0373a |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
n i 1' ]s u H 1 I? i ff ( l H N m B O l' V Li i Iti J V lWl!lfnV '- ' ' _ '" Jii tr mi' T" J -- i v - i m k -- - J" 'f I if ' 'H r-- Af(iW- - tiM - y " i m v i - ® ihpw niiJf "u Sjr-r- r Hä £ JPauoHtcU-iUc-ui JlukemUtö jdt ai5!£V ' (fSLa Neuvostokasvatti Kolmas kirja Vankilat Toinen suuri näytelmämme oli Kaunis Helena' Cmrne esittäneet lta oopperana Taan laulunäytelmä-nä Ja laulutkin olivat omatekoisia lakanoista oli tehtr kreikkalaisia puklmia Jotka ehkä olivat kansatie-teellistä sekasotkua mutta hyvin tyylikkäitä Ixlvän sisuksesta oli muovailtu suuri pyöreä omena Joka 1'ariksen piti antaa Jollekulle koi mesta sulottaresta Martta oli VeaJ ena Ja hän oli todella aivan klas-Killine- n Venus Hän täydelleen vas-tasi sitä äärettömän kauniin vakoo-jan kuvausta Joka oli riitetty Za-kovsk- ln kirjoituksissa Jumalatarten riita kävi sellin tyyliin: ei säästetty sanoja ja oltiin aina vähän päästä joutua tukkanuottasi!! Sulojaan li-sätäkseen he vähän ällä juoksivat peilin luokse lisäämässä punaa huu-liin ja hammaspulvoria poskiin Oi-keata peiliä ei sellisti tietenkään tietenkään saanut pitää mutta me olimme panneet Ikkunaruudun taak-se mustan satiinin ja se kävi pellistä kyllä Iopulta l'aris hermostuneena jumalattarien riidasta heitti huomatessaan piti-heidä- n Jalkolhlnsi Ja pitkän näitä aivan sadatuksen slna verrattuna mellän alituiseen keskeytyk- - "'' "!' Iakanlut Monaan Jcer-M-ä - Joku vMlin "T "" ern°n'alne tuotiin sieltä — niin silloin näytteli-jä- t heittu)tyltät penkeille makaa-maan Ja heidät peitettiin huovilla Vartija saattoi käytävästä nälulä vain suoraan selliin Ja kun näyttä-mö ihan nurkasta piti hänen tulla aivan huoneeseen h uoma ta k- - f neen sen Kesken esitystä luotiin uusU van-keja Heille vedettiin penkit Ja näytelmää jatkettiin kuin el mitään olisi tapahtunut Ihmettelimme mil-tähän litistä mahtoi tuntua tuiles-sa- n selliin Jossa kalkki nauroivat vatsantäydeltä M edes kukaan Jou tanut kvselmään millU ennen kuin vasta loput' ! eUUf httkaB polkea hräs heistä kertoi Jälkeenpäin tästä ensi vaikutelmasta Hän luuli joutuneensa jonkinlaiseen vankila-klubii- n Ja odotti etU Illalla kalkki hapantuisivat Ja menisivät nukku-maan kahden lakanan väliin Hän el voinut kuvitellakaan että koko näyt-tämö puretaan varusteet vedetään lattialle Ja sitten sata Ihmistä mah-dutetaan tänne nukkumaan KaVNIYLLX sen Jälkeen kun olin joutu-nu- t vankilaan meillä oli kävelypä!-v- a Joka v lldes päitä näet pääsimme jaloittelemaan tankHan pihaan Vartija tuli ovelle jo komensi: — Kävelemään! Kiireesti r)lullmnie pukeutu-maan Ne joilla el tullessaan ollut päällystakkeja salvat muilta lainak-si kuka mitäkin lämmintä Ja niin lähdettiin suuiella hälinällä portaita e firuviir neiisKuimaisene pma-- 1 maalle nll knlmo mli-rti- u I Joista kaksi vartioi ovea Ja yksi piti silmällä ettei sinne heitetä mitään eikä kukaan tlrVistele Ikkunoista Neljä henkeä ritistä kävelimme ke-hässä viisitoista minuuttia keskustel-len vapaasti koska kalkki olimme samaa selliä Sellin ikkunan alaosassa oli noin Hi''"1uAttn" uinulua KiuIKufi_nen peni jota sanottln kuonkopaksl Sen ja Ikkuna-laudan välissä oli pieni rako Ja pa-ko Ja palattuamme ensimmäiseltä kävelyltämme me siltä raosta tirkis-timme uusia kävelijöitä Silloin näin siellä paljon tuttaval muiden muassa Tyyne Tokoin Eräänä toisena päi-vänä näin Korhosen Joka oli kalkkein volmalludmpla Ja innok-kaimpia Suomessa toimineita maana-laisi- a kommunisteja Hänen kohtalo-aan täytyy llevlntikln sanaa Myt-tie- n sanoa traafrtlliseksl Suomessa hän joutut kiinni Jutussa Ja Istui Hämeen-linnaa vankilassa kahdeksan vuotta Hän oli Suomen maanalaisen puolu-een ja on koko eliminä tiydelltnen puolueih-minen oikein liatKjOillnea komam-- V hänet voitiin Neuvostoliitossa vangi-ta Suursuomi-aattelsee- n salaliittoon kuulumisesta hänet Antikaisen Toi-- a on veljen vaimo Hän sai kymmenen vuoden tuomion ja myöhemmin kuu-lin hänen Joutuneen