0101b |
Previous | 7 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
J7- -l!t LAUANT MAALISKUUN MP— SATURDAY MAMCH M MVUY toisistaan rotettalaa OH neeseen kivi rhtslsen k VT?" : toi!a päädystä Sitl M voi-- UODU peltorerljilti pila tav bi Ttalflltaot-vesi - iil—n —atn-T Bllrr 1 n yllarTieras tuli itse suu-- yiiitet iL Tällaista tiuinauo-hi- a el Hilloinkaan o111 uikonut L Mitin takaa löytävänsä Tu-L- a ilittL P3yt keskellä lattia Ja synsi kirjahyllyjä isania ia-- KcTiwon -- a suurta nykyaikaista eosta tutkistellen Teldia talojanne joutuu nam- - rksestä pökerryksiln niin ulkona i lisilli myönsi vieras tuessaan kädestä tervehtimään Ilä ninnLSsty Taikka mitä nä yllään mökissäni et slta paitsi auria ihmeitä näekään ta- - hll isäntä vieraansa Konteliai- - siä ktholttaen tätä istumaan ta- - leposohvan virkaa toimittavalle vlaudalle loikoilemaan roina pii LanckiTelyn jälkeen ehkä parem- - ESitUlSi Misti paättelette että olen plt- - nstkan kurellyt? tiedusteli Yrjö ifctaen Tuossa nyt ti suurta tietämistä Kti uomaan seu uiiumii ja ken hajustasi Hatustani ja hajustani? Yrjö ci ymmälleen haisteli vaatteitaan trkastell hattuansa Karikkeita Ja neulasia kalkenlal- - letkd cie Jäkäläkankaan tuntua nekonen hajuja Olet kulkenut netsissSst Tähän aikaan päivää- - kaskin muutoin olisit vieraakseni out Ne olivat tosiasioita Joita cinut kieltää Teillä on metsäelälmen vaisto! uralla olette sen noin herkäksi tt tanut? Haistamalla Haistamalla! Nyt laskette lelk- - Lasken sitäkin joskus mutta en kertaa Jos tahdot tietää niin kan minä senkin että olet käynyt Hotmailiani ja tunnustellut minun akaiTokslant Voit pesti kätesi jos haluat vaikka el kompos tiin myöhään syksyllä mitään allista bakteereja ole uurin vieressä telineellä oli pesu- - saippua ja pyyhlnlilna Vieras asteli lisääntyvällä mielenkiinnot- - pientä ilprlsteleväsllmilstä Isän-- ksä vilkaisi ohimennen bänen kä in olevaan kirjaankin Se oli 3SOFUN HISTORIA toinen osa katsahti pikku mieheen yhä kmistjneempänä ja jatkoi mat- - im pesutelineen luo Kun olet pessyt kätesi alin kat- - i kirjoja tai tee mitä tahansa Ml- - on tttsä luvun loppuun pari sl- - jotta en halua jättää kesken Tutkiskelkaa rauhassa oti tutki vieras katseli Sunnun-- lirin rauha vallitsi pienessä tupa- - kstossa johon yksinkertaisen lk- - in lävitse tunkeutui mieto metsän karetan haju Kirjat olivat enlm- - Iseen nidottuja siististi avattuja Meltyja tieto- - historia- - Ja kauno- - liisuus aakkosellisessa Järjestyk- - omilla hyllyillään Helposti nuo-et-ä kalkki kirjallisuus oli rall ien hankittua aikaisemmilta vuo- - viimeisiin uutuuksiin Muutamia tsla hän näkyi lueskellen useampaan kertaan Isäntä M lukunsa loppuun Ja sulki kirjan Nyt maistamme Paukkulan äijän itikanne runotta astamta odottamatta hän kiiruhti ktluusln luo ja kaiveli sieltä hau- - HU perunoita kukkupääkupllllsen Ikakontt is ansa han nouti voita "lasit a kirnupiimää kat Kyllä t-lo-ssa leipääkin on jos El tarvita leipää kun on näin M Pah' nasperunolta Kas ra'T Sinulla on terve maku Mytlin p „an voi 0n tuoretta ti nihtiä su r-ama-n kirnun tuo- - Perun&i harvinaisen puhtaita ahoilla Niitä hvvälli halulla Historiallisia Kertomuksia TORIN SUKU Kertomu Toisen Vuosituhannen Alkuajoilta Kirjoittanut Aapo Niska (Jatkoa) On Vaan miksi kyselet moisia? Luulet kai tuonelassa sitä tietoa tarvitsevasi Ei se ole välttämä-töntä tietää kuka sinne on lähet-tänyt tien avannut Parempi si-nulle mies että otat kirveesi tuosta Ja taistelet Se auttaa Tuo-nelassa enempi kuin mitkään tur- hat tiedot Nyt sai Stenkil Jo myös asiat muistissaan Järjestykseen Muistatko Outo Kuurinmaalla uimamatkalla Stenkil nimista Oöötan miestä Stenkil Rode ni-meltä Kun oli makot Jo kukku-rassa ilkeää kuurinrannikon sa-meaa vettä Ja rannalla ilkeät mie-het Ja takana aava meri Kun sltte yön turvissa venerauskalla pakenimme Nämä sanoi Stenkil niin nopeaan ettei Outo Joka oli vähän hidas ehtinyt keskyttää Luulen muistavani han sanoi Ja moiset seikkailut el lähde niin helposti pois mielestä Vaan miksi hiidessä sekoitat selvää asiaa Sa-noin Jo että joka toverini tappoi on varmasti kuoltava Ja se el muutu vaikka olisimme kiehuneet hlidenkattllassa rintarinnan Ja it-se Mana meidät kuiville noukki-nut Ota kirveesi ryhdy tappe-luun Minun on oltava pikapuo-liin Tavast kymessä Tor Alfenpo-ja- n luona Alä hukkaa aikaa suot-ta Kuoltava sinun on kuitenkin joskus Ja taistelussa se menee mukavammin Siis viimeisen ker-ran: Ota aseesi astu esiin 1 Vaan Stenkil Rade länsi gööta-lalne- n kuulu tappelija el ollut ol-lenkaan niitä miehiä tällä kerral-la että olisi ottanut haasteen mie maistellessaan tahtoi Yrjö tietää mi-tä laatua ne olivat Niiden maku Ja puhdas kuulakkuus olivat hänen mie-lestänsä harvinaista Paukkula nau-rahti — Laatu el perunan maussa mer-kitse niin paljoa kuin usein kuvitel-laan — Mikä sitten? — Jos maamies olet tai siksi aiot niin arvannet tuon Hän pisti koko-naisen perunan suuhunsa ja räpäytti leikillisesti silmäänsä — Tarkoitatteko ehkä että perunan maku