0408b |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1- -J"L
tykkäävät paljon CanadatU
—
— HMBW—mri ~wimriiiin inr"
n v7jW:jBk vHkjkH-V- % 1 kLLLLY!~LiLLVvOl& --Ho-f
r IKLBt1 MiQ
HHMPIr z"" iiBav lil' H aiLV iLLK --M aLH LLiH! Hwj'
B tjajBjajsjaj)aw e HlV
Kuvassa oikealla en Intian MR Ahuja Bombaysta joka on saapunut
Canadaan hallituksensa edustajani Hänen rinnallaan kuvassa on hänen vaimonsa vastin- -
maila ovat neidin lapsensa Rita ja Nina KaiKkl he tykkäävät hyvin paljon Canadasta
ancouver-saar- i oli
kerran Espanjan
kslkko espanjalaisen hallinnon alaisena u--
ii Panamalta British Columbian rannikolle
karvat canadalaiset tietävät
ai British Columblaa kerran
Dia kuuluvaksi espanjalaisen
ajaskunnan alaiseksi Jota
ja Mexico Citystä Meksikon
ia espanjalaisen aikakauden
eris espanjaUInen nimeltään
o de la Bodeay Quadra
uarcn jota nyt kutsutaan
Ttr-aarek- sl
oikko eli Uusi Espanja niin- -
k tunnettiin tuona aikana
Espanjan varakuningas--
s joka ulottui Panaman kan
ta Vancouver-saarell- e saakka
1 lähetettiin George Vancou-giactilalne- n
laivastoupseeri Ja
'tkeilijä Nootkan salmien
ottamaan riidanalaisena ollut
espanjalaisilta Vancouve--
avoimainen kaupunki British
rbian mannermaalla yhtä hyvin
tie saarikin nyt kantavat ha--
Kjnekän
jdesti 17?2 Jolloin George
jver purjehti Vancouver-caa- -
Brpiri pivtukoätleteän 194K1uiatieknakinnäyste
'Jee ainoastaan yhtä lyhytU
väliä tähän asti tunnetussa
Bon historiassa
'ta tuhansia --uosia yksi ainoa
'kulttuuri" on lausuttu isolla
Metsätyöläiset
HUOM!
pperipuun katkaisijoita tarvl-- t
Paremmanpuoleinen metsä
Utaan 52 TO koortl 4 Jalkal--
4n kuun palveluksen Jäi- -
h rautatiekyv tl kämpälle boo--
hian takaisin mleniile
j'men kuun palveluksen Jäi- -
h t 0 k 'ilta maksetaan lisää
Mta
Kin kuun palveluksen jälkeen
"k! a kyyti annetaan tnle- -
Mrk4 - 'mmältä lDDikontto- -
'PPU „ ?ä slppta A Lammin
Mlle
Arthur Lampi
Sitibi Povver & Paper Co Ltd
Magpie AC Ry
foiTi:
seuraa mukana S
He
e: 1 5:00 6 2:50
kirjaimella Meks'kossa Tuoisu
maassa löytj-- y useita hyvin säilyne-itä
muistomerkkejä jotka on valmis-tettu
niiden Meksikon asukkaiden
toimesta jotka asuttivat tuon tasa-vallan
niinkin kauan sitten kuin
kymmenestä tuhannesta uodesta 20
tuhanteen vuoteen
Heidän arkkitehtuurinsa ja Ku-vanveistotaltee-nsa
todistavat ettii
ne Jotka suunnittelivat Ja loivat
muistomerkkejä ovat olleet sivis
tyneitä Ja kulttuurisia Muutamnt
ovat' sangen suuria Ja varustettuna
kaunellla koristuksilla Niiden Jou-kossa
on lukuisasti rakennuksia
ovat rakentaneet toltecit aztecit
Ja mayat Nämä erilaiset heimot
tulivat Aasiasta Pohjois-Amerika- an
Alaskan ja Yukonln kautta Vuos-isatojen
hitaan vaelluksen kautta
heidän kulkunsa Johti British Colum-bian
Ja Canadan aavikkojen kautta
Meksikoon
Espanjalaisen hallinnon 300 vjo-de-n
aikana ensimmäinen kirja Joka
on painettu Amerikan mantereelta
painettiin Mexico Cityssä Ensim-mäinen
sairaala Amerikassa myo
kin rakennettiin siellä Siltä on
enemmän kuin neljä sat? a vuotta
aikaa Kolmen korttelin päässä silti
on -- Zocola PohJois-lAmerika- n van-himman
kaupungin päatori Yhdellä
sivulla tämän 600 vuotta vanhan
on Pohjois-Amerika- n suurin
katedraali
Huolimatta näistä cteenpäinmeno-askeleist- a
espanjalaisen hallituksen
aikakausi oli taantumuksellinen
! Joukko hallituksia jotka seurasivat
1tä ovat olleet' myöskin taantu-muksellisia
Sellaiset ajat olivat eri
