Vapaa Sana, July 29, 1944

              M- O-'
jyesE- -' ruoslsatojen
u :i monenlaisia kokeita
kielen luomiseksi
n-ui- sv
:eijesu
jmW3
ttStu--
a P'
-- S'JU '
ii- -
U
ku
"-'-
'y
ien HS
Kit
cai- -
ten
u jääneen toivomuksen
jf Jo profeetta Sefanla
tta sitten Ihmiskunnan
kelestä Tämä kiellaate
tarumaisesta muinaisuu j Baabelin kieltensekoltuk
ja on silla ollut yhteyk
henkisten harrastusten
cka samoja valkeuksia voi
tftta2- - Kum ioisuaju yuieisma
iiisi" harrastuksilla — Meidän
tlixnuic piloin yhteistoiminta eri
tauain k sken on suunnattomasti
unf lalvain Junien sähkölen
tyrinen Uioiden ym teknillisten
ttljiEti i a fysikaalisten tieteiden
ITVA J Ooskiu &aifc&ieu ci 4 mci
tea J?P--lne- n käynyt tärkeämmiksi
p ijnn- - "anjt kysymyksen kansain
nJsea yhteiskielen mahdollisuuksia
u Matta tämä on valkeaa Ja alkaa
iTstTja i melkeinpä epätoivoiselta
:u aa tjmmaa sitäpaitsi se har
nstela a tehty etupäässä toisten
klat lea kustannuksella On olemas- -
ti lehaisakin ihmisiä Jotka tätä yh
Mrtielea asiaa ajavat mitä suuriin
iui!a innostuksella Mutta tämä aate
ti o! saanut kannatusta suuremmas
Hffliiiajja päinvastoin se on uselm
cltn Ja ennakolta tuomittu mahdot
löSaksl
KiEsalnvallsen kielen tehtävä olisi
eai ajatustenvaihdon valitttmenä en
UssaLlsuukslen jäsenille jotka tois
teli äidinkieltä eivät ymmärrä Yri
tykslä sellaisen laatimiseksi on tehty
Bitti toistaiseksi menestyksettä
t-i- Ma tavallaan ovat yritykset laa
ta jonkinlainen yleisklrjoltusjärjes
leima pasigrafla) jossa kukin käsite
osoitettaisiin omalla merkillänsä jot
U olisivat kalkkien ymmärrettäviä
Uteu esim numeromerkit Kalkki
tisänlalset järjestelmät ovat kuitenk-in
ylenmääräisen valkeutensa takia
näyttäytyneet käytäntöön kelpaamatt-omiksi
Huomattavampia ovat yrl
Ukset alkaansada varsinainen seka
(uhattava että kirjoitettavaksi sovel
Ura kansainvälinen kieli (pasllalla)
Kiitä ratkaisutapaa voitaisiin pitää
Eiidolllsena Joko on valittava joku
Ja olemassaoleva kansalliskieli kan
ta!iTi!isls$ä suhteissa käytettäväksi
Ui on luotava kansallisten kielten
Balliin alran uusi keinotekoinen
Ml rakenteeltaan mahdollisimman
yksinkertainen säännöllinen Ja hel
posti opittava
Miti keinotekoisiin kieliin tulee
on niiti rakenneltu jo monia kymme
tlä Ja erlillä - volapykillä esperant-olla
Ja Idulla — on ollut ainakin
liennaistä merkitystä Ja menestystä
Matta vakavia epäilyksiäkin on lau-lutta
erittäinkin kielentutkijain ta-- Mu ilta voiko minkäänlainen kei-notekoinen
kieli täyttää kansainväli-- n
kielen tarvetta Keinotekoista
kieltä uhkaa ensiksikin e vaara et
u nusi innlstuneempi voi työntää
en sy aan - kuten esperanto vola
aaoto
malliksi voi niiden votmti
eri suuntiin kulkevasta vaikutuksesta
helposti hajaantui siinä määrin toisis-taan
