Vapaa Sana, April 01, 1939

              Itf-J!- ?L
VUOKRANMAKSU ENGLANNIN KUNINKAALLE
LAUANTAINA
¥ ' i jösSP 'W fBS&Baaannni'jlBK S 3 iv' 4 iSiBBaaaar ianaa "le--
n l vPSBHK Lanai § r vjn wvvT Ma? -- y--
1 Sev ' aBaTan5ÄBBnnmaB?-%ls-'a- ' J lX sSI3
m Et # "aBaaaaaaaaaaanmariaHs&rt l S afvi
JSCTEazaaaaaafataaaaaaaaapaBaaaBaBaVF BmaaaBBaBE-- "i 888888% STV 7rBiB"BMaaamilaaBaaapY mj§3? ?BnaaaaaaVaunaaalanBM - ''7aBn8a8Ba8aBa8aBa8Ba8aSmBWr
I
an'"n vuokrasopimuksen mukaan Hudson Bay Ccmpany Joutuu antamaan Englannin kuninkaalle
' iLi rU—skc-l nurannäitä ia k—ak—it mutt la- ma 'avannahkaa kun Ena'annin kuninnat tul# — _ 9 _ _ — - -- - p- - 4- - V 2K JrrrJw t—
vie"1
Vu- - ''
in T ''
tiii i -
M rautu-ehfrs- l
M 5=
10 IB TiSa ii
laille ' w
ttHille se i
Hr! k
vala-asema- ! -- a
Itä
Canadaan toukokuussa tehtiin Englannin kuninkaan Kaare II aikani
tatvitse yrtlfcn maksaa ennenkuin Englannin kuningas tulee Canadaan itse noutamaan TUNISIA
ERÄS SUURPOLITIIKAN NYKYISISTÄ
POLTTOPISTEISTÄ
i -- i Mussolini sanoi l
im vuoden maansa
Välimeri Välimeren
n'i paatoksellisen sa- -
citkevtyi to-ielltsu- u-
Välimeri Italialle"
i me en herruudesta- -
i - äskettäin mel- -
]ul'staaialla: "Eng- -
uerl vain mutta
iama "
M ss sai vakaannutet- -
hu
jo
sen
t- -lä
inl
Italiassa heräsi- -
kiljunasi imperialistiset unelmat
ftai]"' :1sf a Italian mahtlase- -
etelissä han halusi muodostaa
fcsimper iin Ki ätkä nuo suun- -
ESkit jäänee' vain saroiksi Musso-5Tryhty- )
roittamaan propaean- -
jValimerfn maissa ja muuaiiaiun
hto"n laac-rusalkelle- n Ja fascis- -
larvjksl
fan HU!e- - paasi va'taan Saksassa
Mus 'rt liittoutumaan
Wssaan Ja silloin hän huoraasi
an f kz" Ensimmäinen tavoite
Elvssinii Se oli uhkarohkea jri-- M
Ere "l olisi voinut sulkea
j kanava italian sotalalvotlta R) f?h: c sitä tehnyt kun
EM&aiQ:tt' t jaräämli pakotteita- -
el saafj 'steMtetuksl onnistui
fmjs Het' s ' jlkeen svttyi Kspan- -
kansa] Ms:-j?- a Ja Mussolini ai- -
(kilisti a s' a kapinallisia laske)
siten Italia saavuttaa
aa Psrantosfa mikä on
s ikka Välimeren her---s- a
an sota näyttää hil-an
Franco-Mussolini- n
"kslmalnittu heti ve-- '
tavoitteensa: Kans-assa
olevan Tunisian
i me~en rannikolla
Italian siirtomaan
- a Alee-ia- n välissä
1'alla esittänyt toi-Koskev- an
vaatimu-- n
saamisen DJibou- -
"imaan Eritrean sa-Jok- a
on samalla
f ' tnaralkka
ivilttelee Tunisiaa?
1 i yksinkertainen:
ahtSasemaansa Väli- -
-- 'ntaakseen Impenu--
'ti melkoisen rlkkal- -
a loista olisi suur- -
eoliisutKlelle ar- -
- 'Ihsuudelie Siellä
" ii $00 Italiahis- -
astl voitaisiin sl
omankin — Italian
asvu kun on noin
vusnlnj muokan-- !