riippuu maan laadusta ja vilje-lystavoista — Siltä pääasiassa Jos tahdot saa-da makeita ja ravlntopltolsia perunoi-ta niin hoida ja kasvata ne kuten tämän jalon maanhedelmän alkuperäi-nen luonto 'Vaatii Luuletko että ih-miset yleensä viljelevät perunaansa enempää kuin multakaan peltokasve-jansa tätä kalkkein tärkeintä seikkaa vaarin ottaen? — Eivät kai aina — Eivät juuri milloinkaan Tiedät-kö miten menettelee tavallinen peru-nanviljelijä useinpa sellainenkin maa-kunnan napa jolla on palkintopyttyjä Ja kunnlatlploomeja vleraskamarin hyllyt Ja selnätapeetlt kukkuroillaan? — En tiedä — Kuuntele sitten' Mutta ensin perunaa! Enemmän rasvaista kyyti-miest- ä perunan nokkaan! Pyorevä matkamies tarvitsee liukkaan kyyti-miehe- n Vieras teki kuten käskettiin ja isäntä piti hänelle esitelmän aiheesta miten perunaa el saanut viljellä Sii-nä kuuli ansaitun kunniansa huoli-maton maan muokkaaja kuin kylväjä ta adon korjaaja Siemenperunat Ja PUHELIN 7—7M1 lihyvin vastaan Nayttikö se ehkä liian epätasaiselta tai mistä Joh-tuikin Han el ottanut el kirvestä el keihästä kasille siinä muodos-sa etu olisi nilta aikonut asei naan kayttaa Ei sinne päinkään Hän heitti ne pois kasistaan ku-ten jos ne olisivat olleet jotain turhia leikkikaluja lapsille sekä lahti kaslojossa lähestymään Ou toa ja pikemmin huusi kuin Jos Tor elää elääkö vielä Tarro ja Hukka Ja nuori Palvlo vanhat tuttavani Saarelasta parlkolme- - kymmentä vuotta sitten? Niin yli kaksikymmentä vuotta silta on kun yksisssä Saarelaa asuimme (nyk Ahvenanmaa) Silloin oli Kalervo Suurhaukan poika ohjak sissa Kova kuin kallio ruumiil-taan Keihästään heilutteli kuin itse Thor meidän Jumalamme Voi armotonta alkaa! Olin silloin Tormar vllklnglen kanssa saalistamassa häpeä sa-noa mutta silloin vielä Tormar pääsi vielä Jokujen lalvaln kanssa pakoon jota onnea ei hänellä ol lut myöhemmin kuin Tor hänet saavutti Silloin varjele Thor oli miesten henget helpossa kun Ka lervo toimi Meitä kaatui kasot-tal- n Ei lukua ollut eikä kukaan [siltä välittänyt Kaaduin myös minä Jaln kentälle keihään haa-va rinnassani Syvä haava Vaan kun aloin virkoamaan konttasin taloon jossa kolmikko jotka mai-nitsin sitoi haavani Tervalla po-jat voitelivat pihkakaäreen lait-toivat päälle Lujat luvut näkyivät lukeneen koska parani Suurta arvoa eivät minuun panneet kos-ka saarelaisille orjaksi lahjoittivat niiden eloon heränneet Itusilmät murskataan tunnottomasti Jos peru-noita joskus Idätetään niin pimeässä ilmattomassa komerossa piinataan idut pitkiksi valkoisiksi kuiduiksi nähtävästi sen vuoksi että mohem-mi- n tapahtuva silpominen paremmin onnistuisi Keväisenä kylvöpäivänä se pannaan toimeen Onnettomat Inva-liid- it sullotaan märkään sarlraultaan johon jo tätä ennen hankien sulaessa on mätetty kahden kolmen laatuista ulkomaalaista kilhotussuolaa Luon-nollisesti tällaisella pakkopuristami-eli- a ja pilskaamlsella maasta kisko-taan korkeita satoja mutta mitä on tuo sato? Maan väellä ja rahan voi-malla uuden kuoren sisään pumpattua tuomaskuonaa! Entä miten paljon tällaisesta sa-dosta mätänee hukkaan kaikenlaisten ruttohome- - Ja syöpätautien kautta? Eikö monessa talossa keväisin nos-teta kuopasta viisikymmentä hehtoa vaikka kirjojen mukaan sata pitäisi nostaa? Näin on syksvllä kalenterei-hin merkitty No nähtävästi noste-taan ni)os ce puuttuva viisikymmentä hehtoa ajetaan lapiolla kuopan äy-räälle hakemaan Hyvää ainetta se olisi kompostltunkioon Jos talossa olirl sellainen El ole el ole muuta-kaan kotoita lantaa josta maa ko-tul- sl Navetan luukkujen alla on vain kaksi kevätahavan kuivaamaa olkllan-takeko- a jotka helnahäklllä sopisi ve-dättää pellolle Mutta onpa tämän vastikkeeksi ladon nurkassa kymme-niä säkkejä keinotekoista pellon höys-tettä ostouolaa Kun slta hankien sulaessa kylvää hutkalstaan pltoa-ra- t hallan härmeeseen niin taas työn-tyy satoa Ja uutta tuomaskuonaa Vieras naurahti (Jatkuu) T CAL1FORNIA Orange Lemon Lime Näyttävät hyvältä — Maistuvat hyvältä Oikeita Mehu-Juomi- a Silver Foam Dry Ginger AU Sen raikas ja erikoinen maku puhuu en ylemmyydet! PULLOTTANUTi Sudbury Brewing & Malting Co Ltd Vaan se on shruaaLa Sutta d ole taikka olet kuka ja kenen aatella oikeutta nyt kun olen niin lanella kJeitaA minulta tilaisuutta kilttiä miehiä helaan hyristä hoidostaan Siis ja tarttui Outoa kädestä ja puristi sitä lujasti tulen nyt kans-sasi koska on sama matka Ja mi-tä tuohon tulee hän osoitti koi-ranraa- toa sen me unohdamme Mini tuon sinulle koiran tilalle Josko on yhtä hyvä en tiedä Vaan haukkuu ja puree kuten tuo-kin Katsopa millaiset haavat te-ki Jo alkaa vähän punotella Jos sinulla on tervaa mukanasi pyyn-käs- e tuohon hiven Nain puheli Stenkil Ja sai kuin saisikin Outo Muhkurin unohtamaan koiraju-tun Vieläpä lääkitsi haavan pi-hasta ja tervasta tehdyllä voiteel-laan Stenkil taisi taidon lepyttää Hä-meen miehet Han ylisti vanhaa Raukkaa Sen retkistä kertoili urotytöt ylisti Tämä lämmitti niin Outo Muhkurinkin mielen että ennenkun Hameen suussa oltiin oli kankeus