Vapaa Sana, November 15, 1941

              I- -141
Tulilinjojen Ihme
Kirjoittanut VIUO SALMI
TODEUJSUUSKUVAUS
SUMMAN — VIIPURIN RINTAMALTA
Mukanaolleen rintamasotamiehen
jatkoa)
omakohtaisia kokemuksia
U A A j KAK5I tnrsrsttmnn
Lpanlamme marssi tietään lu- -
mlsemlen haiKi e on jo
-- t iltayöstä asti marssinut
iU ajettua tietä äänettömänä
olevana Nyt aamu Jo alkoi
kylmän kirkas helmikuun
cykien painama mieliala val
ikossamme Ajatuisei lusaia
jtit Irti nsta vaivoista joi ju--
omakohtaisesti tunsi Kalkki
[oliiiTat olleet hyvin Ja koko
i olisi ollut hyvä Jos se Tain
llBut meidän vielä levätä Ja
taipua pitkään kalkki unoh--
L un uneen
Lu Joskus ajatus kiertyi hetki- -
nenneeseenkln Käydyiltä vert
ai k el kuitenkaan päässyt lr--
I IIU ma allltalvat
lU TOimaKKaiua "= =-- -
Uikin mieltä Kylläpä olikin
tupattua paljon itse kullekin
rpftn kun komppaniamme pa- -
k kuukautta sitten on marssinut
i tietä päinvastaiseen suuntaan
i moni oli Jo silloin saanut kui- -
lisin tien viimeisen Mirani
jiulanplälllkkbmme oli poissa
kaatunut tuona kolmantena- -
i cälvänä sinne Kamaran tien
U johtaessaan silloin erillään
toisen Joukkueemme taistelu--
rl Useita aliupseerejamme un
t sille tielle: pari tiettävästi vt--
KU yllättäen saartamaan kor- -
L Ja yksi jonka oli nähty pahasti
i haavoittuneena yrittävän ryo- -
Umoilta seuduilta omia linjoja
! oli uupunut kesken Eräs heit- -
ejohtaja oli mennyt täysosuman
si korsussa Jo vähäistä alkal
ein Ja hänen kerallaan kolme
bmlestä Muutamia miehiä oli
uittaneina Jo aikaisemmin sllrret- -
ii pelistä"
Erin kajo kasvoi kasvamistaan
e heikensi tulipalojen loimun Jo--
lieko yon oli punoittanut takana
kuulan metsänreunan yllä Vain
tona kantautui tykkien jylinä
t rhi kauemmas taaksemme Jaä- -
I taistelutanterilta missä huhuina
kerat viestit kertoivat vihollisen
bnn etenemistään
iäisinä ja repaleisina kuljimme
ame Jenka vierillä koskematto- -
ptitget hehkuivat valkenevan aa- -
i kitlkautta Kauniin neltseelli- -
luonnon näkeminen hiukan piristi fi mutta tuskin kukaan kykeni
maan sen kauneudesta Tosiaan- -
elihän maailma sentään taalla
fii vähän toisenlaista kuin slel- -
Ixstelukentlllä Jolta olimme Jo
faasia katselleet näkemättä muu
leilla £1 ollut taalla taistelujen
'enää ei kranaattlkuoppia el
fftuja puita eikä savun mustutta- -
1 feren tah-aaml- a hankia Nuo so- -
P Jäljet seurasivat vala meissä it--
ne meidän likaisissa väsy
en harmaannuttamlssa kasvois- -
a meidän raaDDlutunelssa ja
soisissa k päreissämme meidän
rissa ja repaleisissa lumlpuvuis- -
fi Ja ennen kaikkea meidän si
assamme Jolle näytti olevan
oskoa todeksi tata toista maa-tä- ti
rikkomatonta ja raatele
ka ympäristöä Jonka nyt edes- -
liinVfiiitnran meihin Imat olivat elottomia tien var- -
autidta Mikäli Ihmisiä
ue oli at sotilaita talste--
