0079a |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
a
t 'W
It
SIVU 2 TIIST MAALISKUUN 7 P — TUESDAY MARCH 7 NO 29 —
VAPAA SANA
(FREE PRESS)
Independent Flnnlah-Canadla- n
Ntvvapapar
Publlahed every Tucsday Thurt-da-y
and Saturday by The Vapaa
ana Prei Limited Toronto 2 B
EINO UNHOLA Preeldent
VAINO MALMIVUORI Manager
REYNOLD PEHKONEN Edltor
Prlvate Addreta of Preeldent:
4 Soho SU Toronto Ont
uelneaa and Edltorlal OeparV
menta:
260 Spadlna Ave Toronto 2 B
Rhone WA 7721
Refllitered aa aecond-claa- t mattar
January19th 1932 at tha Poat
Office Department Ottawa Ont
Subscrlptlon rataa In Canada and
United Statea: Per Year $375 SU
Montha %2M Three Montha $100
In other Countrlea: Per Year 1600
Slx Montha 250
Atlantic Charterin
loppu
Dorothy Thompson kirjoitti äs-ken
mm: Vaikkapa muutamia
päiviä onkin kulunut siltä kun Mr
Churchill antoi raporttinsa Eng-lannin
parlamentille puhe voi
antaa aihetta huomautuksille pit-kän
alkaa Jälkeenpäin Se oli kai-kista
paljastavin puhe mitä ku-kaan
liittoutuneiden valtiomies
on pitänyt kuukausiin Johon si-sältyy
paljon enemmän kuin on
e selvästi julkituotu
Mutta ainakin yksi asla tehtiin
selväksi: Mr Churchill hautasi
Atlantic Charterin Koska presi-dentti
kahdeksa-osalse- n asiakir-jan
kanssatekijä ei ole lausunut
mitään puheen Johdosta me voim-me
ottaa sen että Charterin hyl
kääminen on hyväksytty politiikka
Tarkoitus rauhan periaatteiden
laatimisella on suunnitella tuleva
turvallisuutta Elokuussa 1941 kun
Atlantic Charter laadittiin sen
periaatteita arvosteltiin siinä va-lossa
Täten alueelliset muutokset
voiman kautta laskettiin vaaraksi
turvallisuudelle niin oli sekaantu-minen
toisten kansojen poliittisiin
asioihin niin oli Jatkuva raskas
aseistautuminen Jälkeen sodan
Lisäksi Atlantic Charterin luot-tamus
oli että sen perusperiaat-teet
kuuluivat kaikille — voitta-jalle
Ja voitetulle samalla tavalla
Kohdissa neljä kuusi Ja kahdek-san
tämä oli tehty täsmälliseksi
Liittolalshallitukset takasivat "kai- -'
kllle valtioille suurille tai pienille '
voittajalle tai voitetulle" tasaver-- l
täiset oikeudet maailman kaup- -
paan Ja raaka-aineisii- n (4) kai-- !
kllle kansoille oli vakuutettu "kel- -'
not turvassa asumiseen heidän o- -'
mlen rajojensa sisällä" (6) yksi- -'
puolinen akselin aseistariisuminen
tuli olla Johdantona yleiseen ascls- -'
tarlisumtscen (8)
Viime viikkoihin saakka meidän
psykoloogtnen sodankäyntlmme oh
perustettuna Atlantic Charterille
Ja lentäjät pudottivat lentolehti-siä
JoLssa sen teksti oli saksalai-siin
kaupunkeihin
Mutta Mr Churchillin puhe ku-mo- o
kaiken tämän Hän teki sei
vän Ilmoituksen että Atlantic
Charter cl sovellu missään mieles-sä
viholliseen Termi "antautumi-nen
ehdoitta" tarkoittaa että me
päätämme sodan hän selitti ilman
minkäänlaisia lupauksia Mc Jääm-me
vapaaksi tekemään kerta kaik-kiaan
mitä haluamme Ilman min-käänlaisten
periaatteiden sitoma-na
— lukuunottamatta vakuutuk-sia
Joita tuskin on tarpeellinen
tehdä että me emme tule käyttäy
tymään "barbaarimaisella" tavalla
Göbbels on taistellut kaksi
vuotta selittääkseen Saksan kan
nalle että Atlantic Charter oli ik- -'
kunakoriste Hän voi nyt helpottaa
ponnistuksiaan i
Nyt miksi me haluamme va-pauttaa
kätemme Ja päästä va
paaksi kaikista lausunnoistamme?
Onko se siksi että meillä on suun-nitelma
Saksaa Ja Europaa var-!te- n
mitä me emme halua Julkisek-si?
Taikka onko se senvuoksl ettei
j meillä ole suunnitelmaa ollenkaan
'Ja toivomme olevamme vapaita so-'vlttaam- aan
Itsemme tapausten
mukaan kuten ne saattavat kehit-tyä?
Tämä kysymys on alkuperäisen
tärkeä Minä olen tietoinen siltä
keskustellessani Saksan tulevai-suudesta
että olen vaarassa tulla
syytetyksi kummallisesta tutkis-kelusta
meidän vihollisen puolesta
Mutta kukaan Joka on kykenevä
Johdonmukaiseen ajatteluun ei voi
kieltää että ratkaisu Joka saavu-tetaan
Saksan kysymyksessä tulee
määräämään koko Europan tule-vaisuuden
Ja tulevat suhteet suur-ten
valtojen välillä
Jos meillä el ole suunnitelmaa
mutta aiomme ainoastaan sove-lluttaa
itsemme siihen mitä mitkä
hyvänsä tapahtumat tuovat esiin
kysymys on: Onko Neuvostoliitolla
suunnitelmaa?
