Vapaa Sana, April 25, 1942

              &p
Kunnon merimies
Lasse Lassila
Lasse oli kai Port Arthurin vanhim-pia
suomalaisia asukkaita Täällä olo-aikanaa- n
hän oli kalastaja ammatil-taan
Kerron tässä kirjoituksessa
kuinka hän nuorena läksi merelle ja
miten hän oli saapunut tänne
Siihen aikaan rakennettiin Raahen
kaupungissa purjelaivoja I --aIvat ra
kennettiin heti valtameriä varten
Kuparlnlttelllä ne lujitettiin ja kupa-rilevyt
asetettiin pohjan alle Kysees-sä
oleilen lal vain rakentajat olivat
Sovio-nlmis- et veljekset Inisse Laasela
oli näiden laivojen entisiä sellarelta
Lasse sanoikin usein että ne olivat
laivoja joilla pääsi ja usein niillä ajet-tiinkin
toisten laivojen ohi Hän lisä-si
vielä että se oli pykmestari joka
teetti näitä Savion laivoja
Puhuttelin kerran Turussa Aarvlo-nimist- ä
perämiestä Hän kysyi että
rakennetaanko siellä Maatiessä vielä
niin hyviä laivoja? Hän sanoi olleen-sa
perämiehenä "Uuso" nimisessä
kuunarissa Hän kehui kovasti tätä
laivaa Sanoi että se oli Ihan kuin ih-misen
ajatus Nämä laivat olivat kai
myös vakuutettukin korkeimmassa
luokassa Lasse sanoi että laivoilla
on niin suuri ero että sitä el lainkaan
uskoisikaan Kron tuntee vain ainoas-taan
merimies joka niillä on purjehti-nut
Lasse Lassela omisti Superlor-Jär-ie- n
lähellä Port Arthurissa talon Ta-loaan
hän nimitti "plltlngiksl" Ja ta-pasi
hän aina sanoa että siellä se
on koti jossa on olemista Hänen ka
lastuspaikkansa oli 12 mailia Itään
kaupungista Samanen saari kantaa
Knkatken Lasselan Saaren nimeä
Lasse kai on ollutkin ensimmäinen
suomalainen asukas mainitulla saarel-la
Kerroinpa tässä miten minä pää-kin
Lassen tuttavuuteen
Hänen "plltlngissaän" asui poika-nen
jota hän kutsui pelimanni Jukak--s- l
syystä että hän oli pelimanni Ker-ron
hänestä tuonnempana Toisena
ruumarlna oli Pukki kotoisin Koivis-tolta
Aika nätti venemestarl Hän on
jo kuollut Kolmantena Aleksi Paak-kar- i
Joka on vielä elossa Kerran sa-noi
pelimanni Jukka minulle että tul-la
sinne vieraisille Isänään hän sanoi
olevan niitä Savion aikuisia meri-miehiä
Noudatin siis Jukan kutsua
TäälU Jukka esitti minut Lasselle
sanoen että tässä on kans' merimies
Joka on kävellyt kolmen haaksirikon
läpi Lasse oli kohta halukas kuule-maan
niistä Aloin kertoa hänelle ko-kemuksistani
sanoen että joka kerta
kun olen ollut haaksirikossa niin on
se ollut aina niin perinpohjainen että
laivoista on tullut täydelliset hylyt
Ensimmäinen upposi mereen kovassa
myrskjssä Pelastuimme sillä kertaa
pelastusveneen avulla Toisella kertaa
ajoi luotsi laivamme matalikolle jos-sa
myrsky hakkasi sen hajalle Kol-mannella
kerralla jouduimme myös
kovaan myrskyyn Sellit täytyi las-kea
nlas Oli hirmuinen sivutuuli
Meiltä löjhtyl rikl antit Ja kova me-renkäynti
katkoi kaikki mastot Oli
syksyinen pimeä yö Kun päivä val-keni
niin tulivat luotslniajakalta ha-kemaan
meitä laltanrungolta jolla
ajelehdimme sillä se li Jäänyt eheäk-si
Seuraavana ketään teimme uuden
taktaastn Kerroin hänelle laiturin
papereistani jotka oikeuttaa minut
