Vapaa Sana, July 13, 1943

              v ivr V CT TP
NO 83—JM3 TIIST HEINÄKUUN 13 P — TUESDAY JULY 13 SIVUI
Kuudensadan potilaan sairaala valmiina käytettäväksi Giraudttta vaaditaan selitystä
tai julkista kieltoa
Kaautorjunta htrjotukset evät mitl tärkeimpiä a r„„„etajillekin
Fraserin antavan nouveji kaaiunaamarien käyttbfcn
Itämeren
Kirj
ja
' }tä tosiasia on se että Jolukuun lt- -
Tässä Ja seuraavissa artikkeleissa f"5"' 1019 Viron ähaikaI"n hai
ai n keskustella siitä mikä näyttää
muistuttavan kampanjan kehitly
mistä Venäjän oletettujen aikomus-ten
puolesta liittää Itseensä Vircr
Latvian Ja Liettuan tasavallat Suo
men puolustusalue Ja huimattava o-- sa
Puolasta sitten kun llittola'ret
ovat saavuttaneet voiton
Useita väitteitä tällaisen menet
Itelyn on eritetty: el- -
Itä nämä alueet ennen ensimäistä
maailmankotaa olivat tsaarien Venä- -
jän valtakunnan maakurtia että
Venäa menetti valtansa näiden
kansojen yli häviönsä kautta sodassa
l 1917 että Venäjän hallitus el
suostunut niiden va-paasta
I tahdostaan eikä myöskään ai
kcmuksella pitää sopimusta rikko
mattomana että Venäjän hallituk
hen siten tulisi tuntea itsensä va- -
riaksl tämän pitemmälle turnuftes
sopimusta sitovaksi että kaiken
ln'„ulun lisäksi nämä alueet ovat
välttämättömät Venäjän sotllalllcl!c
Itjrvallisuudelle Ja siitä Johtuen ne
m uudelleen saatava Venäjän hai
tjun että Venäjä hannkl no itsel- -
1-- en Stalinin Ja Hitlerin välisellä si
inse"a sopimuksella Ja että sopimus
tiatettiln voimaan Venäjän aeilla
Ja alueiden Venäjään liittämisellä Ji
hpuksi että sitten kun sMa päättyy
V k a tulee olemaan Keski- - Ja Itä-- !
propan arlaln määrääjä a vetää
kansalliset rajansa omin tahtonsa
f ikaan Ja siten on parmpl A meri
kan kansalla tunnustaa se seikka
fopcstl Ja hyväkyä eikä vastustaa
Venäjän hegemo- -
raa
Vastustaa sellaista tekoa
M ä vastustan
lalista odotettua tekoa Ja kvikkia
fiitt tä Joita käytetään vn rcli
ujcniseksl Vastustukseni el saa
Ma pihasta tahdosta Venäiän
kan aa kohtaan eikä kyvyttömyy- -
-- st nähdä venäläisten suuria kva
fteeMeJa enempää kuin haluttomuu
ttakaan nähdä venäläisten nouse
Mn hyvinvoinnin Ja hyödyllinen
aariitusten korkeimmalle tasolle
stustuksenl perustuu vakaumuk- -
1 että Juuri tällainen anastus
Mairen sopimusten kieltäminen Ja
Niinen välttely sellaisen kansain
ascn nuolesta
jnanyttänyt aikamme väkivalta!- -
wlen Ja petoksen on tehnyt kau
lU kansallisista oikeuksista epä- -
pracja Ja rauhan kansojen välillä
Oa olemasa yksi kieltimätöin pe
Lstus tulevalle rauhalle tässä maa- -
-- "a Ja se on kansainvälisten so-- sjatn naku™ y-v-v-r
an — lunttamuk- -
F3 Uudelleen voimaansa attamlnn
ai' :n rikkauden elvyttämlren
M'teen Ja totuuteen mikä tuomlt
- ! hylkU sekä estäl sopimusten
"k'~ls€t Ja pakclttaa hallitukset
sopimuksia Ja laillisia
