Vapaa Sana, June 01, 1940

              SPECIAL REMEMBRANCE EDITION VAPAA VANA
The Only Democratic Finnish Kcivspaper in Canada
l0 65 — 1940 TORONTO - LAUAiVi AlKArtCESAKUUN l P __ SATURDAY JUNE 1 IX VUOSIK — VOL IX KARJALAISEMME
nKlrUlSS"™0™!?8? kat'hUJa vuo!iaUin kHueM- - ~ Sen
yrarjala suomalaisten kaunis Kar li Jala on Jälleen Jäänjt vaino-laisen
haltuun Tälli kertaa kui-tenkin
on aikaisempiin vainovuosiin
v attuna se ilahduttava poikkeus
t a Karjalan kansa el ole jäänyt vie-- r
an vallan orjaksi vallan joka sivls-- t
&s Itäin elämänkatsomuksiltaan
t iltaan luonteeltaan Ja elintasol- -
an on paljon alapuolella Karjalan
l san tasoa Kulttuurinen Ja hieno
i- - ilan heimo el Jäänyt rodun hallit
t vaksi Joka täydellisesti poikkeaa
a i Iloisesta karjalaisesta luon
t- - s'amme Karjalan kansa pakko-- i
n Jälkeen läksi kotoaan viimeis-ta
nyoten yhteiseen kotiimme Suo-li
n jossa sille rakennetaan uudet
k 1lt - uudet Viipurit Käkisalmet
Hlitolat Lahdenpohjat Sortavalat
Saimit Vala harvoja karjalaisia Jäi
vjnalälsten vallan alle Toiset ehkä
k nmunlstlsen aatteen innostamina
t '3e rakkaudestaan vanhaan koti-- s
afjunsa mutta itse Karjalan heimo
u isl ennen kotinsa Ja kontunsa en-- n
nkjn Jäi niiden isäntien hallitta-- v
ks jotka näyttivät raakalalsuut-t- a
n Suomen kansan aiheettomalla
t' abtuksella
t jalan kansa on saanut kärsiä
sodista Ja vainolaisista menneiden
vm sisatojen aikana lukemattomat
korat Useamman kuin yhden kerran
ovjt karjalaiset olleet pakoltettuja
a' 'umaan vieraan ikeen alle Luke-mujm- at
ovat ne kerrat Jolloin kar-jalainen
mies on ollut pakottettu tartt-umaan
kalpaan vihollista vastaan
jc'ka ovat tunkeutuneet heidän rau-ha
'llle asuinsijoilleen Seuraavassa
tulemme esittämään muutamia piir-teitä
Karjalan menneestä historiasta
Jok tuskin monelle meille onkaan
tut J
Karjala — Vanha Suomi
A lkakirjat kertovat että Karjala imi mahdollisesti Johtuu sa-nasta
"karja" Iluotslksl sen M-Karel- en
nl Karjalan maakunta
kilometriä pitkä koillisesta
1 seen leveydeltään vaihteleva
" kilometriä Kansan suussa
K x on kuitenkin paljon laajempi
k_ Siihen kuuluu osa Pohjanmaa
ta Kuusamon rajoille saakka se-pai-tsi
ka : koko Vienan Karjala
-- mmln Karjala ulottui Neva
k saakka Itäinen Stolboan
-- a määrätty raja käytiin v
aakunnan länsiraja lähti pit
k 'lahden ja Miehikkälän pitä-anslrajo- ja
koilliseen Imatraa
k 'osta se Rautjärven ja Parlk
k nslrajoja myöten kulki Puru
a Oriveden halki pohjoiseen
fn rajan pohjoisosa Ja pohjoi-- a
a muodostuivat Täysslnän
r_ a v 1JJ5 Karjala Jaetaan ta
V M Karjalan kannakseen l--
aa
k Karjalaan ja Pohjois-Karjalaa- n
Na rinnalla käytetään nlmltyksll
E- - Itä maja ja PohjolsKar
tllmesten aikojen kuluessa on
käytäntöön nimittää Viipurin
lta olevaa Karjalaa Lou
alaksi
Ve n~aaikajaonka niismonitettjiainpiksiktuäviohsaana
