0284a |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
if
--sivua
TAPAA SANA
(FREE PRESS)
Indapandant "Innlah-Canadia- n
Nawtpapar
Publlahad vtry Tuaaday Thura-da-y
and Saturday by Th Vapaa
tant fraa Llmittd Toronto Ont
EINO UNHOLA Prealdent
VAINO MALMIVUORI Managtr
K G ASIALA Editor
Prlvata Addreta of Prealdent:
4 8oho St Toronto Ont
ualnaia and Editorlal Depart- -
mentt:
MO Bpadlna Av Toronto Ont
Phone WA 7721
Raglatared aa aecond-cias- s matter
January 19th 1932 at tha Poat
Offlca Department Ottawa Ont
Subaerlptlon ratea In Canada and
Unlttd Statea: Par Year J17S SU
Montha $200 Thre Montha $100
In other Countrlea: Par Year 00
Slx Montha $250
Merkillinen väite
Siitä miksi Saksa hyökkäsi Venä-jälle
on ollut paijon Ja monenmoisia
väitteitä Yksi on väittänyt yhdellä
toinen toisella tavalla Ja kaikkien
väitteissä näyttää olevan asiallinen
pohjansa Ja perustelunsa Kun esim
joku väittää että Hitler oli pakoi-tett- u
hyökkäämään sen takia että
Stalin el täyttänyt kauppasopimus-taan
Hitlerin kanssa niin tuntuu tä-mä
hyvin luonnolliselta Sillä uskot-tava- a
on että Hitler laski sodan-käyntins- ä
onnistumisen suureksi o-sak- sl
Venäjän öljyn ja raaka-aineide- n
varaan Kun toiset väittävät
että Hitler tahtoi nujertaa Venäjän
ennenkuin kävi toteuttamaan hyök-käystään
Britanniaan sen tähden
että hän pelkäsi Venäjän hyökkäystä
loppuselvitelyissä niin sillä myöskin
näyttää olevan hyvin uskottava po-rustansa
Sillä yleensähän "asian-tuntevissa"
piireissä laskettiin että
sopimuksestaan huolimatta tulevat
Venäjä Ja Saksa vielä kuitenkin lop-pujen
lopuksi nykäsemään
Nyt kuitenkin on tuotu esiin uusi
väite Hitlerin hyökkäyksen syistä
Venäjälle Ja kun tätä väitettä lä-hemmin
t3rkastelee niin täytyy
myöntää että se on yhtä paljon
paikkansa pitävä kuin mitkään
muutkaan väitteet Omasta mieles-tämme
antaisimme sille oikeastaan
ctutllankln kaikkiin muihin "syihin'
nähden
Tunnettu sanomalehtlkirjeenvath-taj- a
Demarce Bess käsittelee Hit-lerin
hyökkäyksen syltä kokonaan
eri näkökannoilta kuin mitä kukaan
aikaisemmin on tuonut esille Hän
lähtee siitä käsityksestä että ennen-ku- n
Hitler lähtee yrittämään hyök-käystä
Englantiin on hänen saatava
moraalinen voitto kalkkien maiden
Kmjlantl ja Yhdysvallatkin siihen
luettuina siviiliväestöstä Hitletln
odankäyntitapahan onkin Juuri sll-r- ä
että se on sekä aseellista että
moraalista Tämä mies sanoo hän
voi yrittää kaikkia keinoja vastin-tajansa
nurjertamiseksi
Miten Venäjälle hyökkäys ol'rI #
sitten selitettävissä tämän käsityk-sen
mukaan?
Siten että natsi Siksa Itse uu-distetulla
uskonnollaan JoJsa perui-tu- u
pakanallisiin käsityksiin oli me-nettänyt
melkein kaiken vaikutus-valtans- a
kirkollisissa ja erikoisesti
katolislsA piireissä Täten oli se
pakoltcttu korvaamian uskonpuhdis-tustaan
lyömällä toisen pakanallisen
hallituksen nurin Bolsevkithan cli
tunnettu pappien ja kirkkojen hä
vittäjlnä sekä uskonnon pilkkaajin
Siksi katsoi Hitler viisiaksl hävittää
tuon kalkkien vihaaman vallan pal-katakseen
siten omaa ruttcensa M-itä
toiset eivät olleet ryityneet teke-mään
hän iti tulisi sjn täyttä
mään Hitler Ja hänen neuvonanta-- '
Janaa laskivat että kun he ovat lyö-neet
bolsevikit Ja hävittäneet stn
maan päältä niin koka kristikunta
ja erikoisesti katolilainen klrio
I tulee hänet ristimään uudsksi ihmis-kunnan
pelastajaksi Hän laak että
i tällä teollaan hän tulisi Jika-maa-n
'Britannian kansan kahtia Ja samoin
Yhdysvaltain väestön puhumatta-kaan
kaikista muista maista Palvia
myöten Hän luki edelleen että Jof
hyökkäyksellään aiheuttaa sen että
Britannia tekee liiton Venäjin
'kanssa Ja Yhdysvallat käyvät sits
'liittoa vielä tukemaan niin mikS
'musertava 'sku se olisi oleva niili"
Saksa silloin olisi kykenevä osoitta-maan
koko maailmalle kuinka Eri-- i
tannia on liitossa Yhdysvaltain tu
kemana itse paholaisen kanssa Tä-ten
natsit toivoivat saavansa koko
maailman myötätunnon puolelleen
Ja kuten sanottu Britannian oman-kin
väestön erimieliseksi
Natsit eivät tarvitse tätä u]o-kuPais- ta
vätsttään ainoastaan Bri-tanniaa
varten Ne tarvitsevat s:tii
myöskin valtaamiensa maiden tyyty
mättTiiien väestöjen tyynnyttämi-seksi
Ranska esim ja kaikki Balka-nin
maat ovat suurelta osalta katoli-sia
ja bolsevikit ovat Juuri olleet
niiden suurimpia kauhuja Hitler
laski saavansa näissä maissa myös-kin
tyytymättömyyden lauhtumaan
alllÄ että hyökkäsi Venäjälle näyt-tääkseen
kuten sanottu ihmiskun-nan
"hyvän tekijän" osaa
Kun ajatellaan tietäen että nat-seilla
on tällaisen propagandan teki
joitä ollut Ranskassa ja Balkanin
maissa jo ennen Venäjälle hyök-käystä
niin tuntuu tällainen väite
hyvin uskottavalta Ja Johdonmuka-iseltakin
Eri asia kuitenkin on voit-tiko
Hitler tällä teerenpelillään ka-tolilaisen
väestön suosion Käsityk-semme
mukaan hän el siinä onnistu-nut
Maailma tietää liiankin hyvin
mikä kaiken tämän savuverhon ta-kana
oli Natsien mustia töitä ei
voida enään valkaista millään uusil-la
keinotekoisilla hyökkäyksillä
Eräs canadalalnen asemamies on
keksinyt hyvän käytön vihkiäisten
yhteydessä heitetyille riiseille —hän
I lakaisee ne kasaan erittelee niiden
(joukosta confetttt Ja syöttää riisit
linnuille
Mitään perää el ole siinä vanhas-sa
uskossa että sinisilmäiset ihmjset
olisivat enemmän alttiita tuberkul-oosille
sanoo eräs lääkäri Joka on
(tehnyt luettelon potilaiden silmien!