koisen raskaita Jotka asuUati
maaseudulla Meksikossa maaseutu
väestö on aina muodostanut suuren
(
enemmistön Vieläpä tänäpaivänäkln
noin 70 pros Meksikon asukkaista
saavat elantonsa maanviljelyksestä
Huolimatta kalkita sen vaikeuk-sista
Meksikon lasavata edi-t-yy
kulttuurisesti erittäin hyvin nyk
aikaisessa mielessä Sen kulttuuriset
rtvrinleet ovat kosmopoliittisia He
I yhdistävät kulttuurinsa t
[toisten suurten kansojen kans t
maailmassa
Koskaan ei voida Jonkun kansai
(
edistystä punnita sen perustalla
miten Jotkut suuret keskukset as-- -
-- v itvnst mutta on otetta I
va huomioon kansa kokonaisuud'- -
APAA SANAN TILAUSKAAVAKE
Sana Press Ltd 260 Spadlna Ave Toronto Wa "21
ajoittanut tilaa Vapaa Sanaa lv 6 kk 3 kk
fiaU: lv 3:75 — 6 kk 2:00 — 3 kk 1:00
v — kk
noi-ta
joi-ta
torin
niille
kaikl
n
TIISTAINA JOULUKUUN li F TUE AY DECEMHEK lf
kauppsKorvstionen
Ontario
saan Jos katsotaan asiaa tältä kan
nalta on turvallista sanoa ettei ml
kään toinen kansa kuuden seitsa- -
män uoden aikana Amerikassa —
niihin luettuna koko Amenka — °h--
käipä hyvin harvoissa tapauksissa
koko maailmassakin ole tehnyt eri-laista
kulttuurista edistystä ny k-aikais-essa
mielessä kuin Meksiko
Kun 1C10 vallankumous heitti
Diazin ulos presidentin palkalta f--3
pros niistä ihmisistä Jotka viljeli-ä- t
maata eität omistaneet siitä
mitään Lähes kolmcneljannestä ko-ko
kansasta eivät osanneet luk a
eikä kirjoitua Vuotena 1030—20
vuotta v 1910 vallankumouksen Jäl-keen
— enemmän kuin 63 prosenttia
Meksikon maista olhat yksityiso-mistajien
hallussa Vähemmän kuin
200u henkilöä omisti 171O0O0v0 ek
keriä Meksikon xlljavlnta maata
Vasta äskeisinä vuosi ui on n-pe- us
kasvanut maitten jakamiseen
Presidentti Lazaro Cardenasin vir-kakautena
— v 11-3- 4 vuoteen 1040
— neljäkymmentä miljoonaa eekke-riä
maita jaettiin noin miljoonalle
talonpojalla kymmenessä tuhannes
sa kylässä Eikä ainoastaan tämä
maa ole annettu talonpojille nvitu
heitä myöskin opetetaan kuinka saa-da
siitä parhaimmat tulokset Tämä
tehdään kustannuksia kysyvän valls
tusjärjestelmän kautta
Kerta kaikkiaan taloudellinen
yhteiskunnallinen ja kulttuurinen e-lä- rrä
Meksikon kansan keskuudessa
on menossa lÖ3päin Pemsperiaatf
kalkkien roturyhmun tasaarvoUUle
oikeuksille ja tilaisuuksille tasax äl-lässä
on varma tekijä nostamaan ko-ko
kansan elämäntasoa yleensä
Meksiko on menoisa kansallista yh-tenäisyyttä
kohden
— Rumania nu1ffarla Ja Sloakla
ovat Ilmoittaneet oleansa sodassa
Yhdysvaltain kanssa
Jalkojen hyvinvointi
Jos kärsitte kylmistä Jaloista o-v- at
vuoronperätn otttut kuumat Ja
kylmät jai:k)lvyt hyvftStekeTlä tl-mä- n
vaivan lievlttäTnieVsl Otetaan
kaksi vata talsin pnnain kuu-maa
to sten kyl-ni- l vettä ja Jalkoja
jpkJetlän nt -- uoronperään muuta
ma minuutti kummassakin — :uin
kj-mmen-en
mtruuttia htensä Sin
Jälkeen jalat kuivataan hieromalla
niitä otniakkaastl knrkealia pyh-keell- ä
Täm1 elättää Jalkojen ve-renkiertoa
Ja tekee erinomaisen hy-ä- ä
ni!dn voinnille etenkin jos ka
sittely otetaan illalla ennen nukku
maanmenoa
Kesällä pyrkiä ät jalat helposti
paisumaan ja hikoilemaan Tällaisia
jalkoja on joka ilta pctaä haaleas-sa
edesä Johon voi Jos haluaa li-sätä
muutaman tipan eau de-colog-- na
Se virkistää väsyneitä JilkoJa
suurenti ja po staa ajttuksen aamuk-si
PtKun Jälkevn sirotellaan Jaloille
hyvää talkkipuutrna se lievittää
turvotusta Ja ehkäisee hikoilua sääs-täen
siten sukkia