~aksla Olipa sodan mllltaari- - n tuloa miVK tVna_ is titi
'ifjita el
' teta tuloksena on kan%5nvML
™ inarkla
Idän el tarvitse mennl p'tkfJ
--i la pienten hls-- iw Tirkei Ja paljon merkitse
valtioiden tulevaisuus
kenraalimajuri David Pres-zot- t Barroivs
sota-asiai- n tuntija Californian yliopiston
entinen presidentti
puolustukseksi
Itsenäisyyteen
Ustufamatointa
vääjäämättömästi
moraalittomuuden
phcttomaksl
paatumaan
uudelleensyntymistä
naapurivaltojen
litus Jota niin Venäjän kvln Sak
sankin pyyteet uhkasivat omin voi-min
sai aikaan ajelevan neuvost-oarmeijaa
kanssa Ja sai neuvoteltua
sopimuksen Venäjän kanssi Sopi
mus allekirjoitettiin Tartossa helmlk
2 p 192n Tällä sopimuksella Ncu-vostoVen- äJä
Jonka hallitukseen
silloin kuului Stalin itse varauksit-ta
tunnusti Viron Itsenäisyyden Va
paaehtoisestl Ja kaikiksi ajoiksi nä-mä
Venäjin edustajat luopuivat kal-kista
Venä'än oikeuksista Viron
kansan yli Ja kumosivat kalkki Ve-räjän
vallan lailliset perusteet Ja
erikoisesti vapauttivat virolaiset
kaiklMa sitoumuksista mitkä Johtui-vat
siitä että olivat aikaisemmin ol-leet
osana Tsaarien valtakunnata
Tasavalta tunnustettiin
Tämä Tartui rauha on pohjim
malststa nieiklty käestä kysymyksessä
olevalle asialle Sitä seurasi Viron
tasavallan tunnustaminen liittolais-ten
korkeimman neuvo3to puolelta
Viron kansa perustuslaklkokouksen
kautta hyväksyi Itselleen perustus
lain eli tasavallan alalsuudjssa hy-vin
johdetun tasavallan siihen asti
kun Venäjän armeljit hyökkäsivät
maahan v 1&I0 j
Virin itsenäistymistä seurasivat
samanlaiset sopimukset Latvian 't
senälsyydestä mikä tunnutettlln
Riigan sopimuksella Ja Liettuan it-senäisyydestä
mikä tunnistettiin
Moskovan sopimukselle heinak 12 p
1920 Nämä sopimukset olivat kalk
ki vapaaehtoisia Juhallisesti rati-fioituja
kaikki J4tetty Kansainliitol
le Ja JulkaUtiin liiton s3pniussai-Jass- a
mistä Jokainen voi lukea ne
ja tutustua niiden viralliseen luon
teeseen Ja tekstiin
Jos on totta että Venäjä kuten
sen anteeksipyytelyt Ja puolesta
puhujat nyt sanovat aikoo nnohtav
nyt nämä sopimukset repiä re kap-paleiksi
haudata ne Ja uvdellen
liittää virolaiset latvialaiset J liet
tualaiset Venäjän kansaan miten
silloin käy Venäjän hyvän luotetU-vaisuude- n
niiden periaatteiden JaI
de puolesta venäläiset Itse ovat pu-huneet
pienten "kansojen Itämää
räämlsoikeudn? Miten käy entisen
Moskovan lähettiläämme Joseph Da-vies- in
maineen tarkoista tiedoista
Joka on äsken väittänyt ttei Venä
jä ole koskaan kieltänyt velvollisuuk-siaan
rikkonut sitoumuksiaan Ja ka
naansa? Miten käy vieläkin tär-keämmä- lle
asialle — totuudelle kun
nialle hyvälle luottamuksen vlral
lLtlle sopimuksille? Luonnollisesti-kir- i
ne hautautuvat yhdessä kaikkien
muiden rikottujen valojen Ja uiko
kultaisten teesxenieiyjn_ Knwa
