ruo-kalusikallista
ja
10
ruskeaa
silitysraudan
Ja
voidaan
ja
Ja
—
Jo
Ja
ja
Ja
ovenkin ja
ta ja
oli
Ja
ja
et
Kaikkihan tietävät mil'n inä poikaa
Olisi matami rrJlellääu antanut seja!' ehkä selkäsaunankin mutta ti
nyt Jumalisuuden puukasa kehdannutkaan sitä tehdä Ilmankin palvelu-styttö
rukkinsa takana arvelutta vastl biirkautttll Itkua el se ollut vaan
pikemmin päinvastoin ja matami huomasi kylln M-ivaa- n että liian pitkälle
oli mennyt
"Tässä olisi sepän khMllil! palkkasaappaat ' e'ttl seppä "On kai sinulU
tässäkin talossa saarnalta Ja muitakin jalkineita mutta niitä sppä lupaa
ren se myös täyttää Miten te etsi että jos gini ulisit nl maanantaina
taas apulaiseksi Pahalla rrak'a:- - i nyt palkkasi a muorikin sait
taai pu Jen Ja vedm kantajan''
Tohtori katseli avonaisesta ovesta
naiya Kun tumma ja taa ien paa ou-- j
vat niin lähellä toisiaan Ja molem-milla
olivat huulet niin ounellisessa
hymyssä j
— Kerrotteko minulle saman a- -
dun kun Olavikin — lentokoneesta
[—linnusta — tienesti pojasta Ja po-jan
isästä mutta minne Jätitte äi-din
— routanne?
Kerion teille sadun m itta se
satu on tosi Ku ole sitä kertonut
muille kun siskolleni sillä sitä el us-kottaisi
mutta nyt kerron sen teille
1 ehdolla että olemme slnät se tuntuu
läheisemmältä
i Oltu Oulu jm lääkärinä kolme vuot
ta sitten Eräänä pätkän minut kut-sutun
erääseen perheeseen Jossa
palvelijatar oli kovasti sairaana Kun
pääsin sinne oli siellä jo sairaanho-itajatar
lapsi poika syntyi aivan
heti minun tavattuani Kalkki olisi
mennyt hytin ellei tytöllä olisi ollut
umpisuolessa vlnaa mutta tämä johti
leikkaussaliin josta hän el enää hen-gissä
päässyt takaisin Ennen nuku-tustaan
sanoi hän minulle: "Tohtori
Jos en herää pldättehän huolen po-justani
— kenenkään rl tarvitse tie-tää
ttä poju on minun — eikö ulin?
— Nukkukaa vaan rauhassa poju
on niluun niin kauan kun te paranet-te
sanoin lohduttaakeeul ja raubolt-taaksen- i
häntä
— Kiito! oli viimeinen miu jon-ka
hän sanoi ja tyytyväinen hymy
huulillaan hän alistui leikkaukseen
Joka hänelle oli niin kohtalokas
Olin luvannut pitää pojun niin
kauan kuu äiti paranee ruutu en
silloin ollJt aivon vakavissani
Seuraavana yönä valtoin Ja taiste-lin
Itseni kanssa melkein aamuun — --
mikä pakko minun on pitää niin
kevyesti annettua lupausta — enhän
sanonut että pidän pojan omanaui
Jos te kuolette — sanoin niin kauan
kun te paranette — Sama aski eri
sanat — tyttöhän oli sanonut: Jos
en herää — Hän siis oli ajatellut
kuolemaansa ja uskonut lapsensa mi-nulle
Miksi Juuri minulle? Eikö hä-nellä
ollut omaisia — intä lapsen
Isä — kuka Ja missä oli hän? Mitä
sanookaan morsiameni jos pidän po-Jn- n?
Onko hän valmis Ulemaan lap-sen
äidiksi? — £1 minä tiedän sen
sillä hän on sanonut monasti kuinka
lastenmielisiä lapset ovat hänelle
Entä sitten jos hänellä joskus tu-lisi
olemaan oma lapsi? Voinko siis
pitää pojan? En! Sillä enhän oman
onneni menetyksen vuoksi voi sitä
tehdä — Mutta tyttö hän oli luotta-nut
minuun — onnellisesti hymyil-len
hän otl ottanut nukutuslääkkeen
Ja viimeinen sana — Kiitos — oli
minulle lupaukseni vuoksi Pettäi-sinkö
kuolevalle antamani lupauksen?
