Vapaa Sana, July 06, 1946

              ri
:
!t
i
f
_ Ifi
tiu
tsgstumirmiu in naw HSWB"W)HiJHSs
"wW19Wswr S?S uu-yi- ii!j J ! ifin— imoi naMipmnMimjiimim1 wwpiiwiiW"iWi 9™lffl iiiPlipfWP mfPSPffl! ffJ5P(rPIWPSr"'w
f fif'i-Jij- ! fffiNwv xWgM_ja ft vV
m - ""VV ir V 4JLU _'' 7 "
nr-- :
J-cuiaM--
uhii MvJzesfuAia !"3tä
Lunastettu
AUS
VILJO
i
Olemme vaii penikulman verran
i lauman takana Joltain päiviä it- -
lefl aaMAt taot Un tunne lyllypellon
nmilli Marisimme lakea neljä-kymment- ä
kilometria tulliulopakka-aess- a
yfea anknrtea tähtien alla Tie
on ottat itjhiatf joskus taajaakin
kuusika Vala siellä taalla näkyy
Joku hylätty ihmisasunto Joiku on
va#ta&me tuiHit kslaalnen vaimo
ltl pftmt tyttönen He kantavat räi-kältä
mvttyja laahaavat vahaisia flä-iaiimafcdollU'JU4si-van
muka hädäs-rtt-n
orat saaneet pelastetuiksi O-lem-me
itähaetf pitkiäkin pakolalsrl-vaj- a
köralvll alle ti vilulta väriseviä
Utta sairaita ra&nukU Kaikki
rakkaita uomnlalsla Ihmisia jotka
emt aaaneet aeU niiltä tienoilta
mlstt he Ja heidän elianä sato-jen
vuorien aUatia vat syntyneet
kaivaneet kärrlneet Ja vähäiset l-la- ma
eBiieet Maahan on hyökätty
YHmldksesU un viitattu kintaalla
raadittu a nitottu että kuuluu
m Hile ko+ki me olemme väkeväin-raa- t
tnttft Mutta me emme ole sitä iiKet Emme ole kaikenlaisiin
vaatimuksiin suostuneet Knime ha-lut
myydä enlKolsolfceiittamme oi-Mut- ta
elää tässä maussa — herne-rekkaa- n
Joutaviin lujuuksiin jotka
pettävät varmasti Kl Me haluamme
pulu'aa tM maata Mintun teki-vä- t
isätkth ennen Olisimmeko me
hellä huonompia Kehtalslmmeko
viimeiseni tilinteon päivänä katsoa
heitä ilmät°t silmään jos maan
pettälilmme? Voisi nmeko häpeä
t3 punastumatta sanoa rakastaneem-me
tä'a niaati kun emme kaikke-amme
ole uskaltaneet s?n edeltä an-taa?
Ja tulla vatall:ntiiekaan sil-lein
kun meiltä kysjtuu meidän
t-iläniem-me
kalleinta aarretta? Var-maankin
me läliestyUltmtie kysyjiä
lalhe huulilla Mutta yläpuolella Isän-maata
Ja meitä un Jumia Joka näkee
Kl kukaan epäile vastarintaan ryh-tymisen
välttämättömyyttä Ja tar-peellisuutta
Jokainen pitää sitä
maailman luonnollislmpana asiana
hmmekö puoluttalsl itä mikä on o-maam- me
emmekö huolehtisi siitä
H'rintöouulesta joka meille on us-kottu?
Mitä tekemistä onkaan le-tall- ia
kasvoilla täillä? Mitä varten
muiden aina pitää ahnehtia sitä mitä
me aivalla Ja hiellä olemme vianeet
koonneiksi?
