Vapaa Sana, December 21, 1940

              lK
1
li
im il
lr?s?
"-- vi
We Extend to AU Our Most Heartfelt Xmas Greetings! VAPAA ANA
NO 150 —
J k " _ " —_ " iiiii
0i Suolahti
dlas amlgo mio"
Näillä minua aina vanha
kalastajaukko seltsenkymmenvuotlas Ml-luvasllmäi-nen
Jose alas
missä tulleet kalastajapurret
aallonmurtajan takana Hänen
oli aina Istua Jutustelemassa Ukko
oli koko tässä Iliskajanlahden
monet kovat Ja
mutta kalastajan on kovaa
työtä Ja Juuil täällä alati vaarallisen o-ikullisen
Ja myrskyisen äärillä Sen näki
myös ukko Josen että monet Ja
auringon oli ne parkinnut niin
tummiksi Ja ryppyisiksi että olisi luullut häntä
vähintäin satavuotiaaksi Ja hän olikin vain vasta
70 siis nuori Ja notkea vielä
—Tänään senor me lähdemme slmpukanpyyn-tll- n
tulla Päivä on kaunis
meri miltei rasvatyynl alkaa Jo
pois Pian paljastuvat tuolla 3 kilometrin
olevat Ja luodot niissä on
Tämmöiseen on valkea kie-lteisesti
Ja niin pian Josen
mustaksi maalatussa moottorlpaatlssa hän Ja mi-nä
sekU hänen kaksi poikaansa
Ja Juan Täällä lahden siintävillä
on nousu-- Ja laskuveden
lähes 4 Kaksi kertaa vuorokaudessa vesi
on matalimmillaan paljastaen
sijaitsevia Ja salakareja Joille Mela
moni alus myrskyisinä öinä
varman tuhon veitsenterävien
syvyydenkullulssa le-p- ää
sadoittain Ja purjehti-jain
Jo muinaisilta asti
meienkul-kljolde- n lahti on vielä
Ja kapteenien kauhu Niin pian kuin he
ovat sivuuttaneet sen vaaralliset vedet heiltä
helpotuksen
sytkyteltlln mal-nlnkle- n Siinä puolisen tuntia
keinutellessa niin saa-Tuttiink- in meitä leppoisasti
laskettiin a piene la
soutuveneellä lähestyttiin Mal hln pää
on täällä kuitenkin aina va keata
' että pltll l klen imu on siksi
vln varansa koka venheestä Kari Ja
ovat simpukoiden
ja niihin voi Ja Jalkana
kuitenkin selviydyttiin Ja venhe
meren ka
ylös Tämmöinen
koista luoto on IhmeelUnen
Vedenjattöpalkat ja
kuhisevat kai-kenlaista
Taskurapuja
SUOMALAISEN YHTENAI8YY8VAEN ÄÄNENKANNATTAJA
TORONTO — LAUANTAINA JOULUKUUN 21 P — SATURDAY 21
iaauskaa
Simpukan pyytäjäin
vieraana
Ii-limatoja
mrlote-relt- a
Ja min-kälaista
otusta Kaa
mean ovat
mustekalan poikaset
4:U
0
ii
f
f
saw
il
ii
I
?!
I
I
1
1
I
8
i!
i
!J!
i!
t!
1
I
:iiAVtoVVVi!a%WWlV
on tämän laulun laatu
Täm" el ole oppineilta ostettu eikä armossa saatu
Täa on siirtolaisen oma laulu
sen sydämmen syvyyksistä tuleva tunnekuva
jok'el ole sieltä polje unhoittuva
— slell' on kaunokuva
sydämmet suli
tuolla alla 1'rsaln missä kalevantull
tähtitaivaan alla pakkasen maassa
Siellä rlrtin Jouluvalot
Ja yössä
rakastamassa maassa
Ja Lappi
!i-- ins fll lutoll Tanlnn IudImi
I
ii
fH
—
Lauloi lapinkin lapset Ja Joiku
sattui sanat varsin vienot
kaikui vastaan Ja koko Lapin tlenot
torvet navakasti!