F-'i- rUa k u!uetto1a ihmisiä loi- -
Jksflöi:!' vden närttt
S kätk nepn kuolettaneen
['-St- en rauhallisten kyiamalse--
r- - "teminen toi jollekin mieleen
--" nMtanhuat Jolta ei
toteen nähty Jokin mökki
' aWa rannassa niin
Sflferx
tutulta Sellainen te oli hänenkin ko-tinsa
siellä Satakunnassa Se oli maa
lattu punaiseksi niin kuin tuokin ik-kunalaudat
valkoisiksT ja taisivatpa
olla Terhotkin samalla taralla ikku-noissa
El niitä niin muistanut
vaimohan sellaisia oli aina koettanut
Järjestellä Hauskasti ja kodikkaasti
muka
Mutta ajatusten Tapaa kulku katke-si
silli joku oli kuullut kaukaista
lentokoneen surinaa takaa päin
Komppania pysähtyi aistomalsesti
ja katseet kääntyivät auringon nou-sun
suuntaan Ei siellä mitään näky-nyt
Tuo valokin melkein sokaisi sil
mät Kun kukaan ei enää kuullut ään
täkään lähdettiin taas liikkeelle
Mutta meitä Johtava upseeri määräsi
miehen tähystämään eteen päin toi
sen vasemmalle ja erään oikealle U
eäksi kaksi miestä piti -- siimalla ta-kaista
taivaan rantaa
Jonkin matkaa taivallettuamme
kuulut huuto että vihollisen lentoko-neita
näkyvissä takana pain
Ilmasuojaan ja nopeasti!
Väsymyksen turruttamat pi-ristyivät
äkkiä ja näyttivät saaneen
eloa ka vollleenkln pyräyk- -
senä komppania oli syöksynyt tien
varrella olevaan heikkoon metsik-köön
Kopeasti miehet valitsivat sopi-van
palkan Jonkin puun juurelta Jon-ka
tuuheat oksat näyttivät tarjoavan
riittävästi suojaa ylös pain Jotkut
Jäivät nojailemaan puun runkoon jon-ka
takaa he yrittivät seurata vihollis-koneiden
liikkeitä Toiset istahtivat
syvälle vajottavaan lumeen Ja oikaisi-vat
suoriksi väsyneet raajansa Mutta
kukaan el torkkunut Kalkilla tuntui
olevan mielenkiintoinen keskustelun
aihe: saa nähdä ovatko ne Jo huo-manneet
meidät
Niitä oli useita koneita ainakin
kaksi kolmen koneen ryhmää Pommi-koneita
näyttivät oletan ja mukkasen
ne kulkivat niin kuin tuonne sivu-suuntaan
Oikeastaan se oli komean
i
"" t
—-"-- — -
— —
s
näköistä kun ne tuolla välkkyivät
nousevan auringon säteissä Ja niiden
moottorien tasainen teräksinen sointi
kuului korviin niin tutunomaiselta
Kah tuonne ohi ne painuivat Vi-ipuria
pommittamaan varmaankin
Miehet pysyttelivät kuitenkin piilo-paikoissaan
sillä elhan ollut varmaa
vaikka jokin niistä kiertäisi vielä ta-kaisin
räin sieltä yksi näyttikin
erottautuman toisten ryhmastaSe j
suuren kaarroksen Ja näytti smeu
menevä l tuolta vähän sivummalta
ohi Mutta ohlkaan se ei mennyt
vaan jatkoi kaarostaan Ja sen kulke-maan
kohtaan oli alkanut Jäädä lai-koista
savuvllrua Joka hiljalleen lete--n
1 Ja sai lopulta pllvlmalsen muodon
Lentokone Jatkoi kaarroltaan Ja oli
muutamasaa hetkessä piirtänyt ylä-puolellemme
sinitaivaan korkeuksiin
valtavan savurenkaan Sen jälkeen se
pian hälisi toisten kulkemaan suun- -
taan
— Nyt on parasta että Jätetään
pian nämä palkat Voimme saada koh-ta