Marinakin lei lellle Siperiaan Kn itse joutunut Eeva Korhosta tapaamaan: minkä hänestä tiedän en kuulin sairaalan kautta jossa häneen oli tutustunut ystäväni Vasilisa Ilajeva potlessaan Jonkin ajan anginaa Myöhemmin kuulin vielä toisiltakin Eevasta silli hänen rehti vaatimaton olemuksen-- a teki hänet suosituksi Sellissään ei Keva pysytellyt erillään muista kuten useimmat suomalaiset kom-munistit Jotka tavallisesti pitivät selvänä että kaikki muunmaalaiset ovat asiasta vangittuja vastavallan-kumouksellisia Joiden seuraa n vältettävä Jouduttuaan puheisiin hän oli kertonut olleensa Suomessa vankilassa Kun häneltä silloin kysel-tiin Suomen vankilaoloista niin hän oli ensin kertonut yhtä la toista leivän j mutta että kalkki päästi tät kuvauksia ihanteelll-ranskalaise- n vankilaani- - Koska sattui Mn kuulusteluun tai J°ka °" oli tulnVkall kylä tua Kohta Siellä Eeva tunne-tussa T:n iialsorgaaisaattorl oMut henkilökohtaisesti i uiiiiisieiija opetti sellissään Hä meenlinnassa harrastettua plastillis-ta liikuntakasvatusta Mutta hänenkin kalkkltekevä tyy-tieytens- ä vähitellen rakoili Ja ilmat kyynelissä hän vetäytyi synkkänä yksinäisyyteen Viisas Vasilisa joka el missään el kä milloinkaan päästänyt onl tilai-suutta kielten tutkimiseen oli Eeva Korhoselta oppinut Koskenniemen (jonka runoja Eeva osasi paljon) Kl kruunut syksyhyn säilyneet ole kukkain halvlmpalnkaan' Sen vii-meista säkeistöä oli Hämeenlinnassa poliittiset vangit kielletty laulamaa- - näytelmän [ai al kupeifiisestä: Oman -- veremme unelmain me tunnemme hurman Ja huuman Ja toivossa päiväin tulevain me pyyhimme kyyneleen kuuman Oi lelkklslskonl Jaksatko sinä vielä kesähän luottaa - Ja kun pettää ensi sutikin yhä suvesta suvehen ynottaa Ja minun -- opittuani runon oudosti murtavalta VaslllsalU toistimme rl-ve- jä nyt - Shpalernajassa Tokoin tytär sat myös kymmenen vuoden tuomion samalle leirille kuin Eeva Korhonen Tyyneä vastaan oli ollut lukuisia syytöksiä Ja pidettiin tnyos lukuisia kuulusteluja Joissa hän Joutui lakkaamatta seisomaan Hän oli kirjoittanut pitkän anomuk-sen Kuusiselle Kominterniin Ja odot-tanut hartaasti vastausta Mutta vaikka kirje olisi mennytkin perille el Kuusinen missään tapauksessa o-ll- sl sekaantunut näin arkaan Jut- - I tuun Jatkuu MsUi c -- kv- 'Isnnnl nnnsk _-- ' JJAlnHnnnV BnnBLLslssBftlr nnl sBBBBnnsWnWK nH BBBBBBBBsnnBmsV Bnnt BBBBBHBBBBBnBm w BBnV GABRIELLE ROY Tämä MatitreaMsU kotoisin oleva klrjAUIJaUi GabrieUe Roy m! iskettiin MrJatllMadca "Prix Fe-mla- a" palkteBM kirjastaan "Bon- - hear d-0eas-oa (TteahaUa) Oli ensimmäinen kerta knn mainittu nlstL On alran ktaUUmitdnti etti palkinto on annetta canadalabell Ai- - 'VvÄl ersäs- - VÄ-2- - A Suomen päivänä 1947 Suomen IUenaisyjsj'ihlain Toronto Ont Kirj JA ralokangas Kun nyt meillä on merkkipäivä Suomen Ja Itsenäisenä Isännöity on 30-vuo- tta niin pyrkikäämme pyhittämään päivä Ja huomen ettei työmme Ja taistelumme tyrehtyisi suotta Vaan että Pohjolan pieni Tasavalta saisi tunnustuksen suurelta maailmalta On vaiherikkaita vuosia monia jo mailleen mennyt Ja kansa on kestänyt kärsinyt — hammasta purren Sen taakka tuskin on ollenkaan keventynyt vaan se ei ole taittunut — valittaen surren Sen tarmo on terästetty taistojen tiellä ja sisu on sitkeätä yhäti meillä Ankarat arvaamattoman raskaat on kansamme kokemukset kestänyt Se on uhriksi antanut poikansa parhaat — Ja mUJoonamäärät lunnaiksi myöntänyt Se on tyrannien tahtoon taipunut mutta el milloinkaan talttunut Monet kärsimykset kestänyt on Jo ennenkin Suomen suku sen uljaat urheat pojat He auringolle avasivat kolkot korvetkln — perkasivat pellot Ja kalvoivat ojat Tuvan tekivät petoja Ja myrskyjä vastaan luottaen omaan voimaansa ainoastaan Niin ovat vuos satatalpaleet talttuneet aina aikojen kaukaisten takaa Tavat Ja toimet ovat tosiksi vaihtuneet vaan tarmo teräksinen on valpar ja vakaa Se on syntyä syvää alkujansa — tämä katajainen Suomen kansa Ile kulttuuri-arv- ot Ja ansiot suuret """ mitä