miesten väliltä poissa Ja niin eräänä pyryisenä päivä-nä miehet aterioitsivat viimeistä aamiaistaan viimeiseltä nuotiolta nousseina Valmiina tavoittamaan linnanvartijat Jotka seudulla kier-teli He sammuttelivat miesten tu-let jos niitä tapasivat HävitUvät heidän aseensa ja eväänsä jos sal-vat kasiinsa Täten estäen heidän kauan linnan ympäristössä elä-mästä ja tautiaan linnoihin istut-tamasta He hiljalleen rinnakkain hiihti-vät katse eteenpäin terotettuna että jos soturin tapaa ehtisi mer kin antaa ennen nuolta ehtisivät singota tulijan turmaksi Outo seu-dun hyvin tuntee ja tietää tavat näin metsikössä Vaikka el ole määrä suoraa tulijoita surmata usein sen tekevät ettei toiste har mina liiku että loppuu edes jos kus vahdinpito Pääsee linnanläm-pimli- n lepäämään Siinä toivo Jo-kaiselle Siksi varoen hiihti Outo Viimeisen puron uoman tavattu-aan meren rantaan hiihti Rantaa kierrellen saaret kaukaa vältellen saapui suoraa ulkomereltäpäln Un-nalahd- en suulle Vasenta salmea myötä pääsi omalle tutulle saarel leen Vartsalon linnaan Tällä valin oli linnoissa aina ol tu valmiina kaiken varalta Oli oltu suoraan miekka ulkona tupes ta yot ja päivät Hyökkäystä eivät vlela olleet tehneet Vaan et tietä-nyt vaikka sen jokusena päivänä tekevät kun voimistuvat luvussa Ja kuten arvattiin tuli yritys viimein Pari kolme auringonkier-toa kului siitä kun Outo Muhkurl saapui tiedustelumatkaltaan ko-listettiin kovaa ja -- uhkaavasti vaa-dittiin etäisen Veitokkalan linnan pienen varusväen antautumaan jos mielivät henkensä pitää He o-v- at jo tuomitut Kalkki muut lin-nut ovat yöllä antaantuneet o-ve- nsa avanneet Siis auki ovi vaan ja heti! Kovasti säikähti vartijat taman kuultuaan Ja Jotkut jo tuumivat ovien ja sulkujen avaa-mista Tarro vanha raihnainen soturi tuli vihdoin kun hänet oli herä-tetty ulos katsomaan mlka on hä-tänä kun nain kesken unia oli he-rätetty Ja kuten aina kintereil-lään seurasi unisennakoisena pie-nehkö hintelä Päiviö Han saapui vartijaln keskeen kysyi: mitä tu-ma melu tietaa? Nyt alkoi myös-kin Tarra kysellä syytä meluun joka kuului varustuksilta ja va-rustusten takaa Selitettiin että vaativat linnan antautuvan kun kaikki toiset linnat ovat Jo antau-tuneet selitti Joku vapiseva poika Tarra vanha raihnainen kun Jo oli paljon haavoja saanut Ja an-tanut kiivastui heti Kun on mo-niin vuosiin saatu vihdoin vihol-linen linnan luo Ja nyt pitäisi luovuttaa linna Ilman taistelua Hän komensi pari miestä autta-maan Itseään los porttlvarustuk-sell- e Jossa saa puhutella hjokkäa-l- a Han katseli varustuksen yli ja näki Joukon mlehla Jousilla kei-häillä Ja kirveillä varustettuna sei-sovan ulompana Ja Joku Jo odotti portin takana Nähtävästi odotti-vat vastausta vaatimukseensa Tarro huusi miehille kehoittaen päällikköä Järjestää joukkonsa Järjestykseen silla han Tarro or Iloinen kun saa tapella Hän et ol-lut saanut tapella sitten kun maa-myyräk- si tuli Jota hän nyt katuu sydämmensä pohjasta Joku sanoo portin takaa olevansa Joukon Joh-taja Suuri soturi länsi Oöötan maalta eikä halua vuodattaa ver-ta Jos aukasette portin Hän ot-taa ainoastaan päällikön muut hän laskee menemään Kalkki toi-set linnat on Jo vallotetut ja po-ltetut Siis Auki ovet ja heti! (jatkoa vttsaemm emua) mmmtmmmmmmfvvmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmftfimmmtimmmmfmfm IfOHHf POfJ'lColuMH By Viola MMMMWMMMMMMyMXMMbMMyMywMWWMMMMyM CARC OF ANLMALS Be kind to anlmals It is a great blessing to you Many people think that in keeping a pet ali you have to do Is feed hlm But that is not so Of course you have to feed hlm but soft vords and kind ways need also be shown to anlmals When an anlmal is mls-treat- ed his sighs are heard by the Almighty A person who is not kind to anlmals can be sure that some great misfortune vvill come Into thelr Ilves I myself am a great lovcr of anlmals mostly cats and dogs Yet ali I possess is one big black cat In the way of pets and no dog If my mother vvould allow tt 1 vvould brlng home every stray-In- g cat and dog I can plck up on the Street Rlght at the present I take care and feed some home-le- ss cats who stay around my home But to keep them vvould be too many cats In one housc 1 adore and greatly respect a person who is kind to anlmals and I wlll teli you about a certaln person omittlng the name Very close to my home stands a small brown house surrounded by great big trees vvhlch make the house look like an enlarged doll house The yard Is also usually very neat and tldy The mlstress of thls house who Is a Finnish woman and a friend of ours possesses a llttle brown dog and yet each day he cuts up many pleces of bread and arranges them neatly and puts them out side into a certaln place Who benefits from these? Why the small chlrptng chlcadees vvhlch are the only reminders of summer that blessed season away up here In the cold north And now these chlcadees have become so accus-tome- d to belng fed by her that there they are vvaltlng for her each morning Also thls same vvoman