eroaviin murteisiin ettei se enää
kelpaa kansainväliseksi kieleksi eikä
täytä sen vaatimia tehtäviä Suurem-mat
mahdollisuudet luulisi olevan Jon- kun kansallisen kielen ottamisella
kansainväliseksi kieleksi On huomat-tav- a että Jotkut niistä ovat aikoinaan
kohonneetkin tämäntapaiseen ase-maan
vaikka ahtaammaUa alueella
Xlinpl esim latina Kooman valta-kunnassa
Ja myöhemmin katolisen
kirkon Ja sivistyneistön kielenä ara-Ji- a
niuhimettllalsniaissa sekä uu-demmalla
ajalla raika luyien Ja
diplomatian kielenä Mutta mille kie-lelle
— ranskalle saksalle tai eng-lannille
— olM tässä tapauksessa
kansalnrilisen kielen suunnaton etu
annettava? Se kysymys on kansalli-sen
itsekkäisyjden Ja kansojen kes-kinäisen
kateuden lakia erinomaisen
valkea ratkaista
Kirjapainon keksimisen jälkeen II-mes-t)
l
kuudennellatoista ja seitse-männellätoista
vuosisadalla useita op-pineita
Jotka vaivasivat päätään kan-sainvälisen
kielen keksimisellä Kui-tenkin
voidaan jo muinaisia hierog-lyyfej- ä
pitää eräänlaisena paslgraa-fian- a
kansainvälisenä kirjoitustapa-na
samoinkuin kiinalaisia kirjoitus
merkkejä jolta käyttää enemmän
kuin kolmasosa koko Ihmiskunnasta
huolimatta niiden miltei voittamatto-mista
valkeuksista Silla sellainen
noin 40000 merkkiä käsittävä kirjoi-tustapa
taikka merkkien käyttö jot
ka kukin vertauskuvallisesti esittärti:
Jotakin ajatusta tai käsitettä ja jotka
kullakin kielellä äännetään eii taval-la
voMvat siis olla yhtäl5Iet kal-kissa
maissa — kuten kiinalaisilla-kin
jotka lukevat samat kirjoitus-merkkins- ä
eri murteiden mukaisesti
Ja muut Aasian kansat omilla kielil-lään
Xämä kansat eivät ymmärrä
toisiaan puheissa vaan kirjoitta'
maila
Näiden periaatteiden mukaisesti
JulkaM v IMS Johan Mlklns suu-renmoisen
paslgraatlsen kokeensa
jonka mukaan eri kirjoitusmerkit oli
Jaettu ryhmiin nämä taas eri luok-kiin
Ja vähitellen yhä erikoistunelin-pii- n
lajeihin Samoihin aikoihin
eräs lei)iiit2 (jota muutamat pitävät
kansainvälisen kielen aatteellisena
Isänä) Julkaisi teoksen jolla oli ni-menä
"Kansainvälinen kirjoitustapa
eli taito tehtä Itsensä ymmärrettäväk-si
yhteisten kirjoitusmerkkien avulla
kalkkien maan kansojen kesken mi-tä
kieltä he puhuvatkin jos he vain
tuntevat nämät merkit" Tuo latinaksi
kirjoitettu väitöskirja julkaistiin v
1666 Hän harrasti tata aatettaan elä-mänsä
loppuun saakka vaikka el
läsytkään mihinkään käytännölli-seen
tulokseen Mutta niin Lejnlti
kuin VVIlklns huomasivat lopulta tä-män
aatteen valkeuden Ja mahdotto-muuden
Ja Jälkimäinen vihdoin kasit
tikin että ainoastaan yhteinen puhe
trtin a Ido nähtävästi esperanton I kieli voisi mahdollisesti Johtaa tulok
Toisen vaarana ovat kansalliset kle : seen