kuitenkaan
ihHmL "Ä
f-- w tfmliiBJi " " MbsflssasP
siiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiisisHSKk jL '4' w-r'--''--_
' ' i i sVBssbbbbbbIsbbbbbT m vIsbbbbbIsbSi f tri CZZMiiiiiiiiiiiiV sK LsVttVAjsV 1 1
Kuvassa taustalla näemme kohoavan Viipurin linnan jy fcevät piirteet Linnan perusti Torglls Knuutlnpoika ruot-salaisten
tekemän ristiretken jälkeen v 1293 kuluessa on useasti vaihtunut kädestä käteen
Jälkeen Uitettiin Venäjäin Vanhaksi
Suomeksi Kar'alan maakunnan pinta-
-ala on 45SU? neliökilometria
Karjalan vanhimmat
asutusalueet
arjalan vanhimmat astusalueet Jl ovat Karjalan kannas ja laato-ka-n
länsi- - Ja luoteisrannikko
Ensimmäiset asukkaat asettuivat asu-maan
laaksoihin ja pienempien vesis-töjen
varsille harjoittaen ellnkebok
secn kalastusta ja metsästystä lop-pupuolella
kivikautta asujamlsto näyt-tää
lisääntyneen ja siihen viittaavat
lukuisat lö)dot Jolta on tehty Vuok-sen
alajuoksun varrella Kaukolassa
Räkälässä Pyhäjärvellä Sakkolassa
Ja (Metsäpirtissä Todennäköistä on
että lappalaiset ovat Jo kivikaudella
asuttaneet Karjalan Pronssikauden
esineitä Karjalasta on löydetty vain
kolme kappaletta kalkki sen reitin
atrelta joka johtaa
pohjasta Laatokkaan Joten sitä alkaa
jolloin Karjalassa on siirrytty metal-liesineiden
käyttöön ei voida tarkal-leen
määritellä
V:n 7X palkoilla j Kr alkaa Kar-jalassa
iautakauI Ja niihin samoihin
aikoihin tulevat karjalaiset maahan
El kuitenkaan mlnäin valloltujakan-san- a
vaan pienissä Joukoin pitemmän
ajan kuluessa Nämä ottavat maat
haltuunsa rauhallisina siirtolaisina
Rautakauden Karjalasta ien viljelys-kannast- a
antavat kalmisto ja muut
löydöt varsin monipuolisen kuvan Ne
osoittavat kansan aineellisen sivis-tyksen
kohonneen Kansa harjoittaa
karjanhoitoa ja maanviljelystä sen
työkalut ovat parantuneet ja kauneus
aisti kehittynyt
Vuoksen nykyisessä
Räisälän pitäjässä on ollut Tiurin-linn- a
Jonka raunioista tm aatu ar
vokkalta lötd'ä Laatokan luotes-rannlkiU- a
on tavattu p-joiusfus-lalt
A
slen jaännöksä e ns muinais lnn
Ja kuten Kurkijoen Linnavuoret
Jaakkiman Linnamäki ja linnanrau-niot
Läskelänjoen suulla joista Mäki-salon
saaressa oleva on parhaiten
säilynyt Löydöistä päättäen rauta-kauden
asutus Karjalassa oli levinnyt
Jänlsjärvelle Jopa Ori e!ei tienoille
saakka Pohjols-Karja- u oli silloin
metsien peittämä Jossa lappalaiset
harjoittivat metsästystä mutta niiden
täytyi väistyä karjalaMen tieltä Kes-Majal- la
karjalaisten asutus ulottui jo
Plellsjärvelle saakka samaan aikaan
kun karjalaiset ottivat haltuunsa Laa-tokan
Ja Suomenlahden vailset alueet
ulottivat vllktnrlt reikiaan myöskin
sinne Yhdeksännellä vuosisadalla vii-kinc- lt
perustivat vaitnkunnan Ilma-Järve- n
rannalle Karjalaisten maa
kosketti tärkeitä kauppa Ja otatePä
jottn se el ollut vaikuttumatta heidän