ankaran tykistökeskityksen Sitä
tuo rengas merkitsee Kyllä kai
ne Joillakin kauaskantoisilla voivat
tännekhf ampua — ampuunan aate-tyk- ki
Viipuriinkin
Kun lentokoneita el enää näkynyt
i:ijniiiiti mau lantamaan matkaa
'tilmme Ja kun sitten tiemme ' t ivalta el kuulunut paljonkaan ole--
suumme Jonkin lentopommi- - van jäljellä
LJ tuhoaman talon mustan rau-- 1 pian komppania oli taas tiellä ja
M tuntui tuttu Ikaan kuin ko- -' marssl Jatkui Keskeytys oli piristä
tUttlShltna
f Jos- -
nta-as- u
ia
oltu
näytti
miehet
Yhtenä
Nyt
teki
nyt mielialaa mutta se oli tehnyt sa-malla
miehet kykenemättömiksi näke-mää- n
auringon nousun hetken kau-neut- ta
Ja lumisten maisemien Juhlalil- -
'uut3
Ajatukset olivat tais sodassa Ja sen
Taarolssa El silta näyttänyt Irti pää-sevän
taistelulinjojen takanakaan el
ainakaan sillä etanan vauhdilla mllla
vtsyneet miehet voivat Uikkua
Mutta marssi Jatkui eikä määrän
päätä tuntunut milloinka tulevan
LAUAHT MAMAMCUUH 11 f — SATVÄDAY HOV II mt
Väsymys Taitaa! tndellecn 8e painoi
lehet kumaraan teki askeleet ras- kaiksi Ja laahustaviksi irrolttl kypä-rät
pläsiä Ja heitti k aarit ikään
ta haUkH daile Hlit kiaosl nis-kaan
Ja ohimoille Ja vaatteet tuntu-vat
takertuvan ruumiiseen kiinni
Täytyi näet pitää kiirettä itilä ilma-Taar- a
kasvoi hetki hetSe ta kiiraa
url3Rcn nousun kanssa Jarokin al-koi
pci taa kurkkua
Joku miehistä kuuluikin esittävän
edessä k- - lkevalle tpteerUhmme että
p"ähdttäisiin Juomaan 'onkin tien
' varressa olevan talon kalvosta No
se voitiin tehdä J„t vain kalvo josta-kin
löyJettllJ
' — On kai tuossakin talossa kalvo
I ellei ole Jäätynyt huudantl jeku niie--
hlstä kun eräs viihtyisän näköinen
i rakennusryhmä työntyi esim tien
I käänteen takaa
Komppania pysähtyi talcn portin e-te- en
ja joku juoksi pihan reunassa
olevalle kaivolle K) 11a sieltä vettä
kuului saavan kun vain olisi ollut jo-kin
astia millä sitä nostaisi Sellaista
el näkynyt missään Useita miehiä
asteli pihaan ja piiritti pian kalvon-kehä- n
Joku o!l löytänyt pitkän sei-rfiä- n
johon aiottiin kiinnittää kenttä-pakki
Mutta yhfäkkiä häarälly kaivon
ympäiillä pysähtyi Jonkun juoma-asti- a
putosi kolisten maahan ja mies-ten
ällistyneet katseet kääntyivät ta
loon päin Siellä seisoi eteisen avonai-- 1
sella ovella — nalnenl Nuori hymyile
vä nainen valkoisessa puvussa mutta
kirkkaan punaraitainen huivi päähän
sitaistuna! Hänen kädessään oli vesi-sanko
— Kaivovesi taitaa olla liian kyl-mää
Täältä sangosta saatte ottaa
vettä
Tuo ääni oli kaikunut koniin kuin
enkelin ääni Se oli soinut niin heleä-nä
ja suloisena Oliko tuo ilmestys
todellakin nainen
Miehet melkein kuin Jäykistyivät
paikoilleen Mutta lämmin värähdys
kävi Jokaisessa Oliko nainen todella-kin
noin kaunis noin ihana? Eipä
sitä olisi enää uskonut eikä sitä ol