Ammoisia aikoja lein me täällä' asu-De- t
'u(slUiJa ovat heimomme j-t-M-Bei
nältS maita perkallleet naita
mM halllttBeet ja omistaneet Mutta
taa tällä oe saatu taistella Meillä
m y k I alai ierirlnolltnen Se on
tla mmIMb rllämie Klkä siihen
cki koakaaa luottamlau Nytkin on
Hta otasoasua pakeatua Nytkin
m MHktatty utatluille Jstta el ken
Mas pstnvta olt
TMM on sentaaa raahalllsta h!l-Jal- at tmttMM sllha mtu Turus-ta
att tarjolla laili oUvat ataulset
Mtilykpet alMlaet pommHtikset
maU varjoatamsaaa Taalla on silaan
tdea ha Ja kodlfckM vallltse-mti-s
TU11A oa kyra IU
OsUnaat atlanneet kokonaisen ky-M- b
eiikäpA kaksi kolmekin kyUä
TSqal iq vala hvin omitulea palk-ka
Q Jdlka Vaja loivasti kaarouta-v- a
)l&pSlaei rinne Ja sen rinteen
laMaisa tiesi tolseUa pualen ovat
kalkki atuarofctec liealä harmaita
takJa ne orat Jossala ttäämpäni
en IVhäJSrvt la kyU 4attyy paaal-see- n
tien p22ii olerasa rakenauk-see- a
jossa patsl)(Hnan esikunta si-jaitsee
Minä Ien majotttunat poikie-ni
kanssa pieueen hartnaaeeen raken-nukseen
lähHa esikuntaa tien toi-Il- e
puotell Melaan mökklmmm
rnkin ainoa joka on tien talseUa pucv
lflla koko pitkissä Viloiaetrlen mit- -
Maa
Kirjoittanut SARAJA
ai-- -i kylässä Muut ovat rinteen
uijassa
Ja itien me elämme lhmen s --
I uista vaikka aavistelevaa elamai
luiset tietävä että meidät viedaa:i
Taipaleenjoelle joka on tasoa ah ai
'fthella toiset taas ovat varmoja Su
annon suunnssta Sama se ntihi
luudumme Pääasia on se että pa
emme tappelemaan antamaan -
LUn viholliselle tilin että tietaa u !
ne hyCkänneeorä Sama e valkea
kaaduirnute ta' haavoitumme Jokai- -
en suomalaisen sukupolven on tay
tyuyt tämä maa lunastaa verellaatt
Kuinka voisimme ajatellakaan a '
henimällä pääsevämme?
I äivällä olemme hiljaa pirteissä
laitamme laudoista la Vereltä Joila
nukumme Lattia matot ovat oivalli
ila lutjoja Taalla ei ole mikään ha
tänä Taivalla soittaa Joskin vartio )
mlea pientä pyöritettävä i sireeniä
MhollUen koneet lntavat silloin ylit-semme
Me tiedämme sen Olemme
varuillamme emmekä kay ulkosalla
Mutta kun hiniäiä saapuu alkaa vii-Va- s
liikehtiminen Mlelila menee Ja
tulee valkoisilla suksillaan Ja valkoi-sissa
puhtaissa lumipuvuissaan Muo-ta- a
tuodana Ilehukuormla ajetaan
Kenttäkeittiöt höyryävät katoksien
elia Illalla sjödäin hyvää ravitse-vaa
keittoa
Ja sitten alkaa vieraissa käynti
Kuljetaan tuvasta tupaan kartanosta
artanoon 1'uristetaan toverin kät- -
ä haastetaan mukavia Ja ntln kek- -
Itään asioita monenlalMa asioita
Kalevi Marttila on vakinainen Juok- -
iipoika Hän hiihtää mielellään pit-kiäkin
matkija Kuuttiini on kyllä
Uaukana mutta sieltä saa ostaa hy-ii- ä
tavaraa tupakkaa makeisia rln-- V
ilolta Ja kirjoituspaperia Kirjeitä
kirJoltataanktn ahkerasti sillä aika
tulisi usein hyvinkin pitkäksi Joku
uelaa jotakin mutta muuten el kek- -
Itä mitään Tuhutaan politiikkaa ar-velulta
ja toiveita Joihin ei kukaan
luota Ja sitten vajoamme taas omiin
mietteisllmm Mitä kukin miettinee-rää- n
se on arvoitus Suomalainen
oti hiljainen J harvapuheinen Tääl-lä
me olemme Itä entlstäänkln e-neni- man