oloihinsa
Karjala Joutui vähitellen Novgoro-din
enajän aikakir-joissa
mainittiin ensi kerran karja-laisten
nimi v 1113 niwen heimoso-tien
yhteydessä Jolta karjalaiset Ja
hämäläiset kävivät kesitenaän Suo-men
historiallisen ajan koittaessa
Vihollisuus lt)l sen jalke-- n kun ruot
salaiset ottivat valtansa He lounais
Suomen Ja levittivät tkutustaan
hämäläisten keskuude Novgorodl-laiste- n
kannattamina karilaiset teki-vät
retkiä Lounals-Suomee- n Ja tun-keutujatpa
v UsT Malsren-järvell- e
Jossa hävittivät silloisen Kuotsln mah-tavimman
kauppakaupungin sixtunan
(Tästä kertoo Väinö Kainuu kirjas-saan
"Finnit tulevat' Helmosodit
jatkuivat koko vuosisadan Kräässä
paavillisessa bullasa 12 kerro-taan
"Kristuksen vihollisista" Jolta
"carlalelksr kutsutaan tekevän Jul-mia
s -- -len paljan
krlstlttrjfi a rosUf- - ia olta he
' '--
a sitten kasvattivat us- -
fcC3
kana ei
Vuosisatojen
suomenveien
linnasaarella
vaikutuspiiriin
hävHysretklä
Karjalaiset kapinassa
Novgorodia vastaan
jr alkka karjalaiset olivatkin nov y gorodllalsten liittolaisia niin
elivät he silti vapaana kansva
Tätä kuvaa eräs Novgorodin Ja Oott-länni- n
kaupplallen välinen sopimus
v 1270 missä kauppiaille luvataan
täysi turva Ketusaaren Ja Novgoro-din
välisellä taipaleella nimittäin In-kerissä
mutta jos heille jotakin ta-pahtuu
kauppamatkoillaan Karjalassa
niin siitä el Novgorod ole vastuussa
Vähitellen karjalaisten ja novgoro
dllalsten aseeljeys muuttui alamai-suudeksi
ja karjalaiset yrittivät v
1278 kapinaa Novgorodia vastaan Si-tä
ennen olivat venäläiset koettaneet
karjalaisia taivuttaa alleen uskonkin
siteillä vaikka sillä el ollut pysyväi-siä
seurauksia
Ruotsin hallitus kuitenkin väsyi ali-tuisiin
levottomuuksiin Itärajoilla ja
ryhtyi v 1211 suureen sotahankkee-se- n
joka historiassa tunnetaan Kar-jalan
ristiretken! ja jota johti Torkel
Knuutlnpoika Maalit nousu tapahtui
Suomenlahden pohjassa ja sen suo-jaksi
pian kohosi kalliosaarelle Suo-menved- en
perukalla Viipurin linna
Ruotsalaisten vahvistuva valta l-ansl-K-arjalassa
synnytti pelkoa norrorodl-laisiss- a
Ja ennenpitkli oli sota käyn-nissä
Jonka kuluessa karjalaiset koet
tlvat ruotsalaisten avulla päästä Nov-gorodin
Ikeestä siinä kuitenkaan on-nistumatta
Tämä tapahtui V 1314
Pitkällinen sota päätttl r 13-- 3 Päh-kinasaar- en
rauhaan Josa raja mää-rättiin
kulkemaan merestä Slestarjo-ke- a
myöten Vuokseen Ja siltä Päivä
kiven kautta Keski Savoon Tämä
rauha aiheutti sen että Ktrjalan
maa ja kansa oli halkaistu kantta ja
kumpikin puoli läksi kulkemaan omia
teitään Itelmoslteet katkesivat ja
vastakkaiset elämänkatsomukset tuli
ole kokn lannitu--
at tilalle Kalpa tästä Johtuu että
Karjalan vaakunaan onkin asetettu
vastakkain kaksi asestetlua kattäl
Viipuri Karjalan
pääkaupunkina
TT1 tiotsin Karjalassa alkavat olot