se kolmikymmenvuotlskaudeUa kantaa cvat perintöä pyhää ne oraat Ja Juuret ja ne' vastaisuudelle satonsa antaa ' Ne ovat nuoren Suomen hedelmiä hyviä — tiedon Ja taidon kultajyviä Tämä nuori Suomi nyt Juhlapäivänänsä voipl kielon kauniin kulmilleen talttaa ja iloita keralla luotetun ystävänsä sekä "talonkirjansa" varmaan talteen laittaa: tehdä Suomen päivänä päätös pyhä: Sua suojelemme nyt aina Ja yhä Nuori Suomi on luotsi omassa laivassansa Jok' on Johdon saanut maan valtiolaivaan — Ja se tietää itse isäntä olevansa-Kalevala- n kankahllla alla Pohjan tähtitaivaan Jossa tulet Kalevan rannoilla palaa Ja kansa kunniasi' pitää pyhää valaa Jos luot silmäsi päivihin menneisiin Jotka Jo siirtyvät aikojen taa pian palajat sa näihin nykyisiin Joita kokenut on kallis syntymämaa: kun rauha pakeni rannoiltamme ja vaara saarti rakkaitamme Yöt pitkät pimeät me valvottiin seuraten taistoja Taipaleen Ja Sallan sotasanomia kummia kuunneltiin — verileikkiä kahden vallan Se on ikimuistoista Ihmeitten alkaa — kuin esi-islcm- me taistojen taikaa Sinä Pohjola poloinen — kallis syntymämaamme olet niin monet kerrat ollut sotatantereena Sun rantamilles viel kerran tulla saamme me Jotka yhä oomme luotasi poistuneena Sun tahdomme omaksemrne-lunnut- aa sinivetten Ja salojen mainio maa! Sinun talstos ja työsi saa tunnustusta milloin vaan maailmalla mainitaan Mutta rauhanpäivää' on pimeä ja musta — siellä väärillä mitoilla punnludh — Siellä suut et pienempiä syövät — käden itsevllsaana kirjaan lyövät Ovat "suuret viitoset" virallisesti pohtineet sekavata rauhan pulmaa mutta "Jotakin mätää" on — Ilmeisesti ml muistuttaa entistä Iivana-Julm- aa — Kai kauhua tuottaa myös atomi-pet- o ja siksi on vastassa ainainen "veto" Vaan Suomi tänäkin juhlapäivänänsä on viaton valtojen vääryyksiin 8e tietää ja tuntee omatystävänsä ja vastaa rehellisiin kysymyksiin: Että puolesta kodin kansan ja maan Jouduimme vääryyttä vastaan taistelemaan SUOMEN HISTORIAA Kirj Signe Prattis ja — 57 LUKU — Henkisen elämän keskustana oli meillä Aleksanteri l:n aikana yhä Turun yliopisto Sen keskuudessa 1'orthanln aloittama isänmaallinen suunta nyt uusien olojen vaikutuk-sesta entistä selvemmin astui näky-viin Niinpä mm Adolf von Arwlds-so- n koki tähän aikaan Innokkaiden kirjoitusten avuliat herättää suoma-laisten uinailevaa Mutta syksyllä 1827 Turun kaupun kl paloi ja yliopisto muutettiin nyt Helsinkiin Täällä sitten saman yli-opiston piirissä v 1S31 syntyi Suo-malainen Kirjallisuuden Seura Ja täältä kuuluisa kielentutkija Matias Aleksanteri Castren teki seuraavalla laajoja matkustuk-sia suomensukuisten kansojen kes-kuuteen Venäjällä Ja Siperiassa Tärkeintä kuitenkin oli että esi-Isiem-me kallis perintö kansamme vanhat runot tulivat tällä aikakau-della talteen otetuiksi Työn suoritti KUas Lönnrot torpan poika Samma-tista syntynyt 9 päivä huhtikuuta ISO: Opintielle päästyään hän Jo al-kas-in alkoi kerätä kansamme henki-siä tuotteita niin että hänen toimes-taan r 1833 ilmestyi suuri kansallis- - runoelmamme Kalevala sekä vä-häistä myöhemmin Kanteletar Suo-men Kansan Sanalaskut Ja Arvoituk-set Ennen köyhä veti nyt koko sivistyneen maailman huomiota puoleensa Näinä samoina aikoina pohjoismaiden etevin runoi-lija Juhana Ludvig Runeberg alkoi Julkaista Ikimuistettavia teokslansa Joista Vänrikki Stoolin Tarinat on ennen multa mainittava Runeberg syntyi 5 päivä helmi-kuuta 1804 Hän kirjoitti ruotsinkie-lellä mutta Innokas isänmaallinen henki hehkui hänen runoissaan Ja herätti etenkin maamme kansaanrakkaSuutotma alkaiosteimn aahan Ja sen varsinainen henklnherättaia nii kuitenkin Juhana Vilhelm Snellman kotoisin Pohjanmaalta Ja syntynyt 12 päivä toukokuuta 1S06 — Kuopion koulun rehtorina hän nertni 'A 13 n "S„„alI„IenJuegsa ryntyi y 1844 pontevalla tavalla osoittaman että suomalainen oli Suomen kansalle elämän ehto Yllo-Pisto- n professorina Ja hän sittemmin yhä ajoi tätä samaa Joka herättävänä Ja alkoi levitä yli Suo-me- n maan Ja kansan ' Suomalainen