0086a |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
'K
--'Xi i
11
Ii"
ii
ti
I
r— - -r- -r-rimiiiaii "VynHTi
# iv"- - "
IL
SIVU 2
VAPAA SANA
(FREE PRESS)
Independent Flnnlsh-Canadla- n
Newspaper
Publiihed tvery Tuesday Thura-da-y
nd Saturday by The Vapaa
Sana Prei Limited Toronto Ont
EINO UNHOLA Preildent
VAINO MALMIVUORI Manaaer
REYNOLD PEHKONEN Edltor
Prlvate Address of Preildent:
4 Soho St Toronto Ont
Business and Editorlal Depart- -
mentt:
260 Spadlna Ave Toronto Ont
fVione WA 7721
Reglttered aa tecond-cla- ! m"'
JanJary 19th 1932 at thePost
Office Department Ottawa Ont
Subacrlptlon ratet In Canada and
United State: Per Year J375 SU
Month $200 Three Month $100
In other Ceuntrles: Per Year $500
Slx Monthi $2e0
Canadan maanvilje-lyksen
Ja lihaviin maihin
herännyt ytf-ne- et
siirtolaisasian kaIun maan
hen että olisiko Canadassa mahdc'-jmuuttamaa- n
vaUaTat et-siirtolaisu- uden
avulla Tässä keskus-- 1 Wytyy suunnaUomastl
annettu maaU
K}'s-V'jcl)kaci-ie
mys heräsi siitä kun tehUin esityk-siä
että sodan Canadaan pi-täisi
laskea suurissa määrin eng-lantilaisia
siirtoMsia Ja ohjata hei-dät
ruurimmalta maanvil-jelykseen
Toisten lausuntojen mukaan Cana-dassa
voidaan siirtolaisuuden avulla
laajentaa suunnatto-masU
taikka ainakin huomattavasti
kun taas toisten lausuntojen perus-teella
maanviljelykselle sopivat maat
ovat Jo maanviljelyksellä
Asiaan on myöskin
Ilmestyvä osuustoimin-nallinen
lehti The Canadian Co-opera-- tor
Lehti on ottanut kirjoituksensa
pohjaksi Canadan Ja Euro-pa- n
maitten välillä ja selittää että
Canadassa maan laatu maanviljelyk-selle
on yhtä hyvää kuin Europassa-ki- n
ehkäpä parempaakin Ja sitten
vertailee asukaslukuja eri Europan
maissa Ja Canadassa toisiinsa ja lau-suu
että kun Europan verrattain ki--
ruilla mailla kykenee elämään niin
suuret määrät ihmisiä niin Canadas-sa
voisi olla monta kertaa enemmän
asukkaita esi
merkiksi se ottaa Tanakan Jonki
koko pinta-al- a Ontariossa olevien
Essex El gin kauntlen Jr
kuitenkin koko on
melkein sama kuin Ontarion Lehti
selittää että vaikkapa maan laatu
Tanskassa ole mikään rikas
maanviljelykselle niin siitä huol-imatta
tanskalaiset ovat kyenneet
maanviljelyksen kehittämään sellai-seen
laajuuten et-tä
Tanskan väestön elintaso on ollut
korkeampi kuin missään tolsessn
maassa Europassa Jossa maanvil-jelystä
harjoitettu t-ama-ssa
Lehti tulee sellaiseen
tulokseen että Jos oletetaan Canadan
maanvilJelvstuotteille saatavan
markkinapaikkoja ruln maanviljelyk-selle
kelvollisen maan ruolesta Ca-nada
kykenee antamaan
hyvän toimeentulon monta kertaa
uuremmalle asukasluvulle kuin mitä
nyt on maaseudulla Mutta ehtona
tällaiseen väkiluvun lehti
selittää olevan että
tja maatalouden tasapainossa ja pois
taakseen tarpeettomat välikädet Ja
palvelukset siten kohottaen Joukko-jen
ostokykyä
Huvittavana piirteenä tässä yhtey
dessä mainita suomalais-ten
näköala mainittuun kysymyk-tee- n
nähden että onko Canadassa
vielä maita Jotka ovat sopivia maan-viljelykselle
Jokainen suomalainen
kieltämättä yksiäänisesti sanoisi et-tä
täällä on viljelykselle maa
ta vaikka kuinka paljon käyttämät-tömänä
Suomalainen kun on suku- -
{polvesta toiseen kotimaassaan tot
tunut raivaamaan pellon karusta Ji
hedelmättömästä maasta ja siksi pi-tää
oikeastaan kaikkia Canadan kal
lioisiakin maita mitä sopivlmpina
viljelykselle Ja kun katselee mihin
[ suomalaiset maanviljelijät ovat esi-merkiksi
Ontariossa asettuneet nin
huomataan että karulm
mat maat he ovat asuinsljoikseen '
etsineet Kysymys siis siitä ettK
kuinka paljon Canadassa on vielä
iälellä sellaista maata joka sopii J
maanviljelykselle oikeastaan
! keneltä kvsvtäan la kuka vastaa
Rikkaisiin tottu-Vilmealkoi- na
on vastaavat kielteiseni Ja sellal-myst- ä
yhteydessä stl-- 1 jotka oyat tottuneet
hedelmälliseksi kätten-lsuuks- ia
laajentaa maanviljelystä myöateisestl
ai-telu- ssa
on sekä kielteisiä koskcmatonU maanvil-ett- ä
myönteisiä lausuntoja
jälkeen
osaltaan
maanviljelystä
kiinnostunut
Brantfordissa
vertailun
maaseudulla Yhdeksi
on
Ja suuruinen
Tanskan väkiluku
el
Ja tuottoisuuteen
on
vertailussaan
verrattain
lisäykseen
voitaisiin
sopivaa
kaikkein
riippuu
Punaista Ristiä aute
taan Sudburyssa
Tälle maalle lojaalisten
hteinen kokous oli kutsuttu
suomalaisten apuyhdlstyksen toi-mesta
Sampo-haalill- e viime viikolla
jota kutsua olikin noudattaneet edus-tajiensa
kautta kansalllssseura Voi-ma
suomalainen seurakunta veteraa
nit sekä kokoonkutsujaseura Otettiin
keskusteltavaksi miten voitaisiin
parhaiten auttaa Canadan Punaista
Histlä sen keräyksessä nyt käynnis
sä olevan ryntäyksen aikana Päätet-tiin
että jokainen rehti suomalainen
lahjoittaa varojensa mukaan kysees-säolevaa- n
keräykseen kun kerääjä
tulee heidän ovelleen mutta samalla
katsoo että kerääjä on valtuutettu
että hänellä on tarvittavat paperit
sillä aikaisemmin on tapahtunut kei-nottelua
Punaisen Ristin nimellä Sit
ten sen lisäksi valittiin yhdeksänhen-kinen
komitea Jonka huoleksi annet-tiin
järjestää Juhlia sanotun asian hy-viksi
Nyt olemme saaneet kuulla että
kyseessäoleva komitea järjestää näy-tintölll- an
ja tanssiaiset Sampo-haalill- e
Näytäntöllta kuuluu olevan 4 p
