Vapaa Sana, December 17, 1938

              TV~ ii ~"~ "
17 P— DEC 17 ?' SIVU 15
I1Ihi &1!iirt% no
1 USKia munia cuiuj -
„ll han toisenlaisia kuih uji
""jt nkesätleralta eikä posti tullut uitossa Varsinaisten
n mielestä oli slina yhdes- - tt ikkopostissa Uikaa keska ui- -
artllli oletat "" -
t in hanoin Senalkulsten
I mielestä heidän nuoruutensa
oli parempi: silloin tuli saareen Iu n kuussa Iin anottu kln-tina- n
poatl Pi" laukkunsa
Lssa Saren mimi'"
olleei tyytyväisiä mmju -
1Mami aan poatlin Viikkoja on
n Lilli
4esa Kuten lumnrnu -
immenta mutta kun keli- -
esimerkiksi kahden
jen ulVnna
'-
-" nosti tiipyl mantereen
'kalla n 'äirn kuusikin % Ukkoa
lr„ e tuskastua Ja seplttltat I posttliallltuk-- '
ok taas el voinut sille mltlan
ijuur sillien aikaan on pahimmat
toitottaa
J95 Melven Ave Puh 1031
E
101-- ltM LAUANTAINA JOULUK 8ATURDAY Minä maksan
palkkanne!
valitusklrjeltä
Hauskaa Joulua
North End
Bakery
Sudbury Ont
m
JO
fi~
Hauskaa Joulua
Onnellista Uutta
Vuotta 1939
Ivstäville ja liiketuttaville
toitottaa
NORTH
CAFE
Puh 1398 Sudbury
JOULU
I
ilmat Ja mrskyt revität jaan meres-tä
juuri kun se alkoi olla niin vahtaa
että posti voiit yrittää matkalle
Siihen aikaan oli saaressa postimes-tarina
lukkari Jou a nimi oli Uskon
Pappa
Hän oli synnynnäinen saarelainen
ei slU mikään mantereelta tullut maa-mies
niinkuin esimerkiksi tallesman-n- l
pappi luotslvanhtn tullit annin
lolstonäälllkkö ja koulumestari
Hänen nimensä oli
Ihan toinen mutta kun kansa sanot i lientä Fskon Papaksi niin täytyy sen
nimen kelvata tählnkln kertomuk-seen
Kunniallinen nimi se oli!
Hän ei ollut mikään hvva laulu
mies Ja tielä huonommin lian soitti
uikuja sillä luonto tl ollut tarkoitta-nut
hänestä musllkklmlestä — et
luonto taan £e
J tapahtui sueraatista syistä Ja seuraa- -
talla tatalla:
Siihen aikaan kun Eskon Pappa oli
tasta kuudentoista Ikäinen raltell
hän matruusina eräässä purjeatikses- -
(sa Eiäässä myrskyssä talttui lalvas- -
ta perämasto poikki Ja eräs takilaan
J kuuluta köysi sattui olemaan silmu- -
kalla Eskon Papan nilkan ympärillä ji kun masto takiloineen ja purjei- -
neen joutui aluksen partaan ulkopu-olelle
Ja aluksella oli hytä tauhtl mut
ta mereen joutuneella takilalla ei
köjsl äkkiä ennenkuin Ks-- I
kon Pappa tai kukaan muu mltaan
[ ennätti ajatella solntlklrealle Ja leik-kasi
kuin kirteella Kkkon Papan Ja-la- n
nilkasta poikki Hänet tietiin la- -
himpään kaupunkiin saamaan lääkä
rinapua ja kun hän palasi sairaalasta
kotisaarelleen oli hänellä vain yksi
maahan asti ulottuva Jalka Toinen
riippui pari vaaksaa korkealla ilmas-sa
ja tuuli huiskutteli thjaä kaation
lahkeetisuutta Jalan menettämisestä
oli s" etu että siitä lähin suutarin
tarvitsi tehdä hänelle tain yhden
saappaan kerrallaan — joka tietysti
tuli puolta haltemmaksi kuin ennen
ja oli niukat aa köyhälle miehelle —
mutta se haitta ettei hän siitä het
kestä pystyn) t mihinkään varsina!