kuljettamaan 30i) rezisterltonnin lai
voja aina maapallon 52 eteläiselle
asteelle Viimeinen satamani on ollut
iilka
Nain meni ensimmäinen ilta lissen
kanssa Sanoin hvää yötä johon hän
vastasi samalla mitalla Sekä keholttt
minua vastedeskin käymään praata-mas- a
Kun menin seuraavan kerran alkoi
Lasse heti ottamaan selvää että olen-k- l
minä todellakin merimies Hän ky-syi
että mitenkä merlralesklelelll
sanotaan laivan olkeaapuolta Sanoin
että sitä kutsutaan tyyrpyrin puolek-si
Ja sillä puolen pidetään punaiset
merkkivalot- - Vaaempaapuolta sanoin
kutsuttavan Taapurlnpuolelseksl Ja
1111 puolen pidetään sinisiä valoja
Tässä tutkinnossa juolahti minulle
mieleen että minulle to! käydä kuin
Lapatosullekln Lapatossu kun ker-ran
oli mennyt merlmleheksl niin
kapteeni oli hänet määrännyt mennä
aukaisemaan ylimmäisiä sellejä (En-sikertailalsl- lle
tavallisesti annetaan
Juuri näitä tehtäviä koska ylimmäi-set
sellit ovat helpompia hoitaa)
Mutta Tossu olikin sanonut kaptee-niill- e
että tarvitseehan herra kap-teeni
yhden miehen kannellakin Ei-kä
ollut mennyt
En muista enää mitä kaikkea Lasse
minulta kyseli Sen kuitenkin muis-tan
että viimeisenä kysymyksenään
hän teki sen että kuinka silloin sa-notaan
kun pumppu on aivan tyhjä!
Sanoin että se on länsi Siihen lop-pui
tutkinnot Ja Lasse meni käy-mään
ulkona Sillä välin sanoi Jukka
että saapa nähdä mitä hän nyt sa-noo
Lasse tuli ulkoa mutta sinä Il-tana
el puhuttu enempi merimies
asioista
Seuraavana päivänä kun tapasin
Jukan kaupungilla sanoi hän kohta
että minä olin päässyt merlmleheksl
Sillä kun olin lähtenyt heiltä niin oli
Lasse kohta noussut ylös Ja sanonut
että siinä on merimies Ja merimies
on aina eri m lei Siltä päivästä ai-kain
sanoikin hän aina nuo samat sa-nat
Sivumennen tässä mainitsen et-tä
Lasse öli melkein sokea Hänellä
oli pitkä harmaa leukaparta Votmak-ka- t
kädet ja käsivarsien lihakset
Jotka ovat hyvin ominaisia kalkille pi-tempiaikaisille
sellarellle Se kai
myöskin Johtuu siltä että heidän
täytyy paljon käsiensä varassa rim
puilla Ja raskaita köysiä haalata Las-se
oli myöskin kova voimistelemaan
Hän tapaslkln aina sanoa että voi-mistelu
pitää miehen kunnossa
Kyllähän Lasse toisinaan talsi aja
tella minusta että huiputan häntä
jutuillani pahimman kerran Ja siksi-pä
hän el hellittänytkään vaan Jatkoi
aina tutkimuksiaan minuun nähden
Tuttavuutemme oli kuitenkin alkanut
Ja sitä kesti noin S— i vuotta
Sitten alkoi Lasse kertomaan omia
kokemuksiaan Sanoi olleensa Patti-joella
renkinä Ja kuulleensa sinne
että Raahessa hyyrätään miehiä me-relle
Hän meni myöskin sinne Otti
hyyryn Ja niin sitten vaan merelfc
Sain tietää häneltä että sen jälkeen
kun hän lähti merelle oli hän käynyt
vain kerran sieltä Suomessa Tästä
käynnistään hän kertoi että hän
osti Ustlniasta hellepuvun Se oli kel-tainen
Ja puolittain silkkiä Ensi ker-taa
hän pani sen päälleen Raahessa
Oli sunnuntaipäivä Ja ihmiset meni-vät
kirkkoon Hin Itse meni patruu-nan
rlntln patsaalle Istumaan (Tar--
I koitti Soria) Hänen siinä istuissaan
