Vapaa Sana, December 06, 1947

              n i
1' ]s
u
H
1
I?
i
ff
(
l
H
N
m
B
O
l'
V
Li i
Iti J
V lWl!lfnV '- ' ' _ '" Jii tr mi' T" J -- i v - i m k -- - J" 'f I if ' 'H r--
Af(iW- - tiM - y " i m v i - ® ihpw niiJf "u Sjr-r- r
Hä £ JPauoHtcU-iUc-ui JlukemUtö
jdt ai5!£V '
(fSLa
Neuvostokasvatti
Kolmas kirja Vankilat
Toinen suuri näytelmämme oli
Kaunis Helena' Cmrne esittäneet
lta oopperana Taan laulunäytelmä-nä
Ja laulutkin olivat omatekoisia
lakanoista oli tehtr kreikkalaisia
puklmia Jotka ehkä olivat kansatie-teellistä
sekasotkua mutta hyvin
tyylikkäitä Ixlvän sisuksesta oli
muovailtu suuri pyöreä omena Joka
1'ariksen piti antaa Jollekulle koi
mesta sulottaresta Martta oli VeaJ
ena Ja hän oli todella aivan klas-Killine- n
Venus Hän täydelleen vas-tasi
sitä äärettömän kauniin vakoo-jan
kuvausta Joka oli riitetty Za-kovsk- ln
kirjoituksissa Jumalatarten
riita kävi sellin tyyliin: ei säästetty
sanoja ja oltiin aina vähän päästä
joutua tukkanuottasi!! Sulojaan li-sätäkseen
he vähän ällä juoksivat
peilin luokse lisäämässä punaa huu-liin
ja hammaspulvoria poskiin Oi-keata
peiliä ei sellisti tietenkään
tietenkään saanut pitää mutta me
olimme panneet Ikkunaruudun taak-se
mustan satiinin ja se kävi pellistä
kyllä Iopulta l'aris hermostuneena
jumalattarien riidasta heitti huomatessaan piti-heidä- n Jalkolhlnsi Ja pitkän näitä aivan
sadatuksen slna verrattuna mellän
alituiseen keskeytyk- - "'' "!' Iakanlut Monaan Jcer-M-ä - Joku vMlin "T "" ern°n'alne
tuotiin sieltä — niin silloin näytteli-jä- t heittu)tyltät penkeille makaa-maan
Ja heidät peitettiin huovilla
Vartija saattoi käytävästä nälulä
vain suoraan selliin Ja kun näyttä-mö
ihan nurkasta piti hänen
tulla aivan huoneeseen h uoma ta k- - f
neen sen
Kesken esitystä luotiin uusU van-keja
Heille vedettiin penkit Ja
näytelmää jatkettiin kuin el mitään
olisi tapahtunut Ihmettelimme mil-tähän
litistä mahtoi tuntua tuiles-sa- n
selliin Jossa kalkki nauroivat
vatsantäydeltä M edes kukaan Jou
tanut kvselmään millU
ennen kuin vasta loput' ! eUUf httkaB polkea
hräs heistä kertoi Jälkeenpäin
tästä ensi vaikutelmasta Hän luuli
joutuneensa jonkinlaiseen vankila-klubii- n
Ja odotti etU Illalla kalkki
hapantuisivat Ja menisivät nukku-maan
kahden lakanan väliin Hän el
voinut kuvitellakaan että koko näyt-tämö
puretaan varusteet vedetään
lattialle Ja sitten sata Ihmistä mah-dutetaan
tänne nukkumaan
KaVNIYLLX
sen Jälkeen kun olin joutu-nu- t
vankilaan meillä oli kävelypä!-v- a Joka v lldes päitä näet pääsimme
jaloittelemaan tankHan pihaan
Vartija tuli ovelle jo komensi:
— Kävelemään!