väreistä 20 vuden aikana
Liittovaltion virkailijat valittavat
pasolllnln huomattavaa vähentymistä
idän valtioissa
ltalph K Davies petroolltuottel-de- n
yhtenälstyttäjän apulainen sa-noi
että viime viikolla vähenivät va-rastot
S9300O tjnnörllllstä Britan-nialle
luovutettujen tänkkllatvojd
seuraus nyt tulee ilmeiseksi
Davies antoi ymmärtää että Jä
relmmät toimenpiteet kuin nykyiset
saattavat olla tarpeellisia Hän lei
masl lyhytnäköisiksi ennustelijoiksl
ne jotka tätä pulaa pitävät vain f
nina'
"Meidän täytyy säästää arasolilnia
n)t välttääksemme Järeätä puutetta
ensi talvena jolloin tankkilaivoja on
käytettävänä polttoöljyn kuljettami-seen
ellei haluta jättää ihmisiä palel-tumaan
ja puolustusteollisuuttamme
pysähtymään voiman puutteessa"
hän sanot
"Tämä on alkua sille Jyrkille Ja
vakavalle tarvikkeiden vähentymi-selle
Jota ennustimme Tänään käy-tettävissämme
olevat numerot osoit-tavat
että puhe Itärannikolla ole-vien
varastojen varmasta Ja turvalli-sesta
tilasta on satua
ItävaltlolJen alueita olt gnsolilnla
LAUANTAINA ELOKUUN 30 F SATURDAY AUGUST 30
fOBS3SS?Sr
ZäZ&ZZr
Varoituitauluja
M
r--v
Japanin sotakoneisto mielii hyökätä Hollannin Itä-lndia- an mutta
Yhdysvallat asettanut tielle varoitjstajtuja
Kopperta Kikke tässä Juuri kuiska-si
vahingoniloisena korvaamme että
Jopas talsi tulla Pulla-Pekall- e lähtö
kun näki Klvlperän Pekan torstaiaa-muna
käväsevän toimituksessamme
Koetimme Klkelle lohdutukseksi Ja
omaksi puolustukseksemme ottaa a-si- an
niin kevyeltä kannalta kuin
suinkin olosuhteeseen sopi Ja sanoim-me
vain välinpitämättömästi että en-täpä
sitten eihän tässä kuitenkaan
pudota kuin luudan päältä lattialle
Joo Klvlperän Pekka koteutul to-siaankin
kolmatta kuukautta kestä-neeltä
kalastusreissultaan Paljon oli-si
hän kuulema saanut kaloja mutta
el sanonut paljosta välittäneensä Sen
sijaan oli hän yrittänyt laadulla reis-tailla
mutta el ollut siinä taas on-nistunut
Sillä kaikki laatukalat ka-lastajat
sanovat niitä kansankielellä
"suuriksi kaloiksi" olivat pyrkineet
pois koukusta kohta kua Pekan olivat
nähneet
Tervetuloa vain Pekka keskuu-teemme!
Täällä juuri tarvitaankin
nuorta levähtänyttä voimaa
Hitler Ja Stalin ne vain edelleen-kin
riykäsevät niinkuin aikamiehet ai-nakin
Ihmettelemme että millä
Stalin enään pitää siellä puoliaan
kun Hitlerin Ilmoituksien mukaan
pitäisi Stalinilla olla enään muuta
kun paljaat kädet Ja muutama mu-sikk- a
akkoneen Kalkki kuitenkin
kuuluu sujuvan "suunnitelmien mu-kaan"
sanotaan Saksasta
Meistä kuitenkin näyttää siltä että
Hitler on takertunut omiin laskuvir-heisiinsä
mikäli ainakin aika on ky-symjkse- ssä
Sillä Moskovan Ja Pie-tat
In yllä palstaa vielä bolsujen au-rinko
Ja tuskinpa Hltlerkään sentään
v is —
U S
varastossa viime viikolla 20476000
tynnorillistä Mr Davies sanoi Täs-tä
erästä oli noin 1400000 tynnoril-listä
sellaisessa asemassa että sitä
el voida käyttää ollen liejuisten
säiliöiden pohjalla tai puhdistuksen
alaisena Se 6175O0 tynndrln eiä
mikä on käyttökuntoista Ja saatavis-sa
olevaa vastaa ainoastaan 10 vuoro-kauden
tarvetta
Jatkaen hän esitti seuraavia tilas-toja:
Gasollinlvarastot vähenivät $93000
tynnörillisellä viime viikolla
Lämmitys-- Ja polttoöljyä oli varas-toissa
1400000 tynnorillistä vähem-män
kuin vastaavana aikana viime
vuonna
Raskasta teolllsyysöljyä öll noin
2300000 tynnorillistä vähemmän kuin
vuosi takaperin Ja sen kysyntä on ko-honnut
10 prosentilla Meksikon lah-den
rannikoilta riisi Itään pitänyt
saada Pihetetksl keskimäärin 461500
tynnorillistä päivässä viikolla mikä
elokuun päträril plättyl mntta päi-vittämiset
lähetykset todellisuudessa
olivat ainoastaan 3403n tynnoril-listä
Gasollinin kelata Itärannikolla on
12 pros suurempi kula viime vuonna
f T -- '! -- " j
—
- ' _ :
j _ !-- — x —- Mii
' ' I
tjns HL
Ktufrnmie
en
Pakinajuttuja
se
se
et
varastot vähene-vät
kulutus lisääntyy
se
9
l
tuli "suunnitelmissaan" laskeneeksi
että kahden ja puolen kuukauden pe-rästä
niiden haltuun ottamisesta ei
ole vielä näkyvissä muuta kuin paljai-ta
"suunnitelmia"
Suomalaiset ovat tultenkin kahmi-neet
kohta kaikki aikaisemmin me-nettäneensä
maa-alueen- sa takaisin
ja Jo osittain rippeitäkin leimoista
kaupanpäälle Niin että tässäkin to-teutuu
vanha sanonta: "hl koyhan
velka kauaksi jouda"
£1 se jouda Ja kun tavallisesti o-teta- an
korkoa pääomallekin niin on-han
kohtuullista että tässäkin tapauk-sessa
muistetaan sitä kultaista sään-töä
Ja kalpa ne sen siellä Suomessa pi-tävätkin
