Vapaa Sana, September 01, 1945

              N0 95 — 1945
SuomaUial
Virii j
Lauluja
Käyttäkää Meidän Kappelia
nti el ole ylimääräistä maksua
Parempi
Hautaus
Palvelus
i ii
Parempia Huonekalustaja
VUODESTA 1898 ASTI
Erikoisalana korkeimman laadun Kodin
Kalustoja huokeimmalla mah-dollisella
hinnalla
Meillä on myöskin suomalaista palreluskuntaa tehdäksemme
ostokäyntlnne nopeaksi ja mukavaksi
Ennenkuin teette ostonne verratkaa YOLLES'lN ARVOJA
YOLLES FURNITURE CO LIMITED
53 ELM ST EAST (Postitoimiston Vieressä) 8UDBURY ONT
RITARI INSURANCE AGENCY
Vakuutuksia ja Kiinteimistölainoja
49 Cedar St SUDBURY Puhelin 6-68-
72
Dr Phineas Rabinovitch
— Yksityis-salraal- a Miesten Ja Naisten Taudeille —
X-Ra- y Ja Leikkauksia Toiminut parhaissa Canadan Ja USAm
sairaaloissa Vastaanotot: 4—5 Ja 7—8 Lauantaina ja Sunnuntaina
aika sopimuksen mukaan
4351 ESPLANADE AVE MONTREAL PUHELIN BE2200
DR ROMAN PNIEVVSKI
Monivuotinen kokemus Europan huomatutmmissa sairaaloissa
Erikoisalana: Sisätaudit— Naisten— Lasten ja venerliet taudit
Nielurisat leikataan uudella menetelmällä kivuttomasti ilman
veren vuotoa
Puh HArbour 7623 — Vastaanottotunnlt: Kello 3—8 lp
3537 PARK AVE MONTREAL QUE
Lisääntyvä kannattajajoukkomme on todistus
rochdalelalsen osuustoiminnan puolesta
People's Co-o- p Society (Port Arthur) Ltd
UPPE Ont — PORT ARTHUR 318-32-0 Bay St — SUNSHINE Ont
(Canadan Osuustolmlntalllton Jäsenlilke)
Kolme sekatavarakauppaa lihakauppa ja Kasolllnlaseioa kevyt- -
korjaus-- rasvaus- - Ja pubdlstusosastoifaeen
Reumaattiseen- - ja WM PASSI
Nivelreumatismi- - Kkcn merkkisi
kinuun KELLOJA KORJATAAN
4th Av Ja Balsam Stl kulma
Hermosärkyyn lanne ja selkä- - jg Balsam St Tlmmlns Ont
kipuun saatte huojennusta ™—i— -- —— käyttämillä
LANTIGEN "C" I ~ Sudbury Footwear
käyttämällä Lantlgen "C" vaikut- - vnhn ""''"" iiklnelilka taa se: (1) kipu huojentuu (2)
ajetus nivelissä ja Jäsenissä las- - Sudburysaa
kee (3) yleinen terveys lisään- - (# LATVALA
-tyy Lantlgen ei ole vahingollista „ larch St King Edward rakan el vaikuta huonosti sydämeen
mutta huojentaa myrkytyksen vai--
kotusta Nautitaan sisällisesti —
Vilkuttaa nopeasti f ™" ™"
Hinta 1400 pullo D
Postilähetyksistä 10c extraa rUUttUUKO Kari Pharmacy Teilä Peppi?