seen — ei kalas
tukseen ei merenkulkuun el hylkeen
pyyntiin Jostain syystä el hän laitat
tanut Itselleen puujalkaa taan kulki
koko loppuelämänsä kalnalokepin ta-ras- sa
ja ketterästi hän kulkikin
Hänestä tuli päänvaivaa
Tuletalsuus nk)tti syn-källe
Laskettiin että tulee liian kal-liiksi
ruteta nuorta tertetta miestä
elättämään köyhän saarelaikunnan
t aroilla Sitten korotti äänensä eräs
tllsas lautakunnan jäsen — nimi on
1o häipynyt muistista Hän esitti:
kunnalle tulee hlavemmaksi Jos Ks-kon
Pappa koulutetaan lukkariksi
Tämä esitys hyväksyttiin )klmlell- -
sesti Eskon Pappa lähetettiin hiippa- -
kunnan pääkaupunkiin opettelemaan
lukkariksi Siihen kului häneltä taltl
" Saman tien oppi hän tetämäan sljoil-taa- n
nyrjähtäneitä Jäseniä paikoil-leen
sitomaan haavoja jnnä rokotta-- '
maan lapsia sillä ne kalkki kuuluivat
senaikuisen lukkatln tlrkatehtävlin
Kteensä katsotana ihmisenä hän kai-ken
lisäksi opetteli kaupungissa olles-- 1
saan erään mestarin luona räätälin
' eli ompelijan tlran Näin varustettuna
' han palasi ketäallä kotisaarelleen ja
'sai tapunpältästa lukkarin viran ja
kaiken sen mitä siihen kuului muun
a BffM Y S jA m a
JA UUDEN VUODEN I
kaikille ja Arthur Reynaert
68 Samuel St —Puh 1475—
3&Siy3ri!'
kirkonkirjoissa
kunnallMautakunta
jrluhtautul
saarelalsammattiin
kunnallis-lautakunnalle
ystäville tuttaville
Sudbury
Hauskaa Joulua
kaikille meidän ystäville
OSTAKAA TEIDÄN JOULU KAAKKUNNE £
ii East End Bakery
PUH 1559 - SUDBURY ONT _ eo
f-ijaa- !- '
muusa palkankin Joka kuitenkin oli
niin pieni ettl kun Eskon Pappa me-ni
kahdenkolmatta vanhana naimi-siin
ei palkka mitenkään riittänyt Jo-kapäitäls- een
leipään Saaren kunnan-mlehe- t
auttoivat h£ntä kerran vielä
Ja hommasivat hänelle postlmetann
kln toimen Ja sitten oli Eskon Papan
maallinen taellus turnattu Ja hän cl
tullut JoroitetuksI — koulittuna mle
nenä Ja taltion tiranomaisena — saa
ren tallastäkeen Josta hän el kuiten
kaan tullut jlpllksl Ol yhtä nöyrä
taaren yhteistä kansaa kohtaan kuin
ennenkin!
Eskon Parpa oli tertäpälnen äly
käs Ja tilkas mies ja hoiti kalkki mo-ninaiset
tehtävinpä moitteettomasti
Oli kuitenkin eräs kateellinen naapu-ri
Joka yritti sortaa hänen mainettan-sa
— eräs tullimies Jo" a myöskin oli
sltutolmekseen lajitellut saaren pos
timestarin tiikaa Tämä vilpillinen Ja
katala naapuri alkoi rantakäraji X letittää miesten kesken huhuja ettei
Eskoij Pajpa muka hoitaisi postimes
tarin tehtäviään reellisen mlelun ta
toin taan että tuhkatiheään sattuu
tapauksia joista näkee että lakkari
postimestarina ollessaan tekee teko-ja
Jotka eität slelä päitän taloa et-t- i
muka hänen "tasen kätensä el
Juuri milloinkaan tiedä mitä olkea
tekeej"
Voi panettelijan pahuutta!