lut enää muistanut Ulan kauan tun-tui
kuluneen siltä kun nainen oli vii-meksi
nähty ja lilan paljon kauhuja
koettu jotta tuollainen kauneus ja
herttalifuus olisi tuntunut uskottaval-ta
Ei sellainen oikein löytänyt sijaa
sisimmässä Oma minä sekä ulko-nainen
että sisäinen sellainen miksi
sota sen oli tehnyt tuntui melkein
kärsivän häpeää tuollaisen vastakoh-dan
rinnalla
Olkaa hyvä kehotttl tyttö uudel-leen
huomattuaan ettei kukaan näyt-tänyt
aikovan tulla ottamaan Tettä
Ja laski sangon maahan
Nyt tasta riennettiin sangolle mut-ta
el kiirehtien eikä toisiaan työnnel-Ie- n
sillä kaiken piti käydä niin siis-tisti
Ja kauniisti kuin vain osattiin
Näytti siltä kuin Jokainen olisi varo-nut
Joutumasta kovin lähelle tyttöä
ettei meidän likaisuutemme vain olisi
tahrannut häntä
Tyttö auttoi astioiden täyttämisessä
Ja toi lisää vettä Keskustelu pääsi
käyntiin Ja tuttavallisempi suhtautu-minen
sat sijaa Kuulumisia kyseltiin
Ja paikkakunnan nimeä Varovasti
lähtivät lentämään tytölle myöskin
leikkiset kompasanat mutta minkään-laista
karkeutta tai rumaa kaksimie-lisyytt- ä
ne eivät sisältäneet Tyttö
kuului olevan talon asukkaita Jo kuu-kausia
sitten hän oli siirtynyt pois
täältä muiden mukana mutta nyt
hän oli saanut lutan tulla vielä käy-mään
kotonaan Ja viedä Jotakin ar-vokkaampaa
pois sodan Jaloista
— Komppania marsslvalmllksi tiel-le!
Miehet kiittelivät Ja hyvästelivät Ja
ylittivät vielä lausua Joltakin kohte-liaisuuksia
Jolta mieleen Juolahti
Marssi alkoi mutta se tuntui nyt
käytän kevyesti Mieli oli hyvä Ja
siellä tuntui saaneen sijaa Jokin läm-min
tunne Jollaista el enää luultu
itsessämme olevankaan
XI KOHTALOTOVEREITA
Kcmrpanlamme oli taaskin teVe-mäss- ä
taivalta marssimassa Viipu-ria
kohti Nyt el kuitenkaan enää kul-Jett- u
rintamalinjoilta pain vaan Jota-kin
pohjoisesta johtavaa tietä Jonka
varrella olevassa maalalskylässi muu-taman
peninkulman takana olimme
saaneet levitä Joltakin vuorokausia
Päitä oli painunut Iltaan mutta täysi-kuu
oli noussut tuonne eteemme va-laisten
tietämme heikon ptlvlkTrostu-ma- n
lävitse Sen valolle kuitenkin
nntmvat kaamean kajon valtavat tuli
patsaat Jotka mahtavasti loimuten Ja
sjnkklä savupilviä työntäen kohosi-vat
sysimustan varjokman tavoin
piirtyvän kaupungin ylle
Tiemme oli leveää sileäksi ajettua
ja nähtävästi poiaKeuiii- -
►aan liikenteen Illaksikin kuluttamaa
K-rnnnruinl-amme
marssi tien oikeaa
laitaa mahdollisimman kapeaksi rivls-töks- l
sulloutuneena sillä vastaantuli-joita
oli paljon Jos oli samaankin
ruuntaau meneviä Raskaasti lastatut
talkomaalllla naamioidut kuorma-auto- t
Jyrräsivät alinomaa ohitse kuljet-taen
sotatarvikkeita tai kypäräpäisiä
sotilaita Joskut työntyi ohi varot ai- -
neina
Avioliittoon
Vihitty
Miss Taimi Puska ja Mr Urho Kivioja
Me AIlämmitetyt Omaiset ja Ystävät Toivomme Heille Onnea
