Vapaa Sana, August 28, 1943

              K
Mli
♦ !
3
T"1 jft nwi'{tlJr"Jv! SSISSSS5
jpi"fitl[ I 1 IMm11 F £- - _ - r-- _ _1_ 7=rrL s## W vxvyr V- - — i T--r llifPm -- i%fa%A k L 'I frr+Kt? 'K v--
"tv
"
f
1
hi O
ak
K
~--f iffl
JLCU4Xx4UCU --ulcm_ JluJzeAftitäi
Hollolan
Kirjoittanut Naima Kalliokoski
"Mlnla-MalJak- o se alella niinkuin
koni lotibfl!" huuti emäntä kamaritta
tuvan polll
"(H äiti minä täällä vaan syön vo-ileipää"
"Jaa minun Martta tyttöseni se
vaan tieltä niinkuin pikku orava na-kertaa"
kuului Imelälnen lepertely
Martalle
Hetken kuluttua Martta meni kama-rlnovell- e
Ja sanoi Maljalle: "Tuli vie-ras
Maijan navettaan vei hevosensa"
"Minkälainen vierus tunsitko?"
"Pitkä mies en tuntenut"
Voisimmekin Jättää tähän koko
kertomuksen mutta koska siitä voisi
yntya vääriä käsityksiä niin ker-romme
koko kertomuksen alusta
Maija oli kolmannesta pitäjästä ko-toisin
erään pienen torpan tyttö Jon-ka
imäntävalnaja oli tuonut kerran
eräänä syksynä tullessaan käydes-sään
kotonaan samassa pitäjässä
Malja palveli emäntää kuten ältll
Ja äidiksi hän kutsuikin emäntää sil-lä
hänen oma äitinsä oli kuollut Jät-täen
Jälkeensä miehen kaksi poikaa
Ja viisi tytärtä
Emännällä ei ollut kun yksi ainoa
poika Tämä Kallo poika sattui ra-kastumaan
Maljaan eikä Isäntä sen
paremmin kun emäntäkään pannut
avioliittoa vastaan Ja niin tuli Malja
miniäksi pieneen taloon Maljan oltua
miniänä vasta toista vuotta kuoli
emäntä Joten Malja otti emännyyden
haltuunsa
Isäntä el kuitenkaan ollut leskenä
kun vajaan vuoden kun otti vaimok-seen
suutari Samnelsonln kauniin
lesken jolla oli kolmatta tuhatta
markkaa rahaa ja neljän vuotias tyt-tö
tuoda myötäjäisin! taloon
Uuden emännän tilini oli myöskin I
Maija joten erotettiin emäntä lisää-mällä
miniän nimeen miniä sana
Kmäntä Malja kohteli aluksi miniä-Malja- a
arkaillen Ji hillitysti mutta
kun hän nitkl kuinka nöyrä Ja pe-räänantaval- nen mlnli Malja oli tuli
hän aina alkaa myöten koppavani-maks- i
Mlnlä-MalJall- a Ja Kallella oli pieni
poika jonka nimi oli Paavo Tämä
Paavo oli hyvin hiljainen oli äitinsä
luontoinen vaikka Isänsä muotoinen
Päivät päästänsä hän leikki lattialla
yksin Ja milloin kuuli Itkua tiesi var-masti
että Martta oli itkun alkusyy-nä
Ja kiusanhenkenä
Kalle puhui usein Maljalle että
hän lähtee Amertkaan tienaamaan
talonhlntaa mutta Malja aina esteli
Kun Paavo oli kolmen vuotias tuli
matkasta tosi Malja Jäi Paavon
kanssa taloon teki työtä niinkuin
kone ja palkakseen sai ruuan Itsel-leen
Ja pojalleen
Kallen Isä piti Maljasta Ja Paavos-ta
niinkuin omista lapsistaan Ja an-toi
joskus vaaterahaa Maljalle mut-ta
kun tämä tuli emännän tietoon
oli hän ihan kiukkuunsa hatjeta jo-ten
Malja kieltääntyl ottamasta enää
Isännältä raivaa omiin tarpeisiinsa
Mitä hän tarvitsi osti hän Kallen lä-hettämillä
rahoilla seka Itselleen että
Paavolle
Titoa oli muka vaha n ja Paavo Ja
Martta rtltelvvat yhtämittaa Senkin
seilaamia aataa oH emännällä aina
kerrottavana Manatta
Britaa pAhnnA laantA katsoi talloi-hl- n
kyliä mtofcla tntl vetM mtsatä
BikaJaraimlB ka4ttuj paita hln
Ml rakentavansa alttä itsetiten
vaBkanpairiB kotia II syytinkttu-pa- a
ICnaartä oli niin vihainen eitä puhi-si
kun laiee laolla Uitkä puhuu van-hääpäiv- in
Mannosta CroSntä et pan-nut
kortta rtstttn talkooväkeä mk-klakKte- a
sikal Malja otti kiiruusti
ihjakeet omiin käsiin Ja sai kylältä
pari tyttfetä avukseen