huhtikuuta Tämä siksi ett näytel-miä
et kerkiä saamaan kovin äkkiä
ja toinen seikka että Sampo-haal- i oli
uokrattu kalkkina maaliskuun sun-mintai-lltoi- na
Mutta emme usko sen
haittaavan vaikka meidän osuutemme
tulee neljä päivää myöhemmin yli
sanottujen esteiden tähden Sitten
edellisenä perjantaina nimittäin huh
tikuun 2 päivä on arpatansslt Johon
kuuluu Jo lippujen myynti olevan
käynnissä eikä ihmekään sillä asia-han
on siksi tärkeä nimittäin auttaa
Canadan Punasta Ristiä Ja kun hyvin
sattuu niin voittaa arvokkaan voiton
Antakaamme siis Jakamaton kan-natuksemme
yllämainituille tilaisuuk-sille
Siten parhaiten osoitamme lo-jaalisuuttamme
tälle maalle seki sa-malla
llevennäme kärsivien tuskia
—Canadan suomalainen
Peurat ja pyyt vaikeuk-sissa
nykyisin
Sudburyn piirin riistanvartija Char-les
Ulbby lausui muutama pälvi sit-ten
että äskeiset lumimyrskyt ovat
aiheuttaneet suuria vaikeuksia peu-roille
Sudburyn piirissä ruuan saan-nin
suhteen Runsaan lumen ja pak-kasten
vuoksi peurojen ruuan saanti
I on koko talven ollut erittäin valkeaa
Ja monilla seuduilla Joissa peurat
elävät seetrien alimmat oksat ovat
puhtaina lehvistä peurojen syömlnä
Maasta on niiden ollut valkea saada
ravintoa Hänen käsityksensä mokaan
tämä talvi on ollut niille valkein vuo-siin
Pyihin on myöskin tämä talvi vai-kuttanut
Bibby kertoi että on usein
IA-ti- - l„1tlt nrltl Inmpn alta
k-ysy- mykselle i'rT rtrii nain tipiihi_ii „ii=ii_ik iiu„
LAUANT MAALISKUUN 20 P - SATURDAY MARCH 20
ÄL
"Mini läkähdyn kyyneliin kun ajattelen mitä nuo vihatut venä-läiset
tulevat tekemiin — Roeheater Times-Unlo- n
P
"Suti itkee sutta"
Europalle"
Tohtori Leonard C Marsh esitti Jo-- el tarvitse panna toimeen lainkaan
ku nklvä sitten lllttoparlamentin eri- - kuten tapahtuisi Jos täällä seuratta!
Koisvaliokunnalle suunnitelman yh-teiskunnalliseksi
turvallisuuslalnsää-dännöks- l
Canadassa
Suunnitelma el olekaan hullumpia
kunhan se edes osapullleenkaan saa-taisiin
sellaisenaan menemään läpi
parlamentissa
Sen alaisena yhteiskunnan huonom-piosaiset
saisivat Jonkinlaista turvaa
siinä suhteessa ettei tarvitselsl elää
ainaisessa pelossa että miten käy jos
sairastuu Ja miten pärjää kun tulee
annaksi
Mutta heti kun mainittu suunnitel-ma
Joutui sanomalehtien kautta ylei-sön
tietoon niin löytyi Ihmisiä Jotka
alkoivat paasaamaan että Canadan
pitäisi ottaa oppia Venäjältä näissä
yhteiskunnallisen turvallisuuden a-sioi- ssa
Jokainen tietää minkälaista on yh-teiskunnallinen
"turvallisuus" bolshe-vlklmalll- ln
Pantllnpa sitä toimeen
Canadassa taikka muualla
Bolshevistisen "turvallisuuden" a-Iäisenä- hän
eivät ketkään ole turvassa
paitsi valtaherrat nimittäin ne Jotka
istuvat hallituksessa Ja "turvallevat"
kansaa Ja niitäkin se "rakas johta-ja"
alkaajottain "turvallee" turpee-seen
Esimerkiksi Jos jonkun päähän päl-kähtää
"klkklä" virkamiehiä vastaan
jostakin mielivaltaisuudesta taikka
virkavallasta niin "kikkljälle" tulee
äkäinen lähtö autuaille metsästys-maille
Täällä meidän demokraattisessa
maailmassamme me saamme arvos
tella ketä vain eikä kenenkään tar-vitse
pelätä että tie päättyy sora-kuoppaan
Vaikkapa tämä nykyinen järjestel-mä
meillä on sangen epätäydellinen
Ja köyhempi Ihminen monasti joutuu
tuntemaan epävarmuutta tulevaisuu-teen
nähden niin tämä epävarmuus
rajoittuu vain taloudellisiin kysymyk
siin Kenenkään et tarvitse täällä olla
peloissaan että milloin saapuu "pul-II- "
taikka salaisen poliisin mies Jon-kun
perättömän ilmiannon taikka
muun vuoksi Ja vie Ihmisen kotoaan
viimeiselle matkalleen
Poliittisessa suhteessa siis meillä
on paljon parempi yhteiskunnallinen
turvallisuus kuin mitä mikään dikta-tuurimaa
voi koskaan tarjota Täällä
meillä kuollaan "omia aikojaan" ku-ten
sanotaan mutta diktatuurimaissa
ihmisen elon ja kuoleman määrää
-- rakas Johtajamme" minkä virlnen
nin milloinkin sattuu olemaan Hän
voi nlttstyttää hengiltä kenen tahan-sa
eikä koira perään hauku
Niin kuten sanottu poliittisessa
mielessä on meillä täällä ihmisille
maailman vahvin turvallisuus jota
emme vaihda mihinkään toiseen
Taloudellisen turvallisuuden suh- -
n kuten m eaeua lausuimme vu i
i
siin niiden esimerkkiä jotka parkai-sevat
että meidän pitäisi ottaa oppia
turv allisuussuunnltelmllmme diktatuu
rimaista
jos noiden 'maailmanparantajien"
huutaminen tätä menoaan Jatkuu niin
pian kai aletaan sanomaan sitäkin
ettet me täällä demokraattisissa mais-sa
osata laatta mitään ja vaaditaan
että jostakin diktatuurimaasta on st-patta- va
tänne meille suunnitelmien
laatijat Ja Isännät Jotka näyttävät
meille miten asioita Järjestellään
Niinkuin on Jo näkynyt Juttuja että
eivät meidän kenraalimme ja amiraa-limme
osaa sotaakaan käydä venäläi
set pitäisi kutsua sitä oikealla tavalla
Johtamaan
Kuitenkin on juttu esimerkiksi nii-hin
suomalaisiin nähden sillä tavalla
että ne Jotka menivät Karjalaan "so-sialismia"
rakentamaan palasivat
Jos kuka pääsi kyynelkarpalo poskel-la
tänne "Imperialistiseen" maahan
Itkeä jullittaen ettei siellä "toverien"
maassa ollut edes vapautta puhumat-takaan
ruuasta ja muusta (yyslllisestä
turvallisuudesta
Jotta järjestellään vain nämä omat
asiamme täällä oman päämme jäl-keen
Huonomminkin Järjestettyinä