Elämänsä Matkalla ja Samalla Ymmärtämään Toisiaan
Silloinkin Kun Elämän Vastukset Kohtaavat
Minerva Ja äiti Puska
Oiva Putka
Itä Erkki Kivioja
Mr J Hirsllan perhe
Jenny ja Frank Mlkl
Sandra Ja VVIII Ruustarl
Kalja Kuusivirta
Sylvia ja Armas VVaanan
Mrs Anna Kinnunen
Ristimäet
Alli Ja Etro Kojola
Alli Ja John Westin
Filna Ja i YVttt
Lempi ja Arvi Pajunen
Mr ja Mrs Virolainen
Aino ja Eli Ritala
O Peltoniemi
Kusti Kallio
Mr Ja Mrt E Pultto
Mrs Nummela
Mr ja Mrs Väinö Mäki
Mrs Esteri Kujala
Amy Lambert
Helen Kangas
Onerva Sylvia Ja Veikko
Hilma Ja Alex Laine
Veikko Paakkola
Andy Majander
Aale Patti
Mr Ja Mrs E Keskinen
Mr ja Mrs Kosola
Mr Ja Mrs E Chernetky
Kerttu Ja Paavo Potto
Arvo Ja Ada Niemi
Sylvia ja Otto Winta
Martha Ja F Mäki
E Kiiskinen
A Kujala
8 Patti
sestl Rikkuva vaunu jonka k)ljessä
loisti Punaisen Uistin merkki Näkyi- -
pä silloin tällöin joltakin siviili Ihmi
siäkin valkoisiin kaapuihin verhoutu
Tie oli paikoitellen kuoppaista ja
sellaisten kohtien sivuuttaminen näyt-t- l
tuottavan autoille suuria valkeuk
sia Ne olivat sellaisia palkkoja mistä
llmapommlt olhat rikkoneet tien ei-kä
niitä enää korjailtunakaan ollut
saatu kestämään suurta liikennettä
Siellä täällä tien varrella kohosivat
pitkät mustat palaneen rakennuksen
savupiiput taivasta kohti ikään kuin
paljaat apua anotat tai nyrkkiin pu-rMune-et
kädet
Sitä mukaa kuin kaupunkia lähes-tyttiin
hävityksen Jäljet kasvoivat
Jo esikaupunkialueilla olivat Ikkunat
slrDalelna Ja niiden tyhjät aukot tui
jottivat kuin kuolleen auki Jääneet
silmät Tuolla oli Jonkin ehkä hytin-kin
onnellisen plkkuperheen kaunis
talo saanut täysosuman revähtänyt
kahteen osaan Ja sen pystyyn Jäänyt
toinen pääty oli kääntynyt kieroon
Se toi mieleemme tuskalliseen Irvis-tykseen
vääntyneet kasvot
Kaupunkia lähestyessämme oli al-kanut
näkyä entistä enemmän siviili-Ihmisi- ä
Oli kuulemma viipurilaisille
annettu lupa omia kulkuneuvojaan
käyttäen vielä käydä muutaman päi-vän
aikana noutamassa Jotakin arvok-kainta
omaisuuttaan mlhall koti Ja
muu omaisuus oli tuholta säästynyt
Moni olikin lähtenyt kuka Jalkaisin
kulkien melkeinpä ainoana toivonaan
saada ainakin nähdä ne nurkat joiden
valheilla pitkät vuosikymmenet oli
eletty Ja uurastettu Toinen oli tullut
kelkalla penikulmien takaa Joku otta-nut
hevosen Ja reen olivatpa muuta-ma- t
tulleet oikein autolla mistä liene-vät
saaneet käyttöönsä sellaisen
Olimme saapuneet Jo tuorllle vierto-teille
J kaduille Joiden kahdea puo-len
rakennusrykelmät tummina ku
Miina
E Prusila
L Hakkila
Mr ja Mrs Schröder
John K
Väin Klemola
Bill Helin ja Laura Karl
Elia ja Eino Ikonen
Leino
Kärkkäinen
Aino Valve '
Rauha Holm Ja Yrjö Siirilä
Ellen Hanna ja John Kopsala
EMI ja Aaltonen
Sylvia Ja Eino Mlkl
Hilja Ja Arvo Perälä
Mr ja Mrs Mäki
Hilja Haapala
Ellen Ja Jack
Pihlajat
Reino Annala "