Jos kansamme mielii elää arvoan-- a jotavkainstaaovmaaaa elsäemlläaäistatulJeoekasilolän toayl-lI-an muttsauomJoalllaaisstaaatJtaaamseailmleallaarvoollkaasta ar-- ' voa muidenkin kansain sftmlssä Sellaista omaa Ja arvokasta on al-noasta- an oma sivistys Oman sivls-tykse- n taas on luojmlma paknirajallpisouhujsana JoJsasa tukkeann-a-an muistot ajatukset Ja tunteet sa-nal-la sanoen koko kansan henki Pysyvälsestl saiijry Sellainen klrjal-lisuu- s ta kanosann henki Ja kansallisuusMaot-n ekraonasmaanton kansan kielestä Suomen Uytyy Us olla suomenkielistä siihen U-paa- n JV Snellman selitti kansaUi ~ - VSs - '-r-S- bäk Kansallinen herätystyö Turun yliopistossa Lönnrotin Runebergin Snellmanin aikana Suomalaisen kirjallisuuden kohoaminen kansallistunnetta vuosikymmenellä kirjallisuutemme Pietarsaaressa sivistyneis-tössä kansalllstun-no- n kansallistunto valtlomiehenä perusajatustansa elähdyttävänä kansalliskirjallisuus kansalliskirjallisuutta kansalliskirjallisuuden kirjallisuuden merkitystä Mi neen vuosisadan alkupuolella oli Sa messa Jo kyllä olemassa "alku ao-menkiells- een kirjallisuuteen mutta se ei ollut suomalaista kansalllsklr-Jalllsuutt-a Sellainen syntyi vaeu Kllas Lönnrotin työt kautta Suom-alaista kansalliskirjan lstiutta el Ur-vinn-ut alusta alkaen luoda sillä n oli olemassa vielä elävässä kansan- - inoudassa lukemattomissa san-karirunols-sa loitsuissa Ja lauluissa Missä kansamme talkkien sukupol vien elämä kotona s korvessa nii-den tavat uskonto elämänviisaus I-l- ot Ja surut kuvastuivat verrattoman kauniissa runolllsess kirkkaudessa Lönnrotin suurtyö oli se että hän k-täysmatko-illaan kokosi nuo runoaar-tee- t Järjesti ne Ja yhdisti kokona!-suudeks- i Samalla tavoin kuin hän hajanaisista runoista kokosi Kaleva-lan ranl hän kokox suomenkielen eri murteista yhteisön suomalaisen kirjakielen" Kansal H sklrjallilsuutem-m- e tuli siten kansallisen yhteytemm vahvimmaksi siteeksi Vasta Unnro-tlss- a näki Suomen kusa Itsensä en- sikerran kokonaisena lujana har-maana kalliona Jonka suuriin ääri-viivoihin sisältyivät lalkkl sen eri osien parhaat omineisuudet Helsin-kiläinen tiedemies Ja karjalainen konttlukko löivät Unnrotlssa kättä tolsrileen Lönnrotin rinnalla luemme kansalllsklrJalllsuuUmme perustajiin myöskin kansallisuusliikkeen suuren herättäjän J V Snellmanin Ja Isän-maallisuud-en sytyttäjin JL Kune-bergl- n — KansaMilIrJallisuuteem me sopivat ne sanat mitkä Snellman elämänsä lopulla lausui elävistä kansalllshengesta: "Se merkitjee enemmäu kuin rauhsatikirjat Ja sota-ase- et Sitä voidaan nöyryyttää mutta e ei taltu Jälkimaailma on kum-maksee- n näkevä set Ilmestyksenä nousevan maasta uudessa muodossa Mutta olemukseltaan se on sama muuttumaton henki jolta on luoaut kansakunnan elämät vuosisatain halki (Jatkuu) Ottawa lupailee farmareille Gardiner selittää toimenpiteitä suu-nniteltavan Ottawasta flmoltetaau että 'o-hallitukse- n Ja maakuntien välisessä maataloudellisessa konferenssissa liittohallituksen maaUlousmlnlsterl James ardlner selitti hallituksen ottavan askelelta hintojen korottami-seksi farmareille katfaiituotteista Hän el kyllikiin ttbemmln seli-ttänyt minkälaisia aalteldta suunn-itellaan ottaa mutta Tuskotaan eti häcen lausuntonsa on hki yhtey-dessä sen kanssa knn Uynnissä ovat uudet neuvottelut Enclautin kanssa llhasopimusten Susinaisesta siihen sisältyen sellaiset kuta raavaisiini pekoni sianliha ja Umjaunllha Gardiner ainoastaan huomautti Pa-heessaan olevansa valtuutettu ilmoi-ttamaan etti hintojen dusu farat-Ide- n lihatuotteille ota tulossa }oU tulee korvaamaan apunlojen pclsta-mlsest- a johtuneen erotu Nyt kun meillä on merkklpaivi Suomen Ja Itsenäisenä isännöity on ao-vuo- tta entiitnä eplyrtyköikmäämmemJea tpayishteitltuämmmääen typreilhvtyiisJiasuvoatlttaainen hiaomen Vaan että Pohjolan pieni Tasavalta saisi tunnustuksen suurelta maalimalta
Object Description
Rating | |