' Tunisiassa har---a
a koettaan hei-Kaalstuml- sta
V
' ' saada Ranskan
-- eriltä Uvalilta
- Tunisian italia-"- i
srnt nellle asu-kas
sillyttää Jtan
!'" ita'talalsten
- " jatkettiin v:-- J
'"ivoin MlsUi
' iialaiuutta H
--t-sa
Jauaaisea
-- rikkaista
-- i raahoif
Mussolini heltl — Ja samlla mutta
Välimeren mu''amett'laisla — Julis
tautumalla pari vuotta sitten Islamin
uojelijaksl Italia on lisäksi Wlme
uosina paranlanut lilkenneyhteyk-slää- n
Vällme-e- n rannoille Ja myi
Tunisiaan: Italiasta on sinne mm
kaksi ientolinaa
Viime marrasuun 30 pnä Italia veti
Julkisesti es'in Tunisian kysymyksen
Silloin pidetyissä parlamentin istun-noissa
vaadittiin Tun'siaa Italialle Ja
samanaikaisesti toimeenpantiin sa-mansisältöisiä
mielenosoituksia sekä
Italiassa että Tunisiassa
Miten on Ranska vastinnut näihin
vaatimuksiin
Viime vuosina on Ranska edistä-nyt
monella tavoin Tunisian maanvil-jelystä
Ja teollisuutta sekä asuttanut
maata ranskalaisilla siirtolaisilla si-ten
vahvistaen siellä asemaansa Ja
Italian esiintymisen Johlosta teki
Ranskan pääministeri Daladler kuu-kausi
sitten matkan Tunisiaan lujlt- -
nnl-asA- n Amni-nlA- n il mun a1 v I lrtT r- - ajan alussa
q
m9
jaKamarissa h rattain pitämissään
puheissa Italian vaatimukset sanoi-vat
että Englanti tukee Ranskaa täs-sä
asiassa
on hieman tarkastel-la
tätä Pohjola-Afrika- n osaa Josta on
tullut suurpolitiikan polttopiste
losta saattaa tulla — Fspanlan kysy-myksen
siirryttyä syrjäin — suurpoli-tiikan
klehumaplste
Tunisiaa ra toit taa Itnnessä Alerla
etelässä Saha-- a kaakossa
Italian Libia pohiolsessa la Idässä
H uo ka us
puol
lk-jo- n
mvöslein sinne työläisten luvat
tuun Karjalaan
syntyneet kasvaneet tassa maassa
Elämä tuntunut olevan hyvää tääl-lä
mutta siellä oli lupauksien mu-kaan
tarjolla kalkkia hy-vä
aina vain paranee mitä
toisin
asiat Nyt on meistä veljeksistä
suurten vaimojen sieltä pääs-syt
pois kaksi viruu
vankilassa viidentoista vuoden tuo-mio
Tietääksemme et
hän ole tehnyt mttän rikosta mutta
suurin "rikos- - hänellä on on
pois sieltä vapaaseen
Canadaan on Mnn
valmennetto el kanin hann
tänne telaan korviinne
HUHTIK 1 P — SATURDAY APRIL 1 =
JäV yyEiwllK?teSy$
ov
Vu:kras:plnus
tie
ha- -
Ja
Välimeri Sen p'n'a-al- a on 1M13U
km 1a maasto vaihtelevaa Ran-nikko
on Jyrkäl törmää Jonka edus-talla
on kalliosaaria Sisämaassa or
uorlstoja scolajänlä hedelmällisiä
laakso'a Ja tasankoja etelässä hlek-kadyTilmal- ta
Ilmasto on lauhkeata
annlkolla mutta sisämaassa hieman
viileämpää
Tunisiassa on asukkaita Z 1 miljoo-naa
josta 21 milj alkuasukkaita:
arablalalstuneita berherihetmoja Vaes
töstä on juutalaisia r1('00 ranskalai-sia
S1500 itillalalsla 910-- 5
valkoihoisia Italialaisia on
muuttanut Tunisiaan Jo IsOO-luvu- n en-si
puoliskolta lähtien ranskalaisia on
sinne tullut mjöhempini aUoina
Vanhalla ajalla Tunisia kuului
Karthagoon lUomaan valta-kuntaan
Jolloin se oli korkealla kult-tuuritasolla
fi''0-- l urulla arabialaiset
hävittivät maan Ja sen Jälkeen se oli
Turkin siirtomaana berbertlälsten
ruhtinassukujen hallinnassa Uuden
a=— )a —c'-'-"-- " Tunisia oli menrosromaa