Klamän rautainen koura on
-- aavutlamit neidät nuorina hlljalsi-l- a
uneksivina
Varsinkin Heikki Parola naapurini
Ja lapsuustovrrinl on vaipunut unek-siviin
mietteisiin Päivällä hän sen-tään
hiihtää metässa Ihailee luon-io- n
pehmeää runollisuutta Itsekin
hän on runoilija herkkä ja hyvätuon-tolne- n
mies Jonka hymy on kaunis-ta
rauhoittavaa Hänen silmissä in
on kirkas puldas hohde Tuntuu kuin
sadulta ettej mikään ole ennättänyt
tima nuoren ranollljaslelun kirkkaat-t- u
samentaa Odotahan veljeni So-ta
kyllä saa sen aikaan Varmaan ke-rääntyvät
kärsimykset sinunkin tiel-lesi
saurina Mpipaaemattomlnä
Monet kaukunkuvat saattavat vam-man
sielullesi Ja maisemien kauneus
joita nyt vleli Ihailet ha v laa kuin a
I kanat tuuleen Sodan kestäessä el "le
alkaa mitään nähdä el kokea Mlsta
sitten uneksit kun unelmien kohde
on saavutta Huitomissa?
Mutta min hämmästyn omaa pm
tanaotlsta kysymystäni Knkd tietäisi
ttta sisäinen maailmammekin on I ka! Kun suljen silmäni näen kirk
Valta maisemia hohtavia pl!vta la
snnnnattomla värikltelsia kukka
niittyjä Tunren tuulen huminan kuu-len
laineiden solinan Ja ihmetellen
pysähdyn llatnjen orkesteria Ihaile-maan
K! mistään avaudu niin kau-riilta
kuvia kein meidän sielustani-n- e
sieltä missä Jomala oa taiteili-jana
maalarina ja orkesterinjohtaja-a- a
SlelM on rikkauden ehtymätön
kaivo Siellä en katoamattomien tai-deaarteiden
paljous Vain näiden ku- -
aammmmHBSiw''' LCS jSfnaan)
Baaaaaaaa' i iwal aav- -
$& aaaV ' ' ~c --±JJL ™akw
aaaBmBaamMmL flJtmeÄ?" Vi 'Nn'aMmmiS' äSVJmi 1
aaaaaaaD' B 'Aas-K- a aw
aaaaaaaaK "T----♦ JVäKv TtPLlk AJaSr
aaaamHp Sl1 --jä 'K m
aaaaaaaar ' f ' '" 'fjm bbbbbbbbbbbbp ajnMaaMAMHBMajj Et '
JkBBaaaaaaaaaaamBaBBBBBBB
aaaaaaafs naaaaaaaaaaaaaaanaaaaaaaaaaaaaaaaaV
MnaaaaaB' '' BaBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBanaH
aaaBbw' % 4 bbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbh
naaBb'-- mJ1' i'' aaBaBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBaaBBB nBBBBraBBBBaaBBBBBBBBBBaaaBBl
BBBT? aWaBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBaB --bbbby£ "' %WI XSRbbbbVbbbbbbbbbbbbbI JaHaaaBKVt JrA B2SaV?9eBBBnBBmBBV9Blai fafr' t BiBpr"'"- -
TSmä järvilohi painoi 41 paunaa Ssatu Mount Bridjesta OU
virti vahviitami-- e sl me nak m sil-min
ja kuulevin korvin kohoamme
näkyväisestä näkymättömään sitä
mikä täällä on kauneinta Sielumme
haluaa aistlmlemmektn välityksellä
-- aada tuntumaa siihen mlki elä-mässä
on oTtUjnilsen arvoista Ja
äin kauneua en elämämme todelli-nen
pääperiaate sisäinen kauneus
Icnka s{avu'tamlseksl me työsken-telemme
mutta jonka omistamiseen
me olemme nliu äärettömän heikot
Toisinaan minä rapisen Heikin
luolesta Pelkään mitä sitten tapail-uin
kun sota kaiken rumentaa Enkä
u!nä niinä he:klnä näe mitään vaik-- a
suljenkh silmäni On vain ääre-ö- n
pimevs Ji tyhjyys
Mutta täällä Kalimajassa on hyvä
olla Kl vain pidä lilaksi ajatella Ote-taan
päivä herrassaan Sodassa ei
voitane minuuttia pttemmalle ajatel-la
Niin arvoituksellinen on Ihmisen
elämä Hetkeä se kukoistaa sitten
sammuu riutuu pois Ja minlnkä se
muutti?