Title | Vapaa Sana, December 06, 1947 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1947-12-06 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VapaD7001813 |
Description
Title | 0373a |
OCR text | n i 1' ]s u H 1 I? i ff ( l H N m B O l' V Li i Iti J V lWl!lfnV '- ' ' _ '" Jii tr mi' T" J -- i v - i m k -- - J" 'f I if ' 'H r-- Af(iW- - tiM - y " i m v i - ® ihpw niiJf "u Sjr-r- r Hä £ JPauoHtcU-iUc-ui JlukemUtö jdt ai5!£V ' (fSLa Neuvostokasvatti Kolmas kirja Vankilat Toinen suuri näytelmämme oli Kaunis Helena' Cmrne esittäneet lta oopperana Taan laulunäytelmä-nä Ja laulutkin olivat omatekoisia lakanoista oli tehtr kreikkalaisia puklmia Jotka ehkä olivat kansatie-teellistä sekasotkua mutta hyvin tyylikkäitä Ixlvän sisuksesta oli muovailtu suuri pyöreä omena Joka 1'ariksen piti antaa Jollekulle koi mesta sulottaresta Martta oli VeaJ ena Ja hän oli todella aivan klas-Killine- n Venus Hän täydelleen vas-tasi sitä äärettömän kauniin vakoo-jan kuvausta Joka oli riitetty Za-kovsk- ln kirjoituksissa Jumalatarten riita kävi sellin tyyliin: ei säästetty sanoja ja oltiin aina vähän päästä joutua tukkanuottasi!! Sulojaan li-sätäkseen he vähän ällä juoksivat peilin luokse lisäämässä punaa huu-liin ja hammaspulvoria poskiin Oi-keata peiliä ei sellisti tietenkään tietenkään saanut pitää mutta me olimme panneet Ikkunaruudun taak-se mustan satiinin ja se kävi pellistä kyllä Iopulta l'aris hermostuneena jumalattarien riidasta heitti huomatessaan piti-heidä- n Jalkolhlnsi Ja pitkän näitä aivan sadatuksen slna verrattuna mellän alituiseen keskeytyk- - "'' "!' Iakanlut Monaan Jcer-M-ä - Joku vMlin "T "" ern°n'alne tuotiin sieltä — niin silloin näytteli-jä- t heittu)tyltät penkeille makaa-maan Ja heidät peitettiin huovilla Vartija saattoi käytävästä nälulä vain suoraan selliin Ja kun näyttä-mö ihan nurkasta piti hänen tulla aivan huoneeseen h uoma ta k- - f neen sen Kesken esitystä luotiin uusU van-keja Heille vedettiin penkit Ja näytelmää jatkettiin kuin el mitään olisi tapahtunut Ihmettelimme mil-tähän litistä mahtoi tuntua tuiles-sa- n selliin Jossa kalkki nauroivat vatsantäydeltä M edes kukaan Jou tanut kvselmään millU ennen kuin vasta loput' ! eUUf httkaB polkea hräs heistä kertoi Jälkeenpäin tästä ensi vaikutelmasta Hän luuli joutuneensa jonkinlaiseen vankila-klubii- n Ja odotti etU Illalla kalkki hapantuisivat Ja menisivät nukku-maan kahden lakanan väliin Hän el voinut kuvitellakaan että koko näyt-tämö puretaan varusteet vedetään lattialle Ja sitten sata Ihmistä mah-dutetaan tänne nukkumaan KaVNIYLLX sen Jälkeen kun olin joutu-nu- t vankilaan meillä oli kävelypä!-v- a Joka v lldes päitä näet pääsimme jaloittelemaan tankHan pihaan Vartija tuli ovelle jo komensi: — Kävelemään! Kiireesti r)lullmnie pukeutu-maan Ne joilla el tullessaan ollut päällystakkeja salvat muilta lainak-si kuka mitäkin lämmintä Ja niin lähdettiin suuiella hälinällä portaita e firuviir neiisKuimaisene pma-- 1 maalle nll knlmo mli-rti- u I Joista kaksi vartioi ovea Ja yksi piti silmällä ettei sinne heitetä mitään eikä kukaan tlrVistele Ikkunoista Neljä henkeä ritistä kävelimme ke-hässä viisitoista minuuttia keskustel-len vapaasti koska kalkki olimme samaa selliä Sellin ikkunan alaosassa oli noin Hi''"1uAttn" uinulua KiuIKufi_nen peni jota sanottln kuonkopaksl Sen ja Ikkuna-laudan välissä oli pieni rako Ja pa-ko Ja palattuamme ensimmäiseltä kävelyltämme me siltä raosta tirkis-timme uusia kävelijöitä Silloin näin siellä paljon tuttaval muiden muassa Tyyne Tokoin Eräänä toisena päi-vänä näin Korhosen Joka oli kalkkein volmalludmpla Ja innok-kaimpia Suomessa toimineita maana-laisi- a kommunisteja Hänen kohtalo-aan täytyy llevlntikln sanaa Myt-tie- n sanoa traafrtlliseksl Suomessa hän joutut kiinni Jutussa Ja Istui Hämeen-linnaa vankilassa kahdeksan vuotta Hän oli Suomen maanalaisen puolu-een ja on koko eliminä tiydelltnen puolueih-minen oikein liatKjOillnea komam-- V hänet voitiin Neuvostoliitossa vangi-ta Suursuomi-aattelsee- n salaliittoon kuulumisesta hänet Antikaisen Toi-- a on veljen