mielessään —Pulla-Pekk- a
Leikkaamista väitettä'
vä kevättalvella ja
keväällä
Välttäkää leikkauksia kevättal
vella ja keväällä mikäli mahdollista
kuuluu Illinoisin yliopiston profes-sorin
William F Petersenln neuvo
amerikkalaisille kirurgeille
Professori Petersen selittää että
potilaan vastustuskyky vaihtelee vuo
denaikojen mukaan
"Jos tarkastatte sairaalanne poti
laskertomuksia" hän lausuu "kirur-geille
"niin huomaattl että leik
kauksen Jälkeisiä komplikaatiolta
— shokkeja verenkiertohäiriöltä
haavatartuntoja — sattuu useimmin
kevättalvella ja keväällä Juuri tä
nä vuodenaikana me Joudumme u- -
seimmin leikkaamaan potilaita kos-ka
ihmiset ovat useimmin aktuutti- - sestl sairaita Turhien leikkausten
välttäminen tänä vaarallisena vuo- -
denalkana vähentää leikkauks-- n
Jälkeisiä lisätauteja"
Vilustuminen on myös vaara vaik
kapa se näennäisesti olisi mitätön
kin selittää prof Petersen edelleen
koska se alentaa ruumiin vastustus
kykyä llmakalvpissa olevien baMfc
nen vaikutusta vastaan Nukutus
sinänsä merkitsee lämmön hukkaa
ruumiista Potilas Jonka ihoa peit
tää kostea hiki hänen Joutuessaan
vähäisempäänkln vetoon Joutuu
kärsimään turhaa lämmön hukkaa
Syksy on paras aika
uudistaa nurmikoita
Henkilöiden jotka haluavat paran-taa
pihanurmikoltaan on parasta sie-mentää
ne uudelleen varhain syksyllä
Elokuun loppua Ja syyskuuta pide-tä"
n rarhalna Uudessa Kalannissa
Tässä asiassa antaa Cornellin yli-crist- on
kukkavlljelysjaoston professo-ri
D J Bushey seuraavia ohjeita:
Hyväkään siemen huonoon maahan
kylvettynä e tuota hyvaa nurmikkoa
Tarvitaan kolmesta neljään tuumaan
hyvää multamaata sellaista kuin n
puutarhojen savlmalien multa tai
kompostimulta Jos uutta maata el ole
raatavissa niin entistä voi parantaa
sekoittamalla siihen Jotakin orgaanis-ta
ainetta kuten eslra hyvin irhon-nutt- a
lantaa taikka turvepehkua Vii-memainittu
en aremnaa siliä lan- -
! nassa on usein rikkaruohojen f leme--
nil
Ennenkuin multapäällys on lisätty
taikka orgaaninen aine en sekotettu
Ei aina ole ollut
korvikettakaai
100 vuotta itten joi Alatorniolla kah ' J
hsnkilöä ja Kemijärvellä oli sitä v1 tellut neljä ihmistä
Savupirteistä muutettiin "valkeisiin pinttd
sLaaaptiuoallavilkjäaäannpeetttäijiäniselpleältojtaitlkkkeuttja ' j
Olemme useita haastatteluja kirjoi-telleet
Peräpohjolan Maanvlijelys-seu-iä- n
sihteerin agronooml Eino Kurke-lan
kertomista Xe ovat aina kosketel-leet
tämän hetken kys mykslä sitä
miten maata on muakattava karjaa
hoidettava laidunta viljeltävä jne
Kysytäänpä kerran mitä hänellä on
ktrtcmista niistä ajoista Ja tavoista
Joita el mies itse ole nähnyt Tällai-seen
kysymykseen vastauksena joh-dattaa
hän meidät ja lukijan seuraa-vassa
aikoihin sata vuotta sitten
— Nykyajan ihminen on tottunut
monenlaisiin mukavuuksiin hän aloit-taa
Ja siinä olemme kertoajamme
kanssa täysin yhtä mieltä Jos sitten
Jonkun syn vuoksi on pakko luopua
näistä mukavuuksista tuntuu se hy-vin
vastenmieliseltä Nykyisenä aika-na
Jolloin kahvi on muuttunut elin-taivepulas- ta
el lähestulkoonkaan Joi-tetus- tl
saatavissa Jolloin lelpa on kor-Ull- a
ja jolloin vhtä Ja toista muutakin
tavaraa on entistä niukemmin saata-vissa
olemme tJstä saaneet pieniä
kokemuksia vaikkakaan mlstaan elin-tarvepula- sta
el lähestulkoonkaan ole
olut kysymys Jotta mahdollinen tyy-tymättömyys
haihtuisi lienee palkal-laan
hiukan ottaa esille muutamia
piirteitä tämän maakunnan väestön
elämästä menneiltä ajoilta ja vertailla
silloisia oloja nykyisiin
Moni on joutunut asumaan tunne-tuista
syistä viime talvena ahtaissa
Ja puutteellisissa asunnoissa Miten-käs
oli asuntojen laita sata vuotta
sitten? ISOO-luvu- n alussa Ilmoitetaan'
savupirttien olleen aivan yleisiä Kslm
Alatorniolla mainitaan olleen vain 5
pros uloslämpiäviä uuneja Kuitenkin
viime vuosisadan ensimmäisinä vuos-ikymmeninä
siirryttiin Peräpohjolan
rantapltäjlssä uloslämpiävillä uuneilla
varustettuihin "valkeisiin plrttelhln"
Uunien muutos tapahtui hitaammin
kauempana jokien alajuoksulta olevis-sa
kunnissa Pitkiin aikoihin el maa-kunnassamme
ole ollut enaa savupirt-tejä
eikä elossa oleva polvi tiedä niis-tä
juuri muuta kuin sen mitä on kir-joista
saanut lukea Niin on kehitys
edistynyt Savupirttiä käytäisiin nyt
katsomassa suurena ihmeenä Päre-- Ja
takkavalkeasta on päästy sähkövaloi-hin
savun mustuttamten seinien si-jasta
on värikkäät tapetit Ja kauniit
öljymaallt
Eivät olleet maanviljelijän pellot-kaan
suuret Ne oli lapiolla kalvettu
SudburyOnt