asiamme qvat kuitenkin paremmin
kuin diktatuurimaissa
Ktvlperän Pekka
Ruotsin ammattijär
jestö suurin
Suhteellisesti suurin työvien
Jirjestö maailmana
Tukholmasta Ilmoitetaan että Ruot-sin
ammattijärjestö antoi äskettäin
julkisuuteen numerolta jäsenmääris-tään
ja näiden numeroiden perusteel-la
jokainen neljäs aikaihminen ruot-salainen
kuuluu mainittuun Järjes-töön
Järjestön jäsenmäärä nousi vii-me
vuoden aikana 32000 uudella jäse-nellä
ollen Jäsenmäärä vuoden lopus-sa
102313
Verrattuna Ruotsin väkilukuun jo-ka
on noin 6500000 Ruotsin ammat-tijärjestö
on suhteellisesti suurin työ-väenjärjestö
maailmassa Jos unlolhln
Yhdysvalloissa kuuluisi suhteellisesti
niin paljon kuin Ruotsissa niin siellä
pitäisi uniolssa olla noin 20 mllj jä-sentä
nykyisen noin kymmenen mil-joonan
asemasta Samoin Englannin
ammattijärjestössä pitäisi olla nykyi-sen
5070000 asemasta noin 8
Runsasta lumentuloa
Sudburyssa
vielä parantamisen varaa Ja Juuri sitä J Sudburysta saapuneen tiedon mu-vart- en
on nyt esitetty tri Marshlnlkaan tämän viikon alussa siellä on
toimesta suunnitelma Kun se saa-- 1 ollut harvinaisen runsas lumentulo
daan voimaan niin olemme astuneet Sudbury Itse oli vielä tiistaina erls--
rolmaa askeleen eteenpäin ' tettynä silla liikennettä el ollut muu
__ t„i„ - n i v- - „- - %-- rii -- l j talkki tämä kehltvs menee sei- - ta kun rautateiden kautta Maantiet
invtvv antaa zniia uuru "v"u - mrii iu jj un vu ""' j - i -- - — — - „_ fde Ja senjilkeen pakkanen nltn laista latua että Ihmisten Joukkote- - olivat tukossa Joka suuntaan Ja sa- -
systemaattinen suunnittelu on vanki- - tukossaolon Jatkuvan ainakin ( fBkertllB umen oUnkla verisiä puhdistuksia notaan
tava toimeen pitääkseen teollisuuden ft„e Ja kuollrt lolhln Ja keskitysleireille sullomista t muutamia päiviä
Sudbury Ont
Anttilan Unelma" näyteltiin Voi-man
huvitoimlkunnan toimesta 7 p
maaliskuuta Sampo-haalill- a Ja oli se
vetänyt haalin ääriään myöten täy-teen
minkä näyttlraä todella ansak-sikin
Ja varsinkin esitys oli ksl
pahain mitä täällä on nähty pitkiin
aikoihin Teki oikein silmille hyvää
katsella eheää esitystä Jossa tieten-kin
cj annettava ensitilalla tunnus-tus
Antti Heiskaselle joka näytel-män
ohjasi Ja lavasti Hän oli tehnyt
mm pari hyvää löytöäkin sillä tui-kira- pa
olisi voitu mitenkään saada
sopivimpia tyyppe'ä Unelman osaan
kuin Viivi Heikkilä kun myöskin
Puolukka Jussin osaan R Puro Nämä
keskenkasvuiset näyttelivät niin luon-tevasti
että teki oikein sydämestä
hyvää sitä katsella Ja kuunnella Jos-ta
saavutuksesta annamme kiitoksen
ensitilalla Juuri Johtajalle Jonka kät-ten
jälki tuli niin eelvästl näkyviin
ja eiempa varma että kun nämä nuo
ra näytteli äalut saavat vastaisuudes-aki- j
cpasti:sta Ja heillä itsellä riit-tää
innostus hyvien lahjojensa ohel-la
niin saamme viettää heidän esltyk-slää- n
katselle3sa monta hyvää Iltaa
Fn lähde toisia arvostelemaan henki-lökohtalses- tl
vaikkakin he ovat sen
ansainneet sillä en tosiaankaan löydä
neikkoa kohtaa heidän kenenkään esi-- S
tvkslssä Mutta olivathan he kalkki
1 tottuneita nättelijöitä Jo muutamilla
) vuosikymmenien kokemus Itse näy-- j
telmästä voisi ehkä sanoa paljonkin
mutta koska sillä on Jo vakiintunut
mml Amerikan suomalaisten näyttä-möillä
Ja koska siltä ylelsd pitää hy-vin
niin el minulla ole mitään syytä
(kajota siihenkään Sanon vaan että
I paljon menettivät ne Jotka eivät ol-leet
tilaisuudessa näkemään Anttilan
Unelmaa niin hyvin esitettynä kuin
I se tällä kertaa esitettiin Näytelmä
kuulutaan kyllä esitettävän keväällä
Suoml-rannasä- a Jahka tässä pääs-tään
avoveteen — SJ
Ministeri vastannut
Ottavvasta Ilmoitetaan että lalvas-toministe- rl
Macdonald antoi lausun-non
lllttoparlamentlssa kahden Quebe-ci- n
edustajan väitteisiin että St
jtwrence-joell- a Ja sen alueella olisi
viime purjehduskauden aikana upo-tettu
aina kolmeenkymmeneen lai-vaan
sen vuoksi kun vedenalaisten
torjuntapalvelus tuolla alueella on
epätäydellinen Ministeri lausui että
alueella oli upotettu kaksikymmentä
laivaa Ja että mainittujen väittelijäin
lausunnot perustuvat kokonaan suus-ta
suuhun kulkeviin juttuihin eikä
tosiasioihin Hän selitti lisäksi että
ainoastaan kolme laivaa tuhatta koh
den Jotka käyttivät St Lawrencen
aluetta viime purjehduskaudella on
upotettu
Ruotsalauet varmoja liitto-laisten
voitosta
Lontoosta Ilmoitetaan että Sir
Walter Monckton entinen Britannian
tledonantotolmlston päällikkö äsken
Ruotsista palattuaan kirjoitti Lontoon
Sunday Times-lehdess- ä sanoen: "Mi-tä
tahansa väärinymmärryksiä lienee
kään aikaisemmin ollut vallitsemassa
Ruotsissa natsismiin nihden on Il
meistä etti ruotsalaiset ovat nähneet
kauhulla mitä saksalaiset ovat teh-ne- et
Norjassa ja nyt he tietävät mitä
natsismi on" Lisiksi hän lausuu kir-joituksessaan:
"Ruotsalaiset eivät
enää epäile liittolaisten voittoa Vielä-pä
minä huomasin Joskus että ruot-salaiset
toivoivat liian paljon ja illan
pian Tällä absoluuttisella varmuudel-la
että me tulemme voittamaan on
syvempi merkityt Jos me muistamme
että Ruotsilla on ollut läheinen Ja
jatkuva kosketus Saksan kanssa
maantieteellisenpä taloudellisen ase-mansa
vuoksi"
Mitkä kanarodut muni-vat
valkeakuorisia
munia?
