Vapaa Sana, December 01, 1945

              i
'4J
W±3
4
b:v
n!
N
r+Jt - f tÄ4" „-- -# --
V-Ci5- W - f--
™ "V- - " rT" ('-T--- l -r--
-
™K
ii1
VUf
rVAPAÄSANA
(FREE PRESS)
Independent rinnlth-Cinadla- n
Newpaper
Publlthtd avtry T-iesd-ay
Thurf
tay and taturday by The Vapaa
lana Praaa Limited Toronto Ont
ei NO UNHOLA Pretldent
VXINÖ MALMIVUORI Manager
REYNOLO PEHKONEN Edltor
PrlvaU Addreat of Pretldent:
4 Soho 8L Toronto Ont
ojalneti and Edltorlal
Dcpartmcnta:
19 Huron 8t Toronto 2 B
Phone WA 7721
ReaUtered aa aecond-clat- a rratter
January 1th 1932 at the Pott
Offlca Department Ottawa Ont
8ubacriptlon rataa In Canada and
United State ?r Year 1375 Slx
Montha 200 Three Montha $100
In other Countrlea: Ptr Year $500
Slx MoMha $20
Suomiko jälleen
Tämän viikon tiistaina saapui
Helsingistä hämmästyttävä tieto
että Venäjä on esittänyt Suomelle
allianssin muodostamista sotilaat
lisestl "puolustustarkoituksia" var
ten Kuten edellisessä numerossa
Julkaistusta uutiesta selvisi ny-kyinen
Suomen pääministeri Paa-sikivi
oli sanomalehdille antamas
saan lausunnossa selittänyt ettei
Suomen hallitus ole hyväksynyt
Venäjän ehdotusta ja asla voidaan
ottaa esille vasta sen Jälkeen kun
lopullinen rauhansopimus on Ve-näjän
kanssa allekirjoitettu
Venäjän tarjousta Suomelle so-tilaallisen
Mton muodostamisesta
cl voi Ihmetellä sillä mainitun
valtakunnan vllmealkaiaen poli-tiikka
on suorastaan tähdännyt
Ita-Europ- an blokin muodostami-seen
minkä piiriin on vedetty sel-laiset
entiset viholllsmaat kuin
Rumanla ja Bulgaria niissä olevien
kommunistihallitusten avustamina
Ja Iisaksi kommunistien myötavai- -
kutukscllU siihen on sisällytetty
Tuola Jugoslavia Ja Tshekkoslova
kla Ja mahdollisesta siihen kocto
taan sisällyttää myöskin Unkari Ja
Itävalta Nt on tullut siis Suomen
vuoro Ja neuvostohallituksen puo-lesta
on slita tehty vialllnen esi-tys
Suomslle
Ensinnäkin Joutuu ihmettele-mään
että ketä vastaan näin kii-reellä
Venäjä rakentaa "puolustus-vyohykkelt- a"
silla Europan alai-nen
rauhan häiritsijä Saksu on
täydellisesti tuhottu eikä tule so-tilaallisena
tekanä nousemaan
ainakaan vuosikymmeniin tuskin
vuosisatoihin? Ja toKckscen maail-massa
yritetään parhaillaan ra-kentaa
kansojen yhteistä Järjestöä
Joka voimallaan tekisi hyökkäys-sodan
maailmassa mahdottomaksi
Ja yhtenä osallisena tässä rauhan
perustuksien laskennassa pitäisi ol-la
Venäjä Itse Kuitenkin sen po-ntikka
tähtää voiman politiikan
ylläpitämiseen Ja emien bloklensa
muodostamiseen Jota aivan kirk-kaasti
Suomellekin tehty tarjous
osoi:taa
Kansainvälisesti silla tulee ole-maan
sansen suuri merkitys Ja se
heittää Julklta valoa Venäjän
puuhiin reunamakaan sotilaalli-sen
varustautumisen suhteen Toi-saalta
se myöskin osoittaa että
Paasikiven hallitus mahdollisesti
aikoo tinkiä lopullisessa rauhassa
Venäjän kanssa aseveljeyden val-tilla
Joitakm myönnytyksiä asele-poehtoihin
ehkäpä sotakarvauk-sie- n
pienentämistä Ja alueiden ta-kaisinsaamista
Siihen on selvä
viittaus Paasikiven lausunnossa
ehdotuksen hylkäämisestä ennen
lopullista rauha Ja sen etllleotU-mlst- a
sen Jälkeen Miten Venäjä
hylkääväin päätökseen tulee suh-tautumaan
se jää nähtäväksi Sil-lä
on kaksi vaihtoehtoa solmita
lopullinen rauha yksinään Suomen
kanssa Ja sen ehtona saada Suo-melta