i kaikki ohikulkevat frookynät pysäh
tyivät häntä katsomaan Sitten tuli
itse patruunakin riitoilla ajaen rou-vansa
kanssa
Pröökynoiltä sanoi Lasse kysyneen-sä
että josko he ovat tulleet teke-mään
naimakauppoja Mutta eivät
kuitenkaan rohjenneet hänen kans
saan kauppoihin käydä Lasse oli
tiiltä vanhanajan sellarelta Ulkomais-ta
puhuessaan ei hän maininnut muita
nlmitjksiä kuin Ustinla Flladelfla ja
Engelsmanni Kalkki muut maat oli-vat
mustien maita Kerran hän ker-toi
kuinka hän oli (orlllsannut laivan
kovassa myrskyssä Se oli kovassa
lastissa ja repesi se aivan kahtia ja
laivasta tuli kokonaan merlhylky
Kapteeni oli silloin tullut hänen luo
ja sanonut että mene sinä ahteri-masto- n
alimman raakan nokkaan ja
pane sinne taljat että saadaan pelas-tusvene
vesille El sitä kuitenkaan
muut voi suorittaa sanoi hän Lasse
sanoi menneensä ja pysyneensä myös
kin Vene saatiin vesille Mutta kap-teeni
putosi mereen Vanha ja kan-kea
kun oli Lasse sanot hypänneensä
kapteenin perään ja oli saanut takin
kauluksesta kiinni ja pidettyä veden
päätlä niin kauan että toiset tulivat
veneen kanssa Johon ottivat sitten
heidät Sitten oli kapteeni kysynyt
steuardilta että onko rommia No
rommia oli ja sitä sitten ryyppäsi at
Voko miehistö eikä vain kapteeni
yksin Kun Lasse oli hetken levähtä-nyt
kysyin häneltä että kuinka kauan
Jouduitte sitten olemaan siinä ven-heessä?
El sanonut varmaan muista-vansa
Kuitenkin he olivat ajautuneet
lalkolle santarannalle Jossa vene oli
kaatunut Mustat sitten tulivat Ja pe-lastivat
heidät Ne ovat sentään eri
ulmarela ja sukeltajia sanoi hän
Kysyin sitten kerran Lasselta
että miten hän oli sortunut tänne
Port Arthuriin? Hän sanoi karanneen-sa
laivasta Filadelflassa Tuli sitten
New Yorkiin Jossa oli tiilitehtaalla
työssä Työ oli kovaa Ja kuumat Il-mat
Hän ajatteli että eihän se meri-miehel- le
sovi semmoinen työ Ja niin-pä
hän tuli Duluthlln Silloin tehtiin
rautateitä ja suomalaisia oli siellä
paljon töissä He ottivat urakalla vie
däkseen korkeaa tumppaa Siinä tuli
tehtyä kaikenlaisia fuskuja Tehtiin
kaikenlaista mänhooleja Ja niiden
päälle vain vähän multaa Tuli sitten
tarkastus Me olimme jo päättäneet
että jos el manhoollt kestä tarkastus-ta
niin sitten Canadaan Ja niinhän
siinä kävikin että ketlhän ne Ja ntln
saimme kuin saimmekin tllimme Ja
silloin kunnon merimies livisti Ja tuli
tänne Port Arthuriin Täällä hän va-litsi
tämän saaren ja alkoi kalasta-maan
Tämä oli kaunis saari Ja
Thunder Bayssa oli siihen aikaan ka-laa
eikä oleskellut Kalastettiin sit-ten
ja väliin ryypättiin Tuostakin
Jorkllan "plltinglstä" on ainakin yksi
seinä hänen rahoillaan rakennettu
sanot hän Talven aikana hän ajoi
yks' kaks' hyvällä koiratltmlllään kau
punkiin
niihin aikoihin Joten oli rahaa jo-kaisella
kuin virsikirjan lehtiä
Lasse oli luonteeltaan rauhallinen j
En koskaan kuullut hänen kiroilevan j
Kävin usein hänen luonaan Toisinaan '
melkein joka päitä Tolsinaan kun
Lasse oli erikoisen hyvällä päällä lau-laa
hujauttl hän Kalajaa ja ihmette-li