Hieronta hytkliä rasvapitoisena
voiteella on mös erinomaista Jaloll
Ie samoin kuin käsillekin Se peh-mittää
kovettumia ja estää samalla
uus'en muodostumista Krlkolven
tärkeätä on rasvata varpaiden ym
päristöjä joissa iho muuten helposM
pyrkii halkeilemaan Ja pyklmlän
Varpaiden kynnet on leikattava ta-saisen
suoraan el stls kaarevasti
niinkuin sormien kynnet
Sisäänkääntynyt varpaankvns! on
vaiva Joka on sekä tuskallinen että
tavallinen Tavallisesti on se ison-varpaa- n
sisäreuna joka pyrkii täten
kääntymään sisäänpäin Ja siten kas-vamaan
Ihon sisään aiheuttaen usein
sietämätöntä kipua Hoidettaessa
tllalsta kynttä puhdistetaan se en-sin
huolellisesti lämpimällä vedWL1
ja salpualla ja samalla hangataan
hohkakivellä (saadaan rohkosksu-poista- )
sitä kohtaa kynnestä Josta
syrjän taipuminen alaspäin alkaa Ji
Johon tästä syystä on kasvanut ko
va usein sangen korkea harjinne
Hohkakivellä hangataan nyt tmä
harjanne pois jolloin kynnen Jälleen
tullessa tasaiseksi Ja sileäksi kenkä
el enää paina harjia vasten Ja ai
heuta siten kynnenreunan painumls
ta ihon sisään Usein auttaa jo pelk-kä
tämä toimenpide Jos kynnen mi
nassa olevaa ihoa vielä säännöllisesti
puhdistetaan Ja rasvataan kunnes
se paranee Itsepälsemmlssa tapauk-sissa
voidaan vielä lisäksi leiltaU
saksilla kynnen yläreunasta keskel
tä pois pieni kolmiomainen kappale
kynttä — siten että kolmion suippo
kärki tulee lös-- sen kanta alaspäin
Tämä auttaa kynttä Jälleen kasva
maan normaalilla tavalla
Ja lopuksi — kenpät Älkää osu
ko niitä lilan pieniä — Jonkin ajan
kuluttua on Jalka kuitenkin muo-vannut
kengän oman tilavuutensa
vaatimusten mukaiseksi Ja samalla
on kengän muoto auttamattomasti
mennyttä Kenkä on nyt niin suuri
kuin sen alkuaan olisi pitänyt olla—
ainoastaan muutamat uudet liika
varpaat Ja kovettumat Ja muutamat
uudet tuskan painamat rypyt kas-voissam- me
kertovat että se alkuaan
oli lilan pieni
Maaseututoimittaja kunnian kohteena
LMLsKMBESflr s'1
te
ssssssssK' sssssssssssl
LiiiKJ iHI L X--' M iJiiiiiiiiiVfleV lisssssn ksssssssssssssssssVlLaf J--a- V H
tjjcjlcjjcjljpjjs Jjcjjcjjcjlt' ' fBJsslscssJssIscssJssIscssJssIscssJssIscssJssIscssJssIscssJssIscssJssIacaaJaIacaaJl IB
t '
iSSSSSSSP lLllllllllV
isssiiÄBPS' f''X JHLLHHsalLiiiiiV
)sssssssssaLiiiiiiiiiiVcr PiiBSss'v39ssssr7salB
David Williams joka nihdlln yitfoltvetsa kuvassa en Collins
woedm Bulletin-tnterprise- n tolmituja Ja en ollut kotikaupungissaan
melkeinpä kaikissa viroissa majurista Uhtien sn saanut tarjousten
erlilti yliepittolta kunniatohtorin arvonimeen
#W s7r
Vancouver BC
Täällä L5nsOinadasia Tyynm-mere- n
rannikola olemne tähän
saakka luullttt olevamme turvalli-sessa
pakassa sodalta Viime tapan-tum- at ovat ruvenneet huolestutta-maan
slina määrin elU emme vo
kaan olla turvullisessa paikata
Silli on todettu nity vihollisen
konilta partioimassa rannikolla
vaan poistuneet ilman että olisivat
[ pommia pudottane -- t Oi-mm- e ssa- - neet Jo olla kaksi yöJl pimeässä
navttl ellen illalla vielä siellä täälli
pieniä valopilkkuja pistävän ulos ka
dulle Syy on olla: se monessakin
tapauksessa että on loppunut suo- -
JapahTi eli tetvapapri Jclla olisi ak
kunat suojannut Viime yönä o:
sumu suurena apuna pimennykseen
Täällä Vancouverin kaupungissa o-lem- me kovin avuttom-- a Ilman katu-valaistusta
svjsta kun ei ole lunus-- U
apua Kyllihän sen pimeyden ai-na
kärsii Jos el sen pahempaa tarah-tuis- !