— El sitä en tee vaan minä pidän
pojan omanani sillä uhallakin min-kä
morsiameni tulee tekemään —
Tähän tapaan ajattelin mutta kun
olin tehnyt horjumattoman päätökse-ni
tuli mideenl ystävät Ja tuttavat
mitä mahdollisesti he sanovat
Kerron heille- - koko Jutun — Mah-dotonta
— tyttöhän oli pyytänyt et-tei
kenellekään sanottaisi että hä-nellä
on lapsi Seurasi ujbI valkeam-pi
taistelu mutta minä en tinkinyt
tahdoin pitää lupaukseni Ja pidin sen
Morsiameni ei halunnut kuulla se-litystäni
hän lähetti sormuksen wis
Ja niin olin minä yksin — Kerroin
asian siskolleni Joka oli leski ja hoi-ti
talouttani
— Onko lapsi sinun?
— El ole!
— Tiedätkös mitä ihmiset sanovat
jos lapsi tuodaan taloon?
— Pelkään tietäväni mutta en väil-tä
siltä kunhan sinä ymmärrät minua
ja otat lapsen hoitoosi Mutta muille
ei tarvitse selittää Ja kertoa m Iti si-nulle
olen uskonut Ja niin tuotiin
larsi taloon kahden tikoin vanhana
Siitä asti on siskoni hoitanut häntä
mutta nyt olen Jo kauan ajatellut
että kysyn Katri sinulta tulisitko si-nä
hoitamaan Olavia Ja minua sillä
me miehet tttr itsemme hoitajan van-hempanakin
mutta sitten sinun pitää
kantaa hoitajan merkkinä vasem-man
käden nimettömässä sileää sor-musta
— Sano Katri tahdotko tulla
minun vaimokseni ja Olaville äidik-si
sillä me molemmat rakastamme
sinua?
— Tainion sillä minäkin olen ra
kastanut telta molempia heti ensi nä
kimulia Mutta kerro tarkemmin sil-tä
tytöstä!
— Odota niin haen hänen valoku-vansa
— Tässä hän on! Mutta mikä
sluun tuli?
— Minä tunnen hänet! lläu oli re-ilulle
hyvin rakas sillä hän oli nluoi
siskoni!
— Mnun slskoi! Mutta leiliähän
on rrl nimi hänen nimensä oli Bardi
(Mäkivainlo
— Miu olikin ja minun nimeni ou
myöskin vaikka käytän vaan nimeä
Vainio 'Mutta katso Itse minulla on
sama kuva Mutta mistä sinä olet
saanut tämän kuvan?
— Se annettiin tytön palveluspai-kasta
kun ryysin katsomaan Josko
tytöu kutien joukossa tilisi Jotain ku-vaa
Jonka haluaisin säästää lapselle
— Sovimme muuten tytön palve-luspaikassa
että pldämmn asian o-ma- na
tietonamme Ja he olivat siihen
hyvin halukkaita sillä heillä oli kolme
alkuista poikaa ja jälkeenpäin olen
monasti ajatellut että Isä mahdolli-sesti
olisi löydettävissä siltä taholta
Jos etsimään alettaisiin
— Mutta kuinka kuolintodistukses-sa
sanottiin: kuoli umpisuolentuleh-duksesta
johtuvaan leikkauksien?
— Eihän se ollut väärin siihenhän
hän kuolikin — ja suullisessa testa-mentissa
hän antoi kalliimman omai-suutensa
minulle nimittäin poikan-sa
Että sinä ciltt lapsen täti el ole
osannut ajatellakicnan vaikka usein
olon kaavuJemiG yhtknnäkölsyyttä
ihmetellyt
— Sano Kutri huolitko vieläkin
meistä? Minun tarvitsee sanoa meis-tä
sillä meitä kun' on kaksi Näin sa-noen
kietoi hän kätensä Katrin var-talo
ympärille
— Kysytkin tuota tiedäthän sano-mattakin
että rakastan teitä molem-pia!
— Sano se vieli kerran sillä mini
en kuullut oikein olen kai unessa!
Ja Katrin piti sanoa se uudelleen
Jonka Jälkeen mc vedimme esiripun
kohtauksen eteen
Kun me jälleen katsomme näem-me
Tllda-tädl- n häärivän kahvlkuupel-lue- n
Pitihän sitä juhlia kun äiti oli
lillut kotiin niinkuin Olavi sanoi
Mutta Iksl sinä olit niin kauan pois
kun minulla oli tilin ik „ -- mu
luulin ettet minulla ollut äitiä?