Vastaus siihen varmasti on:
Kyllä Neuvostoliitolla on Ilman
epäilyä useita suunnitelmia Se
myöskin haluaa sovelluttaa itsen-sä
tapahtumiin Neuvostopolitiik-ka
asettuu sille pohjalle minkälai-sia
askelelta anglo-amerlkalal- set
vallat voivat ottaa Neuvostoliitto
ilmeisesti el voi tehdä yksipuolista
paatosta Saksaan nähden Toi-sella
kädellä sillä on yksipuolinen
politiikka seurattavaksi siinä ta
pauksessa ellei toista politiikkaa
kehity taikka siinä tapauksessa
että Jokin politiikka kehittyy epä-tyydyttäväksi
Neuvostoliitolle
Lisäksi Neuvostoliitto käyttää
politiikkaansa tekijänä psykolooi-sess- a
sodankäynnissä — päivä päi-vän
jälkeen Se ei heitä sitä ros-kakoriin
keskellä sotaa Tuo po-litiikka
lähtee Vapaan Saksan ma-nifestista
heinäkuussa 1943 se el
ole koskaan muuttunut ja sitä
radioitaan Venäjältä Saksan ar-meijoille
Ja kansalle Jatkuvasti
Tuo politiikka esittää sellaisen voi-makkaan
demokraattisen kansal-lisen
Saksan valtion perustamista
Jota Saksan massat ovat valmiit
puolustamaan
Kirjoittaja lopussa selittää että
Venäjän politiikka tähtää sellais-ten
luokkien Johtoon muuttami-seen
Jotka ovat ystävällisiä Venä-jälle
Ja varoittaa että Jos me me-nemme
Europaan Ilman Miunnl-tclm- la
samalla kertaa kun Venä-jällä
on suunnitelmansa niin tu-lemme
Joutumaan sellaiseen tilan-teeseen
mihin olemme kokonaan
varustautumattomia
ja
Lucky Lake Sask
Vapaa Sanassa No SI lucky Iaken
uutiseen Jossa puhuttiin sotilas Tuh
kalan sotaväkeen otosta toimitus oli
pannut huomautuksien että jos soti
las Tuhkata on Englannissa niin on
hänen täytynyt liittyä armeijaan va-paaehtoisesti
Asla on kumminkin niin että soti-las
TuhVala sat kutsun armeijaan ja
oltuaan jonkun alkaa armeijassa Ca-nadas- sa
liittyi sitten merentakaiseen
armeijaan — Naapuri
Toimitus pyytää ylläolevan Johdos-t- f
huomauttaa että kirjeenvaihtaja
cli täydellisesti oikeassa edellisessä-kin
kirjeettään sillä toimitus ei ot-tanut
huomioon hänen liittymistään
kutsuntajajoukolsta vapaaehtoisiin ja
AU selvenee yllä siis täydellisesti
aaiiiiiiiinr vdiiiiiiiiiiiiiiiBBaiiiiiiiiBaB
BBBBBBBBBBBBV TiSaBSBaBIBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBT PJ
BBBBBBBBBIBLf j' ""4rBläBEBaaaaaBJiBBaaaaaaaaBy ai aaaaiiaiiaiiKiV i rC''VtfnlBRfHcPVMailaMMMeaar aaal "Sv kbvRb&tI T JpJaaBBaa
' KEr "'"
He jotka elävät miekalla — Timet-Picayn- e
Pakinajuttuja
Lehdissä eri paikkakunnilta näkyy
uutisia että se ja se paikkakunta
raahaa perässä Canadan Punaisen
Uistin keräyksen suhteen
Kansaa keholtetaan suurempaan
ponnistukseen että saataisiin täyteen
tuo kymmenen miljoonan dollarin ra-hasto
Jonka Punainen Hlstl tarvitsee
t6nsä jatkamiseksi
Vaikka keräys onkin vasta alulla
niin suomalaiset eivät ainakaan näytä
raahaavan perässä mainittuun ke-räykseen
nähden et ainakaan kaikilla
paikkakunnilla
Täällä Torontossa on viikon ajalla
suomalaisilla ollut Jo kolme tilaisuut-ta
Punaiselle Kistille varojen kerää-miseksi
ja sen lisäksi on llstakeräys
täydessä käynnissä
Samanlaisia viestejä on saapunut
muiltakin paikkakunnilta suomalais-ten
keskuudesta
Sillä tavalla sitä pitääkin!
Canadin Punaisen Ristin työ on
laajentunut viimeisten aikojen kulues-sa
varsin suureksi ja siksi se tarvit-see
runsaasti vai oja Esimerkiksi so-tavankeina
oleville pojille lähetetään
viikottain noin sata tuhatta pakettia
Canadasta ja sen arvaa miten paljon
tämä tulee maksamaan Näiden paket-tien
kustannuksiin menee vuosittain
lähes neljä miljoonaa dollaria Tä-män
lisäksi Canadan Punainen Risti
antaa miljoonan verran varoja Kan-sainväliselle
Punaiselle Ristille sen
toiminnan ylläpitämiseksi Canada-laiste- n
merimiesten sotilaitten ja
lentäjien huolto vie myöskin huomat-tavan
summan Ja liittolaisten Punais-ten
Ristien työhön on myöskin varat-tu
Joku summa Lisäksi Canadan Pu-nainen
Risti auttaa kärsivää siviili-väestöä
missä se suinkin on mahdol-lista
sota-aikan- a
Kun siis Punaisen Ristin valtuute-tut
kerääjät saapuvat pyytämään
teiltä lahjoituksia mainitulle Järjes-tölle
niin antakaa niin runsaskätl-sest- l
kuin voitte sillä siinä teette
palveluksen kärsivien puutteen ja
tuskan lievittämiseksi
Me suomalaiset olemme kokemuk-alemm- e
kautta kuluneiden aikakau-sien
aikana päässeet tietämään mitä
merkitsee kärsimys ja puute ihmisil
le sillä onhan se kansa josta mekin
Canadan suomalaiset olemme lähtöi-sin
saanut kerta toisensa jälkeen
kärsiä siltä että sen päälle on hyö-kätty
Ja maata hävitetty — Ja näin
ollen me tiedämme avustuksen arvon
paremmin kuin monet muut kansat
Näin ollen kun me täällä olemme
siinä asemassa että voimme auttaa
ihmisiä Jotka ovat joutuneet kärsi
Epäonnistuminen ottaa tarpeelliset
askeleet tuivata siipikarja tartunnalta
taudeilta on usein siipikarjan hoi-tajien
heikoin kohta
Terveydellinen ohjelma joka pitäisi
säännöllisesti ja perinpohjaisesti pi-tää
voimassa tarkoituksella valata
siipikarjalle puhtaat ja terveydelliset
olosuhteet voi osoittautua vähemmän
kustannuksia kysyväksi kuin tautien
vaara alentunut munatuotanto Ja sii-pikarjan
kuolemiset selittää V T
Scott pääslipikarjan hoitaja liitto-hallituksen