Toivomme parasta
Töitä on cllut runsaasti Etenkin
tukkikämpät ovat olleet käynnl3ä
ympäri vuoden On ollut mierNn
puutetta Palkatkin ovat olleet koh-talaisen
hyvät ManitÖihin on ollut
myös kova kysvnvn miehistä Uiva-telakoill- e
on ollut enempi pyrkijöitä
kun on tarvittu Kalastajilla oli eri-koisen
hyvä vuosi että sitä voi m-rat- a
oikein Pietarin kalansaaliiseen
Ompa kalastajiilla ollut monta hro-no- a
vuotta että moni on lopettanvt
kun el ole tehnvt mitään
Täällä on ollut koko kaunis syk-sy
Vettä tosin on satanut uc"in
mutta on ollut myös patjon kauniita
aurinkoisia päiviä Sa toipa jo vähän
luntakin mutta se meni heti pois
Mrs Katri Maria Agren kuoli Van
couverissa St Iaul sairaalassa mar-ras- k
29 p:nä 1941 klo 5 30 lp Hau- -
taus toimitettiin Jouluk 2 p:nä
Armstrotut hautaustoimistossa Siu
nauksen toimitti Rcv Roddon Ystä-vät
tekivät vainajalle viimeisen pal-veluksen
Ja saattoivat maalliset
Jäännökset kauniiseen hautausmaa-han
Forest Lavvn Memorlal Park
Suuri seppelten ja kukkien paljous
Jttl koristamaan hautaa Vainaja oli
sairastanut Jo pitemmän ajan Ja oli
sairaalassa useita kuukausia Mrs
Katri Maria Agren (Tyttönimi Va- -
rila) oli syntynyt Kaustisella huhtlk
2 r:nä 1005
Suremaan Jäi vainajan mlea Olaf
Agren Ja poika Voiman sisko Mi s
Martta Johnson Vancouverissa sekä
ttltl Suomessa serkkuja Vancourc--
rissa sekä suuri tuttavapiiri täälä
Volmari on vasta 5-vuo-tias
Ja län
asuu serkkunsa luona Mrs Ja Mrs
Hannes Varilan kotona Iolka tn
kuin kotonaan siellä Pojan Isä on
tukkikämpällä kaatamassa
Suomalaisten seuratoiminta on nl
lut koko hiljaista Ompeluseura on
ollut toiminnassa Canadan Punaisen
Ristin hyväksi Viime torstaina oli
viimeksi Hannes Varilan asunmaa
Mrs Varila Järj-st- i voileivät Ja kah
vin kuten se on täällä ollut tapana
Joka kutsuu ompeluseuran kotlins
niin sillä on kunnia myös järjestää
tarjoilupuoli
Jos ei mitään elikoista tule tapan
tumaan että saamme rauhassa olla
J-- t toimia niin on muutcmla Juhlia
tulossa Vancouverin veljeussouralla
on joulujuhla jouluk 20 p:nä Has-tin- gs
Auditoriuml&sa 628 K Hastlnits
klo 8 lp Ohjelmaa Ja tanssia
Vancouverin kansalhsseuralla on
myös joulujuhla jouluk 21 p:nä sa
massa palkassa Hastlngs Auditonu-miss- ä
Alkaa klo 7 lp Chj-lma- a reki
Joulupukki
Veljejsseuralla on Uudenvuoden
valrojalsct samassa paikassa Toivon
että mennään joukolla ja siellä ta-vataan!
— K K
Pilakin i:i Hitleristä
I LONTOO — Dai:y Express Julkai
sl etusivullaan lauantaina IiitlTTIä
pilakuvan Jossa murtuneen näköi-sII- ä liiterillä on päässiSn kulunat
swaAtlka-merkil!- ä varustettu nsp
leonilaismalllnen hattu Kuran alla
on lyhyt oUlkko: "16121911 Histo-ria
toistuu
Historia lohduttaa muta silla
että Jos kansa todella tahtoo säilyt-tää
Itsenäisyytensä te myös aina
Voi eitä puolustaa — J V Snellman
— T)ön harrastamien ja in kun-nollinen
suorittaminen eivät ole
sama sria — Koutseau
Pllapuheot "Sveitsin laivastosta
elvit ote aivan palkallaan silla
I Sveitsillä on seitsemän kauppalaivaa
valtamerentakaista kauppaa varten
Ostakaa
Var Saviag Stamps
uetfaoeJhem!
DlAMOvDS CJ
THETAIX l&L
Ar rAMAriä7v —:r
Lmmm tfxrzjrr' -
SiVUl
! X Ml A
Katselkaa mlst1 tahansa — et-te
löydä timanttisormuksia niin
kauniita Ja hyvänlaatuisia Kesln-lerölty- jä
— Oikeita Ja Vakuutet-tuja
ROB6RT
BROUJn
LIMITED
0IAMONO MERCHANTS
AND OPTO METRI STS
SU0BURY - COPPtR CLIFF
Metsämiehet
HUOM!
Metsämiehiä halutaan katkase-maa- n
4:n jalan papcilpulta Mak-sut
on 2T0 koortl
kis mies on koliin (3) kuukautta
kimpalla saa f 15 imi hoonusta
(s o ylimääräistä llsa-naksu- a) ja
5 00 Joka kuukausi sen Jälkeen
M)ös 2:n kuukauden pa&ta täy-si
rautatlekyti maksetaan takai-sin
miehelle ja l:n kuukauden
päästä annetaan edestakainen kyy-ti
Katkaisu kestää koko talven
Evert Aho
Magpie AC Ry
Ontario
Kiitos!