Tänne lähtiessämme saimme uu-den
pataljoonankomentajan Sellainen
-- alhdos on miehistä vastenmielinen
"Mlslmme halunneet pitää entisen e-"ä- än
kapteenia Joka on hienosti si-vistynyt
mies Kuinka me ihailemme-kaa- n
hänen käytöstään hänen suurta
taiteellisia lahjojaan Hän sävell Ja
oitti — vaikkapa sahallakin hän sai
ihmeellisiä ääniä aikaan pehmeitä
hienoja hillittyjä niinkuin hänen
lelunsa joki kirkkaana kuvastuu
hänen ruskeista syvistä silmistään
'Uisimme hänen kanssaan halunneet
BBBHBBpV j)BBMaBaBBBBBBBBBBBBBBBBBBHB SfcT H
VV VnBBBBBBBBBBBBBBl
s-
V" bbbbbbbbbbbbbbbbI
'bbbbbbbbbbbI
1 :tf OTnBVBVBVBVBVal
V#V 1 V BBaBBBBBBBBI
'BBBBVBnnBBBBl
VERNER RUUSUNEN KUOLLUT
Juuri saapui meille surusanoma
Verner Ruusunen Kattilajaelta Minn
cn muuttanut maallista majaa Ruu-sunen
eli lehtemme vakituisia avus-tajia
vuosien varrella Hänen hitto-riatlisaiheii- et
kaunokirjalliset kerto-mukset
ovat lukijamme mielessä tuo-reessa
muistista Hän sairasti pidem-män
ajan Keveit mullat
rm
tuen a uoraun kuolemaan Kmme
olisi yhtään arastelleet sitä tehdä
Mutta mellb tuntemattomista syltä
tulee komentajan vaihdos Saamme
pienen harmaapartaisen valkoiseen
tulkkiin Ja turkislakkiin pukeutuneen
ukon NlmPan hänet heti Joulupu-kiksi
Myöhemmin hänestä tulee mie-histön
keskuuuersa lyhyyden vuoksi
vain Pukki Hiin on pikkuseikkoihin
tarrautuva ukko kun taas kapteeni
on suurpllrteien vaikkakin tiukka
otteoissaati olkea suomalainen soti-las
Pukin asunnon jhteydea on suuri
kanala Siellä on ainakin viisikym-mentä
kanaa Vesi kielellä me kuun-telemme
nIPä makeita Juttuja ras-vaisista
kanapäivällislsta Jolta patal-joonassa
nyt rlletään Meidän vais-tomme
meidän mielitekomme saa-daan
hereille Voisihan meilläkin olla
kanapälvälllsiä' Ja niin alkaa kana
toisensa perättä hävitä kanatarhas-ta
Jonka sen omistaja on Jo hylän-nyt
Ja paennut turvallisemmille elin-IJolll- e
Mutta 1'ukkl huomaa sen
Hän laskee kanat Ihmettelee mihin-kä
ne ovat saattaneet kadota mutta
ymmärtää sitten Ja asettaa vahdin
klväärlmlehen niitä vartioimaan
Isä-Väinöl- le karhunkämmenillä va-rustetulle
JäMlläiselle tulee voitta-maton
kanapaistln halu Mutta kl-väärim-les
kiertää kanalaa eikä sin-ne
paise käväisemään Iopulta Iso-Väin- ö
rskoo huolensa mulle Ja niin
teemm yhdessä sotajuonen Helkki
on vartiossa Minä lähden häntä pu
huttelemaan Iso-Väin-ö kiertää met- -
än rajasta kanalan päässä olevalle
luukulle Ja siltä släan Juttelen jo-takin
pötyä koetan kysyäkin Jotain
Heikiltä Mutia hän el puhu mitään
Klten näkisi pentä veitikkaa hänen
sllniäkulmassaa uskoisin että kana- -
ralstla el ilnakaan tanaan syödä
I Mutta siellä kiiluu niin kummallinen
piste Kuuluu hirveä kirkaisu toi-rie- ir
kolmas sitten vinhaa viuhko-mist- a
kaakarusta kotkotusta kukon
kiioamlsta sietämätöntä meteliä
Ni:en henaessänl miten Iso-Väin- ö
k ahaa kopissa kanoja yrittää ha-- n
ullla kömpelöllä jättlläiskäslllään
Vmaa pystösta kiinni Saa Jonkun su-'-- r
ormlensi väliin Kiskoo niin
:ta höyhenet Irtoavat Tyhjä Jää hyp-pysiin
Aika uusi hamullu hämäräs- -
' a kanalassa Sitten hän saa kiinni
1 knan kaulassa Nitistää puristaa!