334 ™°"S:t ~Puh 6— 57J2 jos niin PANTAVENE
auttaa teitä saamaan takaisin vllk- -
kautenne Erikoisen hyvä apu van- -
H rOUrniCr7 LIU PANTAVENE on valmistettu kau- -
Perustettu v 1896 rolsa a sen va'kltuskTTTn ai- -
VAKUUTUKSIA heuttaa lipido-protet- n aine
Suomalainen vakuutus-aslamla- a Uusi hinta $200 — Postitus 10c
pilveluksessamme
Puhelin: Konttoriin 7-- 7548 KARl PHARMACY
J S JODOUIN
11 Elm St EH Sudbury Ont PUHELIN 6—6572
——_____________ 394 Montague St Sudbury Ont
Eläinlääkäri Dave's Taxi
Dr W R Manchester n i Cv
J~0-KA- Y Dr G H Gardner
rDartaU1ri!T!ilLllke _ SaomalaHinamenmaTslyäättköäriPalvelee -
_ POURTH AVI — TIMMINS Puhelin 504
"" ™™1™" 8 Plnt St N Tlmmlna Ont
" XO YOttlg VJfI J sEuomLalaAineMn MLakIimNieEs N
Hetoata oatetaan myydään J Room 2 Marihall-tecleaton- a lldg nI!fuL - Puhelin ISIS - UDIURY SALlt STASJLlt TIMMINS ONTARIO - lHr St Puhelin 7-- 7M
fr v LAUANTAINA SYYSKUUN 1 f — SATURDAY SEPT 1 SIVUf Konnin KeUomeitarit
Kirjoittanut Jussi L
Kaikkialla Suomessa Ja etenkin
eteläpohjanmaalla tunnetaan vie-lä
'könnllälsef kaapplkellot Jot
ka ovatkin edustavimpia todistei-ta
omaperäisen suomalaisen kult-tuur- ln
noususta Jo 1700-luvul- la
Tuhansissa kodeissa yhä vieläkin
"könnllälsef naksuttavat kuuluen
Itseoikeutettuina tyypillisen suo-malaisen
talonpoikalstuvan sisus
tukseen Noin neljännesvuosisata
sitten oli semmoisen hankkiminen
jokaisen kansallisesti valveutu-neen
suomalaisen vlrkamlespcr-heenkl- n
kunnia-asi- a Rakenteensa
Ja omaperäisen arkkitehtuurinsa
puolesta nämä kellot ovatkin alal-laan
mestarltuctteita Jotka kyke-nevät
yhä vieläkin puolustamaan
palkkaansa monen nykyaikaisen-kin
saavutuksen rinnalla Tekijät
sensiraan lienevät ainakin nyky-polvelle
Jotenkin tuntemattomia
vaikka he suomalaisen tahdon ja
kehityskyvyn Ilmiömäisinä edusta-jina
ansaitsisivat huomiota
Konnin kellomestarit olivat
kaikki Itseoppineita miehiä Joilla
tuo taito kehittyi periytyen Isältä
I pojalle monien vuosikymmenien
j aikana Ensimmäinen tunnettu
mestari ja Konm-suvu- n Kantaisä
oli nimeltään Jaakko Jaakonpolka
syntynyt 1721 Ilmajoella Karjan-maan
tilalla Hän el Könnl-nime- ä
vielä nuoruudessaan käyttänyt
vaan vasta myöhemmällä Iällään
ostettuaan erään K5nisberg-nlml-se- n
kruununtorpan Ilmajoen kun-nan
takamaalta Talon tilusten lä-pi
virtaavan puron Konnlnluo-ma- n
mukaan talo sai sitten Könni-nime- n
Samaa Juurta oli nähtävästi
ruotsalainen nimitys Könlsberg
vaikka nimen synnystä on olemas-sa
semmoinenkin tarina että Joku
Ruotsin kuningas Suomessa mat-koilla
ollessaan oli muka poiken-nut
sinne Ja että edellämainittu
puro oli sen Johdosta ristitty Ku-nlnkaunluom- aksi
josta sitten ai-kojen
kuluessa muodostui nykyi-nen
nimi Olkoon sen asian laita
miten tahansa varmaa on aina-kin-
että mainittu Jaakko Jaakon-polka
muutti sinne v 1756 Sitä
ennen oU hän pitäjällä renkinä
ollessaan oppinut takomaan erään
sepän Johdolla Ja päässyt myö-hemmin
Ilmajoelle pitäjänsepäksi
Jollainen ammattimies siihen ai-kaan
oli jokaisessa maaseurakun-nassa
— Edellämainitun Könlsber-pl- n
kruununtorpan ostettuaan hän
Jätti pitäjänsepän toimen Ja
muutti tilaansa viljelemään mutta
toimitteli silti vielä repäntöitä
vieläpä tätä taitoaan kehittikin
Niinpä hän kerran Vaasassa käy-dessään
sattui näkemään pyssyse-pä- n
työtä Pyssyseppä el tietänyt
vierastaan millään lavoin erikoi-semmaksi
mieheksi Ja antoi hä-nen
katsella työtään mutta näke-mästään
Könni oppi taidon Ja
ryhtyi valmlstasrfaan pyssyjä o- - m99 nnlntsnnn vlplänä saavutti
i
—--- — i— ' ' '
Wefj€welhem!