Jolta ovat tehneet kansat Jctka u-noht- avat
Jumalan Ja Jotk elvlt
kunnioita omia sanojaan
Ketktt Amenkaakln
Millä tavalla timä kalkki vaikut
taa meihin rion' NMvkstl
vaikutusv&It'nen 5ein n-Jellpf--
teen
osa Britanniassa tultuaan %U
hen Johtopäätökseen ett parhain
Europan Ja tntUUUsten etujn puo-lustus
en Venäjin mahti on valmi
tunut antamaan Venäjin 1UUU it- -
Kuvasta näemme kersantti Ro
seensä nämä valtiot Ja toisiakin
i-llem-me
me cmtnkalaiset oliri mu
kana tässä rodassa antaen miehiä
ja sotavälineitä siihen sellaisensa Ira-Juude- sa
mikä millään muotoa el ole
saavuttanut vielä korkeinta rajaan
sa meille ehkä oisi soveliasta puhua
vähän tästä (siasta
Jos me olUlmme pitäneet kiinni lo-lationistam-me
Jos me olisimme lio
lationisteja ryt aikolslmme Jatkaa
vii fitlonistUta olemajsacloamne
tämänkin JSIkeen me voisimtn
kääntää selkämme tälle harkinnan
alaisena olevalle kaupalle
Ellemme mu olisi kuten me olem-me
osallisia tässä sodassa sitoutu
neet avustamaan Venäjän menestys-tä
Ja nyt Jo teemme sitä niin hyvin
kuin voimme me voisimme väittää
ettemme me ole vastuussa niistä rat-kaisuista
ja Järjestelyistä mitä teh
dään Itä-Europas- sa Mutta me em-me
voi jatkaa sotaan osallistumistani
me venäläisten itsensä avustamista
olematta vastuussa kolmen pienen I
valtion tuhoamiscta a~ Veräjä sei
(laista aikoo Itseasiassa odottaa !
meidän tekevän siten en tökeröä
Amerikan kansan älyn ja moraali-- 1
sen rehellisyyden arviointia i
! Taistelu periaatteiden puoletta
{
Me emme ele tässä sodassa encisi- -'
saada
tiet
Amerikan ehkä tiedä
pääasiasta vaatimattomista
yksi
tutkinut
oka puhuu
m he
cvat tiiminsä ltcnsi
heitä naamirierua
Itsenäisyy-tensä
sessa heillä tr
vilittin-ltt- i
voimasta
Se
kansainvälisille pe
oikeus
Jos voitto
1 pluta
itse]
jälsyytensä Jvöva&miseiU
joiden en sopi nuksilla tvr-vatt- u
kenen oikeudet voitto sillc-i-v
turvaa? Hi minkään kansin oi-keuksia
pan vain sellaisten
ovat riittävä mahtavat turvaamaan
ne miekan avulla Ihmlret puhuvvt
'sodan v itumisesta Ja rauhan ha
viämi&esta Ui tavalla
hävittää rauha Jo ennen kun sota
on voitettu
Jtkuu)
Mökin muori
Nyt si-- t tn hosuttu ja häärätty
kasvimaiden Hlä on ryi
sitten j s jotikln Sekalaita on s
kasvikunta mitä meidän-kin
"leeku-sä- " — Joa aivan niin Jär-es?- ä
Vaikka emme vaann
kanssa sinne siemeniä mut-mut- ta
ne meni sinne itse eirme sen
niin tohloja farmareita ole1
Jos olislmmeKin kylliksi niin
meille kasvaisi suuria perunoita
että "mitä tonlompi
I farmari suuremmat perunat"
Ja kuuleman mukaan se pitää palk- - 'jnsa
Joo meidän sieme-net
eivät yksikertaisesti pysyneet
maassa vaan seilasivat väljemmille
vesille kun on muistanut
nyt kevätkesän kuluessa satna oi-kein
rutkasti ovat ol-leet
yhtenä v patana joista el sai
selvää onko se Ponelian suotn
canadilalsen uudisasukkaan vlktoii-karteeni- a