Kiireesti r)lullmnie pukeutu-maan
Ne joilla el tullessaan ollut
päällystakkeja salvat muilta lainak-si
kuka mitäkin lämmintä Ja niin
lähdettiin suuiella hälinällä portaita
e firuviir neiisKuimaisene pma-- 1 maalle nll knlmo mli-rti- u I
Joista kaksi vartioi ovea Ja yksi piti
silmällä ettei sinne heitetä mitään
eikä kukaan tlrVistele Ikkunoista
Neljä henkeä ritistä kävelimme ke-hässä
viisitoista minuuttia keskustel-len
vapaasti koska kalkki olimme
samaa selliä
Sellin ikkunan alaosassa oli noin
Hi''"1uAttn" uinulua KiuIKufi_nen peni jota
sanottln kuonkopaksl Sen ja Ikkuna-laudan
välissä oli pieni rako Ja pa-ko
Ja palattuamme ensimmäiseltä
kävelyltämme me siltä raosta tirkis-timme
uusia kävelijöitä Silloin näin
siellä paljon tuttaval muiden muassa
Tyyne Tokoin Eräänä toisena päi-vänä
näin Korhosen Joka oli
kalkkein volmalludmpla Ja innok-kaimpia
Suomessa toimineita maana-laisi- a
kommunisteja Hänen kohtalo-aan
täytyy llevlntikln sanaa Myt-tie- n
sanoa traafrtlliseksl
Suomessa hän joutut kiinni
Jutussa Ja Istui Hämeen-linnaa
vankilassa kahdeksan vuotta
Hän oli Suomen maanalaisen puolu-een
ja on koko
eliminä tiydelltnen puolueih-minen
oikein liatKjOillnea komam--
V
hänet voitiin Neuvostoliitossa vangi-ta
Suursuomi-aattelsee- n salaliittoon
kuulumisesta hänet Antikaisen Toi-- a
on veljen vaimo Hän sai kymmenen
vuoden tuomion ja myöhemmin kuu-lin
hänen Joutuneen Marinakin lei
lellle Siperiaan
Kn itse joutunut
Eeva Korhosta tapaamaan: minkä
hänestä tiedän en kuulin sairaalan
kautta jossa häneen oli tutustunut
ystäväni Vasilisa Ilajeva potlessaan
Jonkin ajan anginaa Myöhemmin
kuulin vielä toisiltakin Eevasta silli
hänen rehti vaatimaton olemuksen-- a
teki hänet suosituksi Sellissään
ei Keva pysytellyt erillään muista
kuten useimmat suomalaiset kom-munistit
Jotka tavallisesti pitivät
selvänä että kaikki muunmaalaiset
ovat asiasta vangittuja vastavallan-kumouksellisia
Joiden seuraa n
vältettävä Jouduttuaan puheisiin
hän oli kertonut olleensa Suomessa
vankilassa Kun häneltä silloin kysel-tiin
Suomen vankilaoloista niin hän
oli ensin kertonut yhtä la toista
leivän j mutta että kalkki
päästi tät kuvauksia ihanteelll-ranskalaise- n
vankilaani- - Koska sattui Mn
kuulusteluun tai J°ka °"
oli
tulnVkall
kylä
tua
Kohta
Siellä
Eeva
tunne-tussa
T:n
iialsorgaaisaattorl
oMut
henkilökohtaisesti
i uiiiiisieiija opetti sellissään Hä
meenlinnassa harrastettua plastillis-ta
liikuntakasvatusta
Mutta hänenkin kalkkltekevä tyy-tieytens- ä vähitellen rakoili Ja ilmat
kyynelissä hän vetäytyi synkkänä
yksinäisyyteen
Viisas Vasilisa joka el missään el
kä milloinkaan päästänyt onl tilai-suutta
kielten tutkimiseen oli Eeva
Korhoselta oppinut Koskenniemen
(jonka runoja Eeva osasi paljon)
Kl kruunut syksyhyn säilyneet ole
kukkain halvlmpalnkaan' Sen vii-meista
säkeistöä oli Hämeenlinnassa
poliittiset vangit kielletty laulamaa- -
näytelmän [ai al
kupeifiisestä:
Oman -- veremme unelmain
me tunnemme hurman Ja huuman
Ja toivossa päiväin tulevain
me pyyhimme kyyneleen kuuman
Oi lelkklslskonl Jaksatko
sinä vielä kesähän luottaa -
Ja kun pettää ensi sutikin
yhä suvesta suvehen ynottaa
Ja minun -- opittuani runon oudosti
murtavalta VaslllsalU toistimme rl-ve- jä nyt - Shpalernajassa
Tokoin tytär sat myös kymmenen
vuoden tuomion samalle leirille kuin
Eeva Korhonen Tyyneä vastaan oli
ollut lukuisia syytöksiä Ja pidettiin
tnyos lukuisia kuulusteluja Joissa
hän Joutui lakkaamatta seisomaan
Hän oli kirjoittanut pitkän anomuk-sen
Kuusiselle Kominterniin Ja odot-tanut
hartaasti vastausta Mutta
vaikka kirje olisi mennytkin perille
el Kuusinen missään tapauksessa o-ll- sl
sekaantunut näin arkaan Jut- -
I tuun
Jatkuu
MsUi c -- kv- 'Isnnnl
nnnsk _-- ' JJAlnHnnnV
BnnBLLslssBftlr nnl
sBBBBnnsWnWK nH
BBBBBBBBsnnBmsV Bnnt BBBBBHBBBBBnBm w BBnV
GABRIELLE ROY
Tämä MatitreaMsU kotoisin oleva
klrjAUIJaUi GabrieUe Roy m!