H Kein tekolnen kieli Jolla el ole I Jo ennen VIlkinslä tri Johann J
ursinjsa kotimaata lonka kieli ' Ilecher tv 1661) ehdotti että erlkle
"Ustettalsiln yleispäteväksi J liet sanastot numerotatsiln Ja näitä
LAUANTAINA HEINÄKUUN K F— SATURDAY JULY 2t Kansainvälisen kielen
historiaa
numerolta käytettäisiin yhteisenä
kirjoituskielenä Pasigraafian aate
paasi vasta vähän myöhemmin Juurtu-maan
Ja alkoi askaroittaa oppineiden
Ja akateemikkojen seka hallitusmies-tenkl- n
mieliä Saksassa Hanskassa
Kspanjassa Unkarissa Tanskassa
Venäjällä Ja Englannissa ym tehtiin
lukuisia ehdotuksia Ja kokeiluja pasi-graafian
alalla ja vielä vuonna 1S11
Koopennamlnan tiedeakatemia Julisti
palkinnon helpoimmasta Ja käytän-nöllisemmästä
pasigraafian ehdotuk-sesta
Mutta yhtä vähän kuin Vilklns
rääsivät tuloksin Anastaslus Kirch-He- r
1661 Peter Porele (1667) tai
Johann Upperdof (16T9-S0- ) El me
nestynyt Andreas Mullerkaan (1681)
jonka tarkoituksena oli luoda kiinan-kielee- n
ja sen klrjoltusmerkkeihln
perustuva kansainvälinen kieli Yhtä
ähän onnistui John Caramuel von
Lobkowltz (16$?) Ja hänen edeltäjän-sä
Jesuiitta Hesuler (16M) tai Jäljlt-telijäns- ä
David Solbrlg (17:'S) Vuon-na
1772 unkarilainen Kalinar de Ta-boltzaf- d
teoksessaan supisti tällaisten
kirjoitusmerkkien maaran noin Soo:
aan Tämäkin kirjoitustapa oli kuiten-kin
peräti valkea Ja epäselvä
Tämän jälkeen seurasi useita muita
samansuuntaisia kokeita mutta nillU
ei ollut mitään menestystä kunnes v
1796 kuuluisa mykkien opettaja SI
card mahtavasti Ilmoitti etukäteen
Julkaisevansa helpon Ja täyden pasl- -
praaflan jota odotettiin suurella Jän-nityksellä
ja vihdoin julkaistiin Pa
rlisln paslgraafien laitoksen toimesta
ranskan- - Ja saksankielisenä Vaikka
Slcaid oli vakuuttanut tarvitsevansa
vain i: (!) merkkiä Min anottua
"asteikkoa" ulin käytti hän kuitenkin
paljon enemmän Ilmaisukeinoja jaka-en
ne 3 pääluokkaan jotka taas
ryhmitteli eri jaostoihin ja alajaos-toihin
ja jolta varten tarvittiin vielä
erikoisia viiva- - Ja plstemerkkejl Sa-nastoa
voi kukin käyttää omalla kie-lellään
mutta oli se siksi laaja että
sen oppi:nlnen vaati perinpohjaista
aikaakysyvää ponnistelua
1 ämän jälkeen kuuluisa pedagoogl
ja kUllinies pietarilainen VVolke Jul-kaisi
v 13? iH-ssaus- sa omau keksin-tönsä
yhteisestä kirjoituskielestä
jonka mukaan kullakin kielellä piti
olla erikoinen sanastonsa Joka sisäl
täisi kaikki sanat talvbtusmuotoineen
Kullakin sivulla numeroitaisiin sanat
1 2 3 Jne Ja viereen merkittäisiin
tiumeioilla mistä sama sana löydet-täisiin
muiden kielten sanastoista
Niin voitaisiin kansainvälisessä kir-jeenvaihdossa
käyttää sanojen ase-masta
numeroita jolloin lukija saat-taisi
omakielisestä sanastostaan ot-taa
selville numeroiden merkit)ksen