koefarmilla lUrrow'sa
Ont
Liika-asutu- s ja huono ilmanvaihto
cvat lilan usein aiheina epäterveelli-siin
olosuhteisiin Ja niin kauan kuin
epäkohta esiintyy valkeuksia tulee
olemaan hyvän terveydellisen ilma-piirin
yllyttämisessä siipikarjalle
Raitis ilma ja auringonvalo ovat
kaiken lian luonnollista vihollisia ja
sitä pitäisi varustaa siipikarjalle mah-dollisimman
paljon sen terveydeksi
hyvinvoinniksi Vieläpä siinäkin
tapauksessa vaikka nämä terveydelle
mään me teemme sen lämpöisellä
sydämellä Samalla tavalla kuin me
autoimme entisen kotimaamme kan-saa
kun siihen oli tilaisuus
Jatkakaamme siis suomalaisten kes-kuudessa
sitä samaa laupeudentyötä
jonka aloitimme heti tämän sodan
puheltua viidettä vuotta sitten ja Jo-ta
olemme pitäneet yllä kaiken alkaa
väsymättömästl
Kivlperän Pekka
Fenno-Skan- dk ja
Canada
Skandinavialais-suomalalne- n ryhmä
lähes 300000 Canadassa
Monelle ei ehkä ole tunnettua että
n s Fenno-Skandla- n slirtolatsryhmä
Canadassa muodostaa ulkopuolella
Brittein saarilta tulleiden canadalais-te- n
ja Canadan ranskalaisten kolman-neksi
suurimman väestöryhmän Cana-dassa
Tämän ryhmän edellä on vain
saksalaiset luvulla 464 6S2 ja ukraina-laiset
luvulla 305929 Fennoskandias-ta
saapuneiden siirtolaisten ryhmä
käsittää 2S6236 joista suomalaisia on
41033
Tämän ja monta muuta asiaa pää-see
selville äskettäin julkaistusta vt- -
iällisestä käsikirjasta "Canada 1944"
joka on hallituksen julkaisema Tätä
kirjaa joka käsittää 205 sivua voi-daan
tilata osoitteella: Klng's Prlnter
Ottawa Se maksaa ainoastaan 25
senttiä Postimerkkejä ei maksuksi
hyväksytä mutta täytyy lähettää pos-tlnoo- tti
taikka raha asetettuna kah-den
pahvin väliin Kirjassa on niin
paljon mielenkiintoisia tietoja Cana-dan
sisäisestä elämästä että se kan-nattaa
lukea
Aitl ja tytär
Tytär: "Kuulehan äiti tässä kir
jassa sanotaan että eräissä Afri-kan
osissa vaimo el tunne mies-tään
ennenkuin hän menee nai
misiin"
Alti (huokaisten): "Eihän se ole
erikoista vain Afrikalle
Oli lähempänä
"Älä viitsi ukkeli — Hakanie
messä maksaa tähtien kiikaroimi
nen vain markan Ja sinä täällä
Ullanlinnan kallioilla tahdot kak-si"
"Mutta tämä onkin sen verran
lähempänä "
välttämättömät aiheuttaisivat kyl-memmän
kanalan yleinen terveysti-lanne
kuitenkin tulee olemaan pa-lem- pi
Taudit siipikarjan keskuudesa voi-vat
levitä likaisten Juomaveslkauka-ioide- n ja ruuan välityksellä Likaiset
pesämat°riaalit ovat Jatkuvana vaa- -
ana koska ne tarjoavat ihanteellisen
siklämtsmaaperän noille lolselälmllle
mitkä antavat osansa yleiseen heik-kouteen
Mahdollisimman vähäisellä lintujen
häiritsemisellä kalkille slipikarjara-kennuksill- e
pitäisi antaa perinpohjai-nen
puhdistus ainakin kerran vuo-dessa
— pesämateriaali pitäisi muut-taa
ja peät deflnlsoida samalla ker-taa
kun lattialle pannaan uusia kui-vikkeita
Juomvesialtaat pitäisi pestä
ja puhdistaa ennen uudestaan täyttä-mistä
Ja ruokakaukalot puhdistaa
elinikään perinpohjaisesti „
IlaslllU ia lolselätmet sikiävät ja li-sääntyvät
lämplmlssl Ja likaisina
jätekasoissa ja lattian likaisuudessa
ja siksi kaikki JAtetörky pitäisi pois-taa
niin kauaksi kuin mahdollista
Terveysolosuhteet siipikar-jalle
kaiken alkuna
KirkJandJLake Ont
Suom Kr Luth seurakunnan pyhä-koulu
vietti lasklasjuhlaansa sunnunt
20 p belmik ja hauskaa oli lapsilla
ollut Klo 1 ip kokoonnuttiin kirkon
lähellä olevalle luistinradalle luistele-maan
ja siellä kului aika pian klo
3 reen jolloin kokoonnuttiin kirkon
lukusaliin nauttimaan kuumasta kaa-kaosta
Ja leivoksista ym hyvästä
vieläpä makeisistakin jonka kaiken
pyhäkoululaiset itse olivat kustanta-neet
Ja opettajat valmistaneet tarjott-aviksi
Kun pienet vatsat olivat saa--
Dfet tarnppnea tvvdi-fptfv- ä llrrvttlln
klo 4 kirkon puolelle saamaan henkis
täkin ravintoa jota tarjottiin myös
aikuisille Ohjelmaa esitettiin seu-raavasti:
Laulettiin ensin virsi Jonka
Jälkeen rva Maila Pitkänen piti alku-rukoukse- n
Sitten esitti laulua pyhä-koululaine- n
Maire Liukko äitinsä sä-estäessä
uruilla Kiitos Maire kau-niista
laulusta! Nyt olisi seurannut
rva Laimi Halosen puhe mutta hän
oli estetty saapumasta tilaisuuteen
Ja sentähden oli hän lähettänyt pu-heensa
kirjoitettuna ja tämän luki
rva Emilia Ristaniemi Sitten seurasi
Jälleen virsi yhteisesti veisattuna
Päivän saarnan luki rva Linda Lehti-nen
sekä johti loppurukouksen Vii-meiseksi
veisattiin virsi Kalkki vir-ret
säesti rva Liukko ja ohjelman
esittelijänä toimi rva Suutarinen Kir-kosta
siirryttiin sitten alakertaan
nauttimaan kahvitarjoilusta Tulot
lankesivat tästä tilaisuudesta pyhä-koulun
kassaan Monet kauniit kiitok-set
tilaisuudessa olleille pyhäkoulun
asian kannattajille!
Ompeluseuroja on tulossa seuraa-vasti:
Maallsk 3 p oli ompeluseuran
kokous kirkon lukusalissa jolloin Rv
Ojansivu kustansi kahvitarjoilun Tk
10 p on ompeluseuran kokous Mr ja
Mrs Häkkisen kodissa 40 YVishman
St Federal Townsltessa Maallsk
17 p on ompeluseuran kokous Mr
Ja Mrs Sandellnin kotona Goodflsh
Roadin varrella Näihin tilaisuuksiin
saapukaamme Herran Pyhässä nimes-sä!