iskettiin MrJatllMadca "Prix Fe-mla- a"
palkteBM kirjastaan "Bon- -
hear d-0eas-oa
(TteahaUa) Oli
ensimmäinen kerta knn mainittu
nlstL On alran ktaUUmitdnti etti palkinto on annetta canadalabell
Ai- - 'VvÄl
ersäs- -
VÄ-2- -
A
Suomen päivänä 1947
Suomen IUenaisyjsj'ihlain Toronto Ont
Kirj JA ralokangas
Kun nyt meillä on merkkipäivä Suomen
Ja Itsenäisenä Isännöity on 30-vuo- tta
niin pyrkikäämme pyhittämään päivä Ja huomen
ettei työmme Ja taistelumme tyrehtyisi suotta
Vaan että Pohjolan pieni Tasavalta
saisi tunnustuksen suurelta maailmalta
On vaiherikkaita vuosia monia jo mailleen mennyt
Ja kansa on kestänyt kärsinyt — hammasta purren
Sen taakka tuskin on ollenkaan keventynyt
vaan se ei ole taittunut — valittaen surren
Sen tarmo on terästetty taistojen tiellä
ja sisu on sitkeätä yhäti meillä
Ankarat arvaamattoman raskaat
on kansamme kokemukset kestänyt
Se on uhriksi antanut poikansa parhaat
— Ja mUJoonamäärät lunnaiksi myöntänyt
Se on tyrannien tahtoon taipunut
mutta el milloinkaan talttunut
Monet kärsimykset kestänyt on Jo ennenkin
Suomen suku sen uljaat urheat pojat
He auringolle avasivat kolkot korvetkln
— perkasivat pellot Ja kalvoivat ojat
Tuvan tekivät petoja Ja myrskyjä vastaan
luottaen omaan voimaansa ainoastaan
Niin ovat vuos satatalpaleet talttuneet
aina aikojen kaukaisten takaa
Tavat Ja toimet ovat tosiksi vaihtuneet
vaan tarmo teräksinen on valpar ja vakaa
Se on syntyä syvää alkujansa
— tämä katajainen Suomen kansa
Ile kulttuuri-arv- ot Ja ansiot suuret """
mitä se kolmikymmenvuotlskaudeUa kantaa
cvat perintöä pyhää ne oraat Ja Juuret
ja ne' vastaisuudelle satonsa antaa
' Ne ovat nuoren Suomen hedelmiä hyviä
— tiedon Ja taidon kultajyviä
Tämä nuori Suomi nyt Juhlapäivänänsä
voipl kielon kauniin kulmilleen talttaa
ja iloita keralla luotetun ystävänsä
sekä "talonkirjansa" varmaan talteen laittaa:
tehdä Suomen päivänä päätös pyhä:
Sua suojelemme nyt aina Ja yhä
Nuori Suomi on luotsi omassa laivassansa
Jok' on Johdon saanut maan valtiolaivaan —
Ja se tietää itse isäntä olevansa-Kalevala- n kankahllla alla Pohjan tähtitaivaan
Jossa tulet Kalevan rannoilla palaa
Ja kansa kunniasi' pitää pyhää valaa
Jos luot silmäsi päivihin menneisiin
Jotka Jo siirtyvät aikojen taa
pian palajat sa näihin nykyisiin
Joita kokenut on kallis syntymämaa:
kun rauha pakeni rannoiltamme
ja vaara saarti rakkaitamme
Yöt pitkät pimeät me valvottiin
seuraten taistoja Taipaleen Ja Sallan
sotasanomia kummia kuunneltiin
— verileikkiä kahden vallan
Se on ikimuistoista Ihmeitten alkaa
— kuin esi-islcm- me taistojen taikaa
Sinä Pohjola poloinen — kallis syntymämaamme
olet niin monet kerrat ollut sotatantereena
Sun rantamilles viel kerran tulla saamme
me Jotka yhä oomme luotasi poistuneena
Sun tahdomme omaksemrne-lunnut- aa sinivetten Ja salojen mainio maa!