Sydämelliset klltokeemn kalkil-le
ystäville ja tovereille lotka o-tlt- lc
osaa suruumme puolisoni Ja
tyttäremme Inkeri llcuririn kuf-lerna- n
johdosta Inkeri haudattiin
30 p marraskuuta 1911 Park tan
hautausmaahan Kudburssa Kii-tos
kukista ja tepposista erikoi-sesti
Cielghton t vernus-seppe-lelst- ä
Joilla kaunisthtc Inkeriin-m- e
viimeisen matkan
Crelghton Mine 10 p JcutuK 1941
ARTHUR HOUCH
Mr ja Mrt John Poutanen
Muisto
Väinö Nordlundille
joka kuoli 1C p Jiul-Jkuut- a 1910
On vuosi alkaa kulunut kin menit
tuondan mailla
Jiln sua ikävoiden kaipaamaan
lapsosen lailla
Kuolio tuli hiljaa niitti lykayn
viljaa
olisimme sinut viila rMlunneet
pitää
vaan el kuolio kysle krttdnn
Oli ebkä elosi mitta tavsi
koska kuolio sinut jo nain lorsl
Siskosi benjs
Neuvoit meitä aina kalkkeen hy-viin
siksi muiston slnurta Htknnme
sydämemme sy v&är
enolle VVitttl ja Olavi
Rheault Ontario
3alml
%4f£aSSe
— Monlrn metalliesineiden kuten
polkup-6rie- n luistimien Ja leikklka- -
lujen sek myöskin huonekalujen Ja
muistoesineiden valmistaminen tul-laan
rajoittamaan Canadassa sodan
Johdosta
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaa Sana, December 16, 1941 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1941-12-16 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VapaD7000936 |
Description
| Title | 0408b |
| OCR text | 1- -J"L tykkäävät paljon CanadatU — — HMBW—mri ~wimriiiin inr" n v7jW:jBk vHkjkH-V- % 1 kLLLLY!~LiLLVvOl& --Ho-f r IKLBt1 MiQ HHMPIr z"" iiBav lil' H aiLV iLLK --M aLH LLiH! Hwj' B tjajBjajsjaj)aw e HlV Kuvassa oikealla en Intian MR Ahuja Bombaysta joka on saapunut Canadaan hallituksensa edustajani Hänen rinnallaan kuvassa on hänen vaimonsa vastin- - maila ovat neidin lapsensa Rita ja Nina KaiKkl he tykkäävät hyvin paljon Canadasta ancouver-saar- i oli kerran Espanjan kslkko espanjalaisen hallinnon alaisena u-- ii Panamalta British Columbian rannikolle karvat canadalaiset tietävät ai British Columblaa kerran Dia kuuluvaksi espanjalaisen ajaskunnan alaiseksi Jota ja Mexico Citystä Meksikon ia espanjalaisen aikakauden eris espanjaUInen nimeltään o de la Bodeay Quadra uarcn jota nyt kutsutaan Ttr-aarek- sl oikko eli Uusi Espanja niin- - k tunnettiin tuona aikana Espanjan varakuningas-- s joka ulottui Panaman kan ta Vancouver-saarell- e saakka 1 lähetettiin George Vancou-giactilalne- n laivastoupseeri Ja 'tkeilijä Nootkan salmien ottamaan riidanalaisena ollut espanjalaisilta Vancouve-- avoimainen kaupunki British rbian mannermaalla yhtä hyvin tie saarikin nyt kantavat ha-- Kjnekän jdesti 17?2 Jolloin George jver purjehti Vancouver-caa- - Brpiri pivtukoätleteän 194K1uiatieknakinnäyste 'Jee ainoastaan yhtä lyhytU väliä tähän asti tunnetussa Bon historiassa 'ta tuhansia --uosia yksi ainoa 'kulttuuri" on lausuttu isolla Metsätyöläiset HUOM! pperipuun katkaisijoita tarvl-- t Paremmanpuoleinen metsä Utaan 52 TO koortl 4 Jalkal-- 4n kuun palveluksen Jäi- - h rautatiekyv tl kämpälle boo-- hian takaisin mleniile j'men kuun palveluksen Jäi- - h t 0 k 'ilta maksetaan lisää Mta Kin kuun palveluksen jälkeen "k! a kyyti annetaan tnle- - Mrk4 - 'mmältä lDDikontto- - 'PPU „ ?ä slppta A Lammin Mlle Arthur Lampi Sitibi Povver & Paper Co Ltd Magpie AC Ry foiTi: seuraa mukana S He e: 1 5:00 6 2:50 kirjaimella Meks'kossa Tuoisu maassa löytj-- y useita hyvin säilyne-itä muistomerkkejä jotka on valmis-tettu niiden Meksikon asukkaiden toimesta jotka asuttivat tuon tasa-vallan niinkin kauan sitten kuin kymmenestä tuhannesta uodesta 20 tuhanteen vuoteen Heidän arkkitehtuurinsa ja Ku-vanveistotaltee-nsa todistavat ettii ne Jotka suunnittelivat Ja loivat muistomerkkejä ovat olleet sivis tyneitä Ja kulttuurisia Muutamnt ovat' sangen suuria Ja varustettuna kaunellla koristuksilla Niiden Jou-kossa on lukuisasti rakennuksia ovat rakentaneet toltecit aztecit Ja mayat Nämä erilaiset heimot tulivat Aasiasta Pohjois-Amerika- an Alaskan ja Yukonln kautta Vuos-isatojen hitaan vaelluksen kautta heidän kulkunsa Johti British Colum-bian Ja Canadan aavikkojen kautta Meksikoon Espanjalaisen hallinnon 300 vjo-de-n aikana