Malja hääräsi punaposkisena koko
piirin hyrillipä vielä työtä tebdes-saa- n
Tuntui niin hauskalle Ensinnä-kin
tali Kallelta kirje että tämä on
viimeinen tslrl kun hän on Ameri-kassa
sitten bän puhut aamulla
Isännän kanssa että kun syylinki-tup- a
valmistuu niin hän pääsee Paa-von
kanssa siihen asumaan ja kolmas
hyvä asla oli että emäntä el tänään
23Tj3
sekaantunut hänen töihinsä vaan sai
hän emäntänä olla koko päivän Kyl-lä
talkooväki kiittelikin ruuan hy-vyyttä
lupaslvatpa monet vielä pois-lähtiessä- än
tulla rakennustapoihin
kunhan keväiset päivät alkavat
lämmitä
illalla Malja sai kuulla kunniansa
kuinka hän saattaa talon vasaran
alle sellaisella ruuan ja juoman tuh-lauksella
vähempikin mässääminen
olisi riittänyt
Kmäntä oli säästänyt tavanmukai-set
haukkumisensa siksi kun Isäntä
oli mennyt talliin mutta isäntä jos-tain
syystä tuli tallista aikaisemmin
ja kuuli emännän huutamisen Johon
Malja vastasi: "Älkää hyvä emäntä
huutako kyllä minä täältä poiskin
rääsen koska en parhaalla tahdolla-nikaan
osaa tehdä teidän mieliksen-ne"
"Hyvä emäntä hyvä" emäntä!" huu-ti
emäntä vastaan mutta suu jäi auki
kun huomasikin Isännän ovella
"Kuinka usein sinä haukut Maljaa
niin kuin nyt?" Kmäntä el vastaa
"Sano sinä Malja"
"Ainakin kerran viikossa välillä
useamminkin"
"Miksi sinä et ole puhunut siltä
minulle?"
"Olen vaan odottanut Kallea Ja mi-tä
se puhumalla olisi parantunut"
"Paranee se jos el elämä tunnu hy-välle
emännästä niin se on hän Joka
muuttaa etkä sinä pankaa se mie-leenne"
"Kun tupa Jonka hirret vedettiin
kotiin valmistuu saat sinä Paavon
kanssa muuttaa siihen ja pitää sitä
kun omana kotinasi niin kauan kun
Itse siinä tykkäät asua Tietäköön
nyt sen emäntäkin Ja minä ostan
sinne kamariin uudet huonekalut et-tä
tuntuu viihtyisältä Ja navetan
teemme Ja sinne viemme sen sinun
tuomasi lehmän ja kaksi lammasta
saat niitten tuloilla ylimääräistä kah-vlraha- a
tietäköön sen nyt emäntä-kin
vaikka aljon sanoa sen myöhem-min
mutta onhan sanottuna"
Kun tupa syyskesällä Jo valmistui
oli se Maljalle suuri Ilo Hän sai
aamusella Jättää Paavon nukkumaan
kun lähti ensin omille askareillensa
sitten talon puolelle Ilsäslhän se vä-hän
työtä hänelle kun oli lehmä Ja
lampaat omassa navetassa mutta
se oli mieleistä työtä mielellään sitä
nousikin lös vähän aikaisemminkin
Kräänä päivänä Isäntä sanoi Mal-jalle:
"Minä olen sinun sänkyysi
tyynyn alle vienyt pienen lippaan
Pidä se korjuussa älä näytä sitä ke-nellekään
ennen kun Kalle tulee Jos
vaikka minäkin sattuisin kuolemaan"
"Mitä se Isäntä nyt kuolemasta pu-huu
parhaassa IJässään kun on"
"Ikäni puolesta kylläkin mutta lää-käri
kun talvella sanoi että minulla
on syöpä rinnassa niin voihan se
kuolema tulta vaikka kuinkakin pian
vahinko vaan että tuli otettua se
emäntä mutta kuka sen silloin ym-märsi
El olisi Kallekaan lähte-nyt
Amerlkaan Jos en minä olisi
emäntää ottanut mutta Ihminenhän
on toisinaan hullu Ja ehkä Kalle siksi
palaa tautia kaiken varalta kirjoitin '
testamentin se on tuossa lippaassa
Jonka pyydin stnnn säilyttämään hy-vin
Kallen palaamiseen saakka
Avainta ea Jata vaikka luotankin si-nuna
aratta Joku sivullinen voisi sen
Htytiä Saa Kalle arkea lukon kun
tule"
"Kiitos 1 santa kiitos kaikesta te
olette ollut minulle kun oma Isa
mutta to ette sna puhua kuolemas-tanne
vielä moniin vuosiin siksi te
sitäpaitsi näytitte niin terveeltäkin"
"Niin ukoapCiin mutta rinnassa on