feeds every straylng cat or dog which comes to her door Someday a great blessing wlll come to her of that I am sure But It Is not necessary to go to extremes In belng kind to anlmals If you have a pet which you do not wlsh to keep have It destroy-e- d If no one else wants it If any-on- e Is In doubt about what good It will do them If they are kind to anlmals I vvould advlce them to read the story of "The Dog of Flanders" Sincerely — Lahja Makeli AKK YOU COMPLAINING? In EnKland two bananas re- - cently went on dlsplay the charge belng "twopence a look" for the eastronomlc rarlty Baths are Ilmi- - ted to two a week Sherry Is $11 a bottle and Champagne cosls 3ö Yarn Is so scarce that ixinaon vvomen have begun utllizlng the comblnRS of dogs and cat as a substltute And It is reported that women are belng forced to us#-unratlon- ed blackout cloth for thelr underthings since cven they re-qu- lre clothlns: coupons A bottle of Scotch costs 3000 Chinese dollars in Chungklng A bowl of rlce Is $650 a pound of pork brlngs $3600 and a palr of shoes cost $1500 Butter is prlced at $300 a pound In Turkey and cream In Ankara is quoted at $240 a fniart In Durbar South Afrlca tn asklng prlce for a Zulu wlfe has sored to $123 Vhen your ash goes to the laundry In Alglers you must send your own soap along Oerman sausa?c now is maac of potatoes and vegetables wlth ali meat omltted And you can't pet more than ten haircuts a year in Hitler's paradise elther VOMFV CAV DO 4 JOBS IN 3 A survev by the Industrial Hy- - glene Foundation discloscs that vsomen can do about 80 pereen! of the war Jods neiu u hm r--w riv rrac made bv Dr C O Sapplngton of Chicago Industrial health speciausv " - war plants in 10 Eastern South-ea- st and Mlduest States The plants employ about half a mllllon persons 131000 of them omen Among other findlngs the 40-pa- ge report states that: Married vromen ith younB chlldren -- apparently offered the greatest and most dlfflcult prob-- lem and the one most frequently eneountered in thls survey" Chief loss of Ume is caused by the womens inabillty to do two Jobs the one at home and the other In the factory Although slck absences are hlgh-e- r for women thelr accldent rates are generally spcaklng lower than those for men There Is a trend tovard the ln-cre- ase of non-lndustrl- al slckness and Industrial accldents for both men and womcn Of the vvorklng-moth- cr problem Dr Sapplngton statcs: "The prob-lem was common to most plants vlslted and appcarcd the chief cause of fatlgue In vvomcn uorkers because of lack of proper rest and recreatlon The common solutlon is not nov cvident but In certaln areas the building of the day nur-serl- es has apparently been the bcst move" FR1ENDSHIF Flatterers look like frlcnds as wolves like dogs No cnemy Is half so fatal as a friend estran-e- d It has been sald that It Is wlse always to treat a friend remem-berln- g that he may become an enemy and an enemy remember-In- g that he may become a friend and hate'er may be thought of the first part of the adage there is certalnly much vvlsdom in the latter I wlsh my deadly foe no worse Than want of friends and empty purse Our enmltlt-- s mortal our frlend- - shlps etcrnal Angry friendshlp Is somctimcs as bad as calm enmity An lgnorant friend Is dangcrous e'er: A foe who Is wlse I greatly prefcr An thou wtlt be friends be friends: and thou wllt not why then be enemles Here 's a slgh to those who love me And a smlle to those who hate And hatever sky's above me Here s a heart for every fate A friend cannot be known In prosperlty and an enemy cannot be hldden In adverslty ALMOST OVER VVhen March comes round lt's safe to say Sprlng is surely on the way VVhen It comes is It here to stay? Under the secretlve snow Daffodlls and tullps know Now's the tlme to wake and grow VVatch for the first nest In the tree And llsten for the songs to be— 8prlng's immemorial mlnstrelsy The Insertlon omlsslon or sub-stltutl- on of a single letter In a prlnted vvord or transposltion of letters and even vihole Iines often causes amusement For example an advertlser vvrote the llne "Thousands of our patrons are now wearing trousers of our make" but the fourth vvord appeared In print as "matrons" The poster prlnted to advcrtlsc and address "VVoman Vlthout Her Man VVould Be a Savage" One of the commav had been mls-plac- ed maklng the flamlng shects read Instead: "VVoman VVlthout Her Man VVould Be a Savage A mlddle-wester- n paper prlnted Turnlng of the Screw" for Shake-speare Tamlng of the Shrew" Some years ago May Irwlns "I Want You Honey" as made to read "I Want You Mahoney" Sudbury Footvvcar Ainot suomalainen Jalklnslllks ftudburyssa L LATVALA 21 Lareh tt Klnq Edvard rakun DR WOOD HAMMAtLXXKXRI ODJs-kaupa- n vieressä fUHKLIN 7-- 7MI S Ourham SU — tudbury OnL A NIEMI VALOKUVAAMO M Elsn %U - — tikinr OM VaiokyvaystyU katkatta lajitu UH a— 84 M
Object Description
Rating | |