DIAMOND (Cj
hr iuäfu7V' r7i Mjr w™~ 'V- -
K_- - '—_ ----
1 J mm££$&-- r WL-Z- ~~ 'Ml i
'iklf —rastvafv'
Katselkaa mitta tahansa — et-te
löydä timanttisormuksia nila
kauniita ja hyvänlaatuisia Rekis-teröityjä
— Oikeita ja Vakautet-tuja
ROB6RT
BROU)n
LI M I T E O
IAMON0 HIHJCMANTS
ANO OfTOMETRISTS
SWIUY-C0rrttcu- w
siinä työssä erinomaisen taitavuu-den
Mestarisarjan kantaisä oli siis
etusijassa pyssyseppä mutta a'ot-te- ll
Jonkin verran Jo krllosepän-työtäki- n
Hänen poikansa Juhana
Jaakonpoika oli vasta varsinainen
kellomestarl aloittaen tunnettujen
j-kö-nnilälsten"
--almlstukspn Sith- - 'paitsi hän valmisteli pajassaan
taskHkellojakin mikä työ Kysyi
i erikoista tarkuutta sen ajan väli-neillä
Lukuisan oppilasjoukon hän
myöskin kokosi ympärilleen pereh-dyttäen
heidät ammattiinsa seka
käytti konevoimaakin apunaan ra-kennuttaen
aikoinaan laajalti
tunnetun veslvasaralaitoksen Mo-nipuolisten
kykyjensä vuoksi Ju-hana
Jaakonpoika sai Kuninkaal-lisen
Talouskuran hopeamitalin
Hänen poikansa veljekset Jaakko
Ja Juho Könnl olivat sitten ne
miehet jotka saattoivat Konnien
nimen kuuluisaksi koko maassa
Vanhempaa veljeä onkin sanottu
koko suvun ctcvlmmäksl k?llctee-päk- sl
Hänen pajassaan syntyi
tornikellojakin m m Suomen Se-naatin
taloon Mutta hän valmisti
multakin hlenotakcita kirurgisia
kojeita ym Talousseuran hopca- -
Ja kultamitalin sai Jaakko Juhan J
poika ansioistaan Hän kuoli 56-vuotla- ana
v 1830
Nuorempi veli Juhana Juhanan-poik- a
syntynyt 1782 valmisti hän
kin tornikelloja M m Nikolain-kirkon
tornikello joka pääkau-punkimme
keskustassa vieläkin
näyttää aikaa ohikulkuljolHe on
hänen työtänsä Ilmajoen kirkkoa
niinikään komistaa hänen valmis-tamansa
aistikkain leikkauksin
koristettu kello Juhana-ve- li perus-ti
itselleen myöskin kotitalonsa
viereen oman tilan Yli-Könn- in
jonka rakennuttama on yli sata-vuot- ta
vanha päärakennus Sen
eteläisen sivun valoisassa kulma-huoneessa
hän työskenteli Ho-peamitalilla
palkittiin tämäkin
mestari ansioistaan
Tämän Jälkeen on vielä yksi
polvi mestareita kummassakin ta-lossa
Vanhemman veljen poika
Juho Jaakonpoika Ala-Kön- nl jo-ka'
kuoli 1865 laajensi Konnien
liikkeen varsinaiseksi tehtaaksi
Oppilasjoukkonsa kanssa hän val-misti
kaikenlaisia kelloja sekä
multakin hienompia repäntöltä
Maamme rajain ulkopuolellakin
hän tuli tunnetuksi valmistamalla