aina kalvava tunne ja se on ollut f
vuoden verran se el minua petä sillä
viikko viikolta se pahenee"
Emäntä tuli tupaan Näkyi selvästi
että bän et tapansa mukaan kuunnel-lut
porstuassa mutta el kumpikaan
päässyt selville mitenkä paljon emäs-tä
todellisuudessa oli kuullut
"Puaun toistan lisää" sai isäntä
kuiskatuksi
"Tietysti sinä puhut omalle vai-molleen
el tuskin riitä sanaakaan
J J- - l--- - J!T-vh-V- — y- - --M~c~mm--
~--
Sedän Tarina
mutta miniän kanssa punotaan sala-juonia
ulos siltä lähdetkö sanon m-inä"
hän polki Jalkaa Maljalle Maija
lähti mitään sanomatta isäntä lahti
perässä Ja sanoi Maljalle talliin men-nessään
että: "Toinen paperi on
kirkkoväärtln hallussa ja avaimen mi-nä
vien Järveen ettet kukaan pääse
lippaalle" }
-- Kiitos Isäntä!" Ne olivat viimeiset
sanat jotka vaihdettiin Malja näki cttenut Jotain äidin tyynyn alta Paa-vaa- n
miten isäntä heitti jotain otkan- - va otti askin ja lu-s- a
yli järveen ja sitten kääntyi 1 pasl Paavoa jos kertoo
päin Jonne alkoi astella verkalleen
Jonkun aikaa lypsettyään hän kuuli
emännän sanatulvaa tallilta mutta
ei kiinnittänyt siihen mitään huomio-ta
se kun oli niin jokapäiväistä
"Tuosta saat ja tuosta koska punot
salajuonia miniäsi kanssa"
Malja juoksi ulos "Hyvänen aika
eihän emäntä vaan lyönyt sairasta
miestä? — Kmäntä oli kun raivotar
hyppi ja huuti hevospltska kädessä
"Haluaako Maljakin maistaa samasta
lääkkeestä?" Hänen piti lyödä Mal-jaa
mutta tämä väänsi piiskan pois
emännän kädestä ja heitti nurkkaan
"Hyvänen aika Isäntä mitä hän te-ki
teille Löikö hän tuon punaisen
merkin poskeenne?"
"Iiii Ja lyö vielä toihenktn Jos ko-mento
el talossa muutu" sanoi emän-tä
mutta Isäntä el puhunut mitään
Istui- - vaan tallin lattialla ja nojasi
päätänsä seinään
"Nouskaa nyt ylös Ja tulkaa tu-paan"
sanoi Malja
"Anna sen vihotelli kylläpä lep-pyy"
sanoi emäntä — Malja koetti
auttaa Isäntää ylös mutta pää ret-kahti
veltosti sivulle
"Murhaaja sinä emäntä-Malj- a olet
tappanut miehesi et ansaitse muuta
kun linnaa menen soittamaan nimis-miehelle"
sanoi Malja ja lähti Juok-semaan
naapuriin Jonne oli noin kilo-metrin
matka
Matkalla hän kuitenkin päätti et-tei
puhuttelekaan multa kun lääkä-riä
Isäntä et enää virkoa ja Martan
kasvatusta el hän ota tililleen
Hän soitti lääkärille Ja lääkäri lu- -
pasi pian tulla Lääkäri tuli melkein
heti kun Maljakin ehti kotiin mutta
lääkäri el voinut muuta kun todeta
että henki oli paennut "Hän mah-dollisesti
oli sälkähtänjt Jotakin tai
oli varsa tuupannut hänet nurin
Josta tuo punainen merkki on tullut
po-ke- en
"Niin juuri siltä varmaankin se
oli tullut koska en minä nähnyt pos-kessa
mitään kun hän juuri kävi tu-vassa"
ehätti emäntä selittämään
"Ei suinkaan hän vaan tapellut
Jonkun kanssa" sanoi lääkäri
"El" sanoi Malja "Isäntä oli slkst
h)vännahkatnen että hän ei sanonut
vastaan siksi hän el koskaan tapel-lut
kyläläisten eikä kotoisten kans-sa"
ja siihen sai lääkäri tyytyä
Naapurien isäntäväkeä tuli taloon
MUSTA
Heidän avullaan kannettiin Isäntä ka-mariin
jokainen ihmetteli että mikä
älkl se oli hännän poskessa mutta
el kumpikaan naisista puhunut mi-tään
Illalla vasta muisti Malja lippaan
Hän meni kiiruusti tupaansa korja-takseen
sen talteen mutta se oli Ja
pysyi poissa
Hän kysyi Paavolta Jos Paavo oli
sanoi mummu
talliin lyödä Paavo
I ildllle
"El mummo lyö älä pelkää Mihin
iiummo meni kun otti sen askin?"