Title | Vapaa Sana, March 25, 1944 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1944-03-25 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VapaD7001277 |
Description
Title | 0101b |
OCR text | J7- -l!t LAUANT MAALISKUUN MP— SATURDAY MAMCH M MVUY toisistaan rotettalaa OH neeseen kivi rhtslsen k VT?" : toi!a päädystä Sitl M voi-- UODU peltorerljilti pila tav bi Ttalflltaot-vesi - iil—n —atn-T Bllrr 1 n yllarTieras tuli itse suu-- yiiitet iL Tällaista tiuinauo-hi- a el Hilloinkaan o111 uikonut L Mitin takaa löytävänsä Tu-L- a ilittL P3yt keskellä lattia Ja synsi kirjahyllyjä isania ia-- KcTiwon -- a suurta nykyaikaista eosta tutkistellen Teldia talojanne joutuu nam- - rksestä pökerryksiln niin ulkona i lisilli myönsi vieras tuessaan kädestä tervehtimään Ilä ninnLSsty Taikka mitä nä yllään mökissäni et slta paitsi auria ihmeitä näekään ta- - hll isäntä vieraansa Konteliai- - siä ktholttaen tätä istumaan ta- - leposohvan virkaa toimittavalle vlaudalle loikoilemaan roina pii LanckiTelyn jälkeen ehkä parem- - ESitUlSi Misti paättelette että olen plt- - nstkan kurellyt? tiedusteli Yrjö ifctaen Tuossa nyt ti suurta tietämistä Kti uomaan seu uiiumii ja ken hajustasi Hatustani ja hajustani? Yrjö ci ymmälleen haisteli vaatteitaan trkastell hattuansa Karikkeita Ja neulasia kalkenlal- - letkd cie Jäkäläkankaan tuntua nekonen hajuja Olet kulkenut netsissSst Tähän aikaan päivää- - kaskin muutoin olisit vieraakseni out Ne olivat tosiasioita Joita cinut kieltää Teillä on metsäelälmen vaisto! uralla olette sen noin herkäksi tt tanut? Haistamalla Haistamalla! Nyt laskette lelk- - Lasken sitäkin joskus mutta en kertaa Jos tahdot tietää niin kan minä senkin että olet käynyt Hotmailiani ja tunnustellut minun akaiTokslant Voit pesti kätesi jos haluat vaikka el kompos tiin myöhään syksyllä mitään allista bakteereja ole uurin vieressä telineellä oli pesu- - saippua ja pyyhlnlilna Vieras asteli lisääntyvällä mielenkiinnot- - pientä ilprlsteleväsllmilstä Isän-- ksä vilkaisi ohimennen bänen kä in olevaan kirjaankin Se oli 3SOFUN HISTORIA toinen osa katsahti pikku mieheen yhä kmistjneempänä ja jatkoi mat- - im pesutelineen luo Kun olet pessyt kätesi alin kat- - i kirjoja tai tee mitä tahansa Ml- - on tttsä luvun loppuun pari sl- - jotta en halua jättää kesken Tutkiskelkaa rauhassa oti tutki vieras katseli Sunnun-- lirin rauha vallitsi pienessä tupa- - kstossa johon yksinkertaisen lk- - in lävitse tunkeutui mieto metsän karetan haju Kirjat olivat enlm- - Iseen nidottuja siististi avattuja Meltyja tieto- - historia- - Ja kauno- - liisuus aakkosellisessa Järjestyk- - omilla hyllyillään Helposti nuo-et-ä kalkki kirjallisuus oli rall ien hankittua aikaisemmilta vuo- - viimeisiin uutuuksiin Muutamia tsla hän näkyi lueskellen useampaan kertaan Isäntä M lukunsa loppuun Ja sulki kirjan Nyt maistamme Paukkulan äijän itikanne runotta astamta odottamatta hän kiiruhti ktluusln luo ja kaiveli sieltä hau- - HU perunoita kukkupääkupllllsen Ikakontt is ansa han nouti voita "lasit a kirnupiimää kat Kyllä t-lo-ssa leipääkin on jos El tarvita leipää kun on näin M Pah' nasperunolta Kas ra'T Sinulla on terve maku Mytlin p „an voi 0n tuoretta ti nihtiä su r-ama-n kirnun tuo- - Perun&i harvinaisen puhtaita ahoilla Niitä hvvälli halulla Historiallisia Kertomuksia TORIN SUKU Kertomu Toisen Vuosituhannen Alkuajoilta Kirjoittanut Aapo Niska (Jatkoa) On Vaan miksi kyselet moisia? Luulet kai tuonelassa sitä tietoa tarvitsevasi Ei se ole välttämä-töntä tietää kuka sinne on lähet-tänyt tien avannut Parempi si-nulle mies että otat kirveesi tuosta Ja taistelet Se auttaa Tuo-nelassa enempi kuin mitkään tur- hat tiedot Nyt sai Stenkil Jo myös asiat muistissaan Järjestykseen Muistatko Outo Kuurinmaalla uimamatkalla Stenkil nimista Oöötan miestä Stenkil Rode ni-meltä Kun oli makot Jo kukku-rassa ilkeää kuurinrannikon sa-meaa vettä Ja rannalla ilkeät mie-het Ja takana aava meri Kun sltte yön turvissa venerauskalla pakenimme Nämä sanoi Stenkil niin nopeaan ettei Outo Joka oli vähän hidas ehtinyt keskyttää Luulen muistavani han sanoi Ja moiset seikkailut el lähde niin helposti pois mielestä Vaan miksi hiidessä sekoitat selvää asiaa Sa-noin Jo että joka toverini tappoi on varmasti kuoltava Ja se el muutu vaikka olisimme kiehuneet hlidenkattllassa rintarinnan Ja it-se Mana meidät kuiville noukki-nut Ota kirveesi ryhdy tappe-luun Minun on oltava pikapuo-liin Tavast kymessä Tor Alfenpo-ja- n luona Alä hukkaa aikaa suot-ta Kuoltava sinun on kuitenkin joskus Ja taistelussa se menee mukavammin Siis viimeisen ker-ran: Ota aseesi astu esiin 1 Vaan Stenkil Rade länsi gööta-lalne- n kuulu tappelija el ollut ol-lenkaan niitä miehiä tällä kerral-la että olisi ottanut haasteen mie maistellessaan tahtoi Yrjö tietää mi-tä laatua ne olivat Niiden maku Ja puhdas kuulakkuus olivat hänen mie-lestänsä harvinaista Paukkula nau-rahti — Laatu el perunan maussa mer-kitse niin paljoa kuin usein kuvitel-laan — Mikä sitten? — Jos maamies olet tai siksi aiot niin arvannet tuon Hän pisti koko-naisen perunan suuhunsa ja räpäytti