Oj'a sellä vain näkyy Ja
paljon vettä jotka aivan kos-kena
porhaltavat Järveä Mi-nä
tässä lohdutin vaaria että ei pi-tää
pahana vaikka näin on käynyt
jos tulee kesä niin meidän
Järvenrannat ovat aivan täynnä her-nettä
Ja porkkanaa ym niin
el muuta kuin kel-lariin
syksyllä Ja kesällä uima- -
reissuilla tuoda vihanneksia sylilll-'se- n
tullessaan keittää turahut-'ta- a
rantanuoliolU "vegetvble sopan"
Joo sinne ovat siemenet
vietäviin niin että rcn- -
t1Afn ma l#ilslrW'Hf lsAatlnnllllA
Ikuin P81 ryytimaat Sanoin van- -
rille että saamme syödä koko syk-syn
Ja alkutalven stkahedelmS-soppa- a
kaloilla höystettynä Vaari
el oikein tykknnyt näistä minun 'on-dutukse- n
sanoistani pärs-kyi
vain kun JoUa
on ajettu par! mallia ilman kääsyi
la ölivä se vaari nyt
(Edelläoleva Mökin Muorin
tus on myöhästymisen kaut-ta
julkaisematta laulu-juhlia
koskeva osa oli sen takia Jä
tettävä pois — Toim)
jassa itsemme tähden Me emme kln (jtä kuroprunnla hariva kouras-taistel- e
puolustaaksemme alueitam M Ja onk„ lstutukgMn kuivalle
me läheistä tämänpäiväistä uhkaa ma„ie MutUl ndyttää tuo meidän
vastaan Me emme ole tässä vaarJ tykkäävän vain tuollaisesta-hyötykksemm- e
toisten kutannuksel- - J kin farmaukre8ti koskipa el rle
la siksi ctlä olisimme maanSlkäl- - joMaansa vielä masiinaan valhtii-si- ä
Ja himoitselsimme toisten inut
Ien koteja Me olemme täsä sodassa! MlnUn on p}7jetty lähettämään
suojellaksemme sopimuksia aluejär- - 'terveisiä olkttn klrjetlliwstl Klvl-Jestely- jä
hävätsemiseltä Ja hävityk-- j pr8in pekille ja Mäntylahden
seltä minkään kansan taholta olip-- i jjiatille Minä nyt teen täs'l
sen fyysllllnen mahti mikä tahansa ty0tä käskettyä: niin että oikein
Me olemme sodassa siksi kun hi 'paljon terveisiä Ja antakaa hyvä-luimm- e
nähdä uudelleen käytäntöön tsu löylyä komulllc Ja muille ylen
nykyaikaisessa maailmaa-- mnetuille etU he se tietämän pitäR
sa sopimusten kunnioittaminen ja ' jotta mikä on oikein Ja mikä on oi-kansalnvä- limn
moraali mikä voi- - kein Ja mikä väärin Nämä tervel-makkaan- a
H pitkän alkaa mutta iet lähettää Selma-tät- i minun Mökin
mikä alkoi rappeutua kuluvan vuoil- - muorin kautta
' sadan alussa Ja Jota on Nyt vielä toivotan kalkille tämän
Ja halveksittu niin että nyt koko lehden lukijoille Ja lehden avusU-maallm- a
me muiden mukana I jille "Piika-Mirlll- e" "Siskolle"
me kansainväliseen vauraan I Pikkutuvan-Ullalle- " "Helenalle" le
Me olemme sodassa palauttaaksemme "Lännen muorile" sekä kalkille toi-moraail- spt
periaatteet kansainvAH- - gjlekln nimiä en muista ml-sil- n
asioihin ja me uskomme että tä kesää Ja poutalsempli
vain sellaisen moraalisen totteleva) I päiviä — Muori
suuden palauttamisen kautta vn
maailma rauhan Ja kansat
suuret Ja pienet nauttia turvallisuu-desta
Rauhan häviämisen
kansa el psl-jo- n