toisia siitä että kun ovat Kalajalta
eivätkä sentään osaa Kalajaa laulaa
Kerran emme saanut Lassea laula-- '
maan Kalajaa ennenkun Jussi otti '
haitarin nurkasta ja soitti sillä Sil-loin
Iassekin yhtyi mukaan laula-maan
Hän Innostui niin kovasti että
keholttt jo panemaan tanssitkin pys-tyyn
sanoen että tämä onkin sellai-nen
piltlnki Jossa saa tanssia Ja tilaa
on tuolla yläkerrassa vaikka kuinka
sillä siellä el ole väliseinät tiellä Mi-nä
sanoin Lasselle että el niistä
tansseista taida tulla mitään sillä
nykyajan naiset vain polttavat tupak-kaa
ja ryyppävät viinaa ja niitä pi-täisi
autoilla kuljettaa tänne ja kun
meillä el ole sellaisia vehkeitä niin
eihän niitä saada tänne tansseihin
(Jatkuu)
"Sing for Your Supper"
Amerikan suomalainen nuori po' vi
on jo tähän mennessä rikastuttanut
amerikalaista kirjallisuutta useilli
teoksilla Juuri niinä päivinä ilmes-tyy
taas uusi lisä tähän sarjaan a- -
merikalalsta kirjallisuutta Kirjan
nimi on "Sing for Your Supper" eli
vapaasti suomennettuna Laula Il-lalliseksesi-
Kirjan on kirjoittanut
Sylvi Edith Mackey Ja kustantanut
Antloch Press Yellow Sprins Ohlc
Kuten nimi Jo osottaa Miss Mac-key- n
kirja on poikkeus muista Arne
rikan suomalaisten nuorten kirjoista
siinä että se on humoristinen Se
sisältää runoutta ja proosaa josta
New York Vorld-Tdegra- m mm sa-noo
että "se el tarkalleen noudata
suurten englantilaisten runoilijoiden
traditiolta mutta Joka varmaankin
on amerikalaUille yhtä naluttua kuin
kuumatkoirat ja pesäpallo Kirja lu-moaa
lukijan" Kirjailija-runoilij- a on
itse vielä kuvittanut kirjansa mikä
on harvinaista
Miss Sylvi Mackey el ole tuntema
ton suomalaisten keskuudessa! Hän
on syntynyt Port Arthurissa Cana- -
dassa kasvanut ja alkeiskoulut käy
nyt VYarrenlssa Ohiossa ja myöhem-min
asunut Warma yhtiössä New
Yorkissa ja siellä koulunsa käynyt
Hänen vanhempansa Onni ja Hilma
Mackey (Hautamäki) 'ovat hyvin
tunnettuja suomalaisten keskuudes-sa
sillä he ovat aina ottaneet aktii-visesti
osaa suomalaisten sivistyt-rientoihi- n
ja niin on Sylvikin War-renls- sa
hän nähtiin "Austin avenuen"
naalilla niinkuin sitä siihen aikaan
kutsuttiin ja New Yorkissa myöskin
Fifth avenuen naalilla Miss Mac
key'ssa Ilmeni taiteelliset harrastuk-set
jo nuorena Koulua käydessään
hän tuli huomatuksi
FARMARIT SAAVAT SIEVIÄ TYÖMIEHIÄ
1 - ' ' ' — tr--
SILMUKORVEN
NUORI EPRA
— Satakuntalainen Kertomus —
Kirjoittanut Kaarle Halme
(Jatkoa)
III
Ensin olisi kaivettava vähän kuo-pan
alkua tähän kuivaan hiekkarin-teeseen
ja sen yli rakennettava ha-vumaja
— alku-asumis- ta varten
Sieltä olisi mukava nousta auringon
mukana töihin ja palata murkinoi-maan
kun näkyisi savukiehkuroita
leijailevan havukatolla
Mutta kuka" ie siellä tulen tekisi
ja perunakelttoa keittäisi?
Tässä kohdassa Epra vetäisi pii-pun
suustaan ja nousi Ulumaan
Näin pitkälle hän ei ollut koskaan
ennen tätä Silmujärven tölliä raken-nellut
Tähän ne haihtuivat pirtit ja sau-nat
Ja pellot ja kalkki Pitäisi kai
olla lieden valvoja Ja sopan keittäjä!