Valkokuorlsla kananmunia munivat
kevyemmät kanarodut sellaiset kuin
valkeat Leghornit Mlnorkat Anlonat
Ja kalkki Välimeren ympärillä kehi-tetyt
kanarodut Niillä roduilla on
paitsi pientä kokoa valkeat korvaleh-de-t
suuret heltat ja ovat ne hyrln
huonoja hautojia Melkein poikkeuk-setta
voimme sanoa että kanat joil-la
on valkeat korvalehdet munivat
valkeita munia kun taas kanat joit-ten
korvalehdet ovat punaiset muni-vat
ruskeakuorisia munia
Valkoista munia munivat kanat ei-vät
ole llhakanoja Siksi siellä missä
halutaan sekä liha- - että munakanoja
on viisainta hankkia raskaampia rotu-ja
ja tyytyä ruskeakuarislln muniin
ILMOITTAKAA ENTINEN
OSOITT1ENNI
Vuutaetsanne lehtlosoitettanne o
ksa hyvi ja Itmolttafcaa uuden osolt
teen ohella myöskin entinen ovite
NO 33 — 1943
Lukijan
Viikkopalsta
NIMIPÄIVIÄ:
20 p lauantaina Suonio
21 p sunnuntaina Pentti
22 p maanantaina Vlrmo Vihtori
23 p tiistaina Heikko Akseli
24 p keskiviikkona Keino Kaaps
25 p torstaina Marian llm p Rau
20 p perjantaina Imantl Immanuel
Manu
27 p lauantaina Soini
Polttopuujuttu tulee esille hy
I vin vakavana ensi talvena
j Haluatko sinä että ystäväsi a- - rat
i
1-a- nssasl seuraa an talven autid''
' Tämä on tllanue minkä kans5j ulo- -
jeronlstaiat useissa osissa Cuuilaa
voivat joutua vastakkain tuid dia
lalvena Jcs polttopuita el varata tar-peellista
määrää
Tänä uo-in- a canadalalset maase-utupiireissä
eivät voi istua alas j i kuo-Kalst- a
helpotuksesta että puunnat-kuupäiv- ät
ovat ohi tälle vuodelle
Ammuke-- Ja tarvikemlnisteriö paino-staa
tosiasiaa että Canada on 'tak-kain
vakavan polttoainepulan kani
ja ellei enemmän polttopuita katkais-ta
monet perheet jäävät aivan ky-lmille
Erikoisesti tämä on paikallinen ky-symys
Jokaisen henkilön jolla oa
maapalstallaan puita pitäisi katsoa
heti että puita katkaistaan ainakin
omaa tarvetta varten kuivamaan ke-säkuukausien
ajaksi Kaiken lisäksi
hänen pitäisi jatkaa halkojen tekoa
keväällä ja vieläpä kesälläkin niin
että kylliksi puita olisi saatavissa I-hmisille
läheisissä kaupungeissa ja
kauppaloissa
On saapunut ilmoituksia että mo
net canadalalset maaseutupiireissä
ovat järjestämässä vanhaan aikaan
hyvin tavallisia puunhakkuutalkolta
tässä kuussa ja ajavat puita pois
metslsjä ensi talven käyttöä varten
Jokaisen taloudenpitäjän velvoll-isuudeksi
kuuluu osaltaan ottaa ede-svastuu
parantaakseen polttopuutllas-nett- a
Kunnanvaltuustojen farma rits
polttoainemyyjlen ja kalkkien toisten
rvhmien jokaisessa asutuspaikassa
jossa polttopuita käytetään pitäisi
aloittaa pikaisesti tilanteen arvioim-inen
Ja ryhtyä heti toimiin helpottaak-seen
tulevaa polttoainepulaa
Silmille pitäisi antaa hyvä
huomio
Näkö on äärimmäisen tärkeä olipa
kysymyksessä teollisuudessa taikka
farmeilla työskentelevät ihmiset
Kunnollinen valo on äärimmäisen tä-rkeä
Tämä el tarkoita että valoa olisi
tuhlattava mutta ainoastaan slti e-ttä
käytetään sen suhteen tervefJ
järkeä Säteily kirkkaasta lamptisti
pöydistä UI kirjasta eli sanoma
destä el ole hyviksi Kun luetaai
huono valo Ja epämukava asento Ji
nlttävit silmiä Valon pitäisi tu
vasemman olkapään yli olkeakiti"
lukijalle Ja oikean olkapään yli "
senkätiselte lukijalle
Sllmihuuhdonta auttaa väsyn
silmiä Ja pitää ne puhtaina Ja W
kalna Silmi-speslallst- lt kehoitti
silmiä huuhtomaan keitetyllä ved£
johon on pantu teelusikallinen w'#
palntia kohden Sllmärulskun
taan antavan silmien huuhdot!- -
paljon tyydyttivämmän f loksen ks
silmäkupln
Kun kunnalp tomua ta -- ka B
vierasta ainetta menee Ja' III Lullu nltBä llrr1 SVOl1
Hfcn niVVa Viltin pk siltä fllkaS J
semaan vesi Kyyneleet monasti tH
tovat rikan ols silmästä Jos -
epäonnistuu puhdasta nenälllaa u
ka pehmeää paperia voidaan ?'
mutta Jos rikka el lähde itte
on parasta kääntyä spesialistia
leen Tärkeintä on että sun
oi VnVaan tiMl knskeUSa
VVH InBatia im tulit jMiiacaiia toiuvin"i --- -
taikka hammastikulla vaikka "
kääritty pumpuliin Se voi ritf
min aran pinnan Ja aih uv
hemmln vaivaa
Suuri nousu farmit
loitta Ontario!