vaimo Hän sai kymmenen vuoden tuomion ja myöhemmin kuu-lin hänen Joutuneen Marinakin lei lellle Siperiaan Kn itse joutunut Eeva Korhosta tapaamaan: minkä hänestä tiedän en kuulin sairaalan kautta jossa häneen oli tutustunut ystäväni Vasilisa Ilajeva potlessaan Jonkin ajan anginaa Myöhemmin kuulin vielä toisiltakin Eevasta silli hänen rehti vaatimaton olemuksen-- a teki hänet suosituksi Sellissään ei Keva pysytellyt erillään muista kuten useimmat suomalaiset kom-munistit Jotka tavallisesti pitivät selvänä että kaikki muunmaalaiset ovat asiasta vangittuja vastavallan-kumouksellisia Joiden seuraa n vältettävä Jouduttuaan puheisiin hän oli kertonut olleensa Suomessa vankilassa Kun häneltä silloin kysel-tiin Suomen vankilaoloista niin hän oli ensin kertonut yhtä la toista leivän j mutta että kalkki päästi tät kuvauksia ihanteelll-ranskalaise- n vankilaani- - Koska sattui Mn kuulusteluun tai J°ka °" oli tulnVkall kylä tua Kohta Siellä Eeva tunne-tussa T:n iialsorgaaisaattorl oMut henkilökohtaisesti i uiiiiisieiija opetti sellissään Hä meenlinnassa harrastettua plastillis-ta liikuntakasvatusta Mutta hänenkin kalkkltekevä tyy-tieytens- ä vähitellen rakoili Ja ilmat kyynelissä hän vetäytyi synkkänä yksinäisyyteen Viisas Vasilisa joka el missään el kä milloinkaan päästänyt onl tilai-suutta kielten tutkimiseen oli Eeva Korhoselta oppinut Koskenniemen (jonka runoja Eeva osasi paljon) Kl kruunut syksyhyn säilyneet ole kukkain halvlmpalnkaan' Sen vii-meista säkeistöä oli Hämeenlinnassa poliittiset vangit kielletty laulamaa- - näytelmän [ai al kupeifiisestä: Oman -- veremme unelmain me tunnemme hurman Ja huuman Ja toivossa päiväin tulevain me pyyhimme kyyneleen kuuman Oi lelkklslskonl Jaksatko sinä vielä kesähän luottaa - Ja kun pettää ensi sutikin yhä suvesta suvehen ynottaa Ja minun -- opittuani runon oudosti murtavalta VaslllsalU toistimme rl-ve- jä nyt - Shpalernajassa Tokoin tytär sat myös kymmenen vuoden tuomion samalle leirille kuin Eeva Korhonen Tyyneä vastaan oli ollut lukuisia syytöksiä Ja pidettiin tnyos lukuisia kuulusteluja Joissa hän Joutui lakkaamatta seisomaan Hän oli kirjoittanut pitkän anomuk-sen Kuusiselle Kominterniin Ja odot-tanut hartaasti vastausta Mutta vaikka kirje olisi mennytkin perille el Kuusinen missään tapauksessa o-ll- sl sekaantunut näin arkaan Jut- - I tuun Jatkuu MsUi c -- kv- 'Isnnnl nnnsk _-- ' JJAlnHnnnV BnnBLLslssBftlr nnl sBBBBnnsWnWK nH BBBBBBBBsnnBmsV Bnnt BBBBBHBBBBBnBm w BBnV GABRIELLE ROY Tämä MatitreaMsU kotoisin oleva klrjAUIJaUi GabrieUe Roy m! iskettiin MrJatllMadca "Prix Fe-mla- a" palkteBM kirjastaan "Bon- - hear d-0eas-oa (TteahaUa) Oli ensimmäinen kerta knn mainittu nlstL On alran ktaUUmitdnti etti palkinto on annetta canadalabell Ai- - 'VvÄl ersäs- - VÄ-2- - A Suomen päivänä 1947 Suomen IUenaisyjsj'ihlain Toronto Ont Kirj JA ralokangas Kun nyt meillä on merkkipäivä Suomen Ja Itsenäisenä Isännöity on 30-vuo- tta niin pyrkikäämme pyhittämään päivä Ja huomen ettei työmme Ja taistelumme tyrehtyisi suotta Vaan että Pohjolan pieni Tasavalta saisi tunnustuksen suurelta maailmalta On vaiherikkaita vuosia monia jo mailleen mennyt Ja kansa on kestänyt kärsinyt — hammasta purren Sen taakka tuskin on ollenkaan keventynyt vaan se ei ole taittunut — valittaen surren Sen tarmo on terästetty taistojen tiellä ja sisu on sitkeätä yhäti meillä Ankarat arvaamattoman raskaat on kansamme kokemukset kestänyt Se on uhriksi antanut poikansa parhaat — Ja mUJoonamäärät lunnaiksi myöntänyt Se on tyrannien tahtoon taipunut mutta el milloinkaan talttunut Monet kärsimykset kestänyt on Jo ennenkin Suomen suku sen uljaat urheat pojat He auringolle avasivat kolkot korvetkln — perkasivat pellot Ja kalvoivat ojat Tuvan tekivät petoja Ja myrskyjä vastaan luottaen omaan voimaansa ainoastaan Niin ovat vuos satatalpaleet talttuneet aina aikojen kaukaisten takaa Tavat Ja toimet ovat tosiksi vaihtuneet vaan tarmo teräksinen on valpar ja vakaa Se on syntyä syvää alkujansa — tämä