siteitä Usäksi Daladler Ja ulkominls- - „totaou ni ryös- - terl Bonnet tor'ulvat Jyrkästi edusta- - ÖJa3ll9eeni v_ roglous Matin
Ja
Ehkäpä syyti
Ja
Algerian Ja
simme
isänmaahan Oltmme
ei
työläisille
siellä
hartioillaan
mikä
kaipaus piistä
ää-nensä
valitukensa
Ja
Ja Jälkeen Ja
vottellvat Ranska Ja Italia kunnes
Ranika sen
1SS1 Italian tunnustaessa llansxan
suojeluherruuden v 1S95 Tämän
keen Italiasta Tunisiaan run-saasti
sirtolalsia maassa tar-vittiin
eurooppala'sta työväestöä V
1921 Ranska rupesi vaikeuttamaan ita-lialaisten
maahanmuuttoa varaten sen
sijaan omille siirtolaisilleen erikois-oikeuksia
o!I seurauksena että
tuhansittain Italiasta muuttaneita siir-tyi
Ranskan alamaisiksi ia niin
Karja
estä
I an
Meitä oli kolme veljesti Jotka vaatteitakaan päälli eikä Ja liti
ja
Ja elämä
p-rt- stä
kolmas
Mutta
hyvin
loput
Tästä
neita: jotakin säkkiä mfta ovat löy-täneet
saavat kietoa
Muistatteko astuessanne taäl-- H
ruokapöydän aareen
heillä on siellä joskus vain
leipää joka on haranta jotta suolla
poltta ja jota saa vedellä
aka joutuu M"tu huuhdella alas? Huomaamme suo
oli
siellä
muita
sitten
malaisista lehdistä että he
kaikkien muiden maiden
'ittnla Mutta viekäähän käsi sydä-melle
ja niitäkin kurjia Jot-ka
tänäpäivänä van-klla-helvet-i- sa
Olette valmiita sanomaan että he
ovat vastavallankumouksellisia mut-ta
eiköhän asiassa sentään toinia-kin
puoli Onhan sieltä jo niin raool
talot takaisin ja samat sanat
Kuinka monta tuhatta b!ta rtnin- - kurjuuita ja kärsimyksistä että
kaan siellä vankiMreilH' OMte-- 1 olehan enää otsaa väittää etu
tulleet koskaan ajetdle! te iel-i- t h olisi ol!t halukkaita tere-otk- a
sinne olitte enelfMnatata kehoit- - m"in siellä työtä Uikka että fa
BeaenUa kuinka tivat ort vain seikkailijoita Olbl
eta
Tunisian ranskalaistuminen on Jatku-nut
hyvää vauht i näihin päiviin asti
Faieiiakeinon3 tuossa at1kalaise-- a
monarkiassa Jonka päämiehen ar
cnimena on beL m maanvtley
Ku'maii:es a:kf'a pintaaiasta on 'leia Taa tilja latoina o a-i- i
a ia kara mutta lifaki m
a viin - hedelmä- - Ja o4jpuuis
su Maar etclarsasaa on suu-- 1
1
ja aroseuduit saaOi
ckasta halfa-hei- n ä Vuort-- t --
sät tuonavat puuta h korakii K
I anluiioa haroi:aau rnro '
I 'iuu on riime Ikolaa nuoi -
asti odiatvnyt — kiitos 1
I tcsrattilouhota seka sinkki :
k —
a rauuraalmikait oksien
mattoteorl uudella oa tasat'm n
n amoin monipuolll! kasi':
Kuten Jo aikataemin on tim
"n Tunisia Ranskaa uojeluksfn 1
n jonka tolelliien 1 la on mnskalalnen kenra: n -- 1
'eatfl Hnen vah-islakae- na ti m
taan kaikiPe ja aettiksi'U- - -- m
nenkutn ne tulerat voimaan Kenriili
residentti on mys ministerin 'ilo-ton
puheenjohta ja armeijan li
i5a!l'ko Hänen hallintopaikka iu
n Ttinis Hhella mrn runnikk 1 slalteva :)W asukkaan k up 1 ' K
n pevusti at folnik'allei ja inc
uctta e Kr Ja $"Mvvu1la se Tn
ilslan paäkanpun lkl Sen la!nst iij
oi at Karthagon rauni-- t ja
k au 'm n -- issa on mm muhamettilainen
'opisto Ja monia mu' ti rjv llai-ok- s a
sekä kymmenittäin moskeiioja jmdi-- u
minar eteistä on vuosisatoja
"I a i'tia iti Allah Mhamm'(i rasul
Allah" (yksi on Jumala Ja Muliam-t- l
on hänen profeettansa!