— U Vainio
Long Lake Ont
Punaisen Ristin hyväksi Järjeste-tään
bingopelit Ja kahvitarjoilua 12
päivänä maaliskuuta siis ensi sun
nuntaina kello 1 päivällä Farmers-haallll- a
Pelataan bingoa ja välillä
tyypätään aina kahvia Sitten sama-na
Iltana on tanssit 25 sentin pääsy-maksulla
Sinne tietenkin menee koko
kylä väki etkö totta? Kalkki tulot
Punaisen Ristin hyväksi Näin kau-niina
päivinä sillä kaunis se päivä
tulee Ilmaherran ennustuksen mu-kaan
olemaan on hauska lähteä kau-pungistakin
ajelulle ja pistäytyä pe-laamaan
bingoa ja juomaan kuppi
kuumaa Sillä onhan Jokaisen velvol-lisuus
auttaa näin kovaa kokevaa
ihmiskuntaa Täällä kun on ollut hil-jaista
koko talvi niin nythän todella
mennään Farmera-haallll- e ensin päi-vällä
pelaamaan bingoa ja sitten il-lalla
pistämään polskaksi Kinnusen
Ja Mäkisen soiton tahdissa Karmers--
haalllla tavataan eikö Juu? —Anna
Tinmins Ont
Muutama sana Juuri parhaillaan
käynnissä olevasta Canadan Punaisen
Ristin keräyksestä joka jatkuu koko
maaliskuun ajan Yleissuunnaksi on
Punainen Risti keräyksessä asettanut
kymmenen miljoonaa dollaria ja siltä
on Timminstn osalle määrätty 35000
dollaria kerättäväksi
Tällä kerralla el ole eri kansalli-suuksien
sallittu järjestää Punaisen
Ristin nimessä mitään avustustilat-suuksl- a
paikkakunnallamme vaan on
se Järjestetty siten että vapaaehtoi-sesti
toimivat henkilöt kulkevat ovel-ta
ovelle Joille voitte luovuttaa lahjoi-tuksenne
Olisi suotavaa että el yksi-kään
suomalainen palauttaisi heltl
tekemättä lahjoitusta Kukin anta-koon
vointinsa mukaan sillä pienikin
apu on tervetullut kun hätä on uu-tin
Ja monta pientä summaa tekee
yhdistettynä suuren summan Tie-dämme
että Punainen Hlstl on kan-sainvälinen
avustujärjestö ja toi-mittaa
se avustusta kalkkiin hätää-kärsiviin
maihin monille eri tahoille
Me emme koskaan tule unhoittamaan
sitä mitä Punainen Risti on tehnyt
Suomen hyväksi aikaisemmin Ja o-lem- me
myöskin varmoja että nila
rlan kun aika selviää ja Suomi saisi
haluamansa rauhan voimme luotta-mukiel- la
ajatella että Punainen Ris-ti
tekee kaikkensa syvästi kärsivän
synnyinmaamme puolesta Tnkekaa
iis Punaisen Ristin työtä lahjoltuk-lilann- e
Ensimmäinen kirjoitettu maininta I teestä oa erää isä kiinalaisessa asia-kirjassa
Se vastaa meidän ajanlas-kussamme
helmikuun IS p vuonna
J9 eKrs
Kun tosiasioita ei
tiedetä
Erään sanomalehtimiehen
huomattavia lausuntoja
lauWanalttaeirnaLippertntäann läkhirijnoäitu r"_~ ansaina ltaiestkäumisseaennoo onettsäe tikeuttaeaa u se-e- ttä el tiedä mitään Suomen
on siitä esimerkki M tiJz
dVäemnämjäen eatsteälepoehdot Ja rae tie anglo-venäuise- n sei
plmuksen mukaisesti venäiui vat neuvotelleet Britannian kai
ja eua ominaiset ovat huiV syneet nuo ehdot Senisiv- - tulemme houkutelluiksi lausumaan muiealipitieaeimimieevia Joesmkoojane puchvuamt aaa Atlannin Charterista ia niZ niissä vahvistuksen toivoillani
tai peloillemme neuvoston nn
kaan nähden
Puhuen sitten suomalaista -- t ktäeäukpsuishteaenassaiassma uikhiirnjoitatsaijoaihinkaii:i
noen että el ole mahdollUta r"
man sotilaallisten rjeni5Hu- - ItliesttäämkiestnäraalsianSoma utmslintäänäskhoytösdty''
puheen Johdosta Jota hän Itse rl"
mmi räjähtäväksi tai miksi
Eden oli äskettäin niin alakuloices parlamentissa tai Lontoon -- t mesin" äskettäisen artikkelin Joh- - aosta aKsaan nähden tai m- - salkka Stalinin sanomasta n- - denttl Rooseveltllle että "aika os lähellä" lopullisen häviön a-- t! mlseksi Saksalle "Moskovan Jj leneranin Konferensseissa tehty jen sopimusten perusteella
Voi olla kuitenkin hyödylli}
sanoa jotakin "Timesin" tofcnit
kirjoituksesta Kun "Pravda" to
kaisi äskettäisen kuuluisan CaL--ot huhunsa niin yleisesti otaksutte
että "Pravda" el Julkaise miti
mikä ei ole neuvostopolitiikan ai- kaista El ole aivan selvää eta
"Timesin" artikkeli puhuu Ene!
nln puolesta mutta se puhuu Jos
kus enemmän kuin yksityisen fcr-Jolttaj-an
omat näkökannat en
ja ottaen huomioon tuon suure
lehden historian niin ylelsmaaii
malllsestl otaksutaan asian oleva
niin Senvuoksi kaikkialla maan- - massa on nyt etsiviä kysymyksi
miKsi "Times" valitsi tämän a'a
puolustaakseen Saksan tärkcytä
"turopan yhtenäisyydessä'' la e! tä se tarkoittaa "Euronalla" Km
luvatko Euronaan Britannia i r#
naja joiden aueet ulottuvat to
as sen ulkopuolelle? Kuuluuko L
ropaan Britannia mutta ei Venä
jä Jos niin niin silloin --titm-leikkii
dynamiitilla Eivätkö En
paan kuulu Britannia Ja VeniV
anna tapauksessa "Times" ehdtr-ta- a Europaa Jossa Saksalla tsit
olemaan Johtava asema
Otettakoonpa mikä kanta t-inansa
niin huomataan vaani
nen hämminki Jonka ne Jotka e-ivät
ole Britannian ystäviä laajK-tava- t
helposti välttelyiksi Bria
nlan politiikkaan nähden Jota e
Kuitenkin vaikea vastustaa
Säännöstelykuponkien
voimaantulo
Kahvi- - Ja teekuport Kap£
E3 Ja E4 tulevat volm maalirtss
9 päivänä Kupongit rnerosU 1'
saakka voimassa slihc akka ka
nes toisin Ilmoitetaan alnen B
ponkt arvoltaan puoli p a kit
taikka kaksi unssia teeU:
Sokerikupongit: Kupvf "''
27 Ja 2S tulivat voimaan --J'I
2 päivänä Kuponki nii'u - -- 1
massa maaliskuun 30 rw arj s -- '
rosta 14 ne ovat voima-- t kunr-s- "
sin määrätään Jokainc- - kapotki '
voitaan pauna sokeria
Volkuponpit: Kupongi uner
Ja 53 voimassa maallsku : P
lähtien Kuponki nume SI V-M-
"'
maan maalUkuun 23 räiva: - u
numero 55 tulee roimaan na
_ muauomiKsi maanjuuri- -- 1 ri-iTi
Jokainen kuponki arv :! n Pu
naa voita
Sällyketavarolden k'i- -
£lb uuniriuia Dl Voi:r--- a tU'Xi
ka Kupongit Dll Dl' 7
voimaan maaliskuun i 1
pongit ovat voim " a j
kunnes toisin ilmoitetaan s- -
varoiden lisäksi n"lUJ:-- }
saada sokeria puoli paun "
kohden
Varmuuden vuoksi J
Uusi kotiapulainen- - --- 71
hasenl tulia minu
lauantal-llltalsl- n' „ 51I
Rouva: "Kuica on — f Kerttu: "En tiedi nyT J en ole ennen asunut tw I
pungissa"
Jc
k
a
K
TT
k
k
k
K
nn
s:
avt
v:
V:
rr
kt
k- -
0:
o- -
s
11
ke
pa
U:
Ci
!