katajainen Suomen kansa Ile kulttuuri-arv- ot Ja ansiot suuret """ mitä se kolmikymmenvuotlskaudeUa kantaa cvat perintöä pyhää ne oraat Ja Juuret ja ne' vastaisuudelle satonsa antaa ' Ne ovat nuoren Suomen hedelmiä hyviä — tiedon Ja taidon kultajyviä Tämä nuori Suomi nyt Juhlapäivänänsä voipl kielon kauniin kulmilleen talttaa ja iloita keralla luotetun ystävänsä sekä "talonkirjansa" varmaan talteen laittaa: tehdä Suomen päivänä päätös pyhä: Sua suojelemme nyt aina Ja yhä Nuori Suomi on luotsi omassa laivassansa Jok' on Johdon saanut maan valtiolaivaan — Ja se tietää itse isäntä olevansa-Kalevala- n kankahllla alla Pohjan tähtitaivaan Jossa tulet Kalevan rannoilla palaa Ja kansa kunniasi' pitää pyhää valaa Jos luot silmäsi päivihin menneisiin Jotka Jo siirtyvät aikojen taa pian palajat sa näihin nykyisiin Joita kokenut on kallis syntymämaa: kun rauha pakeni rannoiltamme ja vaara saarti rakkaitamme Yöt pitkät pimeät me valvottiin seuraten taistoja Taipaleen Ja Sallan sotasanomia kummia kuunneltiin — verileikkiä kahden vallan Se on ikimuistoista Ihmeitten alkaa — kuin esi-islcm- me taistojen taikaa Sinä Pohjola poloinen — kallis syntymämaamme olet niin monet kerrat ollut sotatantereena Sun rantamilles viel kerran tulla saamme me Jotka yhä oomme luotasi poistuneena Sun tahdomme omaksemrne-lunnut- aa sinivetten Ja salojen mainio maa! Sinun talstos ja työsi saa tunnustusta milloin vaan maailmalla mainitaan Mutta rauhanpäivää' on pimeä ja musta — siellä väärillä mitoilla punnludh — Siellä suut et pienempiä syövät — käden itsevllsaana kirjaan lyövät Ovat "suuret viitoset" virallisesti pohtineet sekavata rauhan pulmaa mutta "Jotakin mätää" on — Ilmeisesti ml muistuttaa entistä Iivana-Julm- aa — Kai kauhua tuottaa myös atomi-pet- o ja siksi on vastassa ainainen "veto" Vaan Suomi tänäkin juhlapäivänänsä on viaton valtojen vääryyksiin 8e tietää ja tuntee omatystävänsä ja vastaa rehellisiin kysymyksiin: Että puolesta kodin kansan ja maan Jouduimme vääryyttä vastaan taistelemaan SUOMEN HISTORIAA Kirj Signe Prattis ja — 57 LUKU — Henkisen elämän keskustana oli meillä Aleksanteri l:n aikana yhä Turun yliopisto Sen keskuudessa 1'orthanln aloittama isänmaallinen suunta nyt uusien olojen vaikutuk-sesta entistä selvemmin astui näky-viin Niinpä mm Adolf von Arwlds-so- n koki tähän aikaan Innokkaiden kirjoitusten avuliat herättää suoma-laisten uinailevaa Mutta syksyllä 1827 Turun kaupun kl paloi ja yliopisto muutettiin nyt Helsinkiin Täällä sitten saman yli-opiston piirissä v 1S31 syntyi Suo-malainen Kirjallisuuden Seura Ja täältä kuuluisa kielentutkija Matias Aleksanteri Castren teki seuraavalla laajoja matkustuk-sia suomensukuisten kansojen kes-kuuteen Venäjällä Ja Siperiassa Tärkeintä kuitenkin oli että esi-Isiem-me kallis perintö kansamme vanhat runot tulivat tällä aikakau-della talteen otetuiksi Työn suoritti KUas Lönnrot torpan poika Samma-tista syntynyt 9 päivä huhtikuuta ISO: Opintielle päästyään hän Jo al-kas-in alkoi kerätä kansamme henki-siä tuotteita niin että hänen toimes-taan r 1833 ilmestyi suuri kansallis- - runoelmamme Kalevala sekä vä-häistä myöhemmin Kanteletar Suo-men Kansan Sanalaskut Ja Arvoituk-set Ennen köyhä veti nyt koko sivistyneen maailman huomiota puoleensa Näinä samoina aikoina pohjoismaiden etevin runoi-lija Juhana Ludvig Runeberg alkoi Julkaista Ikimuistettavia teokslansa Joista Vänrikki Stoolin Tarinat on ennen multa mainittava Runeberg syntyi 5 päivä helmi-kuuta 1804 Hän kirjoitti ruotsinkie-lellä mutta Innokas isänmaallinen henki hehkui hänen runoissaan Ja herätti etenkin maamme kansaanrakkaSuutotma alkaiosteimn aahan Ja sen varsinainen henklnherättaia nii kuitenkin Juhana Vilhelm Snellman kotoisin Pohjanmaalta Ja syntynyt 12 päivä toukokuuta 1S06 — Kuopion koulun rehtorina hän nertni 'A 13 n "S„„alI„IenJuegsa ryntyi y 1844 pontevalla tavalla osoittaman että suomalainen oli Suomen kansalle elämän ehto Yllo-Pisto- n professorina Ja hän sittemmin yhä ajoi tätä samaa