Mutta kun ajattelee kuinka hidasta
ja valkeaa tämän täytyy olla niin el
voi ihmetellä Jollei tämä järjestelmä
koskaan saanutkaan kannattajia --
Tämän jälkeen seuranneista yrityk-sistä
ansaitsee mainita vain J S Ve
terin v 1799 julkaisema suunnitelma
Jolla on merkitystä sikäli että tekijä
Itse myöntää pasigraafian kykenevän
apukeinoksi vain kauppasuhteissa e
tälslmpien maiden kanssa
Yhdeksännentoista sataluvun alu- -
a herättää ensiksi huomiota Näthe-ri- n
Cörllt rissa r 1S0S Julkaisema
teos Jossa hän suosittelee luonnonmu-kaisin
kuramerkln muodostettua kir-joitustapaa
Mutta koska ei ole help-poa
oppia tuntemaan lukematonta
raäirii erilaisia kuvia — tai kuviolta
niin el tillikään vertauskuvallisella
'a muista edellämainituista poikkea-vall- e
järjestelmällä ollut menestystä
Tätä samoinkuin muitakin varhaisem-pia
pasigraatisla kokeita vastaan
suuntaa Friedr Immanuel Metham-:ne- r
oikeutetun mainiosti kirjoitetun
arvostelun tullen siihen oikeaan Joh-topäätökseen
että tätä tietä käytta
mällä kuviomerkkejä tai numerolta
ajatusten Ilmaisukeinona el koskaan
päästä toivottuun päämäärään Mutta
hylkäämättä kokonaan yhteiskielen
aatetta hän lausuu Järkevän ajatuk-sen
etu vain luonnon kielen mukai-nen
puhekieli voi ratkaista kansain-välisen
Li-lo- n ongelman
Kuningas" palannut takai
sin Canadaan
Ottavasta Ilmoitettiin tiistai
na että sotilas Louis XVI Jota
hänpn sotllastoverinsa ovat kut-suneet
"kuninkaaksi" on iaan
nut takaisin Canadaan Han on
Mr Ja Mrs Francis Xvln poika
kotoisin Rocklandistä läheltä
Sotilas Xvi Sanoi että häien
nimensä lausutaan "Vee" mutta
lisäsi hän että selvyydfn vuok-si
minä kutsun Itseäni kuningas
Louis 16:sl Kaikki pojat kutsu
vat minua kuningas Louisiksi Ai-noa
kerta Jolloin 'royal' todelli
suudessa tapahtui minulle oli kunj
minä sain 'royal flushln iker-pelis- jä Ja se merkitsi lsna pul-loa
viiniä"
' Xvi oli ykci niistä kuudes a mlc-hes- ti
Jotka vangitsivat 2) sak-salaista
eräästä heinäsuojasta
Italiassa laukaustakaan ampu-matta
"Se o!l paras kuninkaalli-nen
tervehdys Jonka sain Italias-sa"
sanoi hän Muutamia päiviä
myöhemmin konekiväärin kuula
oiul hänen jalkaansa
AMERIKAN POMMITTAJA MAT
KUSTAJAKONEEKSI RUOTSIIN
Tukholmasta lennätetään lluotsln
Tietotoimistolle että äskettäin Ktelä-Ruotsii- n
laskeutunut amerikalalnen
Flying Fortres iommltiajakotie on
korjattu uuteen asuun asetettavaksi
matkustajaliikenteeseen Kuotslssa
Heinäkuun 12 pnä kone teki koemat
kanas lentäen Tukholmasta Uootepo-rii- n
ja takaisin
NYKYAIKAINEN
KONEPAJA
KautaverMas- - Autokorjaamo Jm
yleinen seppä —Voimme rakentat
tai korjata mltähyvänsä nuust J
raudasta
ARTHUR REYNAERT
68 SAMUEL ST — PUH V— 5592
Puhdin kotiin: 3—1279
SUOBURV ONT
Ida's Barber Shop
Enalluokan Työ ja Palvelut!