Kana rapistele slivitlaän raapii ja-- 1
Ulaan Ja Isiuää hengettömänä nur-kasta
nurkkaan kun Iso-Väin-ö Jo
hamullee toista palsita itselleen Kot-'otu- s
lisääntyy Meteli yltyy sletä-mättääk- si
JAttllälnne on metsäs-'ämäss- j
"Oletio kuullut — "
"Painu nyt hllratlssa näkymättö-miin!-
Se on Helkki Joka viimein-U- n
avaa suunsa
!4V%n! TI
&m?ms ÄWC
SOTAKUV
xVxP- -
Katson parhaaksi lähteä paeta
Mutta riekkuminen kanalassa jatkuu
lättiläisen saaiilnhlmo on yltynyt
Vartiomies juoksee kanalan taakse
Näen suurten iiuopatossunpohjlen ka-tcav- an
luukusta männlkKoon Ampui-Ikoha- n
perään? Helkki tähtää ki-väärillään
mutta antaa sen sitten
'mitenkin painua alas Kotkotus on
tasaista mutta kiukkuisen tuntuista
Heikki kiertää kanalan ja tulee piha-näill- e
Juuri parhaiksi kun Pukki as-u- u
ovesta portaille Kn saa selvää
mPä hän kysyy Näen Helkin teke- -
au asennon ja kuulen hänen vastaa-an- :
"En tiedä herra majuri"
Pönkä on paikoillaan kanalan o-vt- -n
räällä Pukki menee takaisin
'uoneaseensa Minä Juoksen saaliin-jaolle
Helkki kiertää kanalaa jonka
laukusta Johtavat hirveän suuret to-- e
un aljet suorian männikköön
Kämärän saunan eteisessä me ky--Imn- ie
kanoja Höyhenet viskaamme
alavaan uuniin Kielellä tunnemme
: suloisen kiuapalstln maun Siitä
'ulisi viisi Vanapalätia Mutta me
yydymme nyt kolmen kanan paljta-misee- n
Tul kana mieheen sillä
Pelkin olemme päättäneet kutsua
kestistä osallistumaan Kyllähän Iso-äin- ö
vaatii oikeastaan kahta itsel-leen
riutta rrlnä rauhoitan häntä
sanomalla et meidän paisteistam-me
riittää vielä hänellekin Emme
iaka näin rasvaisia kanoja koko-naan
syödä l!än tyytyy tähän sell-lyksee- n
Kaksi jätämme huomiseksi
ja Idomnie ne saunan yliille jalois-saan
rolkku-naa- n Nämä kolme pals-tamme
tänään
Höyhenien rikinsekalnen haju täyt-tää
Ilman Sitten tulee vähitellen
muuta haisteltavaa Rasva tihkuu
kanoista Kääntelemme niitä hltlfos-tall- a
puupalikoilla Vesi valuu kielel-le
Koskaan el paisti ole tuoksunut
täln hyvältä Kun se on tulossa val-miiksi
Juoksen huoneeseen Ja kut-sun
Helkin mukaani Hänen hymyile-vät
kasvonst muuttuvat entlstään-kln
arvoituksellisemmiksi ja veitikka
ilmestyy pienen myhällyn Jälkeen
rllmäkulmaan Kuin asiasta tietämät-tömänä
hän kysyy:
"Mistä te lintupaistia olette hank-kineet?"