ensimmäinen kirja Joka on painettu Amerikan mantereelta painettiin Mexico Cityssä Ensim-mäinen sairaala Amerikassa myo kin rakennettiin siellä Siltä on enemmän kuin neljä sat? a vuotta aikaa Kolmen korttelin päässä silti on -- Zocola PohJois-lAmerika- n van-himman kaupungin päatori Yhdellä sivulla tämän 600 vuotta vanhan on Pohjois-Amerika- n suurin katedraali Huolimatta näistä cteenpäinmeno-askeleist- a espanjalaisen hallituksen aikakausi oli taantumuksellinen ! Joukko hallituksia jotka seurasivat 1tä ovat olleet' myöskin taantu-muksellisia Sellaiset ajat olivat eri koisen raskaita Jotka asuUati maaseudulla Meksikossa maaseutu väestö on aina muodostanut suuren ( enemmistön Vieläpä tänäpaivänäkln noin 70 pros Meksikon asukkaista saavat elantonsa maanviljelyksestä Huolimatta kalkita sen vaikeuk-sista Meksikon lasavata edi-t-yy kulttuurisesti erittäin hyvin nyk aikaisessa mielessä Sen kulttuuriset rtvrinleet ovat kosmopoliittisia He I yhdistävät kulttuurinsa t [toisten suurten kansojen kans t maailmassa Koskaan ei voida Jonkun kansai ( edistystä punnita sen perustalla miten Jotkut suuret keskukset as-- - -- v itvnst mutta on otetta I va huomioon kansa kokonaisuud'- - APAA SANAN TILAUSKAAVAKE Sana Press Ltd 260 Spadlna Ave Toronto Wa "21 ajoittanut tilaa Vapaa Sanaa lv 6 kk 3 kk fiaU: lv 3:75 — 6 kk 2:00 — 3 kk 1:00 v — kk noi-ta joi-ta torin niille kaikl n TIISTAINA JOULUKUUN li F TUE AY DECEMHEK lf kauppsKorvstionen Ontario saan Jos katsotaan asiaa tältä kan nalta on turvallista sanoa ettei ml kään toinen kansa kuuden seitsa- - män uoden aikana Amerikassa — niihin luettuna koko Amenka — °h-- käipä hyvin harvoissa tapauksissa koko maailmassakin ole tehnyt eri-laista kulttuurista edistystä ny k-aikais-essa mielessä kuin Meksiko Kun 1C10 vallankumous heitti Diazin ulos presidentin palkalta f--3 pros niistä ihmisistä Jotka viljeli-ä- t maata eität omistaneet siitä mitään Lähes kolmcneljannestä ko-ko kansasta eivät osanneet luk a eikä kirjoitua Vuotena 1030—20 vuotta v 1910 vallankumouksen Jäl-keen — enemmän kuin 63 prosenttia Meksikon maista olhat yksityiso-mistajien hallussa Vähemmän kuin 200u henkilöä omisti 171O0O0v0 ek keriä Meksikon xlljavlnta maata Vasta äskeisinä vuosi ui on n-pe- us kasvanut maitten jakamiseen Presidentti Lazaro Cardenasin vir-kakautena — v 11-3- 4 vuoteen 1040 — neljäkymmentä miljoonaa eekke-riä maita jaettiin noin miljoonalle talonpojalla kymmenessä tuhannes sa kylässä Eikä ainoastaan tämä maa ole annettu talonpojille nvitu heitä myöskin opetetaan kuinka saa-da siitä parhaimmat tulokset Tämä tehdään kustannuksia kysyvän valls tusjärjestelmän kautta Kerta kaikkiaan taloudellinen yhteiskunnallinen ja kulttuurinen e-lä- rrä Meksikon kansan keskuudessa on menossa lÖ3päin Pemsperiaatf kalkkien roturyhmun tasaarvoUUle oikeuksille ja tilaisuuksille tasax äl-lässä on varma tekijä nostamaan ko-ko kansan elämäntasoa yleensä Meksiko on menoisa kansallista yh-tenäisyyttä kohden — Rumania nu1ffarla Ja Sloakla ovat Ilmoittaneet oleansa sodassa Yhdysvaltain kanssa Jalkojen hyvinvointi Jos kärsitte kylmistä Jaloista o-v- at vuoronperätn otttut kuumat Ja kylmät jai:k)lvyt hyvftStekeTlä tl-mä- n vaivan lievlttäTnieVsl Otetaan kaksi vata talsin pnnain kuu-maa to sten kyl-ni- l vettä ja Jalkoja jpkJetlän nt -- uoronperään muuta ma minuutti kummassakin — :uin kj-mmen-en mtruuttia htensä Sin Jälkeen jalat kuivataan hieromalla niitä otniakkaastl knrkealia pyh-keell- ä Täm1 elättää Jalkojen ve-renkiertoa Ja tekee erinomaisen hy-ä- ä ni!dn voinnille etenkin jos ka sittely otetaan illalla ennen nukku maanmenoa Kesällä pyrkiä ät jalat helposti paisumaan ja hikoilemaan Tällaisia jalkoja on joka ilta pctaä haaleas-sa edesä Johon voi Jos haluaa li-sätä muutaman tipan eau de-colog-- na Se virkistää väsyneitä JilkoJa suurenti ja po staa ajttuksen aamuk-si PtKun Jälkevn sirotellaan Jaloille hyvää talkkipuutrna se lievittää turvotusta Ja ehkäisee hikoilua sääs-täen siten sukkia Hieronta hytkliä rasvapitoisena voiteella on mös erinomaista Jaloll Ie samoin kuin käsillekin Se peh-mittää