leikillisesti silmäänsä — Tarkoitatteko ehkä että perunan maku riippuu maan laadusta ja vilje-lystavoista — Siltä pääasiassa Jos tahdot saa-da makeita ja ravlntopltolsia perunoi-ta niin hoida ja kasvata ne kuten tämän jalon maanhedelmän alkuperäi-nen luonto 'Vaatii Luuletko että ih-miset yleensä viljelevät perunaansa enempää kuin multakaan peltokasve-jansa tätä kalkkein tärkeintä seikkaa vaarin ottaen? — Eivät kai aina — Eivät juuri milloinkaan Tiedät-kö miten menettelee tavallinen peru-nanviljelijä useinpa sellainenkin maa-kunnan napa jolla on palkintopyttyjä Ja kunnlatlploomeja vleraskamarin hyllyt Ja selnätapeetlt kukkuroillaan? — En tiedä — Kuuntele sitten' Mutta ensin perunaa! Enemmän rasvaista kyyti-miest- ä perunan nokkaan! Pyorevä matkamies tarvitsee liukkaan kyyti-miehe- n Vieras teki kuten käskettiin ja isäntä piti hänelle esitelmän aiheesta miten perunaa el saanut viljellä Sii-nä kuuli ansaitun kunniansa huoli-maton maan muokkaaja kuin kylväjä ta adon korjaaja Siemenperunat Ja PUHELIN 7—7M1 lihyvin vastaan Nayttikö se ehkä liian epätasaiselta tai mistä Joh-tuikin Han el ottanut el kirvestä el keihästä kasille siinä muodos-sa etu olisi nilta aikonut asei naan kayttaa Ei sinne päinkään Hän heitti ne pois kasistaan ku-ten jos ne olisivat olleet jotain turhia leikkikaluja lapsille sekä lahti kaslojossa lähestymään Ou toa ja pikemmin huusi kuin Jos Tor elää elääkö vielä Tarro ja Hukka Ja nuori Palvlo vanhat tuttavani Saarelasta parlkolme- - kymmentä vuotta sitten? Niin yli kaksikymmentä vuotta silta on kun yksisssä Saarelaa asuimme (nyk Ahvenanmaa) Silloin oli Kalervo Suurhaukan poika ohjak sissa Kova kuin kallio ruumiil-taan Keihästään heilutteli kuin itse Thor meidän Jumalamme Voi armotonta alkaa! Olin silloin Tormar vllklnglen kanssa saalistamassa häpeä sa-noa mutta silloin vielä Tormar pääsi vielä Jokujen lalvaln kanssa pakoon jota onnea ei hänellä ol lut myöhemmin kuin Tor hänet saavutti Silloin varjele Thor oli miesten henget helpossa kun Ka lervo toimi Meitä kaatui kasot-tal- n Ei lukua ollut eikä kukaan [siltä välittänyt Kaaduin myös minä Jaln kentälle keihään haa-va rinnassani Syvä haava Vaan kun aloin virkoamaan konttasin taloon jossa kolmikko jotka mai-nitsin sitoi haavani Tervalla po-jat voitelivat pihkakaäreen lait-toivat päälle Lujat luvut näkyivät lukeneen koska parani Suurta arvoa eivät minuun panneet kos-ka saarelaisille orjaksi lahjoittivat niiden eloon heränneet Itusilmät murskataan tunnottomasti Jos peru-noita joskus Idätetään niin pimeässä ilmattomassa komerossa piinataan idut pitkiksi valkoisiksi kuiduiksi nähtävästi sen vuoksi että mohem-mi- n tapahtuva silpominen paremmin onnistuisi Keväisenä kylvöpäivänä se pannaan toimeen Onnettomat Inva-liid- it sullotaan märkään sarlraultaan johon jo tätä ennen hankien sulaessa on mätetty kahden kolmen laatuista ulkomaalaista kilhotussuolaa Luon-nollisesti tällaisella pakkopuristami-eli- a ja pilskaamlsella maasta kisko-taan korkeita satoja mutta mitä on tuo sato? Maan väellä ja rahan voi-malla uuden kuoren sisään pumpattua tuomaskuonaa! Entä miten paljon tällaisesta sa-dosta mätänee hukkaan kaikenlaisten ruttohome- - Ja syöpätautien kautta? Eikö monessa talossa keväisin nos-teta kuopasta viisikymmentä hehtoa vaikka kirjojen mukaan sata pitäisi nostaa? Näin on syksvllä kalenterei-hin merkitty No nähtävästi noste-taan ni)os ce puuttuva viisikymmentä hehtoa ajetaan lapiolla kuopan äy-räälle hakemaan Hyvää ainetta se olisi kompostltunkioon Jos talossa olirl sellainen El ole el ole muuta-kaan kotoita lantaa josta maa ko-tul- sl Navetan luukkujen alla on vain kaksi kevätahavan kuivaamaa olkllan-takeko- a jotka helnahäklllä sopisi ve-dättää pellolle Mutta onpa tämän vastikkeeksi ladon nurkassa kymme-niä säkkejä keinotekoista pellon höys-tettä ostouolaa Kun slta hankien sulaessa kylvää hutkalstaan pltoa-ra- t hallan härmeeseen niin taas työn-tyy satoa Ja uutta tuomaskuonaa Vieras naurahti (Jatkuu) T CAL1FORNIA Orange Lemon Lime Näyttävät hyvältä — Maistuvat hyvältä Oikeita Mehu-Juomi- a Silver Foam Dry Ginger AU Sen raikas ja erikoinen maku puhuu en ylemmyydet! PULLOTTANUTi Sudbury Brewing & Malting Co Ltd Vaan se on shruaaLa Sutta d ole taikka olet kuka ja kenen aatella oikeutta nyt kun olen niin lanella kJeitaA minulta tilaisuutta kilttiä miehiä helaan hyristä hoidostaan Siis ja tarttui Outoa kädestä ja puristi sitä lujasti tulen nyt kans-sasi koska on sama matka Ja mi-tä tuohon tulee hän osoitti koi-ranraa- toa sen me unohdamme Mini tuon sinulle koiran tilalle Josko on yhtä hyvä en tiedä Vaan haukkuu ja puree kuten tuo-kin Katsopa millaiset haavat te-ki Jo alkaa vähän punotella Jos sinulla on tervaa mukanasi pyyn-käs- e tuohon hiven Nain puheli Stenkil Ja sai kuin saisikin Outo Muhkurin unohtamaan koiraju-tun Vieläpä lääkitsi haavan pi-hasta ja tervasta tehdyllä voiteel-laan Stenkil taisi taidon lepyttää Hä-meen miehet Han ylisti vanhaa Raukkaa Sen retkistä kertoili urotytöt ylisti Tämä lämmitti niin Outo Muhkurinkin