Toivo Pelkola
Taimi Jokela
Helien Lehto
Paula ja Tyko Ohliten i '
Arvid Korpi
Chat VV Alatalo
Veikko Helin
Aino ja VV Trudglan
Mr ja Mrs Olga VVinkka
ja Kangas
Eino Toivolainen
Mr Ja Mrs Kontola
Mrs Ida Pekola
Edith Isacson
Irene Kyllönen
Anderson
Etther Ja Toivo Kallio
Hanna Ja Uuno Erkkilä
Ralph Helmi Ja Hilda Miettinen
Pottsville Onl Marraskuun p 1941
mottivat Tie oli kalteva Ja iljantel- -
nen saapas lulskahtell pahasti ja heit
joskus miehen kumoon niin että
kiväärit ja kypärät sällslvät Hitaasti
Ja varovaisesti kulkivat vastaan tule-ta-t
autotkin pahimmissa kohdissa Ja
niiden välissä tarpova siviili Uiminen-kin
näytti tekevän kaikkensa pitääk-seen
sijansa tuossa loputtomalta näyt-tävässä
karavaanissa
Tuolla edempänä näytti tulleen lii-kenteessä
ruuhkautuma Siellä jokin
hetosajopell oli kääntynyt poikittain
kaltevassa tien kaarteessa Ja heto-ne- n
rlltl kiskoa raskasta kuormaa
ojasta ylös Vanha harmaantunut
kaupunkllalsparltkunta siinä yrltM
siirtää tataroltaan turvallisemmille
seuduille Mutta paljon oli ollut tava-raa
vielä kollsa paljon raskaita el-reit- k
Vaikka kuinka olisi Jättänyt
syrjään sellaista Jota el aivan väittä-mättoinfis- tl
tarvinnut kertyi sitten-kin
pcls tuotavaksi niin paljon että
kuorma oli Ilmaisesti aivan Illan ras-kas
hevosellcklu Sinne oli täytynyt
jättää vanhat huonekalut Jotka han-kittiin
silloin kun he vuosikymmeniä
sitten menit ät yhteen Sinne Jäi pie-nelle
puutarhaksi laitetulle pihamaal-le
keinu Jossa monM onnlliset suvi-Ill- at
oli yhdftKä Istuttu Sinne Jäivät
sievät porsllilnlset ruokallukalustot
Joiden ympärille kiertyi arvaamaton
määrä muistoja pitkäaikaisesta kotoi-sesta
fcierraksetta Sinne Jäi te Ihana
Itämainen hartlahulvlkln Jonka on-nellln- en
aulhasmUs kerran oli tuonut
morsiamelleen Pietarista
Kuorma el vain näyttänyt lähtevän
liikkeelle ojasta vaikka mies hoputti
hevosta Ja vaimo yritti selkä kyyrys-sä
työntää perästä hl yios
tullut Hetonen vain vaahtosi ja hyp- -
— Kyllä meidän täytyy vieläkin vä-hent- ää
kuormaamme sanoi mies vapi-sevin
länln
Ikään kuin arastellen hän ryhtyi
i
A
P
E
K
A E
V
P
1
ti
se el
1
aukomaan peitettä yrittäen Itsekseen
punnita mielessä mikä tai mitkä esi
neet vielä olisivat sellaisia Jotka ensi
sijassa voitaisiin jättää Oikeastaan el
mitään tuntunut olevan sellaista
Vaimo näytti pyyhkivän sllmänurk-klaa- n
— (Jatkuu)
Hanmasklturgit
Dm Miller Ja Roalstoa
50 CEOAR ST — PUH S— 1541
FELIX A RICAKD
RAUTAKAUPPA
Puhelin 6— 431
Anoimme 6 pros alennukset
Jokaisetta käteisostosta
BUDBURY ONTARIO
Kuluttajäin Ruokala
Aroin kalkille
81UU Ja hyvä kohtelu
359 ANTVVERP AVE Puh 3-- 0623
8U0BURY ONT
Dr W Markkanen
Vastaanotto 11- -1 a p 2—1 Lp
Ja 7-- lp
Puhelin 4—4)21 Iltasin 7—7760
114 E LM ST E — SUDBURY ONT- -
North End Bakery
I TOLMUNEN
3SS MELVIN AVE PUH 6— 811
Sudbury Ont