"puolustusveljeys" taikka
pakolttaa Paas&lvl solmlamaan
sotasoplmuksen ennen lopullista
rauhaa
Asiassa on kuitenkin erältä mui-ta
puolla On selvää ettei tuollaisia
"puolustussopimuksia" solmita täl-lä
hetkellä fasclsmln taikka nat-sismin
hyökkayspoliUlkkaa silmäl-läpitäen
sillä ne ovat kuolleet Ja
kuopatut ja Jos silmäilee Europan
poliittiselle taivaalle niin Venäjää
el siellä uhkaa mikään — pain-vasto- in
Näin ollen odottaisi esi
merkiksi Suomen suhteen että
siellä yleensä Jyrkästi kieltäydyt
täisiin osallistumasta mlnkäänlal
seen sotllasoplmukseen sillä eihän
ole sanottu etteikö parhaillaan
syntymässään oleva kansainväli
nen turvallisuusjärjesto voisi Jos-kus
tulevaisuudessa joutua lyömään
näpeille juuri sitä valtaa Jonka
kanssa Suomi olisi "puolustuslil
tossa" Nykyaikana varsinkin pi-täisi
pltaä mielessään se asia että
tämän maaliman turva el ole soti-lasliitoissa
vaan kunnollisessa
kansainvälisessä turvalllsuusjarjes-töss- ä
millä on voimaa" Ja valtaa
estää minkä hyvänsä valtion olipa
se pieni taikka suuri hyökkäyspo-litllkk- a
Toinen asia on vieläkin tärkeäm-pi
Jos tulevaisuudessa hyökkäävät
voimat syöksevät taaskin maail-man
sotaan josta meitä sallimus
varjelkoon niin yhä edelleenki
pitää palkkansa se tosiasia että
englantilainen maailma voittaa
viimeisen taistelun Tarkoitamme
koko englanninkielistä maällmai
Sen maailman tarkoituksena ei u!c
sotalllttojen solmlaminen Ja luot-tamuksemme
on että se maailma
kansainvälisen turvajärjestön a- -
vulla pitää huolen siltä ettei
muutkaan sotalllttoja rakenna
Kirje Yellovvknifestä
NWT
Tkk 21 pahana loukkaantui Aar
ne Kautto täkäläisessä Negu-kalan-tos- ja
kun tulilaiiRoIssa olleet nallit
Ja räjululysalre olivat räjähtäneet
Aarne oli mennyt hakemaan rajali-dysalnelaatlkk- oa
toisesta päästä po-lauslav- aa
ja oli täten rahan eteni-Ian- a
tulllanpolta kun räjähdys ta-pahtui
Panoa o#ul häneen oikealle
puolelle Kuulohermot myöskin kär-sität
rJjili(l)kjeMä mutta kasvoi-- a
ei ole mitään loukkaantumien
merkkejä Mltl nallien ennenaikai-nen
idjähtäminen johtui ei ole var-maa- n
tiedossa mutta Aarne kuiten-kin
uskoi sen Johtuneen siitä että
khl mahdollisesti oli pudonnut nii-den
päälle stoopln rinnasta — tasse
Montreal Que
Suomi etiralla tullaan Aiettämään
Sibeliuksen SO-vu- ot is päivää Ja Suo-nien
itsenalyyden Juhlaa Joulukuun
? pahani kello S illalla Suuri sävel-täjämme
Sibelius on tunnettu kautta
maailman metaruudestaan säveltä-hän]
joten millä uomalalllla on
Dha veloiliuus Juhlia suurmies-tfimm- e
Ohjelma koetetaan saada tl-laluu-tta
ataa%akl Johon tulee
kuulumaan soittoa laulua rm Juhlat
järjestää Suomi seura ja seurakunta
yhdeä
Kalkki tulot niistä menevät Suo-men
hätääkärsivien hyväksi Siellä
synnyinmaassa on tuhansia nälkäisiä
laplt tuhannet pienet Jalat orat il-man
kenkiä tuhannet huokaukset ja
rukoukset sieltä lähetetään meidän
rur'eemme He toivovat apua meiltä
he uskovat että teemme parhaamme
heidän h)väkseen Auta ystävä kär-sivää
kansaasi älä ole kylmä Jee-sus
sanoo: Joka hylkää yhden näistä
pienemmistä hän hylkää minut
LAUANTAINA JOULUK 1 P — SATURDAY DEC 1
Taivaan korkuiset rakennuskustannukset laoon käsiksi ei
nykyisillä tulojen tikapuilla — Milwaukee Journal
Pakinajuttuja
Professori Watson KlrkconnelLs-t- a
on sitten muodostunut eri ruota