Ontarion maakuntaparlao
lausui maanvlljelysmlnlsterl
etti faraltulot vuonna l
noin 73000000 suuremmat k
na 140 Johtuen tulojen co
sellaisten ruokatavaroiaea -
Inn maidon baconln t4aT
hedelmien Ja kasviksien l
--- -- runn sntW nousemisena i-- — ys
lausuntonsa vastaukseksi I
ten parlamenttiryhmin t£ i !-- __ intttitnnn kun
etti farmarit Ontariossa ov I
toivottomassa asemassa
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaa Sana, March 20, 1943 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1943-03-20 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VapaD7001125 |
Description
| Title | 0086a |
| OCR text | 'K --'Xi i 11 Ii" ii ti I r— - -r- -r-rimiiiaii "VynHTi # iv"- - " IL SIVU 2 VAPAA SANA (FREE PRESS) Independent Flnnlsh-Canadla- n Newspaper Publiihed tvery Tuesday Thura-da-y nd Saturday by The Vapaa Sana Prei Limited Toronto Ont EINO UNHOLA Preildent VAINO MALMIVUORI Manaaer REYNOLD PEHKONEN Edltor Prlvate Address of Preildent: 4 Soho St Toronto Ont Business and Editorlal Depart- - mentt: 260 Spadlna Ave Toronto Ont fVione WA 7721 Reglttered aa tecond-cla- ! m"' JanJary 19th 1932 at thePost Office Department Ottawa Ont Subacrlptlon ratet In Canada and United State: Per Year J375 SU Month $200 Three Month $100 In other Ceuntrles: Per Year $500 Slx Monthi $2e0 Canadan maanvilje-lyksen Ja lihaviin maihin herännyt ytf-ne- et siirtolaisasian kaIun maan hen että olisiko Canadassa mahdc'-jmuuttamaa- n vaUaTat et-siirtolaisu- uden avulla Tässä keskus-- 1 Wytyy suunnaUomastl annettu maaU K}'s-V'jcl)kaci-ie mys heräsi siitä kun tehUin esityk-siä että sodan Canadaan pi-täisi laskea suurissa määrin eng-lantilaisia siirtoMsia Ja ohjata hei-dät ruurimmalta maanvil-jelykseen Toisten lausuntojen mukaan Cana-dassa voidaan siirtolaisuuden avulla laajentaa suunnatto-masU taikka ainakin huomattavasti kun taas toisten lausuntojen perus-teella maanviljelykselle sopivat maat ovat Jo maanviljelyksellä Asiaan on myöskin Ilmestyvä osuustoimin-nallinen lehti The Canadian Co-opera-- tor Lehti on ottanut kirjoituksensa pohjaksi Canadan Ja Euro-pa- n maitten välillä ja selittää että Canadassa maan laatu maanviljelyk-selle on yhtä hyvää kuin Europassa-ki- n ehkäpä parempaakin Ja sitten vertailee asukaslukuja eri Europan maissa Ja Canadassa toisiinsa ja lau-suu että kun Europan verrattain ki-- ruilla mailla kykenee elämään niin suuret määrät ihmisiä niin Canadas-sa voisi olla monta kertaa enemmän asukkaita esi merkiksi se ottaa Tanakan Jonki koko pinta-al- a Ontariossa olevien Essex El gin kauntlen Jr kuitenkin koko on melkein sama kuin Ontarion Lehti selittää että vaikkapa maan laatu Tanskassa ole mikään rikas maanviljelykselle niin siitä huol-imatta tanskalaiset ovat kyenneet maanviljelyksen kehittämään sellai-seen laajuuten et-tä Tanskan väestön elintaso on ollut korkeampi kuin missään tolsessn maassa Europassa Jossa maanvil-jelystä harjoitettu t-ama-ssa Lehti tulee sellaiseen tulokseen että Jos oletetaan Canadan maanvilJelvstuotteille saatavan markkinapaikkoja ruln maanviljelyk-selle kelvollisen maan ruolesta Ca-nada kykenee antamaan hyvän toimeentulon monta kertaa uuremmalle asukasluvulle kuin mitä nyt on maaseudulla Mutta ehtona tällaiseen väkiluvun lehti selittää olevan että tja maatalouden tasapainossa ja pois taakseen tarpeettomat välikädet Ja palvelukset siten kohottaen Joukko-jen ostokykyä Huvittavana piirteenä tässä yhtey dessä mainita suomalais-ten näköala mainittuun kysymyk-tee- n nähden että onko Canadassa vielä maita Jotka ovat sopivia maan-viljelykselle Jokainen suomalainen kieltämättä yksiäänisesti sanoisi et-tä täällä on viljelykselle maa ta vaikka kuinka paljon käyttämät-tömänä Suomalainen kun on suku- - {polvesta toiseen kotimaassaan tot tunut raivaamaan pellon karusta Ji hedelmättömästä maasta ja siksi pi-tää oikeastaan kaikkia Canadan kal lioisiakin maita mitä sopivlmpina viljelykselle Ja kun katselee mihin [ suomalaiset maanviljelijät ovat esi-merkiksi Ontariossa asettuneet nin huomataan että karulm mat maat he ovat asuinsljoikseen ' etsineet Kysymys siis siitä ettK kuinka paljon Canadassa on vielä iälellä sellaista maata joka sopii J maanviljelykselle oikeastaan ! keneltä kvsvtäan la kuka vastaa Rikkaisiin tottu-Vilmealkoi- na on vastaavat kielteiseni Ja sellal-myst- ä yhteydessä stl-- 1 jotka oyat tottuneet hedelmälliseksi kätten-lsuuks- ia laajentaa maanviljelystä myöateisestl ai-telu- ssa on sekä kielteisiä koskcmatonU maanvil-ett- ä myönteisiä lausuntoja jälkeen osaltaan maanviljelystä kiinnostunut Brantfordissa vertailun maaseudulla Yhdeksi on Ja suuruinen Tanskan väkiluku el Ja tuottoisuuteen on vertailussaan verrattain lisäykseen voitaisiin sopivaa kaikkein riippuu Punaista Ristiä aute taan Sudburyssa Tälle maalle lojaalisten hteinen kokous oli kutsuttu suomalaisten apuyhdlstyksen toi-mesta Sampo-haalill- e viime viikolla jota kutsua olikin noudattaneet edus-tajiensa kautta kansalllssseura Voi-ma suomalainen seurakunta veteraa nit sekä kokoonkutsujaseura Otettiin keskusteltavaksi miten voitaisiin parhaiten auttaa Canadan Punaista Histlä sen keräyksessä