£ kohta valloituksen Jälkeen jär-jestyä
Viipuri tulee lullhiiion
keskustaksi Ja hnnsalllton kuuppa
suuntautuu Vilpuilln Joka sai kaupun-kioikeudet
v 1101 Venäjälle jääneen
Karjalan antoivat viiulalsvt liettua'
laiselle ruhtinaalle Narlinontille laa-nl- b
saluer ksl V 1 :t S I jälkeen Venäjän
puoleinen Karjala luettiin kuuluvuksi
ns vatjalaiseen viidennekseen Ju
muodosti oman lääninsä hallintopaik-kanaan
Konia n) kyinen Käkisalmi
Alue Jakaantui seitsemään pokostann
(lltäJAäii) Jotka olivat: Italsälä (kau-pungin
K)kostn) Sakkola Ruutu Kur-kijoki
Sortavala Salmi ja Ilomantsi
Kreikkalaiskatolisen uskonnon le-vittämistä
varten perustettiin v 132'J
Valamon luostari ja v i:t'J Konevit-san
luostari Karjalaisten alueet oli-vat
heiigelllsttu taikka maallisten
herrojen omistuksessa joita maaher-ra
hallitsi Karjalaisia c-- t saatu kui-tenkaan
kääntymään kreikkalais kato-lilaiseen
uskoon mutta jatkoivat ho
omien Jutilallensa palvelemista V
15"': arkkipiispa Makarljti valitti että
karjalaiset palvelevat aurinkoa Ja
kuuta sekä multa jumalia Ja uhrasi-vat
veriuhreja haltioille Seuraavana
vuonna lähetettiin Ilja-munk- ki kasta-maan
uudestaan karjalaisia ja hän
häv luikin perinpohjaisesti pakanalli-set
menot Mutta usko el ottanut
Juurtuakseen Ja vieläpä aivan nyky-pilvii- n
saakka on Salmin kreikkalais-katolilaise- n
väestön keskuudessa huo-mattu
monta näiltä ajoilta perittyä
pakanallista menoa
Rajariitoja venäläisten ja ruotsa-laisten
välillä Jatkui rauhasta huoli-matta
Kivennavan Hilamaasta ja tais-telut
kehittyivät v 1111 siihen että
venäläiset polttivat Viipurin joka sil-loin
oli Jonkinlaisilla varustuksilla
mpärolty
Kun Ruotsi uudella ajalla alkoi ko-hota
suurvallaksi tulivat Suomenlah-den
ja laatokan väliset seudut tais-telutanteriksi
Pontus de la tiardle
valloitti 5 päivänä marraskuuta v
lSo Käkisalmen Ja koko linnalääni
joutui ruotsalaisille seitsemäksitoista
vuodeksi Mutta vaikka tämä lyhyt
valloltusalka edisti "molempien Kar-jalain"
yhteenliittämistä oli se kui-tenkin
raskas aika karjalaisille Ai-nainen
sissisota oli kännissä Ja ryos-töretke- t
aivan tavallisia Täysslnän
rauha v IV palautti rajat entisel-leen
ja kaksi vuotta mvohemmin
Käkisalmi joutui jälleen venäläisille
Mutta rauha oli lyhyt V lll ruotsa-laiset
Jaakko de la OardU-- n johdolla
valloittivat Käkisalmen läänin joka
Stolhovan rauhassa v IM? heille vi-rallisesti
luovutettiin Nyt oli Karjala
tullut saman vallikin ali Ja Ruotsin
hallitus alkoi järjestellä Käkisalmen
liänln asioita Alue tuli voittomaan
laltalseksl Suurin osa aluetta ajan
tavan mukaan läänitettiin ja annet
tlln ylimyksille Näitten tilojen pääl-liköt
kokoontuivat joskus Käkisal-meen
maapalvllle mutta tavallisim-min
kuitenkin yhdessä Inkerin maan
atellsten kanssa Narvaan päättä-mään
veroista pfit ätölstä talonpol-(Jatko- a
8 11a sivulla