kellon Pietariin Jossa kävi Itse
sen paikoillccnkln asettamassa Ja
kaikkialle maahamme mutta var-sinkin
Hämeeseen levisivät hänen
kellonsa syrjäyttäen kukon ajan-kulun
osoittajan virasta talonpoi-kien
tuvista Joissa se niihin aikoi-hin
o'l aivan yleinen Pohjalaiset
kuljettivat hänen vulmistamiaan
kelloa ympäri maata ja kerrotaan
heidän usein kerskuneen näiden
kellojen puolesta aivan kuin ne
olisivat olleet heidän omia teke-miään
Viimeinen Konnin mestareista
oli edellämainitun Juhana Juha-nanpoj- an
Yll-Könn- ln perustajan
poika myöskin Juho nimeltään
Kellojen valmistuksen ohella han-kin
harjoitti monenlaista muuta-kin
tointa rakennuttaen kansa-kouluja
ym Juho YH-Kön- nl kuoU
kuitenkin niin aikaisin v 1861)
ettei hä ehtinyt jättää taitoaan
pojilleen jotka olivat silloin _ala-lkäi- slä
Hänen poikansa JiAio
joka sai Yll-Könn- ln päätilan o!i
isänsä kuollessa vain kymmenvuo-tias
Ja hänen täytyi Jo aivan nuo-rena
astua auijrcn talon Johtoon
Yll-Könn- ln talo on suvulla yh:#
edelleen
Konnin mestarien työ oli alal-laan
uraauurtavaa ja heidän t-- mln
neuvoin hankkimansa taito ja
sen kehittäminen teki sen sitäkin
merkittävämmäksi Lukuisan Jou-kon
oppilaita he myö&kln pereh-dyttivät
ammattiinsa Vielä vii-meisen
mestarin kuohua nämä
oppilaat eri puolilla maakuntaa
'harjoittivat ammattiaan Nykyään
heitä enää tuskin lienee elossa-- I
Mutta edesmenneitten mestarien
I ja heidän oppilaidensa teokset o- -!
vat levinneet ja Jääneet meille o-mapc- rälsen
talonpoikaiskulttuurin
olennaisilmmlksl tunnusmerkeiksi
RANSKA HALUAA YHDYSVAL-LOILTA
1000000000 LAINAA
1'arllsl — Viralliset ranskalaiset
piirit Ilmoittivat senjälkeen kun ken-taa- ll
de Gaulle oli palannut Amerikan-ma-tkaltaan
takaisin Ranskaan
tttä de Gaulle oli WashingtonIssa
ollessaan pyytänyt Yhdysvalloilta
1000000000 dollarin lainaa De Gaul-le
saapui Orlyn lentoasemalle kello
U torstaina iltapäivällä
Kutoi!
Olimme yllätetyt teidän saapuessa
Kotirantaan
Monet kiitokset kalkille irraille jotka ottivat osaa ja myös-kin
niille Jotka eivät voinet i wapu ?Hhen hauskaan kekkeriin
"Kotirannassa" Krittäln tahdonyne kiittää arvokkaista lahjoista
sekä myöskin kiltamme riitä henkilöltä jotka Järjestivät sen iloi-sen
illanvieton
Teitä alm muistaen
Aino Toini Lempi ja Oskar Viitanen
ELOKUUN 24 P 1945 COCHRANE ONT
Kiäal!