Sinun talstos ja työsi saa tunnustusta
milloin vaan maailmalla mainitaan
Mutta rauhanpäivää' on pimeä ja musta
— siellä väärillä mitoilla punnludh —
Siellä suut et pienempiä syövät
— käden itsevllsaana kirjaan lyövät
Ovat "suuret viitoset" virallisesti
pohtineet sekavata rauhan pulmaa
mutta "Jotakin mätää" on — Ilmeisesti
ml muistuttaa entistä Iivana-Julm- aa —
Kai kauhua tuottaa myös atomi-pet- o
ja siksi on vastassa ainainen "veto"
Vaan Suomi tänäkin juhlapäivänänsä
on viaton valtojen vääryyksiin
8e tietää ja tuntee omatystävänsä
ja vastaa rehellisiin kysymyksiin:
Että puolesta kodin kansan ja maan
Jouduimme vääryyttä vastaan taistelemaan
SUOMEN HISTORIAA
Kirj Signe Prattis
ja
— 57 LUKU —
Henkisen elämän keskustana oli
meillä Aleksanteri l:n aikana yhä
Turun yliopisto Sen keskuudessa
1'orthanln aloittama isänmaallinen
suunta nyt uusien olojen vaikutuk-sesta
entistä selvemmin astui näky-viin
Niinpä mm Adolf von Arwlds-so- n
koki tähän aikaan Innokkaiden
kirjoitusten avuliat herättää suoma-laisten
uinailevaa
Mutta syksyllä 1827 Turun kaupun
kl paloi ja yliopisto muutettiin nyt
Helsinkiin Täällä sitten saman yli-opiston
piirissä v 1S31 syntyi Suo-malainen
Kirjallisuuden Seura Ja
täältä kuuluisa kielentutkija Matias
Aleksanteri Castren teki seuraavalla
laajoja matkustuk-sia
suomensukuisten kansojen kes-kuuteen
Venäjällä Ja Siperiassa
Tärkeintä kuitenkin oli että esi-Isiem-me
kallis perintö kansamme
vanhat runot tulivat tällä aikakau-della
talteen otetuiksi Työn suoritti
KUas Lönnrot torpan poika Samma-tista
syntynyt 9 päivä huhtikuuta
ISO: Opintielle päästyään hän Jo al-kas-in
alkoi kerätä kansamme henki-siä
tuotteita niin että hänen toimes-taan
r 1833 ilmestyi suuri kansallis- -
runoelmamme Kalevala sekä vä-häistä
myöhemmin Kanteletar Suo-men
Kansan Sanalaskut Ja Arvoituk-set
Ennen köyhä
veti nyt koko sivistyneen maailman
huomiota puoleensa Näinä samoina
aikoina pohjoismaiden etevin runoi-lija
Juhana Ludvig Runeberg alkoi
Julkaista Ikimuistettavia teokslansa
Joista Vänrikki Stoolin Tarinat on
ennen multa mainittava Runeberg
syntyi 5 päivä helmi-kuuta
1804 Hän kirjoitti ruotsinkie-lellä
mutta Innokas isänmaallinen
henki hehkui hänen runoissaan Ja
herätti etenkin maamme
kansaanrakkaSuutotma alkaiosteimn aahan Ja sen
varsinainen henklnherättaia nii
kuitenkin Juhana Vilhelm Snellman
kotoisin Pohjanmaalta Ja syntynyt 12 päivä toukokuuta 1S06 — Kuopion
koulun rehtorina hän nertni 'A 13 n "S„„alI„IenJuegsa ryntyi y 1844 pontevalla tavalla osoittaman
että suomalainen oli
Suomen kansalle elämän ehto Yllo-Pisto- n professorina Ja
hän sittemmin yhä ajoi tätä samaa
Joka herättävänä
Ja alkoi levitä yli Suo-me- n maan Ja kansan '
Suomalainen
Jos kansamme mielii elää arvoan-- a jotavkainstaaovmaaaa elsäemlläaäistatulJeoekasilolän toayl-lI-an muttsauomJoalllaaisstaaatJtaaamseailmleallaarvoollkaasta ar-- ' voa muidenkin kansain sftmlssä
Sellaista omaa Ja arvokasta on al-noasta- an oma sivistys Oman sivls-tykse- n taas on luojmlma paknirajallpisouhujsana JoJsasa tukkeann-a-an muistot ajatukset Ja tunteet sa-nal-la sanoen koko kansan henki
Pysyvälsestl saiijry Sellainen klrjal-lisuu- s ta kanosann henki Ja kansallisuusMaot-n
ekraonasmaanton kansan kielestä Suomen Uytyy
Us olla suomenkielistä siihen U-paa- n JV Snellman selitti kansaUi