Kerran sattui lukkari Itse olemaan
lannassa miesten Joukossa — vaikket
tullmles sitä huomannut — Ja kuuli
puheen oikeasta ja taaemmasta kä-destään
Kun tullimies oli lopettanut
otti lukkari piipun pois suustaan ja
sanoi:
"£aankos minäkin tlrkkaa sanasen
tähän? 'Mitä tulee minun vasempaan
ja oikeaan käteeni niin tletanetät
täällä kaikki paitsi tämä tullptökatl
että minä hamasta äitini kohdulta
asti olen ollut tasenkatiuen Ja siis
tämä minun tasen käteni kyliä tietää
kaiken koska Itse kaiken tekee — Ja
oikeasta el puhuta mitään"
Siitä tuli pitkä Ja remakka nauru
Ja tullimies tunsi talputansa kau-laansa
ni)(iten rantasoraan Jolla sei-soi
Hän tuli häpeällä rangaistuksi
Taisi jo tulla mainittua että Jou-lunaikaise- na
pitkänä postittomana ai-kana
saaren vallastäkl kokoontui Il-loin
h teen syömään ja huvittelemaan
Viliä pidettiin vuorotellen eri taloissa - pappilassa tallemanullassa kaup-piaalla
tullitanhlmmalla luotsitau-hlmmall- a
ja niin edespäin tänä iltana
tässä talossa Ja huomenna toisessa
Eskon Pappa oli ollut noin puoli
tuotta postimestarina kun hauet en-sikerran
kutsuttiin näihin vallastäen
kemuihin Ne pidettiin sinä lltnna
tallesnidnnin luona
Oli tapaninpalian ilta
Vallesmannilan tson salin keskelle
oli ostettu päätattäin neljä tilsi poj-tä- ä
Niille oli valkeat pöytäliinat ja
kymmenien kynttelien talonsa titlk-kylv- ät
siinä talkeat posliinit Ja ho-peat
ja teltiet ja haarukat kiilsivät
ja ruokaa oli raljon Ja h) taa ja U-imiset
puhelivat keskenään iloisesti
ja joku ehdotti että "kokoonnuttaisiin
näin mpäil tuotta eikä tain joului-na!'
mutta slta ehdotusta et kukaan
ottanut kuuletlln korttinsa koska se
oli kuultu joka joulu milloin kenen-kin
huudahtamalla — tavallisesti jon-kun
naisihmisen kimakalla äänellä
Kun snapuillla oli jäseniä kahdek-- 1
sasta eri perheestä Ja kun useimmil-la
oli mukanaan mot t aimonsa tay-sl-ikäl- st
tyttärensä ja poikansa oli
potävlfraita lähemmä kolmekymmen-tä
Lukkari — postimestari nimittäin
— oli tullut emSntineen Lapsia el
hänellä tielä ollutkaan
Heidät oli asetettu podän allin-taa- n
päähän haltlmpaan paikkaan
Vapllesmanl itse istui io)dän yli-pääs- sä
Häntä lähinnä istui pappi
sitten kauppias sitten tulllvanhln
sitten luotsivanhin koulumestari Ja
loistojen päällikkö
IxjUtoj-- n päällikkö oli Joutunut siis
Eskon Papan lähimmäksi naapuriksi
hait Impien joukkoon
'Pöydän yläpää keskusteli omista
asioistaan ja allpää omistaan
Pojdän alipään Ihmisten keskuste
lu oli hiukan tlitaisaa ja nätkkiväii
koska he halteksltat toliaan ja oli-vat
suutuksslsaan väärästä pö)tä Jaos-ta
Ylcpään Ihmisten puho oli leppoisaa
ja lauhalll-t- a
Saatella oli siihen s IV aan kolme
suurta loistoa: eteläpääfcä )ksl poh-joispäässä
tolnm ja kohras eräällä
koikealla tuorella
Päällikkö asjl pohoipiasä Poh
Jm1 lllä oi talla loistolla yli meri-penikulman
pä£si kylästä
SUlli hän asui vaimoineen J lap-in- ei
slcälela asanallts Ja en-nätti
tuoien yhtenätolsu hiljaisena
kuukautena ajatella monen' tisla asioi-ta
Hän cli entinen inerlkat t-n- l- hiu-kan
yksinkertainen mies HSnen
päänsä ei ollut erlkoUen teuvä uut-ta
en hin oli monin tuhansina Il-toina
kasarmillaan ennättintt tutkia
ja ajatella etti hän on saaren suuitn
het~ koska hin komentaa kahdek
saatoista lolstonvartUaa kun papilla
ealmeikikal on vain komennettava-nsa
n kaksi miestä: lukkari ja suntio
ja vallesmannilla vain yksi nimittäin
ruununperämles eli konstaapeli Ja
tulllvanhlmmalla kolme ja niin edes-päin
Luotsltanhin olisi lähinnä ar-toss- a
koska hantit alisenaan on
kaksitoista lunsla ja luotsloppilista
N)t minut on pantu Istumaan tähän
lukkarin viereen joka on rapin käs-klälinn- !-
ajatteli lolstoJenpäällikk5
mutta päätti hirliä luontonsa 1U
tlrkkaa mitään ääneen
Hän olisi kai jaksanutkin hillitä I-tsensä
sinä Iltana ellei olisi sattunut
erästä pientä tapausta
Lukkari Utul mtos stnkklnä
Lukkari lukkarina kylUkln litui oi-kealla
palkallaan mutta postimestari
el!