V Ja U seura "Voima" jonka Jä-senet
ovat suurella myötätunnolla
ja Innostuksella kalkin tavoin tuke-nut
suomalaisten toimintaa vanhan
kotimaamme sekä Canadan avusta-misessa
Järjestää sunnunt Ja maa-nantaina
"työnpäivänä vuotuiset
mestaruuskilpailunsa kaikissa rata- -
Ja kenttäurheilun lajeissa alkaen
kumpanakin päivänä klo 2 In ku- - ten olette kilpailukutsussa Ja llmol- -
tusesta nähneet Sen vuoksi seura
toivoo että kaikki Joille nuorison
harrastukset Ja pyrkimykset siinä
muodossa kuin urheiluseura niitä e- - distää on jostain merkityksestä an
tavat kannatuksensa sen pyrkimjk-sill- e
siten että saapuvat suurilukui-sena
seuraamaan kilpailuja Ja In-nostamaan
nuorisoa niiden harras-tuksessa
Itsensä kehittämiseksi Sa-malla
penkkiurheilijat saavat myös-ki- n tilaisuuden koettaa taitoaan alan
ivietekilpalluissa nuolen renkaan J-- t
kivenheitossa joten näkemistä Ja
tekemistä on kaikille
Saapukaa siis suurin Joukon Sno-miranna- lle
sunnunt Ja maanantaina
sekä näytelmäesitystä seuraamaan
unnunt Ja tansseihin maanantaira
Mies: — Älä puhu minulle eriiä
siltä hatusta Amalia — sanon fi- -
nulle Jo etukäteen että kalkkiin si- tä koskeviin kysymyksiin tulen vas
taamaan: eli
Vaimo: — Sinulla el kai ole
sitä vastaan että estämme sen
hatun?
on hyvä levittää Jotakin fosfaatti- - tai
rotaskalanncltetta Ktmmenen pau-naa
ro p-- ps
super-fosfaattl- a sekotet-tun- a
yhteen paunaan potaskamurlaat-tli- n
(enel murlate or potash) riittää
1000 neliöjalalle
Nom
un
I KPaivreikmkmoiisniinh r „ki in jolä! wA
Vilin tnalllr n- - "'"" sl nettävä sillä '- u-r cli iva) Toista on nvk ism Tl!'
viljellä - u s sadan
tlin vähitellen kolmia _!
Jclloln nellcista i li ir„i-- _
' "U_""_M—osa rusina "J"a"j"MjJifa na Hpinät ca-at"ll- n" 1'ujcncx_tyn I
r-n- ta sitten kalivi St muuttunut kivLkki V'
kin saadaan sen 'kyyUmif l
kannuoleisesti fi - --- -— i isora fj oiiui laaiu monella kahvipa
mana traan säilyneen rH mukaan ilmoitetaan saaran am
vin Juojia jotka nauttivat --1
muun naiivia olleen koko A!r~ rltajassä 40 Ylitorniolla sai
sen mielenvirkistyksen kattis-- a
'o ja Kemissä kokonaista ! tc
ja Hovanlemella katkenkaäkiaa I
nennno Kemljänelli kualt
vain neljä sellaista lhmlstf
1"lcl-tl- a nlllnl - ~m„ uai lam2 j1uomaa maata Sallan Ja Knenteklön asukkaat i Jaan eivät tienneet kahta i mitään
El ollut ruokakaan ecna
monipuolinen Tosin kala ja acJ
l lista toisin palkoin maodotent i
nä huomattavan oan UsinloSi
ilita piimää Ja kotoista leipiL I
tunsaan piimän käyttämistä md
synnyttäneen paljon "maiatuttjl
vatsanväänteitä" Peruna Joa i me tottuneet Joka pahi ruokafcl
sämme näkemään oli a iell vuot alussa Jokseenkin tuntematon tJ
sitä Jotkut kokeilivat mutta mJ
se el kyennyt pitkään aikau i
tamaan vähitellen ilta rata
opittiin kasvattamaan siOyrii
Ja syömään Joskin vielä kaut
harvinaisuutena tynnyrin a!u fci
Mitenkäs nyt tultaisiin toimea £
perunaa?
Halla vieraili usein Ja tel ti!
viljan pieniltä vainioilta Viija i
Elna 1810 Ja 1S12 kohtasivat!
taamme raskaat katovuodet SUca
Kemin kiikkoherra kuva tä
slään toimittaessaan amstyjjid
jakoa ihmisille mra seuraat I
noin: "Oli liikuttavaa cabil i
Ihmisten kasvot laihtuneina Ja i
(ankelmeinä sekä vartalot tifel
pettu- - että olkileivän syömiKi I
nlmmän osan lihastaan menetti
tulevan esiin säkklneen oiutcI
kyynelin jauhonsa vaataan Ja i
van keisariansa Ja eslvaltaaial
Puuron keittäminen oli monia J
Jen kurjien ensimmäinen työ
kun olivat saaneet Jauhot ranta
nälkäiset vatsansa'
Sekoitettu leinä oli aivan J
"Niin huonoa vuotta ei tulet' I
tä minä olisin Ilman ohraJanioX
niin hyvää että olisin k
pettua leipään" oli tahaa a!- B- j
nanpartena Tornionjoen J l1
ioen alaiuoksul'a littii
yleensä jauhettua oltea
iiitoi-i- n jil lelDään"11'!
enempiä Ya A olkijauhoa Juuri
imia ilnä iotenkla pyns
Ylimaa-kyliss- ä käytettiin H
cSHrlroonS nettua lota Oli
tossa Ja Jota myös siänso- -
fontin idvän iatkona Hai1
va Ja ravlutok lyhil moW
syödä suuria mnä ErtJ"4 ~
avau- k- ssa oli te let
_sa x„ vnV-ilo- n M0t
_ - mokaa l- -" leen suunni1 — -
W3 irll 8 ki UellTUoM-- ]
niii iimnttoitin ™
kemiläiset soiv--t seitin WJ
Jo keskinkertaisina "'0
n v-3vfPättv-ä Jauhojen JM
%t- -n troitetUa f3' a --"- -'" geUaiJJ
olKljaunoja m y- -~
kuja kuin voita ja pb
tarjotun vala kerran
Kun lukee KvauksU
ia tnlm miesplvea '- - 4
L-- kuinka puntteelUj
maakuntamme -- Jl lä ete-npa- in vai— j
siihen is"-- „ t '
että todella vat
viS
lee
aruiui—
korteista ja s k'"u fl
suurten puutte'1 Uc!