Sydämelliset klltukstt kalkille niille tuttaville jotka otitte osaa
' meille järjestettyyn yllätysilhinviettoon Kiitämme teitä kalkkia
rahasummalta Jonka Jätltto knyntlune muistoksi Krittäln tah-domme
kllttul Illan emäntiä runsaasta ruokapöydästä ja vaivan-näöstä
Teitä kaikkia kiitollisuudella muistaen
Irene Elna ja Harvey Mäki
RR No 2 ESSEX ONTARIO
Kiitos!
Tahdomme täten lausua sydämellNtt kiitokset sille ystävä Joukolle
Joka saapui kotiimme iettiimään meidän liiiihiiiipäIväiimmo elo-kuun
18 p 1915 KrlKolset kiitokset niistä suuremmolslsta lahjoista
jotka saimme vastaanottaa Suurimmat kiitokset m) h niille homma-henkilöill- e
jotka Itseään säästämättä koko Illan ahersivat erikoisesti
Aarne llanelius Mandi ja Signe PMterson Ida Forss Ja Helga Mäki-nen
sekä kalkki ystävät Ja naapurit jotka suurena apuna olivat Ystä-vyytenne
tulee säilymään unohtumattomana muistissamme
Alma ja Martti Kaartinen
MAPLE GROVE PQ
Sydämelliset Kiitokset
Sydämellinen kiitoksemme kalkille jotka läsnäolollanne kunnioititte
häätllalsuuttamme Sons ot Ituly haulilla Sault Stc Marlessa Ont
elok 10 p Kiitos monista arvokkaista lahjoista jolta saimme tilaisuu-dessa
vastaanottaa Kiitos Illan emännille ja soittajille jotka kuu-muudesta
huolimatta tekivät tehtävänsä Kiitos kalkille jotka tavalla
tai toisella ottivat osaa illan järjestellyn vaan eivät voineet saapua
Kiitos myös sähkösanomista Ystävyydellä teitä muistaen
Edith ja Emil Kohvakko
BRUCE MINES ONTARIO
Kiitos!
Lausumme sydämelliset kiitokset teille kalkille siitä hauskasta yllä-tyksestä
Jonka meille Järjestitte elokuun 20 p meidän molempien
täyttässä 40 vuotta Kiitos siitä kallisarvoisesta lahjasta jonka Jätitte
käyntlnne muistoksi Kiitos kauniisti katetusta kahvipöydästä ja kuk-kasista
Krlkolnen kiitos MrB V Lindholmille Mrs T Tommilalle
Ja Mrs H Kauppilalle Jotka tämän Juhlan Järjestivät Ja olivat väsy-mättömät
Illan emännät Kiitämme myös kalkkia niitä jotka osallis-tuivat
lahjaan vaan eivät voineet -- aapua Kiitollisuudella muistaen:
Ida ja Matti Kotanen
Elokuun 20 p 1945 Crelghton Mlne Ont
BJBa
Kaipauksella Ilmoitan e Ui rakat ystäväni
Niilo Jalmari Koskela
kuoli äkkiä sydänhalvaukseen Fraser & lirare komppanian työmaal-la
rhalk Kiverillä Ontariosta elokuun 13 päivä 1915 Haudattiin
1'embroken protestanttiseen hautausmaahan elokuun 15 päivä Vaina-ja
oli syntynyt Suomessa La via n pitäjässä Turun ja Torin Läänissä
marraskuun 11 päivä 1900 Kanssani suremaan jäivät omaiset Suo-messa
sekä kaivaten muistavat ystävät täällä
OI ihminen kun oli elo parhain
se työtä sekä vaivaa ollut on
mut mitä uneksit ja teit sä varhain
se kerran kypsyy syksyn satohon
Unelmat murtuu unhoittuu
ja kukat niittää nopsa syys
mut kaipauksen porraspuu
on korkea kuin iäisyys
AILI HINKKANEN
Kenogaml Que