nyt käynnis sä olevan ryntäyksen aikana Päätet-tiin että jokainen rehti suomalainen lahjoittaa varojensa mukaan kysees-säolevaa- n keräykseen kun kerääjä tulee heidän ovelleen mutta samalla katsoo että kerääjä on valtuutettu että hänellä on tarvittavat paperit sillä aikaisemmin on tapahtunut kei-nottelua Punaisen Ristin nimellä Sit ten sen lisäksi valittiin yhdeksänhen-kinen komitea Jonka huoleksi annet-tiin järjestää Juhlia sanotun asian hy-viksi Nyt olemme saaneet kuulla että kyseessäoleva komitea järjestää näy-tintölll- an ja tanssiaiset Sampo-haalill- e Näytäntöllta kuuluu olevan 4 p huhtikuuta Tämä siksi ett näytel-miä et kerkiä saamaan kovin äkkiä ja toinen seikka että Sampo-haal- i oli uokrattu kalkkina maaliskuun sun-mintai-lltoi- na Mutta emme usko sen haittaavan vaikka meidän osuutemme tulee neljä päivää myöhemmin yli sanottujen esteiden tähden Sitten edellisenä perjantaina nimittäin huh tikuun 2 päivä on arpatansslt Johon kuuluu Jo lippujen myynti olevan käynnissä eikä ihmekään sillä asia-han on siksi tärkeä nimittäin auttaa Canadan Punasta Ristiä Ja kun hyvin sattuu niin voittaa arvokkaan voiton Antakaamme siis Jakamaton kan-natuksemme yllämainituille tilaisuuk-sille Siten parhaiten osoitamme lo-jaalisuuttamme tälle maalle seki sa-malla llevennäme kärsivien tuskia —Canadan suomalainen Peurat ja pyyt vaikeuk-sissa nykyisin Sudburyn piirin riistanvartija Char-les Ulbby lausui muutama pälvi sit-ten että äskeiset lumimyrskyt ovat aiheuttaneet suuria vaikeuksia peu-roille Sudburyn piirissä ruuan saan-nin suhteen Runsaan lumen ja pak-kasten vuoksi peurojen ruuan saanti I on koko talven ollut erittäin valkeaa Ja monilla seuduilla Joissa peurat elävät seetrien alimmat oksat ovat puhtaina lehvistä peurojen syömlnä Maasta on niiden ollut valkea saada ravintoa Hänen käsityksensä mokaan tämä talvi on ollut niille valkein vuo-siin Pyihin on myöskin tämä talvi vai-kuttanut Bibby kertoi että on usein IA-ti- - l„1tlt nrltl Inmpn alta k-ysy- mykselle i'rT rtrii nain tipiihi_ii „ii=ii_ik iiu„ LAUANT MAALISKUUN 20 P - SATURDAY MARCH 20 ÄL "Mini läkähdyn kyyneliin kun ajattelen mitä nuo vihatut venä-läiset tulevat tekemiin — Roeheater Times-Unlo- n P "Suti itkee sutta" Europalle" Tohtori Leonard C Marsh esitti Jo-- el tarvitse panna toimeen lainkaan ku nklvä sitten lllttoparlamentin eri- - kuten tapahtuisi Jos täällä seuratta! Koisvaliokunnalle suunnitelman yh-teiskunnalliseksi turvallisuuslalnsää-dännöks- l Canadassa Suunnitelma el olekaan hullumpia kunhan se edes osapullleenkaan saa-taisiin sellaisenaan menemään läpi parlamentissa Sen alaisena yhteiskunnan huonom-piosaiset saisivat Jonkinlaista turvaa siinä suhteessa ettei tarvitselsl elää ainaisessa pelossa että miten käy jos sairastuu Ja miten pärjää kun tulee annaksi Mutta heti kun mainittu suunnitel-ma Joutui sanomalehtien kautta ylei-sön tietoon niin löytyi Ihmisiä Jotka alkoivat paasaamaan että Canadan pitäisi ottaa oppia Venäjältä näissä yhteiskunnallisen turvallisuuden a-sioi- ssa Jokainen tietää minkälaista on yh-teiskunnallinen "turvallisuus" bolshe-vlklmalll- ln Pantllnpa sitä toimeen Canadassa taikka muualla Bolshevistisen "turvallisuuden" a-Iäisenä- hän eivät ketkään ole turvassa paitsi valtaherrat nimittäin ne Jotka istuvat hallituksessa Ja "turvallevat" kansaa Ja niitäkin se "rakas johta-ja" alkaajottain "turvallee" turpee-seen Esimerkiksi Jos jonkun päähän päl-kähtää "klkklä" virkamiehiä vastaan jostakin mielivaltaisuudesta taikka virkavallasta niin "kikkljälle" tulee äkäinen lähtö autuaille metsästys-maille Täällä meidän demokraattisessa maailmassamme me saamme arvos tella ketä vain eikä kenenkään tar-vitse pelätä että tie päättyy sora-kuoppaan Vaikkapa tämä nykyinen järjestel-mä meillä on sangen epätäydellinen Ja köyhempi Ihminen monasti joutuu tuntemaan epävarmuutta tulevaisuu-teen nähden niin tämä epävarmuus rajoittuu vain taloudellisiin kysymyk siin Kenenkään et tarvitse täällä olla peloissaan että milloin saapuu "pul-II- " taikka salaisen poliisin mies Jon-kun perättömän ilmiannon taikka muun vuoksi Ja vie Ihmisen kotoaan viimeiselle matkalleen Poliittisessa suhteessa siis meillä on paljon parempi yhteiskunnallinen turvallisuus kuin mitä mikään dikta-tuurimaa voi koskaan tarjota Täällä meillä kuollaan "omia aikojaan" ku-ten sanotaan mutta diktatuurimaissa ihmisen elon ja kuoleman määrää -- rakas Johtajamme" minkä virlnen nin milloinkin sattuu olemaan Hän voi nlttstyttää hengiltä kenen tahan-sa eikä koira perään hauku Niin kuten sanottu poliittisessa mielessä on meillä täällä ihmisille maailman vahvin turvallisuus jota emme vaihda mihinkään toiseen Taloudellisen turvallisuuden suh- - n kuten m eaeua lausuimme vu i i siin niiden esimerkkiä jotka parkai-sevat että meidän pitäisi ottaa oppia turv allisuussuunnltelmllmme diktatuu rimaista jos noiden 'maailmanparantajien" huutaminen tätä menoaan Jatkuu niin pian kai aletaan sanomaan sitäkin ettet me täällä demokraattisissa mais-sa osata laatta mitään ja vaaditaan että jostakin diktatuurimaasta on st-patta- va tänne meille suunnitelmien laatijat Ja Isännät Jotka