LukkarPian tiesi oletansa papin
käskyläinen Ja cli siis elkein Ja koh-tuullista
että he pappi Ja hän pito-pödäs- sl Utuitat pöydin tastakkal-siss- a
päissä
Mutta postimestari — postimestari!
Hän oli kokonaan toista luokkaa Ja
hänen paikkansa olisi pövdjii tilin-mss- ä
päässä
Lukkari muisti yksinäisiä kuivau-staan
postlpöjdäu takana — ien
vastuunalaisia kuukausia Ja nakl yh-den
Ja tolen saaren tlrkamlehlsta
saaputan Jokaisen kuun ensimmäise-ni
postlpäitäuä nostamaan hänen kä
destään palkkansa — taliesmaniun-kl- n
Joka Istuu nyt tuolla ivoydan tas-takkaises- sa
päässä "Nn'o! lstukiH)ti
nyt tänä Iltana siellä kun kerran on
isäntä mutta luo muut! Ja minä --
heidän palkanmaksajansa! — istun
täällä halveksittuna kuin koira'
L'hh!"
Hän alkoi jotain sanoa siitä ääneen-kin
mutta päätti hillitä luontonsa
eikä haastaa riitaa rauhan juhlana
Hän olisi kai hillinnytkin luontonsa
— Jaksanut Itsensä hillitä — elle-- 1 o-ll- sl
sattunut pientä tapausta:
Niinä entisinä aikoina sanottiin
raarelalsvallesmanula kuninkaaksi
Vallesmanni ja pappi ehat lavalli-sina
arklaikoina olleet oikein sotussa
keskenään — elleivät Ilmiriidassa-kaan!
— mutta nyt jouluna saman
pitopöydän ääressä sulivat kalkki
pienten erimielisyyksien muistot Ja
pappi piti seuraavansisältöisen Juhla-puheen:
"Artolsat kanssatleraat Saanen
tässä kalkkien toisten uolesta lau-sua
kiitokset Isännällemme saaren
kuninkaalle joka muutenkin tlrka-- n
seinäänsä katsoen on korkein aivo-henktl- o
tässä seurassa"
Voi miten kuohahtikaan sillä het-kell- ä
sisu pöydin allpäkssä niin luk-karilla
kulu lolstojenpiiällikolliklil!
Molempien kasot tulivat Ui' n tii-lenpunaisiksi
ja otsasuonet paisui-a- t
Loistojen päällikkö sanoi:
"Saaieli koi kein herra ja arvolien-kil- o
on se jolla on suurin luku mie-hiä
komeiinettnvanaan!'
Ijjkkarl kivahti:
"Suuiin on se joka sillekin palkan
maksaa Jolla on suurin luku mleliU
komennetta tanaan!"