Kuten edelPolevUt ha'apli'Tnksis
ta havaitaan on Tunisia tavoittele
nilsen arvoinen maa On asia erik
onko Italialla siihen mitään oi
keutt larslnkin kun sieltä Ranska
on edistänyt sekä henkista ai-heellista
kulttuuria monin tavoin Ja
kun siellä asuu ranskalaisia yhtä pal-lon
kuin Italialaisiakin Mutta n) kyi-sinhän
el oikeudenmukaisuus maail-massa
paljon merkitsekään — oikeus
on sillä jolla on voima ja valta
Minkälaiset ovat sitten suurvaltain
voimasuhteet Välimerellä? Jos tätä
katsellaan linnoitusten puitteissa niin
havaitaan että Englannilla on Väli-meren
rannikolla kaikkiaan kuusi tu-kikohtaa
neljä (mm IM
sertassa Tunisian rannikolla) Ja Ita-lialta
yhdeksän Espanjan sisällisso-dan
aikana on Iinaksi Saksa linnoitta-nut
Gibraltarin etelärannalla olevan
Ceutan joka toidaan katsoa saksalais-italialaisek- si
tukikohdaksi
Mutta Välimeren tienoilla on viime
aikoina nostanut päätään uusi mahti
jonka voimasta Ja mahdollisuuksista
ei vielä voida sanoa mitään Arabia-laiset
ovat lietsoneet keskuuteensa
kiihkoisan kansallisuuspyrkimyksen
loka tahtoo koota kaikki arabialaiset
sellaiseksi suureksi Islamin valtakun-naksi
kuin noilla seuduilla ennen
olemassa Arabialaisten nykyisten
pyrkimysten päämääränä on kansain--
lopetetuksi sen maasta MI-- 1 nen yhteys Itsenäisyys taistelu eu- -
rooppatatsta Imperialismia
lopullisesti valloitti r I Nämä tavoitteet on hyväksytty myös
Jäl
muutti
koska
—
ruumiinsa ver-hoksi
notkuvan et-tä
mustaa
haalealla
pitemmälle —
muistavat
vankileireillä
aatekaa
kituvat Venäjän
ole
ketonut
I
— luulisi
ko
oli- -
karasta
Mljel-ksi- ä
j- -
rik1
Tr- -
11
tnonatkla
laHe
tili
kuuluisan
I
lulistefu
sr-e- n
että
Ranskalla
oli
vastaan
Tunisian alkuasukkaiden
ra joitta kuten sanottu
keskuudes
sa prosent--
tia on islaminuskoilla
Luultavasti aivan lähitulevaisuus
osoittaa mikä on Tunisiin kohtalo
ja loutuuko s suurvaltain nykyisen
kamppailun "vetokapulaksl " - t"lL
Tilatkaa
Vapaa Sana
' on niin unhoitettu sinne Karjalan
metsiin Ja soille sekä vanklleireihln
Kerrotaan Suomen vankiloista Ja vaa-ditaan
AutlkPbta vapauteen mutta et
'muisteta niitä tuhansia kansalaisia
jotka viruvat Stalinin vankila-helve- -
feissa Olette valmilra sanomaan että
te ovat syyllisiä Mutta Joka alella
n ollut niin tuntee olot Ja elämän
pa emmin kuin te jotka Istutte täällä
sanomalehtien toimituksissa jotka et-te
olleet niin tyhmiä että olisitte itse
sinne menneet Khkäpä nyt Juuri Is- -