näyttävät meille miten asioita Järjestellään Niinkuin on Jo näkynyt Juttuja että eivät meidän kenraalimme ja amiraa-limme osaa sotaakaan käydä venäläi set pitäisi kutsua sitä oikealla tavalla Johtamaan Kuitenkin on juttu esimerkiksi nii-hin suomalaisiin nähden sillä tavalla että ne Jotka menivät Karjalaan "so-sialismia" rakentamaan palasivat Jos kuka pääsi kyynelkarpalo poskel-la tänne "Imperialistiseen" maahan Itkeä jullittaen ettei siellä "toverien" maassa ollut edes vapautta puhumat-takaan ruuasta ja muusta (yyslllisestä turvallisuudesta Jotta järjestellään vain nämä omat asiamme täällä oman päämme jäl-keen Huonomminkin Järjestettyinä asiamme qvat kuitenkin paremmin kuin diktatuurimaissa Ktvlperän Pekka Ruotsin ammattijär jestö suurin Suhteellisesti suurin työvien Jirjestö maailmana Tukholmasta Ilmoitetaan että Ruot-sin ammattijärjestö antoi äskettäin julkisuuteen numerolta jäsenmääris-tään ja näiden numeroiden perusteel-la jokainen neljäs aikaihminen ruot-salainen kuuluu mainittuun Järjes-töön Järjestön jäsenmäärä nousi vii-me vuoden aikana 32000 uudella jäse-nellä ollen Jäsenmäärä vuoden lopus-sa 102313 Verrattuna Ruotsin väkilukuun jo-ka on noin 6500000 Ruotsin ammat-tijärjestö on suhteellisesti suurin työ-väenjärjestö maailmassa Jos unlolhln Yhdysvalloissa kuuluisi suhteellisesti niin paljon kuin Ruotsissa niin siellä pitäisi uniolssa olla noin 20 mllj jä-sentä nykyisen noin kymmenen mil-joonan asemasta Samoin Englannin ammattijärjestössä pitäisi olla nykyi-sen 5070000 asemasta noin 8 Runsasta lumentuloa Sudburyssa vielä parantamisen varaa Ja Juuri sitä J Sudburysta saapuneen tiedon mu-vart- en on nyt esitetty tri Marshlnlkaan tämän viikon alussa siellä on toimesta suunnitelma Kun se saa-- 1 ollut harvinaisen runsas lumentulo daan voimaan niin olemme astuneet Sudbury Itse oli vielä tiistaina erls-- rolmaa askeleen eteenpäin ' tettynä silla liikennettä el ollut muu __ t„i„ - n i v- - „- - %-- rii -- l j talkki tämä kehltvs menee sei- - ta kun rautateiden kautta Maantiet invtvv antaa zniia uuru "v"u - mrii iu jj un vu ""' j - i -- - — — - „_ fde Ja senjilkeen pakkanen nltn laista latua että Ihmisten Joukkote- - olivat tukossa Joka suuntaan Ja sa- - systemaattinen suunnittelu on vanki- - tukossaolon Jatkuvan ainakin ( fBkertllB umen oUnkla verisiä puhdistuksia notaan tava toimeen pitääkseen teollisuuden ft„e Ja kuollrt lolhln Ja keskitysleireille sullomista t muutamia päiviä Sudbury Ont Anttilan Unelma" näyteltiin Voi-man huvitoimlkunnan toimesta 7 p maaliskuuta Sampo-haalill- a Ja oli se vetänyt haalin ääriään myöten täy-teen minkä näyttlraä todella ansak-sikin Ja varsinkin esitys oli ksl pahain mitä täällä on nähty pitkiin aikoihin Teki oikein silmille hyvää katsella eheää esitystä Jossa tieten-kin cj annettava ensitilalla tunnus-tus Antti Heiskaselle joka näytel-män ohjasi Ja lavasti Hän oli tehnyt mm pari hyvää löytöäkin sillä tui-kira- pa olisi voitu mitenkään saada sopivimpia tyyppe'ä Unelman osaan kuin Viivi Heikkilä kun myöskin Puolukka Jussin osaan R Puro Nämä keskenkasvuiset näyttelivät niin luon-tevasti että teki oikein sydämestä hyvää sitä katsella Ja kuunnella Jos-ta saavutuksesta annamme kiitoksen ensitilalla Juuri Johtajalle Jonka kät-ten jälki tuli niin eelvästl näkyviin ja eiempa varma että kun nämä nuo ra näytteli äalut saavat vastaisuudes-aki- j cpasti:sta Ja heillä itsellä riit-tää innostus hyvien lahjojensa ohel-la niin saamme viettää heidän esltyk-slää- n katselle3sa monta hyvää Iltaa Fn lähde toisia arvostelemaan henki-lökohtalses- tl vaikkakin he ovat sen ansainneet sillä en tosiaankaan löydä neikkoa kohtaa heidän kenenkään esi-- S tvkslssä Mutta olivathan he kalkki 1 tottuneita nättelijöitä Jo muutamilla ) vuosikymmenien kokemus Itse näy-- j telmästä voisi ehkä sanoa paljonkin mutta koska sillä on Jo vakiintunut mml Amerikan suomalaisten näyttä-möillä Ja koska siltä ylelsd pitää hy-vin niin el minulla ole mitään syytä (kajota siihenkään Sanon vaan että I paljon menettivät ne Jotka eivät ol-leet tilaisuudessa näkemään Anttilan Unelmaa niin hyvin esitettynä kuin I se tällä kertaa esitettiin Näytelmä kuulutaan kyllä esitettävän keväällä Suoml-rannasä- a Jahka tässä pääs-tään avoveteen — SJ Ministeri vastannut Ottavvasta Ilmoitetaan että lalvas-toministe- rl Macdonald antoi lausun-non lllttoparlamentlssa kahden Quebe-ci- n edustajan väitteisiin että St jtwrence-joell- a Ja sen alueella olisi viime purjehduskauden aikana upo-tettu aina kolmeenkymmeneen lai-vaan sen vuoksi kun vedenalaisten torjuntapalvelus tuolla alueella on epätäydellinen Ministeri lausui että alueella oli upotettu kaksikymmentä laivaa Ja että mainittujen väittelijäin lausunnot perustuvat kokonaan suus-ta suuhun kulkeviin juttuihin eikä tosiasioihin Hän selitti lisäksi että ainoastaan kolme laivaa tuhatta koh den Jotka käyttivät St Lawrencen aluetta viime purjehduskaudella on upotettu Ruotsalauet varmoja liitto-laisten voitosta Lontoosta Ilmoitetaan että Sir Walter Monckton entinen Britannian tledonantotolmlston päällikkö äsken Ruotsista palattuaan kirjoitti Lontoon Sunday Times-lehdess- ä