Jllilja meidän me j
phä velvol!is-u?e=c- '
kaa tätä työtä "-- ai i
viljelystä on ™
tettava ja - —
mat poistettava
TlMI
tr"
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaa Sana, August 30, 1941 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1941-08-30 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VapaD7000890 |
Description
| Title | 0284a |
| OCR text | if --sivua TAPAA SANA (FREE PRESS) Indapandant "Innlah-Canadia- n Nawtpapar Publlahad vtry Tuaaday Thura-da-y and Saturday by Th Vapaa tant fraa Llmittd Toronto Ont EINO UNHOLA Prealdent VAINO MALMIVUORI Managtr K G ASIALA Editor Prlvata Addreta of Prealdent: 4 8oho St Toronto Ont ualnaia and Editorlal Depart- - mentt: MO Bpadlna Av Toronto Ont Phone WA 7721 Raglatared aa aecond-cias- s matter January 19th 1932 at tha Poat Offlca Department Ottawa Ont Subaerlptlon ratea In Canada and Unlttd Statea: Par Year J17S SU Montha $200 Thre Montha $100 In other Countrlea: Par Year 00 Slx Montha $250 Merkillinen väite Siitä miksi Saksa hyökkäsi Venä-jälle on ollut paijon Ja monenmoisia väitteitä Yksi on väittänyt yhdellä toinen toisella tavalla Ja kaikkien väitteissä näyttää olevan asiallinen pohjansa Ja perustelunsa Kun esim joku väittää että Hitler oli pakoi-tett- u hyökkäämään sen takia että Stalin el täyttänyt kauppasopimus-taan Hitlerin kanssa niin tuntuu tä-mä hyvin luonnolliselta Sillä uskot-tava- a on että Hitler laski sodan-käyntins- ä onnistumisen suureksi o-sak- sl Venäjän öljyn ja raaka-aineide- n varaan Kun toiset väittävät että Hitler tahtoi nujertaa Venäjän ennenkuin kävi toteuttamaan hyök-käystään Britanniaan sen tähden että hän pelkäsi Venäjän hyökkäystä loppuselvitelyissä niin sillä myöskin näyttää olevan hyvin uskottava po-rustansa Sillä yleensähän "asian-tuntevissa" piireissä laskettiin että sopimuksestaan huolimatta tulevat Venäjä Ja Saksa vielä kuitenkin lop-pujen lopuksi nykäsemään Nyt kuitenkin on tuotu esiin uusi väite Hitlerin hyökkäyksen syistä Venäjälle Ja kun tätä väitettä lä-hemmin t3rkastelee niin täytyy myöntää että se on yhtä paljon paikkansa pitävä kuin mitkään muutkaan väitteet Omasta mieles-tämme antaisimme sille oikeastaan ctutllankln kaikkiin muihin "syihin' nähden Tunnettu sanomalehtlkirjeenvath-taj- a Demarce Bess käsittelee Hit-lerin hyökkäyksen syltä kokonaan eri näkökannoilta kuin mitä kukaan aikaisemmin on tuonut esille Hän lähtee siitä käsityksestä että ennen-ku- n Hitler lähtee yrittämään hyök-käystä Englantiin on hänen saatava moraalinen voitto kalkkien maiden Kmjlantl ja Yhdysvallatkin siihen luettuina siviiliväestöstä Hitletln odankäyntitapahan onkin Juuri sll-r- ä että se on sekä aseellista että moraalista Tämä mies sanoo hän voi yrittää kaikkia keinoja vastin-tajansa nurjertamiseksi Miten Venäjälle hyökkäys ol'rI # sitten selitettävissä tämän käsityk-sen mukaan? Siten että natsi Siksa Itse uu-distetulla uskonnollaan JoJsa perui-tu- u pakanallisiin käsityksiin oli me-nettänyt melkein kaiken vaikutus-valtans- a kirkollisissa ja erikoisesti katolislsA piireissä Täten oli se pakoltcttu korvaamian uskonpuhdis-tustaan lyömällä toisen pakanallisen hallituksen nurin Bolsevkithan cli tunnettu pappien ja kirkkojen hä vittäjlnä sekä uskonnon pilkkaajin Siksi katsoi Hitler viisiaksl hävittää tuon kalkkien vihaaman vallan pal-katakseen siten omaa ruttcensa M-itä toiset eivät olleet ryityneet teke-mään hän iti tulisi sjn täyttä mään Hitler Ja hänen neuvonanta-- ' Janaa laskivat että kun he ovat lyö-neet bolsevikit Ja hävittäneet stn maan päältä niin koka kristikunta ja erikoisesti katolilainen klrio I tulee hänet ristimään uudsksi ihmis-kunnan pelastajaksi Hän laak että i tällä teollaan hän tulisi Jika-maa-n 'Britannian kansan kahtia Ja samoin Yhdysvaltain väestön puhumatta-kaan kaikista muista maista Palvia myöten Hän luki edelleen että Jof hyökkäyksellään aiheuttaa sen että Britannia tekee liiton Venäjin 'kanssa Ja Yhdysvallat käyvät sits 'liittoa vielä tukemaan niin mikS 'musertava 'sku se olisi oleva niili" Saksa silloin olisi kykenevä osoitta-maan koko maailmalle kuinka Eri-- i tannia on liitossa Yhdysvaltain tu kemana itse paholaisen kanssa Tä-ten natsit toivoivat saavansa koko maailman myötätunnon puolelleen Ja kuten sanottu Britannian oman-kin väestön erimieliseksi Natsit eivät tarvitse tätä u]o-kuPais- ta vätsttään ainoastaan Bri-tanniaa varten Ne tarvitsevat s:tii myöskin valtaamiensa maiden tyyty mättTiiien väestöjen tyynnyttämi-seksi Ranska esim ja kaikki Balka-nin maat ovat suurelta osalta katoli-sia ja bolsevikit ovat Juuri olleet niiden suurimpia kauhuja Hitler laski saavansa näissä maissa myös-kin tyytymättömyyden lauhtumaan alllÄ että hyökkäsi Venäjälle näyt-tääkseen kuten sanottu ihmiskun-nan "hyvän tekijän" osaa Kun ajatellaan tietäen että