tulititte tekin siellä vankilassa vasta-vallankumouksellisina
Ktte tiedä sil-tä
kurjuudesta täällä kun istutte
ruokapöytään niin on varaa valita
mitä syo Mutta siellä annetaan pala
leipää kiteen ja sillä hyvä el ole va- -
raa valita Kn tahdo moittia Venäjää
siellä on saatu hyviäkin saavutuksia
mutta alella on r-iv-n-nut
palva pais-tamaan
vain yksille kuten mttHsaktn
diktaattori-maiss- a Sielläkin on rnvä
olla kun on Joku salkkoherra niin ei
voi moUtla elämiä Mutta jos täällä
ottaa kirveen ja tahna ja en-- e aaat- - ain niin saa kuttoakin vapaaatl aja-tella
(a kertoa tomerilleen ajatuksen-sa
eikä tanits aina pelat urkkijaa
takanaan: sekä oa aina vtbfia mokaa-kin
yot-JvaV- ai Toteta oa aMU Et
voi laa s a annaakaan vaataan ortrta
olo'a 'Koto tr4ut läbtainaan koMaa
iseiaasM h ovat alctlft? OIneko oi-- pa ai palrelM h-r- ie ett kalkla ra- - j lankiiaa ]ataaa asuvallanlia- - et valmiita aattamaaa häT uivno- - aeata-au- a raauaiaan rena atatca l' uaallWHrir mtttta aa a aaaakta i
mulstanu' etv a'i iftmla !- - a "fkd#n siirtyi aran minne na su'ma:aiha kaa arun-- t pahaa v
'--
1 a: yn a
iJF
—--
3
P=5r LORNE STREET — Ccpper Clift Road — ONTf
Cl i
S
IMCMU1
BaaaaaW3r4Br
LWr
POHJOISESTA
SIVU
Keski-Ontario- n
1 HILL -- CLARK -- FRANCIS LIMITED 1
SUDBURY
3llllllllllll3lllllilllil!£!!llll!lllin
SOITTAKAA
PUH 3760
taajaksenne Veightographllla punnittua
PUHDISTETTUA PÖLYTÖNTÄ
TAATUSTI TARKKA PAINO JA KOLIA
Empire Coal & Lumber Co Limited
1 FROOD RD — ELM ST Wf SUDBURY
STAR BOHLING W0RKS
SUOSITTELEE TUOTTEITAAN
252 RECENT STREET PHONE 948 SUDBURY ONT mm&M&MmmwMmmwMmmsm
W MATHESON COAL CO
KOLIA — KOKSIA
Aina varastossa Amerikkalaista KiiKlantilalsta Venäläistä sekl
Albeftan Pocahontas Koleja 1'ehmeää Ja kovaa kolia
Täsmällinen Palvrlut Puh 22
W Matheaon Coal Co — 177 Kathleen St Sudbury
tjjija B7mt aLa! a --' k V :
t Universal Garage
Vastapäätä t" I' R asemaa
PUH 2891
Kaikkea koneala t'tä-- Ja autoWr
jauksia Patteri Iata iksla ja
hitsausta
— Vähittäitmaksuehdst —
Elgin Parturin Liike
Veitsiä terotetaan Parranajovälineitä
myydään Tupakkaa makeisia peh-meitä
Juomia
E H LXNSl
112 Elgin St Sudbury Ont
(lUnnouMu vieressä)
Huom! Kelloliike
1 Durham St Puh 440
A HEISKANEN
Sudbury Ont
Dr R L DesRo!ilers
HAMMASLÄÄKÄRI
X-RA- Y Ja KAASUVALMNEET
ErikoUhuomlo hammniteolaltosaa
Puh Konttori 2757 Vastaanotto 9 6
Puh Kotiin 236
(Sjomalalnen pahelluksesa)
67 Elm St Z Nw Stvns Block
(Rersnf etterll rersäl
ka olivat silloin niin aulilta sinne vie