taman maan ulkomaalaissyntyis-te- n
kommunistien kurkkuun Ja o-sitt- aln
myöskin alkuasukaskom-munl- s
teille
Meillä esimerkiksi on ollut ta-panamme
milloin vai professori
Klrkconnell on Jotakin nasevaa
kirjoittanut kommunisteista Ja
heidän kanssamatkkajlstaan täl
lätä hänen kirjoituksensa Vapaa
Sanaankin Ja Jäädä sitten kuunte-lemaan
että minkä myräkän se
nostaa suomalaisten kommunistien
leirissä
Ja tavallisesti ei meidän tarvit-se
kauan odottaa kun Vapaudessa
Joku "Espanjan luutnantti" taikka
Joku muu saman kallberln "kirjai-lija"
lähtee ristiretkelle kalkkien
kommunistien puolesta professori
Kirkconnellia vastaan
On tarpeetonta lisätä että me
nautimme suunnattomasti sitä Se
on kylläkin hyvin paha tapa mut-ta
kun ihminen on heikko luon-teeltaan
Ja kun nykyisessä maail
massa el ole niinkään paljon huvia
tällaisille Ikäpuolille ihmi-sille
kuin miä mekin olemme niin
huvittelemme sillä että leimau-tamme
tämän tästä suomalaisen
kommunistin eteen professori Klrk-connell- in
klrjovuksen Ja se on
kuin punainen vaate haralle silla
heti alkaa härkakommunlstl turs-kuttama- an
sleramlaan kuopimaan
maata häntä pystyssä Ja sitten
lähtee hyökkäämään tuota punai-i- -
t vjImI
ORLANDO
Viime maailmansodan aikainen ita-lialainen
valtiomies Vittorio Orlando
joka allekirjoitti rauhan presidentti
VVilsonin Lloyd Ceoren ja ranska-Itltt- n
Clemenceaun kanssa saapui
äsktttain Roomaan Ja huhuttiin et
tä hin koettaisi selvittää Italian hai- -
htuspulaa Asiassa el kuitenkaan
näyti olevan cerää
Painija Pellinen kuollut
Onni Pellinen Joka on saavuttanut
maailman maineen painiuralla oli
kuollut sydänhalvaukeen lokak 31 P- -
Istanbulina Turklsa
lajaua uiuiio imur
tässä SJölund Ja
Romanoff kumpainenkin Torontossa
kävi Torontossa 1932
ta vaatetta kohden rapa takapäas-t- a
roiskuen
Vapauden "espanjalainen luut-nantti"
sanoo että monilla sano-malehdl- llä
on lempikirjolttajansa
"Niin myös Vapaa Sanalla oman-sa
Sen lcmplkirjuvlaja on prof
Watson Klrkconnell"
Ja me puolestamme aivan kirk-kaasti
vakuutamme että siinä ei
Vapaus paase luikuria lykkäämään
Lemplkijallijammehan se profes-sori
on
Professori Watson Klrkconnell
kun on semmoinen kirjoittaja jo-ka
todella saa kommunistien jou-kossa
ravan lentämään ja heidät
hulluna poukkoilemaan
Ja kun meidänkin oma tarkoi-tuksemme
on silloin tällöin saada
kommunisti kuin taula hännän al-la
vauhkona laukkaamaan niin
olisimmepa eri torvu ellemme lo-masta
käyttäisi tähän tarkoituk-seen
niinkin mainiota kommunis-tien
vllllinnyttämlslääkettä kuin
mitä prof Klrkconnell tarjoaa
Se tuottaa meille suurta huvia
kuten sanoimme
Ja kalkkein suurinta huvia meil-le
tuottaa kun Joku kommunisti
yrivtäa selitellä prof fSirkconnellln
kirjoituksia valheiksi Siinä sitten
ähistäan Ja pakistaan hiki tukas-sa
kuten esimerkiksi Vapauden Uo-ti
taman viikon tiistain numeronsa
Klrkconnell oli eräässä kirjoituk-sessaan
lausunut venähislM leh
tiin tietonsa perustaen että siellä
Uotin ihannemaassä tuomitaan
lapsiakin kuolemaan Ja oli otta-nut
erääksi esimerkiksi Jonkun
Leppln-nlmise- n lapsen kuoleman-tuomion
Moskovassa Lennin oli
tuomlttu sen että hän Rliko- -
cps- -
Miicn i-- ~n ja vangitt
nlttu Lepp'u oli ollut ammattiri-kollinen
Ja hänet oli todella tuo-mittu
kuolemaan pahoinpitelys
tä!