Joka herättävänä Ja alkoi levitä yli Suo-me- n maan Ja kansan ' Suomalainen Jos kansamme mielii elää arvoan-- a jotavkainstaaovmaaaa elsäemlläaäistatulJeoekasilolän toayl-lI-an muttsauomJoalllaaisstaaatJtaaamseailmleallaarvoollkaasta ar-- ' voa muidenkin kansain sftmlssä Sellaista omaa Ja arvokasta on al-noasta- an oma sivistys Oman sivls-tykse- n taas on luojmlma paknirajallpisouhujsana JoJsasa tukkeann-a-an muistot ajatukset Ja tunteet sa-nal-la sanoen koko kansan henki Pysyvälsestl saiijry Sellainen klrjal-lisuu- s ta kanosann henki Ja kansallisuusMaot-n ekraonasmaanton kansan kielestä Suomen Uytyy Us olla suomenkielistä siihen U-paa- n JV Snellman selitti kansaUi ~ - VSs - '-r-S- bäk Kansallinen herätystyö Turun yliopistossa Lönnrotin Runebergin Snellmanin aikana Suomalaisen kirjallisuuden kohoaminen kansallistunnetta vuosikymmenellä kirjallisuutemme Pietarsaaressa sivistyneis-tössä kansalllstun-no- n kansallistunto valtlomiehenä perusajatustansa elähdyttävänä kansalliskirjallisuus kansalliskirjallisuutta kansalliskirjallisuuden kirjallisuuden merkitystä Mi neen vuosisadan alkupuolella oli Sa messa Jo kyllä olemassa "alku ao-menkiells- een kirjallisuuteen mutta se ei ollut suomalaista kansalllsklr-Jalllsuutt-a Sellainen syntyi vaeu Kllas Lönnrotin työt kautta Suom-alaista kansalliskirjan lstiutta el Ur-vinn-ut alusta alkaen luoda sillä n oli olemassa vielä elävässä kansan- - inoudassa lukemattomissa san-karirunols-sa loitsuissa Ja lauluissa Missä kansamme talkkien sukupol vien elämä kotona s korvessa nii-den tavat uskonto elämänviisaus I-l- ot Ja surut kuvastuivat verrattoman kauniissa runolllsess kirkkaudessa Lönnrotin suurtyö oli se että hän k-täysmatko-illaan kokosi nuo runoaar-tee- t Järjesti ne Ja yhdisti kokona!-suudeks- i Samalla tavoin kuin hän hajanaisista runoista kokosi Kaleva-lan ranl hän kokox suomenkielen eri murteista yhteisön suomalaisen kirjakielen" Kansal H sklrjallilsuutem-m- e tuli siten kansallisen yhteytemm vahvimmaksi siteeksi Vasta Unnro-tlss- a näki Suomen kusa Itsensä en- sikerran kokonaisena lujana har-maana kalliona Jonka suuriin ääri-viivoihin sisältyivät lalkkl sen eri osien parhaat omineisuudet Helsin-kiläinen tiedemies Ja karjalainen konttlukko löivät Unnrotlssa kättä tolsrileen Lönnrotin rinnalla luemme kansalllsklrJalllsuuUmme perustajiin myöskin kansallisuusliikkeen suuren herättäjän J V Snellmanin Ja Isän-maallisuud-en sytyttäjin JL Kune-bergl- n — KansaMilIrJallisuuteem me sopivat ne sanat mitkä Snellman elämänsä lopulla lausui elävistä kansalllshengesta: "Se merkitjee enemmäu kuin rauhsatikirjat Ja sota-ase- et Sitä voidaan nöyryyttää mutta e ei taltu Jälkimaailma on kum-maksee- n näkevä set Ilmestyksenä nousevan maasta uudessa muodossa Mutta olemukseltaan se on sama muuttumaton henki jolta on luoaut kansakunnan elämät vuosisatain halki (Jatkuu) Ottawa lupailee farmareille Gardiner selittää toimenpiteitä suu-nniteltavan Ottawasta flmoltetaau että 'o-hallitukse- n Ja maakuntien välisessä maataloudellisessa konferenssissa liittohallituksen maaUlousmlnlsterl James ardlner selitti hallituksen ottavan askelelta hintojen korottami-seksi farmareille katfaiituotteista Hän el kyllikiin ttbemmln seli-ttänyt minkälaisia aalteldta suunn-itellaan ottaa mutta Tuskotaan eti häcen lausuntonsa on hki yhtey-dessä sen kanssa knn Uynnissä ovat uudet neuvottelut Enclautin kanssa llhasopimusten Susinaisesta siihen sisältyen sellaiset kuta raavaisiini pekoni sianliha ja Umjaunllha Gardiner ainoastaan huomautti Pa-heessaan olevansa valtuutettu ilmoi-ttamaan etti hintojen dusu farat-Ide- n lihatuotteille ota tulossa }oU tulee korvaamaan apunlojen pclsta-mlsest- a johtuneen erotu Nyt kun meillä on merkklpaivi Suomen Ja Itsenäisenä isännöity on ao-vuo- tta entiitnä eplyrtyköikmäämmemJea tpayishteitltuämmmääen typreilhvtyiisJiasuvoatlttaainen hiaomen Vaan että Pohjolan pieni Tasavalta saisi tunnustuksen suurelta maalimalta |
Tags
Comments
Post a Comment for 0373a