nat-seilla on tällaisen propagandan teki joitä ollut Ranskassa ja Balkanin maissa jo ennen Venäjälle hyök-käystä niin tuntuu tällainen väite hyvin uskottavalta Ja Johdonmuka-iseltakin Eri asia kuitenkin on voit-tiko Hitler tällä teerenpelillään ka-tolilaisen väestön suosion Käsityk-semme mukaan hän el siinä onnistu-nut Maailma tietää liiankin hyvin mikä kaiken tämän savuverhon ta-kana oli Natsien mustia töitä ei voida enään valkaista millään uusil-la keinotekoisilla hyökkäyksillä Eräs canadalalnen asemamies on keksinyt hyvän käytön vihkiäisten yhteydessä heitetyille riiseille —hän I lakaisee ne kasaan erittelee niiden (joukosta confetttt Ja syöttää riisit linnuille Mitään perää el ole siinä vanhas-sa uskossa että sinisilmäiset ihmjset olisivat enemmän alttiita tuberkul-oosille sanoo eräs lääkäri Joka on (tehnyt luettelon potilaiden silmien! väreistä 20 vuden aikana Liittovaltion virkailijat valittavat pasolllnln huomattavaa vähentymistä idän valtioissa ltalph K Davies petroolltuottel-de- n yhtenälstyttäjän apulainen sa-noi että viime viikolla vähenivät va-rastot S9300O tjnnörllllstä Britan-nialle luovutettujen tänkkllatvojd seuraus nyt tulee ilmeiseksi Davies antoi ymmärtää että Jä relmmät toimenpiteet kuin nykyiset saattavat olla tarpeellisia Hän lei masl lyhytnäköisiksi ennustelijoiksl ne jotka tätä pulaa pitävät vain f nina' "Meidän täytyy säästää arasolilnia n)t välttääksemme Järeätä puutetta ensi talvena jolloin tankkilaivoja on käytettävänä polttoöljyn kuljettami-seen ellei haluta jättää ihmisiä palel-tumaan ja puolustusteollisuuttamme pysähtymään voiman puutteessa" hän sanot "Tämä on alkua sille Jyrkille Ja vakavalle tarvikkeiden vähentymi-selle Jota ennustimme Tänään käy-tettävissämme olevat numerot osoit-tavat että puhe Itärannikolla ole-vien varastojen varmasta Ja turvalli-sesta tilasta on satua ItävaltlolJen alueita olt gnsolilnla LAUANTAINA ELOKUUN 30 F SATURDAY AUGUST 30 fOBS3SS?Sr ZäZ&ZZr Varoituitauluja M r--v Japanin sotakoneisto mielii hyökätä Hollannin Itä-lndia- an mutta Yhdysvallat asettanut tielle varoitjstajtuja Kopperta Kikke tässä Juuri kuiska-si vahingoniloisena korvaamme että Jopas talsi tulla Pulla-Pekall- e lähtö kun näki Klvlperän Pekan torstaiaa-muna käväsevän toimituksessamme Koetimme Klkelle lohdutukseksi Ja omaksi puolustukseksemme ottaa a-si- an niin kevyeltä kannalta kuin suinkin olosuhteeseen sopi Ja sanoim-me vain välinpitämättömästi että en-täpä sitten eihän tässä kuitenkaan pudota kuin luudan päältä lattialle Joo Klvlperän Pekka koteutul to-siaankin kolmatta kuukautta kestä-neeltä kalastusreissultaan Paljon oli-si hän kuulema saanut kaloja mutta el sanonut paljosta välittäneensä Sen sijaan oli hän yrittänyt laadulla reis-tailla mutta el ollut siinä taas on-nistunut Sillä kaikki laatukalat ka-lastajat sanovat niitä kansankielellä "suuriksi kaloiksi" olivat pyrkineet pois koukusta kohta kua Pekan olivat nähneet Tervetuloa vain Pekka keskuu-teemme! Täällä juuri tarvitaankin nuorta levähtänyttä voimaa Hitler Ja Stalin ne vain edelleen-kin riykäsevät niinkuin aikamiehet ai-nakin Ihmettelemme että millä Stalin enään pitää siellä puoliaan kun Hitlerin Ilmoituksien mukaan pitäisi Stalinilla olla enään muuta kun paljaat kädet Ja muutama mu-sikk- a akkoneen Kalkki kuitenkin kuuluu sujuvan "suunnitelmien mu-kaan" sanotaan Saksasta Meistä kuitenkin näyttää siltä että Hitler on takertunut omiin laskuvir-heisiinsä mikäli ainakin aika on ky-symjkse- ssä Sillä Moskovan Ja Pie-tat In yllä palstaa vielä bolsujen au-rinko Ja tuskinpa Hltlerkään sentään v is — U S varastossa viime viikolla 20476000 tynnorillistä Mr Davies sanoi Täs-tä erästä oli noin 1400000 tynnoril-listä sellaisessa asemassa että sitä el voida käyttää ollen liejuisten säiliöiden pohjalla tai puhdistuksen alaisena Se 6175O0 tynndrln eiä mikä on käyttökuntoista Ja saatavis-sa olevaa vastaa ainoastaan 10 vuoro-kauden tarvetta Jatkaen hän esitti seuraavia tilas-toja: Gasollinlvarastot vähenivät $93000 tynnörillisellä viime viikolla Lämmitys-- Ja polttoöljyä oli varas-toissa 1400000 tynnorillistä vähem-män kuin vastaavana aikana viime vuonna Raskasta teolllsyysöljyä öll noin 2300000 tynnorillistä vähemmän kuin vuosi takaperin Ja sen kysyntä on ko-honnut 10 prosentilla Meksikon lah-den rannikoilta riisi Itään pitänyt saada Pihetetksl keskimäärin 461500 tynnorillistä päivässä viikolla mikä elokuun päträril plättyl mntta päi-vittämiset lähetykset todellisuudessa olivat ainoastaan 3403n tynnoril-listä Gasollinin kelata Itärannikolla on 12 pros suurempi kula viime vuonna f T -- '! -- " j — - ' _ : j _ !