Pahoinpitelystä kuolemaan!
ellemme kokonaan ereh-dy
niin kyseesäoleva sittenkin oli
lapsi oloa hän ammattirikollinen
tai el sillä hänhän oli vain tolsel-lakymmene- lla oleva
Jotta huvittaa se kommunistin to
dlstelu toisinaan kun se oikein to-sissaan
koettaa nuoleksla henkis-tä
isänmaataan puhtaaksi kuin
pulmunen
Naurettavinta Klrkconnellln Ia
kommunistien Jutussa on se ett?
Canadasa kavtkl ulkomaalaiset
känät tavalli-sesti
kuin komennuksesta yhtä al-kaa
professorin klmoovun milloin
ikinä hän Jotakin kirjoit-taa
Professori on siitä erikoinen et-tä
hän osaa kieliä Ja
siis nain ollpn seurailla aita mnnlta lähtelstl H kun
llsäkl lilttvv namkka sanonnan hhla li hvvä tunte-mus
niin eiDä totisesti ihmettele
vaikka häneltä onkin Canadan eri
klellfllle kommunisteille muodos-tutit
moto kurkkuun niin rltkällo
että toisinaan on heidän täytvnvt
turvautua Moskovan Järeään tvkls
Tunnettu suomalainen suurralnija tBSnWn Klrkconnellln nehmittäml
sekl Sieltä päin nimittäin on am-muskeltu
professoria mvöskln
Jotta kunhan taaskin professo- -
Alkalsemmln rl Kiccnnell sutasee klrjoltuk- -
oli ollut Turkissa patnlvalmen-- J f"133" KommumsusaiKKareua
aikoina hänen kuokkaan niin mekin silloin taa?
wrfiw tmrtimmifitMimmmmimv
Sucnen työväki
uhrina
Kommunistien poliittisessa
keinottelussa
Helsingistä Ilmoitetaan että
kun eduskunnassa oli esillä talous-arvion
käsittely niin sosialide-mokraattinen
edustaja Tervo se-litti
että hyvällä syyllä voJaan
sanoa että Suomen työväestö on
joutunut kommunistien poliittisen
keinottelun Han selitti pu-heessaan
että hallitus on nimittä-nyt
hintaneuvoston asettamaan
sulkua keinottelulle sen paana on
ollut kommunistinen edustaja
Huhta Ja kuitenkin hänen virka-ajallaa- n
tyoäen elinkustannus
indeksi on virallisesti noussut 50
prosentilla Ja sen yli
kaksinkerroin
Tanner ym vapaal
la jalalla
Oikeus rapautti heidät
äänestyksen jälkeen
Helsingistä Ilmoitetaan että kun
"sotaansyyllisiä" tutkiva erikoisoi-keus
teki välipäätöksen jolla Jut-tu
lykättiin joulukuun 10 päivään
Ja neljä syytettyä nimittäin Väinö
Tanner Toivo Kivimäki Tyko
Reinikka Ja Antti Kukkonen las-kettiin
vapaalle Jalalle siihen
saakka kunnes Juttu uudestaan o-tet- aan
mainittuna päivänä Oikeu-den
täytyi päättää vapaaksllaske-mlsest- ä
äänestyksellä Ryti Ran-ge- ll
Linkomies Ja Ramsay päätet-tiin
vangittuina äänestyk-sen
Jälkeen 8 äänellä 7 vastaan
Heidän vangittuna pitämisen puo-lesta
äänestivät kommunistit
Hertta Kuusinen Aaro Uusitalo
ja Eino Pekkala ruotsalaisen puo
lueen mfes rehtori Tor Therman
sosialidemokraatti Kalle Hakala
maalaisliittolainen kunnallisneuvos
Anshelm Alestälo professori Kaar-lo
Kaira ja tuomari Castren
paaksilaskemisen puolesta sosiali-demokraatit
Otto Toivonen Ja
Lauri af Heurlin maalaisliittolai-set
tuomari Lauri Riikonen Ja kun-nallisneuvos
JE Pilppula kokoo-mukselainen
tuomari Otto Arno