"Mummo meni veateatttaan"
'Älä tule njt äidin perässä äiti
ineuee mummon luo"
"Tänne vaateaitan avain Ja paikal-la
tai minä sittenkin soitan nimis-miehelle
Vai olette te urkkija varas
Ja murhamies Minä aukaisen kama-rin
oven että isäntäkin kuulee Jos
'än vielä ol kuulta Minä pelastin
kunnianne enkä tietänyt että te olit-te
urkkinut tietoonne mitä lipas si-sälsi
Ja missä se oli Jos sovinnolla
tuotte lippaan minulle niin en soita
nimismiehelle"
"Hae se vaateaitasta"
"Se on niin että te sen varastitte
tuokaa se myöskin takaisin muuten
voitte sanoa että minä olen käynyt
teidän aitassanne"
Emännän el auttanut muu kun läh-teä
hakemaan Ja koska emäntä näin
paljon tiesi lippaan salaisuudesta
luuli Malja että hän tietää kaiken
mutta hän el tietänytkään
Kun häntä cli haudattu eikä ku-kaan
asianomainen tuonut testament
tla esille pidettiin luonnollisena että
emäntä saa kaiken Olipa kuitenkin
kaksi Jotka tiesivät että testamentti
oli tehty Ja minkälainen se testa-mentti
cli Ne olivat pitäjän pastori
Ja klrkkoväärttl mutta heille oli sa-nottu
että he stvustapäln katsovat
perään ettet talo tule hävitettäväksi
tai myytäväksi Jos hän sattuisi kuo-lemaan
ennenkun Kalle tulee kotiin tl lra Imin in a_an HTiaiiHTU 1li1a„ itd BiUUSlI ItUILlUi_i IbIII-I -
tään ennenkun Kalle tulee van
tekisi Maljan olon sietämättömäksi
niin tuumi Isäntä mutta kohtalo te-kikin
toisin
Harvoin tulee onnettomuudet yk-sin
Tuskin oli Isäntä haudattu kun
( Malja sai kirjeen Joltain tuntematto- -
maita mieheltä Joka oli asunut sa-massa
talossa Kallen kanssa että
Kalle oli loukkaantunut pahasti työ-maalla
ettet odottaa sitä kotiin Sa-massa
postissa tuli Kallen kirje että
Jouluna hän saa sulkea syliinsä rak-kaimpansa
Isän kuolemasta el ollut
vieia saanut tietoa mutta toveri Jo--
ka kirjeen kirjoitti sanoi että hän
oli ennen työhön menoaan saanut
kirjeen lsänä kuolemasta Ja sitten
yöllä hän oli loukkaantunut Hän sa- -
nct työhön lähtiessään että nyt hän
RISTI MERKITSEE
r
- KJ #AJ :
n viimeisen yoa työssä sitten hän
lähtee kotiin
Hurmeen Kranssi se oli miehen
nimi lupasi kirjoittaa mitenkä Kalle
ilta paranee
Jouluksi tuli kirje että Kalle on
aivan muistinsa menettänyt Ja lää-- 1
kari on epätoivoinen hänen parane- -
mlsestaan Hän lupasi myöhemmin
aasen kirjoittaa mutta sanoi että
Maljan on turhaa kirjoittaa et hänen
miehensä muista mitään el edes omaa
nimeään
Tässä pisteessä olivat asiat pyhäin
päivään Malja teki työtä taloon Ja sl niukan ruuan Ja haukkumisen
palkakseen
' Maljan tuvasta oli vähitellen viety
kalkki muut huonekalut paitsi sänky
Ja siitäkin viety vällyt Emäntä sanoi
tarvitsevansa niitä Martan kamaris-sa
Mitä kymmenen vuotias tyttö nii-tä
olisi tarvinnut mutta emäntä vaan
teki mitä osasi klusatakseen Maljaa Antakaa Jtip4änH&
Kirjoittanut Donna Q
Olemme vähitellen heränneet huo
maamaan että hipiämme pysyy rstknoa"
kaina Ja kirkkaana aivan ilman hoi-toa
Tiedämme miten tärkeätä pe-rinpohjainen
puhdistus ja huokosten
hoito on mutta monet meistä eivät
vielä ole tulleet ajatelleeksi että
Ihon täytyisi myöskin saada hengit-tää
!