mielen että ennenkun Hameen suussa oltiin oli kankeus miesten väliltä poissa Ja niin eräänä pyryisenä päivä-nä miehet aterioitsivat viimeistä aamiaistaan viimeiseltä nuotiolta nousseina Valmiina tavoittamaan linnanvartijat Jotka seudulla kier-teli He sammuttelivat miesten tu-let jos niitä tapasivat HävitUvät heidän aseensa ja eväänsä jos sal-vat kasiinsa Täten estäen heidän kauan linnan ympäristössä elä-mästä ja tautiaan linnoihin istut-tamasta He hiljalleen rinnakkain hiihti-vät katse eteenpäin terotettuna että jos soturin tapaa ehtisi mer kin antaa ennen nuolta ehtisivät singota tulijan turmaksi Outo seu-dun hyvin tuntee ja tietää tavat näin metsikössä Vaikka el ole määrä suoraa tulijoita surmata usein sen tekevät ettei toiste har mina liiku että loppuu edes jos kus vahdinpito Pääsee linnanläm-pimli- n lepäämään Siinä toivo Jo-kaiselle Siksi varoen hiihti Outo Viimeisen puron uoman tavattu-aan meren rantaan hiihti Rantaa kierrellen saaret kaukaa vältellen saapui suoraa ulkomereltäpäln Un-nalahd- en suulle Vasenta salmea myötä pääsi omalle tutulle saarel leen Vartsalon linnaan Tällä valin oli linnoissa aina ol tu valmiina kaiken varalta Oli oltu suoraan miekka ulkona tupes ta yot ja päivät Hyökkäystä eivät vlela olleet tehneet Vaan et tietä-nyt vaikka sen jokusena päivänä tekevät kun voimistuvat luvussa Ja kuten arvattiin tuli yritys viimein Pari kolme auringonkier-toa kului siitä kun Outo Muhkurl saapui tiedustelumatkaltaan ko-listettiin kovaa ja -- uhkaavasti vaa-dittiin etäisen Veitokkalan linnan pienen varusväen antautumaan jos mielivät henkensä pitää He o-v- at jo tuomitut Kalkki muut lin-nut ovat yöllä antaantuneet o-ve- nsa avanneet Siis auki ovi vaan ja heti! Kovasti säikähti vartijat taman kuultuaan Ja Jotkut jo tuumivat ovien ja sulkujen avaa-mista Tarro vanha raihnainen soturi tuli vihdoin kun hänet oli herä-tetty ulos katsomaan mlka on hä-tänä kun nain kesken unia oli he-rätetty Ja kuten aina kintereil-lään seurasi unisennakoisena pie-nehkö hintelä Päiviö Han saapui vartijaln keskeen kysyi: mitä tu-ma melu tietaa? Nyt alkoi myös-kin Tarra kysellä syytä meluun joka kuului varustuksilta ja va-rustusten takaa Selitettiin että vaativat linnan antautuvan kun kaikki toiset linnat ovat Jo antau-tuneet selitti Joku vapiseva poika Tarra vanha raihnainen kun Jo oli paljon haavoja saanut Ja an-tanut kiivastui heti Kun on mo-niin vuosiin saatu vihdoin vihol-linen linnan luo Ja nyt pitäisi luovuttaa linna Ilman taistelua Hän komensi pari miestä autta-maan Itseään los porttlvarustuk-sell- e Jossa saa puhutella hjokkäa-l- a Han katseli varustuksen yli ja näki Joukon mlehla Jousilla kei-häillä Ja kirveillä varustettuna sei-sovan ulompana Ja Joku Jo odotti portin takana Nähtävästi odotti-vat vastausta vaatimukseensa Tarro huusi miehille kehoittaen päällikköä Järjestää joukkonsa Järjestykseen silla han Tarro or Iloinen kun saa tapella Hän et ol-lut saanut tapella sitten kun maa-myyräk- si tuli Jota hän nyt katuu sydämmensä pohjasta Joku sanoo portin takaa olevansa Joukon Joh-taja Suuri soturi länsi Oöötan maalta eikä halua vuodattaa ver-ta Jos aukasette portin Hän ot-taa ainoastaan päällikön muut hän laskee menemään Kalkki toi-set linnat on Jo vallotetut ja po-ltetut Siis Auki ovet ja heti! (jatkoa vttsaemm emua) mmmtmmmmmmfvvmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmftfimmmtimmmmfmfm IfOHHf POfJ'lColuMH By Viola MMMMWMMMMMMyMXMMbMMyMywMWWMMMMyM CARC OF ANLMALS Be kind to anlmals It is a great blessing to you Many people think that in keeping a pet ali you have to do Is feed hlm But that is not so Of course you have to feed hlm but soft vords and kind ways need also be shown to anlmals When an anlmal is mls-treat- ed his sighs are heard by the Almighty A person who is not kind to anlmals can be sure that some great misfortune vvill come Into thelr Ilves I myself am a great lovcr of anlmals mostly cats and dogs Yet ali I possess is one big black cat In the way of pets and no dog If my mother vvould allow tt 1 vvould brlng home every stray-In- g cat and dog I can plck up on the Street Rlght at the present I take care and feed some home-le- ss cats who stay around my home But to keep them vvould be too many cats In one housc 1 adore and greatly respect a person who is kind to anlmals and I wlll teli you about a certaln person omittlng the name Very close to my home stands a small brown house surrounded by great big trees vvhlch make the house look like an enlarged doll house The yard Is also usually very neat and tldy The mlstress of thls house who Is a Finnish woman and a friend of ours possesses a llttle brown dog and yet each day he cuts up many pleces of bread and arranges them neatly and puts them out side into a certaln place Who benefits from these? Why the small chlrptng chlcadees vvhlch are the only reminders of summer that blessed season away up here In the cold north And now these chlcadees have become so accus-tome- d to belng fed by her that there they