-- — x —- Mii ' ' I tjns HL Ktufrnmie en Pakinajuttuja se se et varastot vähene-vät kulutus lisääntyy se 9 l tuli "suunnitelmissaan" laskeneeksi että kahden ja puolen kuukauden pe-rästä niiden haltuun ottamisesta ei ole vielä näkyvissä muuta kuin paljai-ta "suunnitelmia" Suomalaiset ovat tultenkin kahmi-neet kohta kaikki aikaisemmin me-nettäneensä maa-alueen- sa takaisin ja Jo osittain rippeitäkin leimoista kaupanpäälle Niin että tässäkin to-teutuu vanha sanonta: "hl koyhan velka kauaksi jouda" £1 se jouda Ja kun tavallisesti o-teta- an korkoa pääomallekin niin on-han kohtuullista että tässäkin tapauk-sessa muistetaan sitä kultaista sään-töä Ja kalpa ne sen siellä Suomessa pi-tävätkin mielessään —Pulla-Pekk- a Leikkaamista väitettä' vä kevättalvella ja keväällä Välttäkää leikkauksia kevättal vella ja keväällä mikäli mahdollista kuuluu Illinoisin yliopiston profes-sorin William F Petersenln neuvo amerikkalaisille kirurgeille Professori Petersen selittää että potilaan vastustuskyky vaihtelee vuo denaikojen mukaan "Jos tarkastatte sairaalanne poti laskertomuksia" hän lausuu "kirur-geille "niin huomaattl että leik kauksen Jälkeisiä komplikaatiolta — shokkeja verenkiertohäiriöltä haavatartuntoja — sattuu useimmin kevättalvella ja keväällä Juuri tä nä vuodenaikana me Joudumme u- - seimmin leikkaamaan potilaita kos-ka ihmiset ovat useimmin aktuutti- - sestl sairaita Turhien leikkausten välttäminen tänä vaarallisena vuo- - denalkana vähentää leikkauks-- n Jälkeisiä lisätauteja" Vilustuminen on myös vaara vaik kapa se näennäisesti olisi mitätön kin selittää prof Petersen edelleen koska se alentaa ruumiin vastustus kykyä llmakalvpissa olevien baMfc nen vaikutusta vastaan Nukutus sinänsä merkitsee lämmön hukkaa ruumiista Potilas Jonka ihoa peit tää kostea hiki hänen Joutuessaan vähäisempäänkln vetoon Joutuu kärsimään turhaa lämmön hukkaa Syksy on paras aika uudistaa nurmikoita Henkilöiden jotka haluavat paran-taa pihanurmikoltaan on parasta sie-mentää ne uudelleen varhain syksyllä Elokuun loppua Ja syyskuuta pide-tä" n rarhalna Uudessa Kalannissa Tässä asiassa antaa Cornellin yli-crist- on kukkavlljelysjaoston professo-ri D J Bushey seuraavia ohjeita: Hyväkään siemen huonoon maahan kylvettynä e tuota hyvaa nurmikkoa Tarvitaan kolmesta neljään tuumaan hyvää multamaata sellaista kuin n puutarhojen savlmalien multa tai kompostimulta Jos uutta maata el ole raatavissa niin entistä voi parantaa sekoittamalla siihen Jotakin orgaanis-ta ainetta kuten eslra hyvin irhon-nutt- a lantaa taikka turvepehkua Vii-memainittu en aremnaa siliä lan- - ! nassa on usein rikkaruohojen f leme-- nil Ennenkuin multapäällys on lisätty taikka orgaaninen aine en sekotettu Ei aina ole ollut korvikettakaai 100 vuotta itten joi Alatorniolla kah ' J hsnkilöä ja Kemijärvellä oli sitä v1 tellut neljä ihmistä Savupirteistä muutettiin "valkeisiin pinttd sLaaaptiuoallavilkjäaäannpeetttäijiäniselpleältojtaitlkkkeuttja ' j Olemme useita haastatteluja kirjoi-telleet Peräpohjolan Maanvlijelys-seu-iä- n sihteerin agronooml Eino Kurke-lan kertomista Xe ovat aina kosketel-leet tämän hetken kys mykslä sitä miten maata on muakattava karjaa hoidettava laidunta viljeltävä jne Kysytäänpä kerran mitä hänellä on ktrtcmista niistä ajoista Ja tavoista Joita el mies itse ole nähnyt Tällai-seen kysymykseen vastauksena joh-dattaa hän meidät ja lukijan seuraa-vassa aikoihin sata vuotta sitten — Nykyajan ihminen on tottunut monenlaisiin mukavuuksiin hän aloit-taa Ja siinä olemme kertoajamme kanssa täysin yhtä mieltä Jos sitten Jonkun syn vuoksi on pakko luopua näistä mukavuuksista tuntuu se hy-vin vastenmieliseltä Nykyisenä aika-na Jolloin kahvi on muuttunut elin-taivepulas- ta el lähestulkoonkaan Joi-tetus- tl saatavissa Jolloin lelpa on kor-Ull- a ja jolloin vhtä Ja toista muutakin tavaraa on entistä niukemmin saata-vissa olemme tJstä saaneet pieniä kokemuksia vaikkakaan mlstaan elin-tarvepula- sta el lähestulkoonkaan ole olut kysymys Jotta mahdollinen tyy-tymättömyys haihtuisi lienee palkal-laan hiukan ottaa esille muutamia piirteitä tämän maakunnan väestön elämästä menneiltä ajoilta ja vertailla silloisia oloja nykyisiin Moni on joutunut asumaan tunne-tuista syistä viime talvena ahtaissa Ja puutteellisissa asunnoissa Miten-käs oli asuntojen laita sata vuotta sitten? ISOO-luvu- n alussa Ilmoitetaan' savupirttien olleen aivan yleisiä Kslm Alatorniolla mainitaan olleen vain 5 pros uloslämpiäviä uuneja Kuitenkin viime vuosisadan ensimmäisinä vuos-ikymmeninä siirryttiin Peräpohjolan rantapltäjlssä uloslämpiävillä uuneilla varustettuihin "valkeisiin plrttelhln" Uunien muutos tapahtui hitaammin kauempana jokien alajuoksulta olevis-sa kunnissa Pitkiin aikoihin el maa-kunnassamme ole ollut enaa savupirt-tejä eikä elossa oleva polvi tiedä niis-tä juuri muuta kuin sen mitä on kir-joista saanut lukea Niin on kehitys edistynyt Savupirttiä käytäisiin nyt katsomassa suurena ihmeenä Päre-- Ja takkavalkeasta on päästy