näistä kolmesta pieneltä kansaa
ta ta-lonpojista
mutta minulla en
virkaveli Jok on elänyt kauan hei-dän
keskuudessaan Ja hclti
huolellisesti kunnioiti'k
telia Ja arvonannolla silti Iti
tehneet Ja Ja
ympäröivien pa-rantamiseksi
20 vuotisen
aikana Ja Jokaisessa tapark
oikeus elia itsenäi-sinä
heldin kansansa
suuruudesta fyysillisesU
aikaisemmasta vieraan varan
alalscudessa elämisen ehdoistaan
on sopimuksille
rustuva laillinen
Uml --ta tlml Jorka
toivomme sasvamme -- ol
sellaisia pierIC kansallisuuksia
kansoin
oikeudtt
jotka
Ta voidaan
kimpussa
on tuossa
me
ajanee%
'tään
tohloja
on-han
sanantapa
sen
kylvämämmc
Täällä
Kasvimaat
t-l- h
vaiko
niissä
kohden
lämmin
ttä
tarvitse kerätä
Jo
tai
ne men-neet
virran
l#nl
ajan
puhisi Ja
"vanha-Henry- "
Siellä kieritä
kirjoi
Jäänyt
ajallaan ja
sodassa
tai
ihmiM
sitten
otettavan
loukattu
olero
vedetty
Joiden
hauskinta
tai
Kuten sanomalehtiä lukevat tunte-vat
vapautetun Hanskan 1'ohJols-Af-iika- n
johtajan kenraali (ilraudln ja
vapaiden ranskalaisten johtajan ken-raali
de Gaullen välillä on ollut eri-mlelis))ks- iä
Englanti alkatstmmln
tuki kenraali de Oaullea ja Yhdys-vallat
un kallistunut tukemaan Cl-raud- la
Viime aikoina liittokilset c-v- at
kalkin keinoin )rtttäneet raada
rantkalaUet Johtajat sopimaan rii
tansa mutta tähän saakka eivät ole
siinä täysin onnistuneet
Nyt näjttiä kuitenkin olevan Jon-kunlainen
ratkaisu ttiloa tässä pH-käalkals- ea klsanliännän veiloisa
Kenraalit de (laule Ja (tlraud nimit-täin
kutsuivat )hteietl lianska-laise- n
kansallisen vaiMutuskomltean"
kooll Tärkeimpänä keskustelun ai-lae- na
llnioltttnaii olevan Itaiihkan ar-meijan
uudelUen JirJstäiuliU'n Jo-hon
Clruuilln sanotaan olleen vasta-hakoisen
rht)mun IV Cauiren sa-notaan
haluavan kitkeä Hanskan a-seellts- Uta
voimista pois kalkki vi
rhltfset altiekstt ja m)os saada lt-selle- in
niaaliiuolustusmlnlteiln lal-ka- n
väliaikaisessa hallituksessa
Mitkä siis ovat kenraalien välisen
kilmyjden J kiistan syt? Tunnet-tu
aintrlkalalimi sotakirjot nvaihta-J- a
Edgar Ansel MowrT Joka tuntet
Europin iHilltiikkaa ehkä )htä pal-jon
kuin kuka toinen amerlkalalnen
tahansa kirjoitti äsken:
VashliiRton Ja UmttM) lukuisien
tietojen mukaan ovat väsjinässä
kinraall de (latillen Kiyhkeyteen ja
aikovat kurittaa häntä ellei hän tai-vu
rauhalliseen jMHstolmlntnan ken-- i
naii (Ilraudln kanssa
Hm' Kenraali le Caullen vihamie-lisyys
kuvernööri Holxsnnla kohtaan
Joka ampui häntä ja brittiläisiä Iki-karls- va
keliinall IleiReietlä kohtaan
joka järjesti vastarinnan Yhdistynei
tä kansoja kohtaan Syyriassa ken-raali
(leorKesla kohtaan joka Hitle-rin
kanssa )litilstolinlntaa kannatta-van
senaattorin Charles Kellielln
mukaan avusti Hanskan luhistumista
on aivan luonnollsta Mutta millä oi-keudella
hän epkllte kenraali (Jlrau-dia- ?