va'
112
ett
rc
he
ne
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaa Sana, March 07, 1944 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1944-03-07 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VapaD7001269 |
Description
| Title | 0079a |
| OCR text | a t 'W It SIVU 2 TIIST MAALISKUUN 7 P — TUESDAY MARCH 7 NO 29 — VAPAA SANA (FREE PRESS) Independent Flnnlah-Canadla- n Ntvvapapar Publlahed every Tucsday Thurt-da-y and Saturday by The Vapaa ana Prei Limited Toronto 2 B EINO UNHOLA Preeldent VAINO MALMIVUORI Manager REYNOLD PEHKONEN Edltor Prlvate Addreta of Preeldent: 4 Soho SU Toronto Ont uelneaa and Edltorlal OeparV menta: 260 Spadlna Ave Toronto 2 B Rhone WA 7721 Refllitered aa aecond-claa- t mattar January19th 1932 at tha Poat Office Department Ottawa Ont Subscrlptlon rataa In Canada and United Statea: Per Year $375 SU Montha %2M Three Montha $100 In other Countrlea: Per Year 1600 Slx Montha 250 Atlantic Charterin loppu Dorothy Thompson kirjoitti äs-ken mm: Vaikkapa muutamia päiviä onkin kulunut siltä kun Mr Churchill antoi raporttinsa Eng-lannin parlamentille puhe voi antaa aihetta huomautuksille pit-kän alkaa Jälkeenpäin Se oli kai-kista paljastavin puhe mitä ku-kaan liittoutuneiden valtiomies on pitänyt kuukausiin Johon si-sältyy paljon enemmän kuin on e selvästi julkituotu Mutta ainakin yksi asla tehtiin selväksi: Mr Churchill hautasi Atlantic Charterin Koska presi-dentti kahdeksa-osalse- n asiakir-jan kanssatekijä ei ole lausunut mitään puheen Johdosta me voim-me ottaa sen että Charterin hyl kääminen on hyväksytty politiikka Tarkoitus rauhan periaatteiden laatimisella on suunnitella tuleva turvallisuutta Elokuussa 1941 kun Atlantic Charter laadittiin sen periaatteita arvosteltiin siinä va-lossa Täten alueelliset muutokset voiman kautta laskettiin vaaraksi turvallisuudelle niin oli sekaantu-minen toisten kansojen poliittisiin asioihin niin oli Jatkuva raskas aseistautuminen Jälkeen sodan Lisäksi Atlantic Charterin luot-tamus oli että sen perusperiaat-teet kuuluivat kaikille — voitta-jalle Ja voitetulle samalla tavalla Kohdissa neljä kuusi Ja kahdek-san tämä oli tehty täsmälliseksi Liittolalshallitukset takasivat "kai- -' kllle valtioille suurille tai pienille ' voittajalle tai voitetulle" tasaver-- l täiset oikeudet maailman kaup- - paan Ja raaka-aineisii- n (4) kai-- ! kllle kansoille oli vakuutettu "kel- -' not turvassa asumiseen heidän o- -' mlen rajojensa sisällä" (6) yksi- -' puolinen akselin aseistariisuminen tuli olla Johdantona yleiseen ascls- -' tarlisumtscen (8) Viime viikkoihin saakka meidän psykoloogtnen sodankäyntlmme oh perustettuna Atlantic Charterille Ja lentäjät pudottivat lentolehti-siä JoLssa sen teksti oli saksalai-siin kaupunkeihin Mutta Mr Churchillin puhe ku-mo- o kaiken tämän Hän teki sei vän Ilmoituksen että Atlantic Charter cl sovellu missään mieles-sä viholliseen Termi "antautumi-nen ehdoitta" tarkoittaa että me päätämme sodan hän selitti ilman minkäänlaisia lupauksia Mc Jääm-me vapaaksi tekemään kerta kaik-kiaan mitä haluamme Ilman min-käänlaisten periaatteiden sitoma-na — lukuunottamatta vakuutuk-sia Joita tuskin on tarpeellinen tehdä että me emme tule käyttäy tymään "barbaarimaisella" tavalla Göbbels on taistellut kaksi vuotta selittääkseen Saksan kan nalle että Atlantic Charter oli ik- -' kunakoriste Hän voi nyt helpottaa ponnistuksiaan i Nyt miksi me haluamme va-pauttaa kätemme Ja päästä va paaksi kaikista lausunnoistamme? Onko se siksi että meillä on suun-nitelma Saksaa Ja Europaa var-!te- n mitä me emme halua Julkisek-si? Taikka onko se senvuoksl ettei j meillä ole suunnitelmaa ollenkaan 'Ja toivomme olevamme vapaita so-'vlttaam- aan Itsemme tapausten mukaan kuten ne saattavat kehit-tyä? Tämä kysymys on alkuperäisen tärkeä Minä olen tietoinen siltä keskustellessani Saksan tulevai-suudesta että olen vaarassa tulla syytetyksi kummallisesta tutkis-kelusta meidän vihollisen puolesta Mutta kukaan Joka on kykenevä Johdonmukaiseen ajatteluun ei voi kieltää että ratkaisu Joka saavu-tetaan Saksan kysymyksessä tulee määräämään koko Europan tule-vaisuuden Ja tulevat suhteet suur-ten valtojen välillä Jos meillä el ole suunnitelmaa mutta aiomme ainoastaan sove-lluttaa itsemme siihen mitä mitkä hyvänsä tapahtumat tuovat esiin kysymys on: Onko Neuvostoliitolla suunnitelmaa? Vastaus siihen varmasti on: Kyllä Neuvostoliitolla on Ilman epäilyä useita suunnitelmia Se myöskin haluaa sovelluttaa itsen-sä tapahtumiin Neuvostopolitiik-ka asettuu sille pohjalle minkälai-sia askelelta anglo-amerlkalal- set vallat voivat ottaa Neuvostoliitto ilmeisesti el voi tehdä yksipuolista paatosta Saksaan nähden Toi-sella kädellä sillä on yksipuolinen politiikka seurattavaksi siinä ta pauksessa ellei toista politiikkaa kehity taikka siinä tapauksessa että Jokin politiikka kehittyy epä-tyydyttäväksi Neuvostoliitolle Lisäksi Neuvostoliitto käyttää politiikkaansa tekijänä psykolooi-sess- a sodankäynnissä — päivä päi-vän jälkeen Se ei heitä sitä ros-kakoriin keskellä sotaa Tuo po-litiikka lähtee Vapaan Saksan ma-nifestista