Iso-Välnö'iä- n tuo ampui"
"Kiväärilläkö:" Helkin äänessä on
hämmästystä teeskentelevä sävy
"Kiväärillä' vastaa Iso-Väin- ö
"Montako ammuit?"
"Viisi" # "Ja kalkki yhdellä laukauksella?"
"Kalkki yhdellä laukauksella"
"Ja heti tulil"
"El Ensin tuli höyheniä ja sitten
'asta kanoja — el — kuin lintuja —
piti sanomani"
Me nauramme kalkki Eihän tämä
ole mitään varastamista On vain jä-tetyn
tavaran talteen saattamista jo-lo- n
meillä käsityksemme mukaan on
ylitä hyvä oikeus kuin pataljoonan
esikunnankin miehillä Olisihan syn-ti
Jättää tänne kanat Jälkeemme näl-kään
nääntymään Siksi syömmektn
hyvällä ruokahalulla Itipotamme suo-laa
kypsän paistin päälle kastelem-me
Joskus rintamamme palasetkin
suolaa puiemme voilla siveltyä
"faneerla" Ja hörppäämme särpimek-si
mustaa kahvia Jota pakilla on tu-len
lolmossa klehantettu Maukas
tteitat Pitkään aikaan el sellaista ole
saatu Kauan olemme äänettöminä Ja
syömme oikein suurella nautinnolla
'opulta Iso-Valn- ö katkaisee hiljaisuu-den
murahtaa poski täynnä kana-paisti- a
harvaan verkkaisesti
Mitäs Pukki sanoi?"
"Perkeleelllntn kaakatus perke-leellinen
kaakatus— "
Me nauramme niin että ratsasta
on pidettävä kiinni Kyyneleet tippu-vat
silmistä ja rasva suupielistä Hä-märtyvässä
Illassa Ja hiilloksen hoh-teessa
emme muista sotaa emme si-tä
mitä varten olemme täällä On
vain pieni kanapälvälllnen Ja kolme
miestä aterialla niin hyvällä leppoi-salla
aterialla
Eikä meillä seuraavinakaan päivi-nä
ole muuta kuin siviilielämän tun-tu
Nukumme päivällä Ja vähäiset
askareemme suoritamme yöllä Aa-mul- la hararolmme Jäljet tasaisiksi
Tiet ovat }ht koskemattomat kuin
ennenkin kun lentokoneet Josku
käyvät niitä tarkastelemassa
Mutta kerran sitten tulee muistutus
sodan olemassaolosta Kämppään
kannetaan suuri roteva v 5 m
rykmentin kolonnasta O: i j nänhakumatkalla kahden iTtr
hansia tteKfiia KirKast 'apaif
VL-M- ! -- "" JiImISiIvan u1„v!i1uKai ien - c set pakenevat metsään -- dtt4 !x tuuri mies ?1 ehdi Ha: a-ltti- yjjj tien ojaan pitkälleen Mu- -j iMtAVl
ne tekee syöksyn Konek:
iaa Hiii moueisia tm'i
tunkeutuu selästä Ja py- -
kln virtsarakkoon
"Koetahan eikö tun
1 ole turvonru!'"