— Katsos kentl niin kauan ennen-ku- n
minä sain tietää minnepäln se
lintu lensi Joka vei minun pojuni Ja
kun minä vihdoin pääsin siihen kau-punkiin
oli poJunl kasvanut niin
suureksi että en heti tuntenut
— Minäpä tunsin heti sanoi Tll-d- a
täti että tuosta sitä tulee äiti
koska on niin yhdennäkolnen
— No niiksi el Tilda-tät- l heti ky-syny- t?
— Hl se ovi isän piti kysyä mut-ta
Isällä el ollut ennen alkaa
Katrista tuntui kalkki kun unelta
Hänkin oli odotettu Ja rakastettu
Kyllä kohtalon tiet ovat vältin
Tilatkaa
Vapaa Sana
"Mitäs sinä viekoittelemaan toisen vikä itRellesI"' kirahti matami
"Etkös fenkln Jumalaton tiedä mitä käskyissä Kanotaan että el saa houku-tella
toisen väkeä pois palkaltaan Et slnU nyt apulaisU kaipaakaan Kt
n" työt tilin suuiia ole että siinä vierasta miestä tarvittaisiin Ja Joudanha1
minäkin paljetta painamaan Jos niin kiirettä tulee Kikan emäntä poikaa
läskisikään enää kuu on s- - kerran saanut" Matami tl tietänyt mitä olist
puhunut sillä rlin hätäännyksiin tuli että jos ]oika uudelleen tulisikin se-pän
apulaiseksi
"Kyllä O-k- ar on nyt kolona ei hän minnekään tästä jouda kun on nuo
kankaatkin kesken Ja markkinoiksi pitVsi v&linUtua" toimitteli rnintä
Oli kuin olisi taakka pudjnnut matamin hartioilta Nythän puhe paäsl
luistamaan keveyempiä latuja Pääsi kehumaan Ja kiittelemään kankaita Ja
tatkoin varoi siitä lähtien puhetta poikaan tai sepän apulaisten kääntä
mästä toivoen että se toisiltakin unhoittuisi
Isontalon renki Ruben oli muuttanutt V&hääutalooti rengiksi Uinet oli
Isontalon iän luovuttanut ensin apulaiseksi mutia kun huomattiin ettA
miestä talossa aina tarvittiin niin oli siirtänyt miehen kokonaan Vähin
tabn palkkalaiseksi Oskari ja Kuten olivat niinkuin veljekset Kuten
oasi pojan toveriksi asettua ja kaikissa suhteissa cpatl polkasta ja
sillä sai Oskarin kiintymyksen Itseensä
Rubenilla oli sisko kaukana "Viipurin takana" kuten hän sanoi ja joskus
pyhäsln kirjoitteli uin kirjettä alskrlleen 0kan seisoi ääressä ja kyseli
aina miten se kirjoitettu sana luetaan Ja painot tarkasti mieleensä Kerran
lummtytti hän Rubenia sillä että ll hiilellä laudanpa
kään kirjoittanut sanat 'Rakas Silsa" Niillä sanoilla oli Rubenin pyhänä
kirjotitama kirje alkanut Oskari oli valokuvannut mustcorua kirjainten kou
kerot ja nyt pannut mustalla valkean päälle samat sarat Eipä ollut un
hoittanut alkukirjainten korreoita koukeroltakaan Jotta Rubn oli kornls-tuksek- nl
koukeitanut
"Totu vie!" huudahti Ruben "Tuosta pojatA tulee kirjoittaja ennen
pitkää ' Emäntäkin tuli katsomaan ja niinpä paätettili itta Ruben kirjoit-taa
Oskarille krjoilusakkoset ja opettaa vähän kirjoitustakin Ostettiin
Oskarille paperia ja kynä ja kun O kari otas! lukea run alkoi sanojen
paperille pano vähitellen tujumaan
Markkina-aik- a lähestyi K'sapiUa varten kudotut kankaat otl saatava
markkinoille Lauhkcakäj toksinen Limukka pantiin kärryin et tm
kaurasäkkl ja hMnaverkko köytettiin taakse ja niin M ta lähdettiin errunU
ja Oskiri k-rsakaup- alle markka 'ie jatkuu
!