sanoen: "Mi-tä tahansa väärinymmärryksiä lienee kään aikaisemmin ollut vallitsemassa Ruotsissa natsismiin nihden on Il meistä etti ruotsalaiset ovat nähneet kauhulla mitä saksalaiset ovat teh-ne- et Norjassa ja nyt he tietävät mitä natsismi on" Lisiksi hän lausuu kir-joituksessaan: "Ruotsalaiset eivät enää epäile liittolaisten voittoa Vielä-pä minä huomasin Joskus että ruot-salaiset toivoivat liian paljon ja illan pian Tällä absoluuttisella varmuudel-la että me tulemme voittamaan on syvempi merkityt Jos me muistamme että Ruotsilla on ollut läheinen Ja jatkuva kosketus Saksan kanssa maantieteellisenpä taloudellisen ase-mansa vuoksi" Mitkä kanarodut muni-vat valkeakuorisia munia? Valkokuorlsla kananmunia munivat kevyemmät kanarodut sellaiset kuin valkeat Leghornit Mlnorkat Anlonat Ja kalkki Välimeren ympärillä kehi-tetyt kanarodut Niillä roduilla on paitsi pientä kokoa valkeat korvaleh-de-t suuret heltat ja ovat ne hyrln huonoja hautojia Melkein poikkeuk-setta voimme sanoa että kanat joil-la on valkeat korvalehdet munivat valkeita munia kun taas kanat joit-ten korvalehdet ovat punaiset muni-vat ruskeakuorisia munia Valkoista munia munivat kanat ei-vät ole llhakanoja Siksi siellä missä halutaan sekä liha- - että munakanoja on viisainta hankkia raskaampia rotu-ja ja tyytyä ruskeakuarislln muniin ILMOITTAKAA ENTINEN OSOITT1ENNI Vuutaetsanne lehtlosoitettanne o ksa hyvi ja Itmolttafcaa uuden osolt teen ohella myöskin entinen ovite NO 33 — 1943 Lukijan Viikkopalsta NIMIPÄIVIÄ: 20 p lauantaina Suonio 21 p sunnuntaina Pentti 22 p maanantaina Vlrmo Vihtori 23 p tiistaina Heikko Akseli 24 p keskiviikkona Keino Kaaps 25 p torstaina Marian llm p Rau 20 p perjantaina Imantl Immanuel Manu 27 p lauantaina Soini Polttopuujuttu tulee esille hy I vin vakavana ensi talvena j Haluatko sinä että ystäväsi a- - rat i 1-a- nssasl seuraa an talven autid'' ' Tämä on tllanue minkä kans5j ulo- - jeronlstaiat useissa osissa Cuuilaa voivat joutua vastakkain tuid dia lalvena Jcs polttopuita el varata tar-peellista määrää Tänä uo-in- a canadalalset maase-utupiireissä eivät voi istua alas j i kuo-Kalst- a helpotuksesta että puunnat-kuupäiv- ät ovat ohi tälle vuodelle Ammuke-- Ja tarvikemlnisteriö paino-staa tosiasiaa että Canada on 'tak-kain vakavan polttoainepulan kani ja ellei enemmän polttopuita katkais-ta monet perheet jäävät aivan ky-lmille Erikoisesti tämä on paikallinen ky-symys Jokaisen henkilön jolla oa maapalstallaan puita pitäisi katsoa heti että puita katkaistaan ainakin omaa tarvetta varten kuivamaan ke-säkuukausien ajaksi Kaiken lisäksi hänen pitäisi jatkaa halkojen tekoa keväällä ja vieläpä kesälläkin niin että kylliksi puita olisi saatavissa I-hmisille läheisissä kaupungeissa ja kauppaloissa On saapunut ilmoituksia että mo net canadalalset maaseutupiireissä ovat järjestämässä vanhaan aikaan hyvin tavallisia puunhakkuutalkolta tässä kuussa ja ajavat puita pois metslsjä ensi talven käyttöä varten Jokaisen taloudenpitäjän velvoll-isuudeksi kuuluu osaltaan ottaa ede-svastuu parantaakseen polttopuutllas-nett- a Kunnanvaltuustojen farma rits polttoainemyyjlen ja kalkkien toisten rvhmien jokaisessa asutuspaikassa jossa polttopuita käytetään pitäisi aloittaa pikaisesti tilanteen arvioim-inen Ja ryhtyä heti toimiin helpottaak-seen tulevaa polttoainepulaa Silmille pitäisi antaa hyvä huomio Näkö on äärimmäisen tärkeä olipa kysymyksessä teollisuudessa taikka farmeilla työskentelevät ihmiset Kunnollinen valo on äärimmäisen tä-rkeä Tämä el tarkoita että valoa olisi tuhlattava mutta ainoastaan slti e-ttä käytetään sen suhteen tervefJ järkeä Säteily kirkkaasta lamptisti pöydistä UI kirjasta eli sanoma destä el ole hyviksi Kun luetaai huono valo Ja epämukava asento Ji nlttävit silmiä Valon pitäisi tu vasemman olkapään yli olkeakiti" lukijalle Ja oikean olkapään yli " senkätiselte lukijalle Sllmihuuhdonta auttaa väsyn silmiä Ja pitää ne puhtaina Ja W kalna Silmi-speslallst- lt kehoitti silmiä huuhtomaan keitetyllä ved£ johon on pantu teelusikallinen w'# palntia kohden Sllmärulskun taan antavan silmien huuhdot!- - paljon tyydyttivämmän f loksen ks silmäkupln Kun kunnalp tomua ta -- ka B vierasta ainetta menee Ja' III Lullu nltBä llrr1 SVOl1 Hfcn niVVa Viltin pk siltä fllkaS J semaan vesi Kyyneleet monasti tH tovat rikan ols silmästä Jos - epäonnistuu puhdasta nenälllaa u ka pehmeää paperia voidaan ?' mutta Jos rikka el lähde itte on parasta kääntyä spesialistia leen Tärkeintä on että sun oi VnVaan tiMl knskeUSa VVH InBatia im tulit jMiiacaiia toiuvin"i --- - taikka hammastikulla vaikka " kääritty pumpuliin Se voi ritf min aran pinnan Ja aih uv hemmln vaivaa Suuri nousu farmit loitta Ontario! Ontarion maakuntaparlao lausui maanvlljelysmlnlsterl etti faraltulot vuonna l noin 73000000 suuremmat k na 140 Johtuen tulojen co sellaisten ruokatavaroiaea - Inn maidon baconln t4aT hedelmien Ja kasviksien l --- -- runn sntW nousemisena i-- — ys lausuntonsa vastaukseksi I ten parlamenttiryhmin t£ i !-- __ intttitnnn kun etti farmarit Ontariossa ov I toivottomassa asemassa |
Tags
Comments
Post a Comment for 0086a