~ - VSs -
'-r-S- bäk
Kansallinen herätystyö Turun yliopistossa
Lönnrotin Runebergin Snellmanin
aikana Suomalaisen kirjallisuuden
kohoaminen
kansallistunnetta
vuosikymmenellä
kirjallisuutemme
Pietarsaaressa
sivistyneis-tössä
kansalllstun-no- n
kansallistunto
valtlomiehenä
perusajatustansa
elähdyttävänä
kansalliskirjallisuus
kansalliskirjallisuutta
kansalliskirjallisuuden
kirjallisuuden merkitystä Mi
neen vuosisadan alkupuolella oli Sa
messa Jo kyllä olemassa "alku ao-menkiells- een kirjallisuuteen mutta
se ei ollut suomalaista kansalllsklr-Jalllsuutt-a
Sellainen syntyi vaeu
Kllas Lönnrotin työt kautta Suom-alaista
kansalliskirjan lstiutta el Ur-vinn-ut
alusta alkaen luoda sillä n oli olemassa vielä elävässä kansan- - inoudassa lukemattomissa san-karirunols-sa
loitsuissa Ja lauluissa
Missä kansamme talkkien sukupol
vien elämä kotona s korvessa nii-den
tavat uskonto elämänviisaus I-l- ot Ja surut kuvastuivat verrattoman
kauniissa runolllsess kirkkaudessa
Lönnrotin suurtyö oli se että hän k-täysmatko-illaan
kokosi nuo runoaar-tee- t Järjesti ne Ja yhdisti kokona!-suudeks- i Samalla tavoin kuin hän
hajanaisista runoista kokosi Kaleva-lan
ranl hän kokox suomenkielen
eri murteista yhteisön suomalaisen
kirjakielen" Kansal H sklrjallilsuutem-m- e tuli siten kansallisen yhteytemm
vahvimmaksi siteeksi Vasta Unnro-tlss- a näki Suomen kusa Itsensä en- sikerran kokonaisena lujana har-maana
kalliona Jonka suuriin ääri-viivoihin
sisältyivät lalkkl sen eri
osien parhaat omineisuudet Helsin-kiläinen
tiedemies Ja karjalainen
konttlukko löivät Unnrotlssa kättä
tolsrileen Lönnrotin rinnalla luemme
kansalllsklrJalllsuuUmme perustajiin
myöskin kansallisuusliikkeen suuren herättäjän J V Snellmanin Ja Isän-maallisuud-en
sytyttäjin JL Kune-bergl- n
— KansaMilIrJallisuuteem
me sopivat ne sanat mitkä Snellman
elämänsä lopulla lausui elävistä
kansalllshengesta: "Se merkitjee
enemmäu kuin rauhsatikirjat Ja sota-ase- et Sitä voidaan nöyryyttää mutta
e ei taltu Jälkimaailma on kum-maksee- n näkevä set Ilmestyksenä
nousevan maasta uudessa muodossa
Mutta olemukseltaan se on sama
muuttumaton henki jolta on luoaut
kansakunnan elämät vuosisatain
halki
(Jatkuu)
Ottawa lupailee
farmareille
Gardiner selittää toimenpiteitä suu-nniteltavan
Ottawasta flmoltetaau että 'o-hallitukse- n
Ja maakuntien välisessä
maataloudellisessa konferenssissa
liittohallituksen maaUlousmlnlsterl
James ardlner selitti hallituksen
ottavan askelelta hintojen korottami-seksi
farmareille katfaiituotteista
Hän el kyllikiin ttbemmln seli-ttänyt
minkälaisia aalteldta suunn-itellaan
ottaa mutta Tuskotaan eti
häcen lausuntonsa on hki yhtey-dessä
sen kanssa knn Uynnissä ovat
uudet neuvottelut Enclautin kanssa
llhasopimusten Susinaisesta siihen
sisältyen sellaiset kuta raavaisiini
pekoni sianliha ja Umjaunllha
Gardiner ainoastaan huomautti Pa-heessaan
olevansa valtuutettu ilmoi-ttamaan
etti hintojen dusu farat-Ide- n
lihatuotteille ota tulossa }oU
tulee korvaamaan apunlojen pclsta-mlsest- a
johtuneen erotu
Nyt kun meillä on merkklpaivi Suomen
Ja Itsenäisenä isännöity on ao-vuo- tta entiitnä eplyrtyköikmäämmemJea tpayishteitltuämmmääen typreilhvtyiisJiasuvoatlttaainen hiaomen
Vaan että Pohjolan pieni Tasavalta
saisi tunnustuksen suurelta maalimalta