Vanhat asiat muistuvat mielten
Avaan Saturday IJvenlne 1'ostln mar-raskuun
9 p 1910 liuint-io- n painettu
vllsl kuukautta Hanskan kukistumi-sen
jälkeen kääntelen sitä ja etetnl
tulee amerlkalalsen sanomalehtlklr-Jeenvallitaja- n
I)'-mar- ee llessln artik-keli
"Saksan villit läln slikus" Ja
siitä luen:
"Valiän jälkeen Paladlerln saapu
m I m-- n tuli marsalkka 1't-talnl- n halli-tukselta
Hanskasta sähkösanoma
jossa Marokon kuverniiorllle annet-tiin
määräys pidättää höyrylaiva
Massilla Ja kalkki laivalla olevat
Nuo määräykset saattoivat kenraali
1500 metrin maailmanennä-tys
jäi rikkomatta
Tukholma — Huotsln vlltneliln
Juoksljasensatslo Arne Anderson Jo-ka
vihne viikolla rikkoi mallin maa-ilmanennätyksen
e onnistunut rik-komaan
torstal-llla- n kilpailuissa Ilag-fi- n
nimissä olevaa maailmanennätys-tä
1&"0 metrin matkalla joka ennä-tys
on 3158
Juosten 20000 Ihmisen edessä sa-teen
kostuttamalla radalla 27-vuotl- as
"lentävä koulunopettaja" Anderson
sai ajan 34$8 joka puuttuu kolme
tekunttla näfrgln ennätyksestä Hän
Jätti seuraavaa mltttä IS jaardia
Anderson sanoi Jälkeenpäin tttä
rata oli Illan raskas ennätyksen saa-vuttamiseksi
Naapuri: — Voisitko lahjoittaa jo-takin
vanhojen naisten kotiin Jon: — Joo vain Vie sinne mi-nun
anoppini
TätU en kuva Tuniiiin rintamalta jeka nlyttli tuhottuja nättien
tankkeja Kua en otettu Beu Aradan taistelun Jälkeen
Nokuesln ymmälle Jälkeen kaiken
hän fl tietänyt mitä Hanskassa oli
tapahtumassa Hän vain tiesi että
sellaiset j teistä Ja suurta kunnioitus-ta
nauttivat mlehtt kuin marsalkka
IVIaln kenraali VVeyitand Ja Albert
Lebrun tasavallan presidentti olivat
mukana uudessa hallituksessa lläu
el katsonut olevansa oikeutettu olU
tottelematta sellaisen hallituksen an-tamia
niäärayUlä ennen kun täysin
ymmärsi nlklen merkityksen
"Samalla alkaa kenraali Xogues
at mäiräyksen vatulta Mamlel Jo-ka
oli tehnyt enemmän kuin yksi-käi- n
toinen auttaakseen Heyrnaudla
tekemään tyhjäksi yksltylsreuhalllk-kee- t
llelglassa kärsittyjen tuholsaln
tappioiden Jlkteii Hän vannltsl
Mandelln mutta muutamia pälvli
ni)ohemmln vapautti hänet Ja lähet-ti
hänet Massilla laivalle osallistu-maan
keskusteluihin jolta laivalla
kävtlln separatistisesta hallituksesta
"Se oli kalkista kriitillisin hetki
Casablancan taistelussa kun suunta
II kääntymässä sen ryhmän puolelle
Joka tahtoi taistella Ilrltannlan avulla
akselia vastaan kalkissa Hanskan
merentakaisissa siirtomaissa Ke oli
oikea Iit tkl tarmokkaalle brittiläisel-le
diplomaattiselle offensiiville Mut-ta
Saksa eikä llrltannla antoi ensi
Iskun
"Heinäkuun ensimmäisenä päivänä
saapui 1'ttalnln hallituksen lähetti
Itntokont-ell- a Casablancaan Hän oli
kuiruall Html Clrainl armeijan ki-mentajavetera-dnl
joka oli joutunut