are vvaltlng for her each morning Also thls same vvoman feeds every straylng cat or dog which comes to her door Someday a great blessing wlll come to her of that I am sure But It Is not necessary to go to extremes In belng kind to anlmals If you have a pet which you do not wlsh to keep have It destroy-e- d If no one else wants it If any-on- e Is In doubt about what good It will do them If they are kind to anlmals I vvould advlce them to read the story of "The Dog of Flanders" Sincerely — Lahja Makeli AKK YOU COMPLAINING? In EnKland two bananas re- - cently went on dlsplay the charge belng "twopence a look" for the eastronomlc rarlty Baths are Ilmi- - ted to two a week Sherry Is $11 a bottle and Champagne cosls 3ö Yarn Is so scarce that ixinaon vvomen have begun utllizlng the comblnRS of dogs and cat as a substltute And It is reported that women are belng forced to us#-unratlon- ed blackout cloth for thelr underthings since cven they re-qu- lre clothlns: coupons A bottle of Scotch costs 3000 Chinese dollars in Chungklng A bowl of rlce Is $650 a pound of pork brlngs $3600 and a palr of shoes cost $1500 Butter is prlced at $300 a pound In Turkey and cream In Ankara is quoted at $240 a fniart In Durbar South Afrlca tn asklng prlce for a Zulu wlfe has sored to $123 Vhen your ash goes to the laundry In Alglers you must send your own soap along Oerman sausa?c now is maac of potatoes and vegetables wlth ali meat omltted And you can't pet more than ten haircuts a year in Hitler's paradise elther VOMFV CAV DO 4 JOBS IN 3 A survev by the Industrial Hy- - glene Foundation discloscs that vsomen can do about 80 pereen! of the war Jods neiu u hm r--w riv rrac made bv Dr C O Sapplngton of Chicago Industrial health speciausv " - war plants in 10 Eastern South-ea- st and Mlduest States The plants employ about half a mllllon persons 131000 of them omen Among other findlngs the 40-pa- ge report states that: Married vromen ith younB chlldren -- apparently offered the greatest and most dlfflcult prob-- lem and the one most frequently eneountered in thls survey" Chief loss of Ume is caused by the womens inabillty to do two Jobs the one at home and the other In the factory Although slck absences are hlgh-e- r for women thelr accldent rates are generally spcaklng lower than those for men There Is a trend tovard the ln-cre- ase of non-lndustrl- al slckness and Industrial accldents for both men and womcn Of the vvorklng-moth- cr problem Dr Sapplngton statcs: "The prob-lem was common to most plants vlslted and appcarcd the chief cause of fatlgue In vvomcn uorkers because of lack of proper rest and recreatlon The common solutlon is not nov cvident but In certaln areas the building of the day nur-serl- es has apparently been the bcst move" FR1ENDSHIF Flatterers look like frlcnds as wolves like dogs No cnemy Is half so fatal as a friend estran-e- d It has been sald that It Is wlse always to treat a friend remem-berln- g that he may become an enemy and an enemy remember-In- g that he may become a friend and hate'er may be thought of the first part of the adage there is certalnly much vvlsdom in the latter I wlsh my deadly foe no worse Than want of friends and empty purse Our enmltlt-- s mortal our frlend- - shlps etcrnal Angry friendshlp Is somctimcs as bad as calm enmity An lgnorant friend Is dangcrous e'er: A foe who Is wlse I greatly prefcr An thou wtlt be friends be friends: and thou wllt not why then be enemles Here 's a slgh to those who love me And a smlle to those who hate And hatever sky's above me Here s a heart for every fate A friend cannot be known In prosperlty and an enemy cannot be hldden In adverslty ALMOST OVER VVhen March comes round lt's safe to say Sprlng is surely on the way VVhen It comes is It here to stay? Under the secretlve snow Daffodlls and tullps know Now's the tlme to wake and grow VVatch for the first nest In the tree And llsten for the songs to be— 8prlng's immemorial mlnstrelsy The Insertlon omlsslon or sub-stltutl- on of a single letter In a prlnted vvord or transposltion of letters and even vihole Iines often causes amusement For example an advertlser vvrote the llne "Thousands of our patrons are now wearing trousers of our make" but the fourth vvord appeared In print as "matrons" The poster prlnted to advcrtlsc and address "VVoman Vlthout Her Man VVould Be a Savage" One of the commav had been mls-plac- ed maklng the flamlng shects read Instead: "VVoman VVlthout Her Man VVould Be a Savage A mlddle-wester- n paper prlnted Turnlng of the Screw" for Shake-speare Tamlng of the Shrew" Some years ago May Irwlns "I Want You Honey" as made to read "I Want You Mahoney" Sudbury Footvvcar Ainot suomalainen Jalklnslllks ftudburyssa L LATVALA 21 Lareh tt Klnq Edvard rakun DR WOOD HAMMAtLXXKXRI ODJs-kaupa- n vieressä fUHKLIN 7-- 7MI S Ourham SU — tudbury OnL A NIEMI VALOKUVAAMO M Elsn %U - — tikinr OM VaiokyvaystyU katkatta lajitu UH a— 84 M |
Tags
Comments
Post a Comment for 0101b