Olen monasti teroittanut mieleen-ne
että teidän on ehdottomasti
puhdistettava hipiänne Iltasin ennen
nukkumaan menoa niin että ihohuo-kosenne
saavat hengittää ja levätä
yön aikana sekä kiristyä sulkemat-ta
sisäänsä pienoisia pöly tnl puu-tterihlukka- sla
sillä huokosiin Jäävä
lika aiheuttaa Ihomatoja Ja näppy-löitä
sekä laajentaa lilaksi huokoia
Mutta nyt aion kehoitta teitä suo-maan
hipiällenne tilaisuuden hengit-tää
myös sillain tällöin päivisinkin!
Useimmilla maalaistytöillä on ral'
kaampt Ja tasaisempi hipiä kuin kau-punkilaisilla
Juuri siksi että
maalaisten hipiä saa enemmän
ilmaa! He työskentelevät suu- -
rimman osan päivästä ainakin ke- -
säilä ulkosalla Ja talvellakin he Hik- - kuvat alinomaa edestakaisin aittojen
Ja ulkorakennusten väliä elk£ heillä
tavallisesti ole alJtaa puuteroida kas-- vojaan ennenkuin Joskus poikkeus- -
KOSTOA
BBBBBBBBBBBBBBBBBBT RJ k Kflk Jr al9AKVBV Wb1
RH rj VHH sv rfBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBr MIBU mm- kannfS bBbkaBbBBHBBBbBBVBBV bbbBBbbBI bbHVBBBBLBbBbBbBbbBbbbHbfKbTV BBBnbVt nB'B♦WHiU
aBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBT S m+ Mfl lKl vlLHV ft M '
" BBBBBBBBBBBbBbPP TBnmVl&Bf anfl SinnnVm BbBV yBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBV % Vik --'M4PPBaf_~"Mly Smk ' JHLbVLm BBBr 'TvIbbbbbIV 1 IV M
lABBBBKBMKKnKBJBKBntKtjWLfrBVBtmJ9K3KiifmW JbvbAbmW '4
BllnBBBBBBBBBf bbbbbbbbbbbbbbbbbbbI BnSnBBBBnKn' % sIbbH
JBBBBBBBBBBBm Jna" 9EnnnWbnW V %
9nBBBBBBBBBBV iV ' BBBBBBBBBBBBnfA
tJhlaHBlHhnBBBBBBBBBBBBBVV i iÄ K X 3 LbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbV IfcfnJ
CIbBBBBBBBBBBBBBBBBbU jnBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBnlnBBBBBBBBBBBBBB "1 1
'VtMjuULWalBHBWw 4mWBBBBZW 3
mmBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB w fta- _ _ - m tf&a
Jokainen musta risti hinen koneessaan merkitsee tälle puolalaiselle lentljisankarliie kostea Hin kuuluu tunnettuun 301 Keteluuko-skatroonaa- n Britanniana Hin en pudottanut 15 natsien lentokonet-t- a taivaalta Ja tilaa en vielä uusille risteille
£-- r
h %rf l-r-
-0
Malja kirjoitti veljelle
kuu-viikoll- a Ja pyysi t- -
—
in:t
hakemaan häntä Ja tu
Joksikin alkaa Veli tul
pälvä-lauantaln- a Vei l 'a M Jan navettaan Ja lt-- e
-- iaija ei ouui Kotona k- - - t
mässä kehruita Joita hai uus! cli unettomina öinään j r 'kina et puhteinaan kehrälllyt iun el oaj menuääuttisiltkäeharsätni nyktunllotamsauui upiat!J e-d- atf niinkuin ennen
Paavo oli yksin kotor kua
tuli Ja häneltä eno sai kiul v-v- u
mUinmon Ilkeydet Eno ka'sl k-a- mnkin aivan tyhjä! Missä hno
kaiut ovat? Mummo oa vienj1 jiartan kamariin
Samassa katkesi Paavon puhe la
huomasi Martan Juoksevan pihaa y'J tietysti hän tuli katsomaan kuka vi ras oli tullut Samassa se t ali äitiki- -