Tuurna Ja edlstyspuoluelainen
pormestari H A Kannisto sekä ni
keuden puheenjohtaja Ja korkeim-man
oikeuden presidentti HJ Neo-vius
Tannerin vapauttaminen
puolesta äänestivät Toivonen Ha-kala
Rikonen Kannisto Tuurna
Kaira af Hcvrlln Pilppula Ja Neo-vius
Ja vangittuna pitämisen puo-lesta
Kuusinen Therman Uusita-lo
Pekkala Alestälo Ja Castren
Kukkosen Reinikan Ja Kivimäen
vapaaksipaästämlsen puolesta äi- -
vuoksi olljnestlvät Toivonen Hakala
erästä silkkuherraa rä''"" f n Kannisto Alestälo
Ja varastanut tämän salkun Kaira rr T- - "- - T-~-
rii
uuiu ioaisieiee eitä n Neovius "
~
Mutta
poika
kommunlstlDitrit
hehtä
monia voi
siihen
poliittinen
'
hän _ _
' " i
epävirallisesti
pltaä
Va- -
'
mri- - Pi
tämisen puolesta KTnin Ther-aia- n
Uusitalo Ja Pekkala
Sibelius-konsert- ti
New Yorkissa
New Yorkin Philharmonlc-Sym-phon- y
Orchestra antoi viime tors-tal-llta- na
New Yorkin Carneg'-halllss- a
erikoisen konsertin Sibe-liuksen
E0:n syntjTnäpaivän kun-Mk- si Ohjelmassa oli Sibeliuksen
l:n Ja 's sinfonia "Finlandia" Ja
multa Sibeliuksen kappaleita Or-kesteria
Johti Juuri Suomesta saa
punut Simon Tilaisuudes-sa
oli paljon yleisöä sen Joukossa
Suomen lähettiläs Kalle T Jutila
sekä lahetystovlrkallljät Sigurd von
Numers Ja Olavi Munkki
New York Timesin arvostelija
Noel Strauss antoi 6:n sinfonian
Johtamisesta huononpuolelsen ar- vostelun sanoen että sinfonia cl tullut oikein tulkituksi 6:n
nian on es-ttän- yt Amerikassa ai-kaisemmin
vain Bostonin sinfonia-orkesteri
Jenka Johtaja Serec
Koussevitsky oli tilaisuudessa läs- nä
Professori Douglas Steere Haver-for- d lannuCt oSllueogmesetastajokluakiontilaJiusuuruidepsi--
sa Sibeliukselta saamansa
Miina Sillanpää sairaana
Helsingistä ilmoitetaan että vuosi-kymmen- iä Suomen sosialidemokraat
tlessa puolueessa vaikuttanut la
Ilmoitettiin olleen siellä ™ kon- - me kovana 'odottamain mU Suoa'n eduskuntaan
sulaatlssa Hänellä on kaksi siskoa _ w su_ _ -- „ valittu Miina Slllannii ti „„♦
maassa Mrs Mrs
Pellinen t
uhriksi
lyonyt Tuurna
6
Parmet
sinfo
suomalaisissa neuvostolslnmaan ieTän hlTattskohtuk8en josu hl-ystävi- en
kuppikunnissa nen nkotaaa parantnTan Sillanpää
Klvlperin Pekka tue? en1 keeinä SO-motlaak-sL
NO 132 -
Lukijan
Hi
Viikkopalsta
nimipäiviä:
1 p lauantaina Oskari pM)
2 p sunnuntaina Anelma
3 p maanantaina Vellamo
4 p tiistaina Airi Aira
5 p keskiviikkona Selma Tytti
6 p torstaina Niilo Ryry
7 p perjant Sampsa Ajaton
S p lauantaina Kyllikki
Lehmä on emännän rakkain kotieläin
Monet uskovat että emäntien rafc
kaimmai Kotieläimet o at kissit
mutta kyllä Juttu on semmoinen et-t- t farmarin emännän rakkain koti- - eliln sittenkin on lehmä — ja yieeS
sä koko perheenkin suosikki Leha
nimittäin on se erinomainen peitetä
jäsen Joka antaa yhtä kaikkein
parhainta ravintoa mlta ihminen e-läaks- een Ja terveenä pysjäkseen tar-vits- ee nimittäin maitoa josta sitten