sähkövaloi-hin savun mustuttamten seinien si-jasta on värikkäät tapetit Ja kauniit öljymaallt Eivät olleet maanviljelijän pellot-kaan suuret Ne oli lapiolla kalvettu SudburyOnt V Ja U seura "Voima" jonka Jä-senet ovat suurella myötätunnolla ja Innostuksella kalkin tavoin tuke-nut suomalaisten toimintaa vanhan kotimaamme sekä Canadan avusta-misessa Järjestää sunnunt Ja maa-nantaina "työnpäivänä vuotuiset mestaruuskilpailunsa kaikissa rata- - Ja kenttäurheilun lajeissa alkaen kumpanakin päivänä klo 2 In ku- - ten olette kilpailukutsussa Ja llmol- - tusesta nähneet Sen vuoksi seura toivoo että kaikki Joille nuorison harrastukset Ja pyrkimykset siinä muodossa kuin urheiluseura niitä e- - distää on jostain merkityksestä an tavat kannatuksensa sen pyrkimjk-sill- e siten että saapuvat suurilukui-sena seuraamaan kilpailuja Ja In-nostamaan nuorisoa niiden harras-tuksessa Itsensä kehittämiseksi Sa-malla penkkiurheilijat saavat myös-ki- n tilaisuuden koettaa taitoaan alan ivietekilpalluissa nuolen renkaan J-- t kivenheitossa joten näkemistä Ja tekemistä on kaikille Saapukaa siis suurin Joukon Sno-miranna- lle sunnunt Ja maanantaina sekä näytelmäesitystä seuraamaan unnunt Ja tansseihin maanantaira Mies: — Älä puhu minulle eriiä siltä hatusta Amalia — sanon fi- - nulle Jo etukäteen että kalkkiin si- tä koskeviin kysymyksiin tulen vas taamaan: eli Vaimo: — Sinulla el kai ole sitä vastaan että estämme sen hatun? on hyvä levittää Jotakin fosfaatti- - tai rotaskalanncltetta Ktmmenen pau-naa ro p-- ps super-fosfaattl- a sekotet-tun- a yhteen paunaan potaskamurlaat-tli- n (enel murlate or potash) riittää 1000 neliöjalalle Nom un I KPaivreikmkmoiisniinh r „ki in jolä! wA Vilin tnalllr n- - "'"" sl nettävä sillä '- u-r cli iva) Toista on nvk ism Tl!' viljellä - u s sadan tlin vähitellen kolmia _! Jclloln nellcista i li ir„i-- _ ' "U_""_M—osa rusina "J"a"j"MjJifa na Hpinät ca-at"ll- n" 1'ujcncx_tyn I r-n- ta sitten kalivi St muuttunut kivLkki V' kin saadaan sen 'kyyUmif l kannuoleisesti fi - --- -— i isora fj oiiui laaiu monella kahvipa mana traan säilyneen rH mukaan ilmoitetaan saaran am vin Juojia jotka nauttivat --1 muun naiivia olleen koko A!r~ rltajassä 40 Ylitorniolla sai sen mielenvirkistyksen kattis-- a 'o ja Kemissä kokonaista ! tc ja Hovanlemella katkenkaäkiaa I nennno Kemljänelli kualt vain neljä sellaista lhmlstf 1"lcl-tl- a nlllnl - ~m„ uai lam2 j1uomaa maata Sallan Ja Knenteklön asukkaat i Jaan eivät tienneet kahta i mitään El ollut ruokakaan ecna monipuolinen Tosin kala ja acJ l lista toisin palkoin maodotent i nä huomattavan oan UsinloSi ilita piimää Ja kotoista leipiL I tunsaan piimän käyttämistä md synnyttäneen paljon "maiatuttjl vatsanväänteitä" Peruna Joa i me tottuneet Joka pahi ruokafcl sämme näkemään oli a iell vuot alussa Jokseenkin tuntematon tJ sitä Jotkut kokeilivat mutta mJ se el kyennyt pitkään aikau i tamaan vähitellen ilta rata opittiin kasvattamaan siOyrii Ja syömään Joskin vielä kaut harvinaisuutena tynnyrin a!u fci Mitenkäs nyt tultaisiin toimea £ perunaa? Halla vieraili usein Ja tel ti! viljan pieniltä vainioilta Viija i Elna 1810 Ja 1S12 kohtasivat! taamme raskaat katovuodet SUca Kemin kiikkoherra kuva tä slään toimittaessaan amstyjjid jakoa ihmisille mra seuraat I noin: "Oli liikuttavaa cabil i Ihmisten kasvot laihtuneina Ja i (ankelmeinä sekä vartalot tifel pettu- - että olkileivän syömiKi I nlmmän osan lihastaan menetti tulevan esiin säkklneen oiutcI kyynelin jauhonsa vaataan Ja i van keisariansa Ja eslvaltaaial Puuron keittäminen oli monia J Jen kurjien ensimmäinen työ kun olivat saaneet Jauhot ranta nälkäiset vatsansa' Sekoitettu leinä oli aivan J "Niin huonoa vuotta ei tulet' I tä minä olisin Ilman ohraJanioX niin hyvää että olisin k pettua leipään" oli tahaa a!- B- j nanpartena Tornionjoen J l1 ioen alaiuoksul'a littii yleensä jauhettua oltea iiitoi-i- n jil lelDään"11'! enempiä Ya A olkijauhoa Juuri imia ilnä iotenkla pyns Ylimaa-kyliss- ä käytettiin H cSHrlroonS nettua lota Oli tossa Ja Jota myös siänso- - fontin idvän iatkona Hai1 va Ja ravlutok lyhil moW syödä suuria mnä ErtJ"4 ~ avau- k- ssa oli te let _sa x„ vnV-ilo- n M0t _ - mokaa l- -" leen suunni1 — - W3 irll 8 ki UellTUoM-- ] niii iimnttoitin ™ kemiläiset soiv--t seitin WJ Jo keskinkertaisina "'0 n v-3vfPättv-ä Jauhojen JM %t- -n troitetUa f3' a --"- -'" geUaiJJ olKljaunoja m y- -~ kuja kuin voita ja pb tarjotun vala kerran Kun lukee KvauksU ia tnlm miesplvea '- - 4 L-- kuinka puntteelUj maakuntamme -- Jl lä ete-npa- in vai— j siihen is"-- „ t ' että todella vat viS lee aruiui— korteista ja s k'"u fl suurten puutte'1 Uc! Jllilja meidän me j phä velvol!is-u?e=c- ' kaa tätä työtä "-- ai i viljelystä on ™ tettava ja - — mat poistettava TlMI tr" |
Tags
Comments
Post a Comment for 0284a