"Voi Ville Ville rakas Ville että iii
tenkin tulit" sanoi Malja i otti tt jeään kaulasta kiinni taman pyörä- - taessa siskoaan ympäri lattiaa
Nyt huomasi Malja Martan "Mes
kiiruusti kertomaan äldile am
näit" sanot hän Ja aukaisi ovea eiii
Marttaa tarvinnut käskeä kuudesti
— Jatkuu
- l tapauksessa Jos on Jonnek'1 "rre- -
Kaupunkilaisillekaan el oln v-ahingoksi
jollei heillä aina olisi li-kaa
heti puuteroida kasvojnn p'Jh-distukse-n
Jäkcen Päinvastoin a'ou
Juuri ehdottaa teille että tisimaa
puhdistettuanne päivällä kasr%ne
antaisitte niiden olla ainakin tunnin
ajan ilman mitään voiteita UI pu-uteria
niin että hipiänne saa vapaasti
hengittää Istukaa avoimen lkkurm
ääressä tämän ajan tai Jos sjutte
sellaisella seudulla että voitte men-nä
kävelylle Ilman "sotamaalaustaa-ne- "
niin tehkää se kaikin mokomia!
Ja sitten haluaisin erikoisesti hu-omauttaa
teille sateen suurenmoisesta
merkityksestä hipiällenne! Onhan
totta ettei työtä tekeviltä nai'ta
Jää liikoja aikoja kauneuden hoitrr
mutta Jokaisella lienee sentään ill-oinkin
tilaisuus tehdä kävelyretki
sadeilmalla Se on Ilmainen kasvo-käsitte- ly
Jota et suinkaan svi ha-lveksia
Kun siis ensikerran sitai J
teillä on aikaa niin puhdistukaa ko-vonne
Ja Jättäkää ne puuter 'matta
pukeutukaa sadetakkiinne Ja kalrs-seihinn- e
Ja lähtekää kävelylle acUea
sateen "puoskarolda" mielin määri'-hipiäänne-!
Onhan tunnettua etti
esimerkiksi skotlantilaisilla frpr:-kalsnalsill- a
on rlnomalscn ihana h-ipiä
Ja siltä he aavat etupaas-- ä kt-tä- ä
Skotlannin sumuista il--ait- oi
Olen kuullut että monet s-Ki-l!
t
naiset kävelevätkin tihk:= 'eessa
kasvot taivasta kohden knh tt-- ir
Ja palaavat kävelyltä kovlut- - tton a- -
sen raikkain hehkm" posk-- '
Sekä ulkomuotonne tti hyv"-vointinn- e
kannalta on "vnski' t'
vottavaa että annatte i 5'i il""-- "
koko ruumiinne hlpifill- - ''ka ai"
noastain kasvoillenne On-- 5 m
nykyisin käytämme Jo paljon vaheT-mä- n
alusvaatteita xuln meidä- - i '
äitimme Ja useimmat meistä kulu-ttavat
kesälomansa uimarari '!'
mutta el riita että otatte il"--- - J
auringonkylpyjä noiden p""1 :l'
men lomaviikon ajan Vaikka me:'tt
el jokalsefia olekaan sellaista r"
tarhaa tii takapihaa missä voim-me
Jo keväällä varhain hlkusk-- U
uimapuvussamme niin voimre o
jkalnen avat makuuhuoneenne K- -
kunat auki Ja suorittaa aarnia orrtf-telumm- e
raittiissa Ilmassa hikkapa
aivan "Eevar puvussa" VotirisMu-llikkeittenn- e
ei tarvitse olls m-n-mutka-isia
yksinkertaisimmat hik-ke- et
ovat usein kaikkein vilkutta-vimma- t
Muistakaa aina aleitta
syvään hengityksellä arotaen ikku-nan
ääressä Ja suorittakaa sitten
muutamia reippaita TlrkäiUrt
liikkeitä niin ett lämpenet eanen
a a mu suihku anne!