"Tarkoitatko sinä minua"'" htuisl
loistojen päällikkö lukkarille
Lukkari sanoi rauhallisena:
"Tarkoitan ketä tarkoitan' Jos slna
taikoltat Itseäsi niin tarkoitan millä-kin
samaa miestä '
Ullnä nostan palkkani Suomen val-tiolta
— tolvana'"
"Sinä nostat sen minun noidaltani!
sanoi lukkari Jo melko kotalla äänel
lä "Valtio — valtio el maksa Itse ke-nellekään
palkkaa' Hän maksaa pal-kan
virkamiestensä kautta — aina
ylemmän kautta alemmalle — Ja
täällä saaressa han teille kalkille
maksaa palkat minun — siis ylem-pann- e
kautta Ja sanoitko sinä minua
tolvanaksi!? Uskallatko slna sanoa
minua toltanaksl' Tästä mlna sinulle
annan teilvanoila'!"
Lukkari huusi jo täyttä äanta la kfe
hottl Jo tuketan kalnalokeppmsa Il-maan
Ja ollil kai sillä lyönyt loistojen
päällikön pään halki - tai ainakin
simalle kuhmulle — ellet lukkarin
lempeä mutta voimakas emäntä elisl
ennättänyt tarttua pientä Ja hintelää
miestään käslky nkästä ja alkanut hän-- U
retuuttaa eteistä kohti että kalna-lokep- pl
kolisi Siellä pukeutuivat he
päällysvaatteisiinsa Ja menhat Votlln-s- a
ja niin surulliseni paittylvit luk-karin
ensimmäiset herrasjoulukestlt
STEVENS)
154 Van Horne St
Puh päiUsin 2891
1
m Joulutervehdys!
A R M RITARI
—VAKUUTUS ja MATKAILUTOIMISTO—
30 CVdar St Sudbury
msrwrninMraommmefmxtsrtsrtmiisrt0tmnmnnrari
Hauskaa Joulua
KAIKILLE SUOMALAISILLE
"Työmme teemme paremmin kun lupaamme"
Lebel & Johnson
C L E A N E K S Ä I) Y E K S
142 Eyre St —Puh 36— Sudbury
HAUSKAA
JOULUA Ä
Onnea Vuodelle 1 939
Kallio Hardware
Puhelin 295
Il LARCH ST SUDBURY
''fcttttfcttt
Hauskaa Joulua
toivottaa
kaikille suomalaisille liiketuttavillemme
FELIX A RICARD
—RAUTAKAUPPA—
Puh 2520
tfvAV-ÄVÄVÄy-iva- v
KAIVOS- -
onnettomuus neula
voi
han
teljet vn ahtaa 1I Jos hän sormustinta niin 011
Ja ryskähtelee pakin- - )x&n olmit mutta Jos hän neu- -
j lan pään vetää sen hain- -
Voi teljt tänne uuineiillnko maan UIan läpi toi olla tarina että han
Me onnettomat kuolemaan nyt Jaain- - i nalmaion
me?
Jo sammuu talit' Kaasu lej3
jse käytärlsnä luikeriellen kulkee
Ja tuhoin rautakourin hiljalleen
nuo kakslratan syleiliynsä sulkee--'
Valoa' Ilmaa laätä nyornttaä
ohimot sydän halkeapl! !
Vaan kalun kolkon julman Ilkktitan '
ke tastaukseks' kuolluhuutooii :apl
Saimi Kantanen
ARVOSTELU
Mikkolaan oli tuotu miniä Ja kun
naapurin Simo oli tämän tapauksen
peiästä käynyt Mikkolassa niin kysyi
Simon akka että: mitäs tykkäsit silta
Mikkolan uudenta emännästä —
Simo: No olihan tuo tavallista Im-meistä
takkoopäln — liina taa oli
tursullaan etten nkhnä
JOULU JA UUDEN VUODEN TERVEHDYS
Kaikille Ystäville ja Asiakkaillemme
Unlversal Garage
(Omittaja S
Sudbury Ont
Yöllä 354
t
— —
o
— —
V
Sudbury Ont
TUNNUSMERKKI
Kun näkee iii!i'ii hyoilvau
lanka Ja nappi kädessä h'lxstt
päättää onko naimisissa tai el
oi kuuletteko käyttää
paadet päällä painan
„ seinään ja
J
""
Jyskää
kuonoo
m
Toivomme
Joulua
Liiketuttavillemme
rVMatheson
Coal Co
177 Kathleen St W
—Puh 22—
SUDBURY ONT