Pitäisi olla töllissä emänti
Epran sormet siirtyivät korvallis
ta hypistelemään ja piipun pesässä
korahti viimeinen sammuva kytö
Eihän Epran hengen huonassa ol-lut
ainoatakaan tyttöä jota olisi
edes kautta rantain voinut kysäistä
olemattoman töllin emännäksi
Epra vilkaisi avuttomasti järvelle
Ja pihlajan kukkiin mutta sitten
painui katse kauniiseen tervikuk- -
kaseen joka huojut hiljaa hänen
polvensa vieressä
Mitäpä tutuvia tyttöjä nyt olisi
tiedossa? Voisihan ne pian sormin
laskea
Ensin oli Törmälän Karoliina
jonka kanssa hän oli pikkupoikana
ollut paljon töllien karjeja paimen-telemas- sa
Karoliinasta Epra oH pitänyt ko-vasti
kun Karoliina evältä pal-jon
vähemmän ja huticku! niin
kirkkaasti että korpi helähteli
Mutta kun Karoliina oli pari vuotta
vanhempi ja sanoi kerran Epran son-tanokkalse- ksl
kakaraksi ja pari
kerta poikamukulaksl niin siihen
välit sitten kylmenivät
Epran mielestä Karoliina sen jäl
keen oikein kirkui huiksteaan ei-kä
Epra kiusallakaan enää syönyt
eväistä itseään mahapakolle vaikka
Karoliina miten oltst tyrkyttänyt
Näitten lisäksi oli Karoluna jo pa
ri vuotta ollut naimisissa ja Törml--
korkeakoululun Julkaisuissa ja alku- -
kirjoituksia- - osa nyt Julkaistusta kirjasta Juhlis
taan Ja piirustuksistaan Hänen en- - tlln VVriters ForunVissa vitme vuon- -
Sllpiaarla tehtiin nooskiu simmälset kirjoituksensa julkaistiin i na nimellä "Through a Periscope"
% v BBBBBBBBBBBBBBBBBBBflBBkpp'' BBBBBBBBBBBBbT T a _F ' ? SJT H
v tJNfeL bHHMbsBT bbbH sbibIIIIIIIIIIIIIIH
-- JsisIIIIIIMtbbV £' bbbbbbbbbbsI
f fm B JrBAr BBBBBJ BfjBjBjBjBjBBBBBK
Aiii' aK - KM bbbkV£- -
-- 4ä _Mds1lBBk Biiiiiiiiimi V Iiiiiiiiiiibs29biiiiBb1bbbiiiiiiiiB BllllV SlllllllVvBlllH
E v 1 mM bHHHIIIB sHbIbIbIbBbV bIbIbIbIbIbIbBbbbIbIbIbIbP-i9- I bHH jm Sn PLsRBRKr w' v WPm sflsIrbVIbIsbIBbIbiIimiiJisliailBiliBiliBilBiliBiliBflk 'MifblIIbbIbIbIIbbIMbbSbIbbsIbPIHbsbV Jm j ' lB
kVk BiIbIbK BBsVljBfJiBlHslsBllBX 4iSBl M-- JssiH
y(L --%T HbbbbHVR "KUjb VHDfl 'BBBBBBJT j-ApsBBBBBB-BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB
K t v'r vv HsBBiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiA sBBsBiiBEBBSBbmHHf ' BIJsssssHiisiMiiSiBiiBiBiiBimB" sLCZ v ''btlHEbbSsIHH W - fe av H1EbiiiiiV""V isHbBbbbiiH BsiiiiiiiiiiiH smvHH
SB111111111111HbI SlllllllllK BllllM AbBbiiÄ TsilKVBlllVSsLI "": BllBBlBBlBBlBBlBBlBBlBBlS feftJ SlllllllBBlBBflBPBBSH BlllllV
kBjjHf JLrL MBBsBftBBi 4 -- BSSHBBkBVBlllBBlllllllllllllllV ' BllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllH BlllllllllllllllM BB
Ssl-SBllll-
V)' BBllllllllllllllllllllllH 1"'? v _3sl I
sBääääääääääääääääääääääääääv jkKA aAvAKStääm bVbKiisIIIIIIIIIIbivbIIv ? bHHHIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIv BBääääääääääääääääääääääääääääääää 'BbbHH ibHHV t'5TBSHyirHBiBllllH
ssiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiVriyV VfVBiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHm vt Wi --sssiiiiiiiiiiiiHvIbbiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiVI HVBiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiBl MB L~-- ~ AttirJnrlM