heinäkuussa 1943 se el ole koskaan muuttunut ja sitä radioitaan Venäjältä Saksan ar-meijoille Ja kansalle Jatkuvasti Tuo politiikka esittää sellaisen voi-makkaan demokraattisen kansal-lisen Saksan valtion perustamista Jota Saksan massat ovat valmiit puolustamaan Kirjoittaja lopussa selittää että Venäjän politiikka tähtää sellais-ten luokkien Johtoon muuttami-seen Jotka ovat ystävällisiä Venä-jälle Ja varoittaa että Jos me me-nemme Europaan Ilman Miunnl-tclm- la samalla kertaa kun Venä-jällä on suunnitelmansa niin tu-lemme Joutumaan sellaiseen tilan-teeseen mihin olemme kokonaan varustautumattomia ja Lucky Lake Sask Vapaa Sanassa No SI lucky Iaken uutiseen Jossa puhuttiin sotilas Tuh kalan sotaväkeen otosta toimitus oli pannut huomautuksien että jos soti las Tuhkata on Englannissa niin on hänen täytynyt liittyä armeijaan va-paaehtoisesti Asla on kumminkin niin että soti-las TuhVala sat kutsun armeijaan ja oltuaan jonkun alkaa armeijassa Ca-nadas- sa liittyi sitten merentakaiseen armeijaan — Naapuri Toimitus pyytää ylläolevan Johdos-t- f huomauttaa että kirjeenvaihtaja cli täydellisesti oikeassa edellisessä-kin kirjeettään sillä toimitus ei ot-tanut huomioon hänen liittymistään kutsuntajajoukolsta vapaaehtoisiin ja AU selvenee yllä siis täydellisesti aaiiiiiiiinr vdiiiiiiiiiiiiiiiBBaiiiiiiiiBaB BBBBBBBBBBBBV TiSaBSBaBIBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBT PJ BBBBBBBBBIBLf j' ""4rBläBEBaaaaaBJiBBaaaaaaaaBy ai aaaaiiaiiaiiKiV i rC''VtfnlBRfHcPVMailaMMMeaar aaal "Sv kbvRb&tI T JpJaaBBaa ' KEr "'" He jotka elävät miekalla — Timet-Picayn- e Pakinajuttuja Lehdissä eri paikkakunnilta näkyy uutisia että se ja se paikkakunta raahaa perässä Canadan Punaisen Uistin keräyksen suhteen Kansaa keholtetaan suurempaan ponnistukseen että saataisiin täyteen tuo kymmenen miljoonan dollarin ra-hasto Jonka Punainen Hlstl tarvitsee t6nsä jatkamiseksi Vaikka keräys onkin vasta alulla niin suomalaiset eivät ainakaan näytä raahaavan perässä mainittuun ke-räykseen nähden et ainakaan kaikilla paikkakunnilla Täällä Torontossa on viikon ajalla suomalaisilla ollut Jo kolme tilaisuut-ta Punaiselle Kistille varojen kerää-miseksi ja sen lisäksi on llstakeräys täydessä käynnissä Samanlaisia viestejä on saapunut muiltakin paikkakunnilta suomalais-ten keskuudesta Sillä tavalla sitä pitääkin! Canadin Punaisen Ristin työ on laajentunut viimeisten aikojen kulues-sa varsin suureksi ja siksi se tarvit-see runsaasti vai oja Esimerkiksi so-tavankeina oleville pojille lähetetään viikottain noin sata tuhatta pakettia Canadasta ja sen arvaa miten paljon tämä tulee maksamaan Näiden paket-tien kustannuksiin menee vuosittain lähes neljä miljoonaa dollaria Tä-män lisäksi Canadan Punainen Risti antaa miljoonan verran varoja Kan-sainväliselle Punaiselle Ristille sen toiminnan ylläpitämiseksi Canada-laiste- n merimiesten sotilaitten ja lentäjien huolto vie myöskin huomat-tavan summan Ja liittolaisten Punais-ten Ristien työhön on myöskin varat-tu Joku summa Lisäksi Canadan Pu-nainen Risti auttaa kärsivää siviili-väestöä missä se suinkin on mahdol-lista sota-aikan- a Kun siis Punaisen Ristin valtuute-tut kerääjät saapuvat pyytämään teiltä lahjoituksia mainitulle Järjes-tölle niin antakaa niin runsaskätl-sest- l kuin voitte sillä siinä teette palveluksen kärsivien puutteen ja tuskan lievittämiseksi Me suomalaiset olemme kokemuk-alemm- e kautta kuluneiden aikakau-sien aikana päässeet tietämään mitä merkitsee kärsimys ja puute ihmisil le sillä onhan se kansa josta mekin Canadan suomalaiset olemme lähtöi-sin saanut kerta toisensa jälkeen kärsiä siltä että sen päälle on hyö-kätty Ja maata hävitetty — Ja näin ollen me tiedämme avustuksen arvon paremmin kuin monet muut kansat Näin ollen kun me täällä olemme siinä asemassa että voimme auttaa ihmisiä Jotka ovat joutuneet kärsi Epäonnistuminen ottaa tarpeelliset askeleet tuivata siipikarja tartunnalta taudeilta on usein siipikarjan hoi-tajien heikoin kohta Terveydellinen ohjelma joka pitäisi säännöllisesti ja perinpohjaisesti pi-tää voimassa tarkoituksella valata siipikarjalle puhtaat ja terveydelliset olosuhteet voi osoittautua vähemmän kustannuksia kysyväksi kuin tautien vaara alentunut munatuotanto Ja sii-pikarjan kuolemiset selittää V T Scott pääslipikarjan hoitaja liitto-hallituksen koefarmilla lUrrow'sa Ont Liika-asutu- s ja huono ilmanvaihto cvat lilan usein aiheina epäterveelli-siin olosuhteisiin Ja niin kauan kuin epäkohta esiintyy valkeuksia tulee olemaan hyvän terveydellisen ilma-piirin yllyttämisessä siipikarjalle Raitis ilma ja auringonvalo ovat kaiken lian luonnollista vihollisia ja sitä pitäisi varustaa siipikarjalle mah-dollisimman paljon sen terveydeksi hyvinvoinniksi Vieläpä siinäkin tapauksessa vaikka nämä terveydelle mään me teemme sen lämpöisellä sydämellä Samalla tavalla kuin me autoimme entisen kotimaamme kan-saa kun siihen oli tilaisuus Jatkakaamme siis suomalaisten kes-kuudessa sitä samaa laupeudentyötä jonka aloitimme heti tämän sodan puheltua viidettä vuotta sitten ja Jo-ta olemme pitäneet yllä kaiken alkaa väsymättömästl