saksalaisten vangiksi taistelujen ajal-la
PohJolnltansUnssa Vangiksi Joutu-misensa
jälkeen Saksan lolitttlset
ja sotilasjohtajat kävivät hänen kans-saan
pitkiin ntiivotttlulhln Ja niin
pian kun aselepo tili allekirjoitettu
lähettivät hänet lentokoneella Hans-kan
uuteen hallituskaupunkiin Jona
silloin oli Clerinont Kerratid Hiellä
hän Ilmoitti marsalkka Petalnllli! ja
toisille ranskalaisille vnltloiiilelilllu
mitä suksulalst t olivat hänelle sano-neet
Ja hänet valittiin Pohjois Afri-kan
kriisin selvittäjäksi
"Olisi väärin Ja epätarkkaa kuvail-la
kenraali (iliaud viidt-skoloiinalal-sek- si
Hän oli taistellut sankarillises-ti
Hanskan puolesta Saksua vastaan
ja vangiksi joutuessaan hän ajot
tankissa solanilt-sttns- ä keskellä Mut-ta
kokemuksensa olivat täydellisesti
jäikyttänet häntt Itäneen oli syvälli-sesti
vaikuttanut näkemänsä Saksan
totamasllna mutta vieläkin enemmän
Hanskan armeijan Ja hallituksen o-soitta- ma
surettava heikkous Hän oli
sellaisessa inlelt ntllassa mikä sai hä-tie- t
kuurit lt maan saksalaisten väit-teitä
i-t- tä Saksa varmasti tulee voit-tamaan
sodan Ja MrltannU häviä-mään
Saksalaiset t Ivat otlvl voineet
valita [parempaa asiansa ajajaa
"Kenraali Clraud saapui Casablan-aa- n
sopivalla skolKls-ll- a hetkel-lä
Hän kulutti siellä kaksi päivää
vilkkaassa ketkusUlussa kenraali
Noguesln kanssa Ja sitten kun hei-dän
keskustelunsa olivat päättyneet
ktnraall Nocuesln suunta muuttui
Kenraali Clraud oli kfiäntänvt hänet
omalle katsantokannalleen tttä so-dan
jatkaminen Joko Hanskassa tai
Hanskan mert ntakalslssa siirtomaissa
loukkaa enemmän kuin hyödyttää
Hanskaa
"Vasta Illoin heinäkuun 3 päivä-nä
saapui kaksi brittiläistä neuvot-telijaa
Casablancaan lentokoneella
Lontoosta
"Sen perusteella mitä kenraali (II-ra- ud
oli hänelle kettonut kenraali
Nogue kieltäytyi vastaanottamasta
heitä eikä antanut heidän neuvotel-la
yhdenkään Massilla lalralla ole-van
valtlomlthen kanssa Heiti pi-dettiin
valvonnan alla siltä hetkestä
lähtien kun he saapuivat Casablan
raan Seuraavana päivinä he lensi-vät
takaisin Ismtooteen Heidin
matkansa täydellisesti epäonnistui"
Ja Morer jatkaa:
Jos kalkki tuo on totta jos sillä
alkaa kun kenraali Glraudln oletetaan
karsineen valvoja saksalaisessa van-kilassa
hän kulkikin Casablancassa
saksalaisten asialla eikö sellainen
ole "yhteistoimintaa saksalaisten
kanssa vai eikö te ole?
tsemaree Ikss oli alnä aikana niin
puolueeton etti hän tai aivan poik-keuksellista
apna saksalaisilla Ja
runsaasti tietoja
On hyvinkin mahdollista etti sak-salaiset
narrasivat Uessli Toivo-kaamme
etti asla siten on Viltti-mitbla- ti
kuitenkin on etti llessln
kertomus Jos on Talheelllnen Julki-sesti
sellaiseksi osoitetaan Ja ten to-dtnperil- tyri
klelletiin