T ERMISCHOFF
20 FROOD RD — SUDBURY
Canadan Ranskalaiset Voivat Ymmärtää Asukkaiden Kieltä Normandissa
SOITTAKAA PUH 64433
MadalcMaiM WifbtograplaUUi ptautittius
PUHDISTETTUA PÖLYTÖNTX KOLIA
TAATUSTI TARKKA PAINO JA PUHDASTA KOLIA
— Myö Puita Saatavana —
Empire Coal & Lumber Co Limited
1 FROOD RO — ELM ST VV SUDBURY ONT
Parempia Huonekalustoia
VUODESTA 1898 ASTI Erikoisalana korkeimman laadun Kodin
Kalustoja huokeimmalla mah-dollisella
hinnalla
Meillä on myöskin suomalaista paheluakuntaa tehdäksemme
ostokiyntlnne nopeaksi ja mukavaksi
Ennenkuin teettt oatonn verratkaa YOLLES'IN ARVOJA
YOLLES FURNITURE CO LIMITED
53 ELM ST EAST (Postitoimiston Vltrcatl) SUDBURY ONT
Suomalaisia I
V iraia ja
Lauluja miPPI:l'l
Käyttäkää Meidän Kappelia
siitä el ole ylimääräistä maksua
RITARI INSURANCE AGENCY
Kaikenlaisia Vakuutuksia
49 Cedar St SUDBURY Puhelin 6-68- 72
Suomalainen Kampaamo
ROYAL BEAUTY
SALON
SOE rakennuksessa
South Court St Port Arthur Ont
Puhelin 1071 North
(AINO FICKK omistaja)
Dr L HOOEY
— 1'hyalclan —
Puh 7-73- 55 — Kotiin M72f
122 Elm St Sudbury Ont
A NIEMI
VALOKUVAAMO
18 Elm St E — Sudbury Ont
Valokuauatbtl kaiktata lajitta
PUH S— 8824
TUKKA JA PARTA POIS
Län$i Barbtr Shop
Hyvl käsittely — Kakil parturU
— VoiUet teroteUan —
ERIK HJ LANSi
121 Durham St Sudbury Ont
(Dannon Droa TleretU)
Hr Ti £r l BbPI Vt tSSljrHpHBIIvmmJmti' HrrrrrSTrhRPrH
flRP V flia fä&t v 1 jJRHHRPrSRRmP1' RX-RvRmRRRRmB-S''
f'' TTl?EAhRRRRRRRRHRRRaM&RH2ffSRRRs
i- - ' fnSk -- ' YJr fiPJ l:-'jf}RMPr-
-Jr-
--v -- v xtKiTirVBRPflRRVB!! vRRB
RPRKRRHRRPRRJRPRRPRPRRHRRPRRPBPRRPRPRl ~& iL rHPIF RkwRlRRRRRRRRW JRRRm ':''bR tlRV - RSiiiiiiiiiiiiiViH H RRm J BBk f RRRRRRRRRRRRBBBHRRl
B-BB-BBBBB J0Hk W& 5aPaPjRTRTW K PJ-- HOPPPPPPKPjPPPPJrV LppLpVPVpPjLpBrppI i P -- HMRRRRRRRBtlHRRRtYtel PPF' f IPJRbVbV'' ' PPbPPPS '" LkWtnTRRBRV BRB
SJRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRIjHBBtr wH " BRRV dBlRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRHBsl VPPPRKR)aRRKB "RRRRPbT RRsRLRBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBtBBBBBBBBBBBBBBBj {X4 - t£ aaaaaaaaraaaaaaHtaMaäi¥ - 1BBBBBBBBBBBsBBBBBBL___Sy BsBBBBBBM 'R V Hi -- aaaaaaflaMaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaav ' aaaaaaaH rwir BBBBBBBBBBBBBBVBEJav' - UBRsflBBBBj
tv-avaaaaaalnaaaaaaiaaai-sA
PPiP-riBBBBa- itm Haaaaaaa 7DiaRaaaaaav k iaaaaaaaBaaaaaaaaaa j-a&4-APflRR-RRRRRB