Kivlperän Pekka Fenno-Skan- dk ja Canada Skandinavialais-suomalalne- n ryhmä lähes 300000 Canadassa Monelle ei ehkä ole tunnettua että n s Fenno-Skandla- n slirtolatsryhmä Canadassa muodostaa ulkopuolella Brittein saarilta tulleiden canadalais-te- n ja Canadan ranskalaisten kolman-neksi suurimman väestöryhmän Cana-dassa Tämän ryhmän edellä on vain saksalaiset luvulla 464 6S2 ja ukraina-laiset luvulla 305929 Fennoskandias-ta saapuneiden siirtolaisten ryhmä käsittää 2S6236 joista suomalaisia on 41033 Tämän ja monta muuta asiaa pää-see selville äskettäin julkaistusta vt- - iällisestä käsikirjasta "Canada 1944" joka on hallituksen julkaisema Tätä kirjaa joka käsittää 205 sivua voi-daan tilata osoitteella: Klng's Prlnter Ottawa Se maksaa ainoastaan 25 senttiä Postimerkkejä ei maksuksi hyväksytä mutta täytyy lähettää pos-tlnoo- tti taikka raha asetettuna kah-den pahvin väliin Kirjassa on niin paljon mielenkiintoisia tietoja Cana-dan sisäisestä elämästä että se kan-nattaa lukea Aitl ja tytär Tytär: "Kuulehan äiti tässä kir jassa sanotaan että eräissä Afri-kan osissa vaimo el tunne mies-tään ennenkuin hän menee nai misiin" Alti (huokaisten): "Eihän se ole erikoista vain Afrikalle Oli lähempänä "Älä viitsi ukkeli — Hakanie messä maksaa tähtien kiikaroimi nen vain markan Ja sinä täällä Ullanlinnan kallioilla tahdot kak-si" "Mutta tämä onkin sen verran lähempänä " välttämättömät aiheuttaisivat kyl-memmän kanalan yleinen terveysti-lanne kuitenkin tulee olemaan pa-lem- pi Taudit siipikarjan keskuudesa voi-vat levitä likaisten Juomaveslkauka-ioide- n ja ruuan välityksellä Likaiset pesämat°riaalit ovat Jatkuvana vaa- - ana koska ne tarjoavat ihanteellisen siklämtsmaaperän noille lolselälmllle mitkä antavat osansa yleiseen heik-kouteen Mahdollisimman vähäisellä lintujen häiritsemisellä kalkille slipikarjara-kennuksill- e pitäisi antaa perinpohjai-nen puhdistus ainakin kerran vuo-dessa — pesämateriaali pitäisi muut-taa ja peät deflnlsoida samalla ker-taa kun lattialle pannaan uusia kui-vikkeita Juomvesialtaat pitäisi pestä ja puhdistaa ennen uudestaan täyttä-mistä Ja ruokakaukalot puhdistaa elinikään perinpohjaisesti „ IlaslllU ia lolselätmet sikiävät ja li-sääntyvät lämplmlssl Ja likaisina jätekasoissa ja lattian likaisuudessa ja siksi kaikki JAtetörky pitäisi pois-taa niin kauaksi kuin mahdollista Terveysolosuhteet siipikar-jalle kaiken alkuna KirkJandJLake Ont Suom Kr Luth seurakunnan pyhä-koulu vietti lasklasjuhlaansa sunnunt 20 p belmik ja hauskaa oli lapsilla ollut Klo 1 ip kokoonnuttiin kirkon lähellä olevalle luistinradalle luistele-maan ja siellä kului aika pian klo 3 reen jolloin kokoonnuttiin kirkon lukusaliin nauttimaan kuumasta kaa-kaosta Ja leivoksista ym hyvästä vieläpä makeisistakin jonka kaiken pyhäkoululaiset itse olivat kustanta-neet Ja opettajat valmistaneet tarjott-aviksi Kun pienet vatsat olivat saa-- Dfet tarnppnea tvvdi-fptfv- ä llrrvttlln klo 4 kirkon puolelle saamaan henkis täkin ravintoa jota tarjottiin myös aikuisille Ohjelmaa esitettiin seu-raavasti: Laulettiin ensin virsi Jonka Jälkeen rva Maila Pitkänen piti alku-rukoukse- n Sitten esitti laulua pyhä-koululaine- n Maire Liukko äitinsä sä-estäessä uruilla Kiitos Maire kau-niista laulusta! Nyt olisi seurannut rva Laimi Halosen puhe mutta hän oli estetty saapumasta tilaisuuteen Ja sentähden oli hän lähettänyt pu-heensa kirjoitettuna ja tämän luki rva Emilia Ristaniemi Sitten seurasi Jälleen virsi yhteisesti veisattuna Päivän saarnan luki rva Linda Lehti-nen sekä johti loppurukouksen Vii-meiseksi veisattiin virsi Kalkki vir-ret säesti rva Liukko ja ohjelman esittelijänä toimi rva Suutarinen Kir-kosta siirryttiin sitten alakertaan nauttimaan kahvitarjoilusta Tulot lankesivat tästä tilaisuudesta pyhä-koulun kassaan Monet kauniit kiitok-set tilaisuudessa olleille pyhäkoulun asian kannattajille! Ompeluseuroja on tulossa seuraa-vasti: Maallsk 3 p oli ompeluseuran kokous kirkon lukusalissa jolloin Rv Ojansivu kustansi kahvitarjoilun Tk 10 p on ompeluseuran kokous Mr ja Mrs Häkkisen kodissa 40 YVishman St Federal Townsltessa Maallsk 17 p on ompeluseuran kokous Mr Ja Mrs Sandellnin kotona Goodflsh Roadin varrella Näihin tilaisuuksiin saapukaamme Herran Pyhässä nimes-sä! — U Vainio Long Lake Ont Punaisen Ristin hyväksi Järjeste-tään bingopelit Ja kahvitarjoilua 12 päivänä maaliskuuta siis ensi sun nuntaina kello 1 päivällä Farmers-haallll- a Pelataan bingoa ja välillä tyypätään aina kahvia Sitten sama-na Iltana on tanssit 25 sentin pääsy-maksulla Sinne tietenkin menee koko kylä väki etkö totta? Kalkki tulot Punaisen Ristin hyväksi Näin kau-niina päivinä sillä kaunis se päivä tulee Ilmaherran ennustuksen mu-kaan olemaan on hauska lähteä kau-pungistakin ajelulle ja pistäytyä pe-laamaan bingoa ja juomaan kuppi kuumaa Sillä onhan Jokaisen velvol-lisuus auttaa näin kovaa kokevaa ihmiskuntaa Täällä kun on ollut hil-jaista koko talvi niin nythän todella mennään Farmera-haallll- e ensin päi-vällä pelaamaan bingoa ja sitten il-lalla pistämään polskaksi Kinnusen Ja Mäkisen soiton tahdissa Karmers-- haalllla