kovettumia ja estää samalla uus'en muodostumista Krlkolven tärkeätä on rasvata varpaiden ym päristöjä joissa iho muuten helposM pyrkii halkeilemaan Ja pyklmlän Varpaiden kynnet on leikattava ta-saisen suoraan el stls kaarevasti niinkuin sormien kynnet Sisäänkääntynyt varpaankvns! on vaiva Joka on sekä tuskallinen että tavallinen Tavallisesti on se ison-varpaa- n sisäreuna joka pyrkii täten kääntymään sisäänpäin Ja siten kas-vamaan Ihon sisään aiheuttaen usein sietämätöntä kipua Hoidettaessa tllalsta kynttä puhdistetaan se en-sin huolellisesti lämpimällä vedWL1 ja salpualla ja samalla hangataan hohkakivellä (saadaan rohkosksu-poista- ) sitä kohtaa kynnestä Josta syrjän taipuminen alaspäin alkaa Ji Johon tästä syystä on kasvanut ko va usein sangen korkea harjinne Hohkakivellä hangataan nyt tmä harjanne pois jolloin kynnen Jälleen tullessa tasaiseksi Ja sileäksi kenkä el enää paina harjia vasten Ja ai heuta siten kynnenreunan painumls ta ihon sisään Usein auttaa jo pelk-kä tämä toimenpide Jos kynnen mi nassa olevaa ihoa vielä säännöllisesti puhdistetaan Ja rasvataan kunnes se paranee Itsepälsemmlssa tapauk-sissa voidaan vielä lisäksi leiltaU saksilla kynnen yläreunasta keskel tä pois pieni kolmiomainen kappale kynttä — siten että kolmion suippo kärki tulee lös-- sen kanta alaspäin Tämä auttaa kynttä Jälleen kasva maan normaalilla tavalla Ja lopuksi — kenpät Älkää osu ko niitä lilan pieniä — Jonkin ajan kuluttua on Jalka kuitenkin muo-vannut kengän oman tilavuutensa vaatimusten mukaiseksi Ja samalla on kengän muoto auttamattomasti mennyttä Kenkä on nyt niin suuri kuin sen alkuaan olisi pitänyt olla— ainoastaan muutamat uudet liika varpaat Ja kovettumat Ja muutamat uudet tuskan painamat rypyt kas-voissam- me kertovat että se alkuaan oli lilan pieni Maaseututoimittaja kunnian kohteena LMLsKMBESflr s'1 te ssssssssK' sssssssssssl LiiiKJ iHI L X--' M iJiiiiiiiiiVfleV lisssssn ksssssssssssssssssVlLaf J--a- V H tjjcjlcjjcjljpjjs Jjcjjcjjcjlt' ' fBJsslscssJssIscssJssIscssJssIscssJssIscssJssIscssJssIscssJssIscssJssIacaaJaIacaaJl IB t ' iSSSSSSSP lLllllllllV isssiiÄBPS' f''X JHLLHHsalLiiiiiV )sssssssssaLiiiiiiiiiiVcr PiiBSss'v39ssssr7salB David Williams joka nihdlln yitfoltvetsa kuvassa en Collins woedm Bulletin-tnterprise- n tolmituja Ja en ollut kotikaupungissaan melkeinpä kaikissa viroissa majurista Uhtien sn saanut tarjousten erlilti yliepittolta kunniatohtorin arvonimeen #W s7r Vancouver BC Täällä L5nsOinadasia Tyynm-mere- n rannikola olemne tähän saakka luullttt olevamme turvalli-sessa pakassa sodalta Viime tapan-tum- at ovat ruvenneet huolestutta-maan slina määrin elU emme vo kaan olla turvullisessa paikata Silli on todettu nity vihollisen konilta partioimassa rannikolla vaan poistuneet ilman että olisivat [ pommia pudottane -- t Oi-mm- e ssa- - neet Jo olla kaksi yöJl pimeässä navttl ellen illalla vielä siellä täälli pieniä valopilkkuja pistävän ulos ka dulle Syy on olla: se monessakin tapauksessa että on loppunut suo- - JapahTi eli tetvapapri Jclla olisi ak kunat suojannut Viime yönä o: sumu suurena apuna pimennykseen Täällä Vancouverin kaupungissa o-lem- me kovin avuttom-- a Ilman katu-valaistusta svjsta kun ei ole lunus-- U apua Kyllihän sen pimeyden ai-na kärsii Jos el sen pahempaa tarah-tuis- ! Toivomme parasta Töitä on cllut runsaasti Etenkin tukkikämpät ovat olleet käynnl3ä ympäri vuoden On ollut mierNn puutetta Palkatkin ovat olleet koh-talaisen hyvät ManitÖihin on ollut myös kova kysvnvn miehistä Uiva-telakoill- e on ollut enempi pyrkijöitä kun on tarvittu Kalastajilla oli eri-koisen hyvä vuosi että sitä voi m-rat- a oikein Pietarin kalansaaliiseen Ompa kalastajiilla ollut monta hro-no- a vuotta että moni on lopettanvt kun el ole tehnvt mitään Täällä on ollut koko kaunis syk-sy Vettä tosin on satanut uc"in mutta on ollut myös patjon kauniita aurinkoisia päiviä Sa toipa jo vähän luntakin mutta se meni heti pois Mrs Katri Maria Agren kuoli Van couverissa St Iaul sairaalassa mar-ras- k 29 p:nä 1941 klo 5 30 lp Hau- - taus toimitettiin Jouluk 2 p:nä Armstrotut hautaustoimistossa Siu