"On on se turvonuuf
"Jälkfihän se luoti slr
"Luultavasti"
"Saadaankohan se j)- -
"Kyllä"
1 pajjv
i l
— — s i
ta
t
nuirt iiiuii ueuaii ' sm j
vitse poistaa Kakko on -- yti lm
jeiiuui eia uieii iarM - -- nta aa-- tiän tehdä Hyviä yota un sain
terve niiesl Jäi kyllä v j
set mutta el voi muuta Il aaou:
Ja sitten tulee toinen KUimu
Erääni iltapäivänä ni- - iät hi'v
tään lähtövalmiiksi Ei alkaa
liottaa edes pimeän tul hXi
ryystä on tullut kiire " - mieaii
tarvitaan Nyt isänmaa ku -- ju
Ja pojat ovat relppar i Uh'&
miltä suksillaan raskaine antanut
sineen Jokaisen silmiin oi ullm
Vihdoinkin mtldät seppclmUan a
liuuden lähtemättömillä laakereilli
Vihdoinkin koittaa meill-- - ciamaniM
ruuti päivä Joku huutaa muulle ui
riitaan:
"Veikko rintamalla tavium'
la minä vastaan:
"Siellä missä miehiä trwaa
Korsussa or hiljaista Kuolenu:
hiljaista Ne äänet jotka ulkoa h:
luutuvat eivät kuulu tänn- - Ne on:
maanpäällistä sodan Jokapäivän
elämää räjähtuleviä kranaatteja
vinkuvia shrapnelleja Mutta korsu
sa maan alla on hiljaista Iuilpi
kuiset sotamiehet ovat ryhmlttrner
tiiviiksi riveiksi Niiden läheisyys ti
jliteenkuulu vaisuuden tunteen 0:
anomuttomin rauhallista melkein?
pyhää tämän hlrsihalkolsen seinäi
{'önslttumässä maakuapassa Ulkoy
talvoaa sota Täällä on valmista::!
iltahartauteen Mitä sitten seuraa e
on eri asla Jokainen tietaa etti o:
aloitettava hyökkäys ja että se mii
raa monta elämää mutta ettei !
nakaan ole minun Ja lätielimman t
verlnl elämä tilin ajattelee Jokilan
Seison rivien edessä Vuorolta
suoritan Iltahartauden ja mlelelta
sen teenkin sillä olen huomannut l
Itsekin tuntenut miten janoNastl sl
na otetaan vastaan sana Joka oa Kl
hää evankeliumia "Lakki päl-ti- "
komennan Ji hetken perästä veil
taan hartaina:
"Minä vaivainen oon mato m''!
mies maan
Monet kuljen mä vaiknt retltel
Isänmaatani outona etsin mä sil
pian ehtivät ehtooni hetket
Tunnen miten hetki on vakaraE
voi estää pienen llikutukn räre
käymistä ruumiini soluissa 1'elolfu
ettei ole mitjöii antamls i näille
luille Jotka valkoisina riv ni
vat rintamana edessäni M i" J"'
minulla olekaan yanomls' niin 9
hukoon Jumala lian Joka niin P1"
sieluja on täällä Pseller" r11'
nut Se rauhoittaa u iin "
Testamentista jonka o: 'Wi
nl ottanut "Minä neuo:- - -- mu o--
-
maan minulta kultaa &
dlstettua että rikastuisi' ™'f
vaatteet että niihin puk- - ''n-l- t
nlistnminiteil hiineä nakv - I
ml-nUa- H -- niaa1t!l1-c - li
tä näkisit"
"Aseveliet ne olemnv - 'u I
mässä ja parhaillaan ta -- " T'sl'wl
neet sitä oatnmaan !' ' ' etsimme rakasUmaamn jnaJ
~ 113 mmi i' - 'OS f
IUTT riCIIO usiniM" -
lapsillemme Hinta on k -
kun sen maksamme '
kln rikastuneet Suomi
a köyhä maa on meida
1 a An aa fclll
'i
o- -
" -- ie
-- a If
JW ri lU' KMUiriiiiiir r- - --- — -- -
lasta on kärsimyksien ?J
dlstettu kulta jota mlna r'
_ 5 rlk:-- !?
1 Jt te seisotte tässä rin' "- -
i niiin tiifi mikeu eins--
I
IUIM1U isri -
olette kuin vertauskuva s '
i„k m v sesta veljeskunnasta — --
(Jatkoa T:oellä !:'
ii