valmistetaan voit kermat Ja Juustot
ym Ja farmeilla niinkuin olkei
taan muuallakin karjantuotteet ovat
pääravinto Joten on ai an selrii
että lehmästä pidetään kuluin
liuolta Ja se on kalkkien lemmikki
Niinkuin sen pitääkin olla
Mutta mitenkä lehmiä holdetaaa
siltä el monastikaan pidetä niin hy
vää huolta Näin talven aikana lei
mlen hoitamiseen pitäisi klinnltui
entistä suurempaa huomiota jonka
lehmät perheen kaikkein parhatap)
na ystävinä ansaitsevatkin
Navetoissa ilmanvaihto on ensi-mmäinen
seikka joka jokaisen farmi-rl- n täjtyy ratkaista niin ettei näret
tä ole tuore Ja ettei naetan katosta
vesi tipu lehmien selkään Navetta
täytyy pitää kuivana ja puhtaana
Lehmien makuupaikat monissa n-avetoissa
ovat paljaalla sementillä
joten erikoisesti nalsa tapauksissa
täytyy lehmien alle aina muuttaa
kuivaa ja puhdasta kuiviketta joka
voi olla silputtuja heiniä taikka o-lkia
Nämä eivät ainoastaan pidä leh-ira- n
makuualustaa lämpöisenä Ja
kuivana mutta ne samalla mjoskin
estävät lehmän likaantumasta ja s-iten
säilytetään sen puhtaus Kylmyys
joskus aiheuttaa lehmien utareille
tauteja Ja numa taudit maltetaan Juu- -
ii hyvalU kuhikkeella ja puhtau
della
Lehmien Jaloitteluun nähden tal-ven
aikana ollaan nivan eri mieltä
eri asiantuntijain keskuudessa To!-se- t
selittävät etti lehmille pitäisi
nntaa liikuntoa laskemalla ne nav-etoista
ulkosalle aika-ajoittai- n ja to-iset
taasen alttadt että varsinkin
lypsylehmille ulkosalle laskeminen
tietää että niiden maitomäärä la-skee
Jotkut taas sanovat että Jo
lehmät laskee talviaikoina säännö-llisesti
hetkeksi ulkosalle niin mitään
maitomäärän laskua el tapahdu en
aiheuttaa vain epäsäännöllinen uiko
rnlle lasku
Veden saantiin nähden suositellaan
sitä että lehmillä pitäisi aina sekä
päivillä että öillä olla saatavissa rai
tlsta Juomavettä Jos pidetään tapa
na että lehmät päästetään vain tniä
rätyin väliajoin Juomaan niin
joutuvat varsinkin on aikoina kari
maan Janna Paras olisi luonnollises-ti
laittaa lehmille Juomavesialuat 3
pitää huoli että vcl niissä on raiti-sta
ja puhdasta Ja aina saatavilla
Että hyvät emännät ritakää ate
hyvä huoli Mansikista sillä tt &
teille Ja meille kalkille kaikkein rk
Iraln kotieläin Ja kalkkein hyödy
sln
Onpa niillä eri käsitys!
New York Timesin kirieenvaftuJ
Hrook Atkinson kirjoittaa k
leen että venäläisillä on 0BitT
läsltykslä Yhdysvalloista Hän
nltsee Moskovassa ilmestyvän &
sheviklehden lausunnon Jta B#
Jolttaa: "Porvarillisissa dem°tr
tlslssa oloisa työläisillä el ol r
Mmpiäkään aineellisia mabdotti
sla heille luvattujen oikeuksien Wr
tämlseen Helliä el ole kaytet
nään painokonelU eikä paperi- -
nomalehdet klupit teatterit k
-- _!♦ kl ovat yksilöiden Ulkka inM"
Jen joukkojen omalsuutu
Atkinson lausuu niiden Jond7
että elleivät nämä Tanhat urut
tahallista Yäärlstelyä niin irt
oTat alkeellisenkin UeUmätt3r
den tuotetta