nauksen toimitti Rcv Roddon Ystä-vät tekivät vainajalle viimeisen pal-veluksen Ja saattoivat maalliset Jäännökset kauniiseen hautausmaa-han Forest Lavvn Memorlal Park Suuri seppelten ja kukkien paljous Jttl koristamaan hautaa Vainaja oli sairastanut Jo pitemmän ajan Ja oli sairaalassa useita kuukausia Mrs Katri Maria Agren (Tyttönimi Va- - rila) oli syntynyt Kaustisella huhtlk 2 r:nä 1005 Suremaan Jäi vainajan mlea Olaf Agren Ja poika Voiman sisko Mi s Martta Johnson Vancouverissa sekä ttltl Suomessa serkkuja Vancourc-- rissa sekä suuri tuttavapiiri täälä Volmari on vasta 5-vuo-tias Ja län asuu serkkunsa luona Mrs Ja Mrs Hannes Varilan kotona Iolka tn kuin kotonaan siellä Pojan Isä on tukkikämpällä kaatamassa Suomalaisten seuratoiminta on nl lut koko hiljaista Ompeluseura on ollut toiminnassa Canadan Punaisen Ristin hyväksi Viime torstaina oli viimeksi Hannes Varilan asunmaa Mrs Varila Järj-st- i voileivät Ja kah vin kuten se on täällä ollut tapana Joka kutsuu ompeluseuran kotlins niin sillä on kunnia myös järjestää tarjoilupuoli Jos ei mitään elikoista tule tapan tumaan että saamme rauhassa olla J-- t toimia niin on muutcmla Juhlia tulossa Vancouverin veljeussouralla on joulujuhla jouluk 20 p:nä Has-tin- gs Auditoriuml&sa 628 K Hastlnits klo 8 lp Ohjelmaa Ja tanssia Vancouverin kansalhsseuralla on myös joulujuhla jouluk 21 p:nä sa massa palkassa Hastlngs Auditonu-miss- ä Alkaa klo 7 lp Chj-lma- a reki Joulupukki Veljejsseuralla on Uudenvuoden valrojalsct samassa paikassa Toivon että mennään joukolla ja siellä ta-vataan! — K K Pilakin i:i Hitleristä I LONTOO — Dai:y Express Julkai sl etusivullaan lauantaina IiitlTTIä pilakuvan Jossa murtuneen näköi-sII- ä liiterillä on päässiSn kulunat swaAtlka-merkil!- ä varustettu nsp leonilaismalllnen hattu Kuran alla on lyhyt oUlkko: "16121911 Histo-ria toistuu Historia lohduttaa muta silla että Jos kansa todella tahtoo säilyt-tää Itsenäisyytensä te myös aina Voi eitä puolustaa — J V Snellman — T)ön harrastamien ja in kun-nollinen suorittaminen eivät ole sama sria — Koutseau Pllapuheot "Sveitsin laivastosta elvit ote aivan palkallaan silla I Sveitsillä on seitsemän kauppalaivaa valtamerentakaista kauppaa varten Ostakaa Var Saviag Stamps uetfaoeJhem! DlAMOvDS CJ THETAIX l&L Ar rAMAriä7v —:r Lmmm tfxrzjrr' - SiVUl ! X Ml A Katselkaa mlst1 tahansa — et-te löydä timanttisormuksia niin kauniita Ja hyvänlaatuisia Kesln-lerölty- jä — Oikeita Ja Vakuutet-tuja ROB6RT BROUJn LIMITED 0IAMONO MERCHANTS AND OPTO METRI STS SU0BURY - COPPtR CLIFF Metsämiehet HUOM! Metsämiehiä halutaan katkase-maa- n 4:n jalan papcilpulta Mak-sut on 2T0 koortl kis mies on koliin (3) kuukautta kimpalla saa f 15 imi hoonusta (s o ylimääräistä llsa-naksu- a) ja 5 00 Joka kuukausi sen Jälkeen M)ös 2:n kuukauden pa&ta täy-si rautatlekyti maksetaan takai-sin miehelle ja l:n kuukauden päästä annetaan edestakainen kyy-ti Katkaisu kestää koko talven Evert Aho Magpie AC Ry Ontario Kiitos! Sydämelliset klltokeemn kalkil-le ystäville ja tovereille lotka o-tlt- lc osaa suruumme puolisoni Ja tyttäremme Inkeri llcuririn kuf-lerna- n johdosta Inkeri haudattiin 30 p marraskuuta 1911 Park tan hautausmaahan Kudburssa Kii-tos kukista ja tepposista erikoi-sesti Cielghton t vernus-seppe-lelst- ä Joilla kaunisthtc Inkeriin-m- e viimeisen matkan Crelghton Mine 10 p JcutuK 1941 ARTHUR HOUCH Mr ja Mrt John Poutanen Muisto Väinö Nordlundille joka kuoli 1C p Jiul-Jkuut- a 1910 On vuosi alkaa kulunut kin menit tuondan mailla Jiln sua ikävoiden kaipaamaan lapsosen lailla Kuolio tuli hiljaa niitti lykayn viljaa olisimme sinut viila rMlunneet pitää vaan el kuolio kysle krttdnn Oli ebkä elosi mitta tavsi koska kuolio sinut jo nain lorsl Siskosi benjs Neuvoit meitä aina kalkkeen hy-viin siksi muiston slnurta Htknnme sydämemme sy v&är enolle VVitttl ja Olavi Rheault Ontario 3alml %4f£aSSe — Monlrn metalliesineiden kuten polkup-6rie- n luistimien Ja leikklka- - lujen sek myöskin huonekalujen Ja muistoesineiden valmistaminen tul-laan rajoittamaan Canadassa sodan Johdosta |
Tags
Comments
Post a Comment for 0408b