— —r -- i ii - MW'Mi— ntimM'vmm m mv- - iii i -- pt% i i jswpwaMaraaBjBgBBBBBi
Tämän kesin aikana tulet joukko naista toimimaan Canadan farmeilla työntekijöinä tiliä sodan aikana täytyy farmitoiminta pitää täydessä
käynnissä Vasemmalla nähdään Ann Williams niminen nuori nainen Torontosta parivaljakkonsa kanssa Hlntlli on takanaan Jo 12 kuukauden
kokemus farmilla Oikealla nlemmt ryhmän näitä "maasotilalta- - työnaa Jälkeen asuntopaikassaan omissa touhuissaan
Iän "emäntänä Ei hänestä y
sormin lasKeitavaksi Entij
ktiu- ni- r ippimKouiuasa oi:
se näppärä Haapalan E1m
kalkki pojat myötaäisä vjJ
KirKon penkeissäkin Oli
pari kertaa kurkistanut kinJ
im sema oli turvannut hfce
Keuitaon
Kerran oh Eprassa vähiaii
oikein tappeluhalukm kua
Elinan ihailijaa ottivat kyy
toisiaan maantiellä kirkko- - edustalla Epra oli Jo ajattlfctj
pitäisiköhän työntää nuo no
kukonpojat kuraiseen maiate
kun pojat samassa kaatoiuti
toinen toisensa rämpien ELyj j
kulkiessa ojasti tielle kurua
slanporsaat
Elina nauroi heille päin ij- -i
Kpra oli tyydytetty mutta iri
neu kahU pahemmin km
työnsi kirjansa Perilän KC
mua Jossa Epra ei haa-a- t
nlntäkään vikaa Hm' KaDu!
sahan se Elina sittemmin mei J
mlsiinkin eikä Epralla uu
ollut Jäljellä muuta kuin
muisto Vaikka ei sekään eriä j
nan naimisiinmenon jälkfu
yhtä kaunis kuin ennen jolkil
sovellutte mlelltiettyyna
taan opittua Suomelan Einusj
rinaa:
"Ellnainen neitsjt root
meni aittahan mielle
vaskivakka kainalosi
vaskiavain vakkuna'1
Se Kalle-pakan- a oli koko
Ja muiston hohteen himmeä
Epra katsoi vasenta pikk
aan jota oikean käden pesi
etusormi pusersivat latksh
varten Epra hellitti ottem
tarvittu sormia tässä auuu
Entä sitten muiur Ern
muistutella päänsä ympSti
keksinyt enää ainoatakaan ii:
Useampia tutuvia tyttöjä ei i
Epra kolisteli piipustaan
niin navakasti että saappaan)
rauta lohkaisi ison kappaleen]
pesän laidasta Soh' Senkin i
Noustuaan seisomaan Katrll
ra ympärilleen Ja tinsl itsersll
vin puutteelliseksi Ja avutl
—El tule mitään Ustl!
tön asumus on kuin melat-- :
--mutisi Epra itsekseen —Su I
dä tälleen Sylkeköön korpi i
vOianrii mukana mieherl
kruuhunmaantfelle
Epra kokoili tavaroitaan JJ
mlstuneena
— Mutta mihin se mainU'
päät"y? Sanotaan tltel elfl
mihinkään Eihän loputte
kohti voi lähteä synnynkorJ
rn_iua jos ym_ uusi mui—v-- M
arvelet Villi? SinnchJa £ :
lekottele vt kuin varekset
leen Luuletko että oikei
vana pärjäisi ihmisil)oiEi
Soh! Aina sinä luuM hyvU i
Mutta sen sanon sxu!3 ettl :
mies pärjää niin osatko
nujertua! Sen sulle lrm_
Luulisin että sen koriU J
mulle opettanut ntakua
Nyt lähdemme kctA poift
IV
JätUläiskokoinen J f]
nen hevonen Jolla oli F'--1
se koivet Ja kaviot kua 1=
asteli verkalleen kuoppal-- 1
tua vetäen perässään kÄJ!
— __ tisevää Ja peloltUvan nx-- "]
hokuormaa
Vastaantulijat pysiityt
suen katselemaan ew
intten kuormaa Ja ntäa
hartalla Istin-a- a Isokokoja
j ii - 4vr:en ---' JOKA Oli JUU ja—- -
säkitkin
dessa istui yhtä muuU6