aaaaaaaaa ' i rr#aaaaaaaaaaaaaaaaav i Haaaaaaaaav i)krRrTKP2llRaBaaBaBaBavS BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBIBBBBL_BBBBBBBBBBBBBBlit rlBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBa BM 'RvBBBBBBBBBBBBBBBfl-SBaBIBBUdaBBBBBBBBBB- B rrrrrrrrrrrrrrrVbbhbbbbbbbH Ei &_ lijbbbbbbbbbbbbbV 1s 1f Wf v jpjpjpjpjpjpjpjpjpjpjpn I ScbbbbbbP RbBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBbBBBBBB ''"'' BaBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBM % BflBBBBBBBBBBBBBflaaaSdBBBBBBBBBBBBBBl PPbBBBHI BBBbW' 'BBBBBBBBBBBbW ~ ""-BBBBBBTJHa-
BBHBl — h bApTpRjrpBpBpBppBpBppBpBpBppBpBppBpbjpHjp-jl- 'pppppjIb~ pppppjppppppppjfpfplplpjIpjppppjjrLt r' laJrrBPPPPPPPPPjJpPjRPPpPr 'iaitpppppppppjl ffHBk M BHMIHbbVt 5C_4 --bbVbE"bbbbbbbb H m V bVBBIV 4tCZLam_SBBBVr- '"VImVBjbBbbBbBbbHI
TBfJ BBBBBBBV '" PPH B-- V ' TMM 2asCBBBBBBaäilHlWiHBBBBH PM H M 'Vl ltTSbbbbbbEbbbbH iVAdBki: SHH - --wBBbHV H' afPj' b1 1 - BHfJBRf - — iBkdBSfBIBBVBBSaTafafafafflBBBBBBl HHB - ~H !iT-- PMPPJPPPPJPPPJVPPPJiLl aivB 'PaP) ~MaaM ' SKJHbbbbbhbhbbbbbbbbbbbV
Bf l- - RBvi':"BHrI3H#H-TBi!3iH- Br'PP-r'- ' "BBbV BBBBBBBvBlj aaiBBMSBBBBBKrBBBBBBBBBBVBV L R3 vS2BcE5jBbWspfsPm?Ä7ppviwBBp- bVppBaav-- ' If'jS0mpBwjBpFSfBlbTBLSHIpP?PJ JSPpiJippPpBpBBpPppPpBPpjpVVKäBpifppSppBpPpASpppBppjSpppPBpRVSSprBrpppfpjPlj ~'pmW ~ i 4£&~ i%stPTl5r sÄ"PAÄjPÄMakH5B7PJBwM
Kuvassa nähdään Montrealin poiKia tykkiniä edessä Canadalaincn lentäjä ratsastamassa huvikseen Norman- -
t 2-- 1 Crna!a!r- - - rr iz luAz emassa asukkaiden kanssa
MVU
Dr W R
— Puhtiin —411~
24 Dufftrln SL Sudbury
(Kd Orain Co takana)
Fournier Ltd
Ptruitettu t 18)1
VAKUUTUKSIA
vakuutua-aslamla- a palvstuktattamm
Puhdin: Konttoriin 7— 7M
J a JODOUIN tl Klm SL E Sudbury Ont
Hammaskrurgil
Dr Miller ja
SO CEDAR ST — PUH —1M1
Sudbury Ontario
E KOLARI
KELLOSEPPÄ
38 Elm St VV
SUDBURY
KARI PHARMACY
Suomalainen Apttthki
Peräpukamat oldett a
Parempi
Hautaus
Palvelua
Manchester
A
Suomalalntn
Roulttoo
ONT
i 76c
Peräpukama puikkoja 1128
VaUapulveria 7Sc Munualsplllerelti (o Hoffmanin tippoja Kollc-tlppoj- a Mikstuuraa Anlstlppoja ja Kan erttl spriitä tOc ja 1109 pullo
Postikulut 10c eitru
394 Montagut St Puh 6-65- 72
Sudbury Ont
Felix A Ricard
RAUTAKAUPPA
Puhtiin 6—64)1
Annamme 6 prot allennukten
jokaisesta kiteiaostosU
SUDBURY ONTARIO
Dr W Markkanen
— LXXKXni —
406 Medical A rt Building
Puhelimet: Offlct 4—3221
Kotiin —175
Puhtiin kttkut Mtd A rt Bldg
J— 2641 — Wlndior Ont
'0:!
--%vi k"
h
?'
ii- -
L
i
#
i-
n
i: hj