tavataan eikö Juu? —Anna Tinmins Ont Muutama sana Juuri parhaillaan käynnissä olevasta Canadan Punaisen Ristin keräyksestä joka jatkuu koko maaliskuun ajan Yleissuunnaksi on Punainen Risti keräyksessä asettanut kymmenen miljoonaa dollaria ja siltä on Timminstn osalle määrätty 35000 dollaria kerättäväksi Tällä kerralla el ole eri kansalli-suuksien sallittu järjestää Punaisen Ristin nimessä mitään avustustilat-suuksl- a paikkakunnallamme vaan on se Järjestetty siten että vapaaehtoi-sesti toimivat henkilöt kulkevat ovel-ta ovelle Joille voitte luovuttaa lahjoi-tuksenne Olisi suotavaa että el yksi-kään suomalainen palauttaisi heltl tekemättä lahjoitusta Kukin anta-koon vointinsa mukaan sillä pienikin apu on tervetullut kun hätä on uu-tin Ja monta pientä summaa tekee yhdistettynä suuren summan Tie-dämme että Punainen Hlstl on kan-sainvälinen avustujärjestö ja toi-mittaa se avustusta kalkkiin hätää-kärsiviin maihin monille eri tahoille Me emme koskaan tule unhoittamaan sitä mitä Punainen Risti on tehnyt Suomen hyväksi aikaisemmin Ja o-lem- me myöskin varmoja että nila rlan kun aika selviää ja Suomi saisi haluamansa rauhan voimme luotta-mukiel- la ajatella että Punainen Ris-ti tekee kaikkensa syvästi kärsivän synnyinmaamme puolesta Tnkekaa iis Punaisen Ristin työtä lahjoltuk-lilann- e Ensimmäinen kirjoitettu maininta I teestä oa erää isä kiinalaisessa asia-kirjassa Se vastaa meidän ajanlas-kussamme helmikuun IS p vuonna J9 eKrs Kun tosiasioita ei tiedetä Erään sanomalehtimiehen huomattavia lausuntoja lauWanalttaeirnaLippertntäann läkhirijnoäitu r"_~ ansaina ltaiestkäumisseaennoo onettsäe tikeuttaeaa u se-e- ttä el tiedä mitään Suomen on siitä esimerkki M tiJz dVäemnämjäen eatsteälepoehdot Ja rae tie anglo-venäuise- n sei plmuksen mukaisesti venäiui vat neuvotelleet Britannian kai ja eua ominaiset ovat huiV syneet nuo ehdot Senisiv- - tulemme houkutelluiksi lausumaan muiealipitieaeimimieevia Joesmkoojane puchvuamt aaa Atlannin Charterista ia niZ niissä vahvistuksen toivoillani tai peloillemme neuvoston nn kaan nähden Puhuen sitten suomalaista -- t ktäeäukpsuishteaenassaiassma uikhiirnjoitatsaijoaihinkaii:i noen että el ole mahdollUta r" man sotilaallisten rjeni5Hu- - ItliesttäämkiestnäraalsianSoma utmslintäänäskhoytösdty'' puheen Johdosta Jota hän Itse rl" mmi räjähtäväksi tai miksi Eden oli äskettäin niin alakuloices parlamentissa tai Lontoon -- t mesin" äskettäisen artikkelin Joh- - aosta aKsaan nähden tai m- - salkka Stalinin sanomasta n- - denttl Rooseveltllle että "aika os lähellä" lopullisen häviön a-- t! mlseksi Saksalle "Moskovan Jj leneranin Konferensseissa tehty jen sopimusten perusteella Voi olla kuitenkin hyödylli} sanoa jotakin "Timesin" tofcnit kirjoituksesta Kun "Pravda" to kaisi äskettäisen kuuluisan CaL--ot huhunsa niin yleisesti otaksutte että "Pravda" el Julkaise miti mikä ei ole neuvostopolitiikan ai- kaista El ole aivan selvää eta "Timesin" artikkeli puhuu Ene! nln puolesta mutta se puhuu Jos kus enemmän kuin yksityisen fcr-Jolttaj-an omat näkökannat en ja ottaen huomioon tuon suure lehden historian niin ylelsmaaii malllsestl otaksutaan asian oleva niin Senvuoksi kaikkialla maan- - massa on nyt etsiviä kysymyksi miKsi "Times" valitsi tämän a'a puolustaakseen Saksan tärkcytä "turopan yhtenäisyydessä'' la e! tä se tarkoittaa "Euronalla" Km luvatko Euronaan Britannia i r# naja joiden aueet ulottuvat to as sen ulkopuolelle? Kuuluuko L ropaan Britannia mutta ei Venä jä Jos niin niin silloin --titm-leikkii dynamiitilla Eivätkö En paan kuulu Britannia Ja VeniV anna tapauksessa "Times" ehdtr-ta- a Europaa Jossa Saksalla tsit olemaan Johtava asema Otettakoonpa mikä kanta t-inansa niin huomataan vaani nen hämminki Jonka ne Jotka e-ivät ole Britannian ystäviä laajK-tava- t helposti välttelyiksi Bria nlan politiikkaan nähden Jota e Kuitenkin vaikea vastustaa Säännöstelykuponkien voimaantulo Kahvi- - Ja teekuport Kap£ E3 Ja E4 tulevat volm maalirtss 9 päivänä Kupongit rnerosU 1' saakka voimassa slihc akka ka nes toisin Ilmoitetaan alnen B ponkt arvoltaan puoli p a kit taikka kaksi unssia teeU: Sokerikupongit: Kupvf "'' 27 Ja 2S tulivat voimaan --J'I 2 päivänä Kuponki nii'u - -- 1 massa maaliskuun 30 rw arj s -- ' rosta 14 ne ovat voima-- t kunr-s- " sin määrätään Jokainc- - kapotki ' voitaan pauna sokeria Volkuponpit: Kupongi uner Ja 53 voimassa maallsku : P lähtien Kuponki nume SI V-M- "' maan maalUkuun 23 räiva: - u numero 55 tulee roimaan na _ muauomiKsi maanjuuri- -- 1 ri-iTi Jokainen kuponki arv :! n Pu naa voita Sällyketavarolden k'i- - £lb uuniriuia Dl Voi:r--- a tU'Xi ka Kupongit Dll Dl' 7 voimaan maaliskuun i 1 pongit ovat voim " a j kunnes toisin ilmoitetaan s- - varoiden lisäksi n"lUJ:-- } saada sokeria puoli paun " kohden Varmuuden vuoksi J Uusi kotiapulainen- - --- 71 hasenl tulia minu lauantal-llltalsl- n' „ 51I Rouva: "Kuica on — f Kerttu: "En tiedi nyT J en ole ennen asunut tw I pungissa" Jc k a K TT k k k K nn s: avt v: V: rr kt k- - 0: o- - s 11 ke pa U: Ci ! va' 112 ett rc he ne |
Tags
Comments
Post a Comment for 0079a