mään Ja houkuttelemaan kauniilla
puheilla Olette Itse vastatallanku
moukselllsla mutta olette kllr-est}- J _
pyrkimässä siltä uskosta pois Ja ulos j
kun näette että demokratia on v-- ia
'
tällä osalla maapalloa paljon parem- - I
pl — Vuosi vuodelta on tullut ote- - j
tuksi takkakel-it- a Joten ollaan alina
kohta mistä on lähdetty Asiassa el ]
siis ole tapahtunut mitään muutosta
vaikka ääntä on ollut Samoin on Ve
tiäjalla siellä on allrrvttr tsaarin val-lasta
Stalinin valtaan: aamat vanki-lat
samat karkoltuspaikat ovat käyn-nissä
ja ehkä tällä kertaa täyslrul-s-mmä- t
kuin koskaan ennen Jos
Ienln olisi elänyt niin hän varmaan
kauhistuisi tämänpäiväistä vankila-kurjuutt- a
mikä siellä valitsee Ja hän
ehkä oJUI luonut Venäjä ti oikean
työn tasavallan jossa tyrannit olisl-a- t
joutuneet s H nää vaaten eikä ku-tea
HM työläiset
Kaooiua v(4ä kerran Huristamaan
nllU kanaa l Ma jotka viruvat lelli
' Vkffilrlta tfASn flriilutVMV
senaa Irit voi kaataa tänne koska o-v-at
tarkasti lullattuna Mutu heillä-kin
on avaan palkallaan vaikka aaa-atkl- n
sl-l- la kitua vaHla raltUaU to-rni
1 tarpeita Me ihralet olemme
kaikki rhlyvtaaiA alia emme aatat
belU taoakaU ja amkalttaf aa ♦
jaataa aattaa Utaattaa H tfola
auteavisaa (iMiivt
K
Pohjoisen Asukkaille
3
PohJols-ontarloUine- n yhtiö tarjoas
erikoispalvelustaan rakennustarve-varusteide- n
alalla lhjola- - Ja
asukkaille TulkaA tapaa-- n ui M I? M I'1'kcy Su'' -- :'
k-:':- '': n hu'! aa
KOLIA
PUHDASTA
ONT
—
m%
n
be
nVmB4ataMaBMaM
yaJatumjrf f VBTati4
PUHELIN 2000
öuomalaisla hymnejä ja lauluja
1'arrnipl palvelua Ilman auu-remp- aa
hintaa KäyttakU mel-dl- n
kappelia ei yiimJUU-äU- Ul
rnakaua
Sudbury Footvvear
Ainoa tuomalalnm Jalklntllika
Sudburyssa
E LATVALA
21 Larch SU King Edward raken ♦♦♦♦♦ H KAUHANEN
RXXTXLINLIIKt
Teen kalkkia tröalaanl kuuluvaa
loiä
?38$ ANTWERP AVE SUDBURYi
J PUH 16WW ?
A NIEMI
VALOKUVAAMO
3 Elm 8t E — Sudbury
Valokuvausttotl haikeata
lajista
A Fournier Ltd
Peruatettu v 18V
VAKUUTUKSIA
SoomalaJnen TaJtuuttavaalajntea
palvelulfeaoauMT
Puhelimet
Konttoriin Jiv)
Kotiin 24JÄ
J H JOlH)LlS
II Klm St E fjudboiy
NYKYAIKAINEN
KONEPAJA
Rauta verstaa- - Autokarjaamo- - Ja
yMnen sHppi — Voimme rakeotaa
tai korjata mltähyvänsi puusta ji
raudasta
ARTHUR
(8
REYNAERT
SAMUEL ST — PUH 1473
PUH KOTIIN: 351 W
SUDBURY ONT
FINNISH PURITY
BAKERY
URHO RANTA
Puh 3770 382 Ante-- p St
Sulfcur Ont
JTfn!pHP
I
u
I I
h
i
IH
K
Ji
IM
''Ah