Joulua fBjl
Pohjolan Joulu
Muisielmakuvia Kirj JAP
erakkomlelen
pohjanpalot!
pohjatuulen
on aina ollut tämän
vain on tullut valon-Joul- u
mutta aina on se ollut armaan
runon on Joulupahnat
vaikka herkkuna on vain oman lahnat
Ja reikäleivät oi Juhlamieli raikas
Sinä yhä enemmän
kun kodin kaunlsteena on taas rakas
lisiksi vielä Ja lasten lloks llmestyypl Itse
on sen vaahtoparta ml Ja paukkaa —
kun Utin Jotka helnäkenilss'
se on Lapin aito
Tara tuttu oli tulo
yhtä Ja oiva kuin Joulusaunan sulo
pHt perinteet ovat tulleet traditioiksi
Paunan räälle ylle lumlpuhdas paita
muulloinkin arkllauantalsln oli samoin
tulivat vlel' huoneenhalt loiksi
Nämä m-hä- t ovat yhäti se
ml kukkii lelnon la Koskenniemen
en laulun svke svdämmllmme ompi Ihmeellinen
olento
foka on saanut asunnokseen uuren sylin
—Ja siellä on olo onnellinen
Kun kaupungeissa vietän Jouhia
en majan tuollapuolen Oulua
IkS oo se multa unhoittuva
TH kun m' maailman
mlelS lammlttfiil lapsuusmuistot äidin armaan
— valkk nykyhetken todellisuus on outo
Mutt el ntita suru- - juhlatunnelma tulee olla aito
rlkas kuin oli ennen pororalto—
tl miss" Jäiset helää!
Kirkas raitis olkoon Juhlamieli Joka pohlanperllälsen tilinan t"'ee In olla aidon
merkelss' uhallakin taasen elää
Tällainen on tämänpäivän Joululaulun laatu
e el ole oppineilta ostettu eikä armossa saatu—
e on suomalaisen siirtolaisen erakkomlelen Uulu
en sydimmen syvyvkslsla tuleva tunnekuva
t1tS el ole Suomi-Pohjol- a unhoittuva
-- Sieir on kaunokuva
Mjgaaararosro11
wJfo$$M&pG — ——
Me
i
r9
IX — IX
-- —1--—— ——————— -- ———-~ _j-r- " v
Valamo - Laatokan
helmi
Kirj P Patokoski
"Uatokan helmi"
na malkallupalkkana Ja hyvin
ulkomaillakin Vanhempina virta
s! sinne "pyhiinvaeltajia" Ja Kar-jalasta
sekä maan
käsin oli matkallulllkenne hyvin
on ollut kautta
pyhlliivaeltajaln palkkana Ja viimeisillä
vuosikymmeninä malkallupalkkana Sen
luonnonkauneus on kuulu Mutta emme tässä ryh-dy
kuvailemaan malkallupalkkana vaan
sen sijaan sitä mikä merkitys sillä on ollut kaut-ta
vuosisatojen karjalaisten n 50000
ortodoksista tunnustavan
Jotka ovat joutuneet hajallisina siirty-mään
eri osiin uskonnolliselle
— "laatokan —
synt) suomalaisetkin
Perustamisvuotena pidetään V 1329 Sen
Serpel Ja Luostarilla on
V 1581 ryöstivät
ruotsalaiset sen perinpohjin ja v 1611 he
sen täydellisesti V 1617
vallan alle Saariryhmä 40
Ja pienempää saarta
on 33 neliökilometriä josta 25
neliökilometriä on yhteensä 20
Joista rakennettu
on katoolllsekslkln ensikerta-laisell- e
yllättävän upea uiko-- sekä slsäasultaan
Klinketnonaan
voimaperäistä maan viljelystä ja puutar-hanhoitoa
sekä kalastusta ja mat-kustajalalvalilkenn-että
3 Joista yksi llt
kennöl ennen vallankumousta Pohjois-taatoka- n
Ja reitillä
Ortodoksista tunnustavan Karjalan
kansan uskonnollinen mielikuvitus el ole kuiten-kaan
näin historiaan vaan on
antanut sille tarunomaista pyhyyden tuntua Kan-san
tarinan pyhät Sergei
Ja kivenlohkareella purjehtimaan
Ja päättivät
sille minkä Ilman tämä
harvinainen "alus" He
saaren Ja perustivat lupauksensa
saareen Monta
kansan tarua mutta ne
eivät ole niin syn-tyvaiheisiin
kuin edellä
Knnen Itsenäistymistä oli ku-ten
koko ortodoksien kirkkokuntakin
uskon-nollisissa
Kun ortodoksinen
kirkko Järjestettiin uusille
perusteille niin
sen yhteydes-s- ä
mm kirkkokun-nan
siihen asti
ajanlaskusta" uuteen
ajanlaskuun siirtymi-nen
mlsti oli seu-rauksena
että mo-lempien
kirkkokun-tien
evankelisluteri-laisen
Ja ortodoksi-(Jatko- a
C:li
VUOS1K
"Kirkastuksen
( w_ v„ i 1
1 iia nimiin n lifctfi frf T
i
i
i i
i iiii i li 1T I
SWsNJ
Haluttaako
simpukoita
paiskauUm
sota-aluksie- n
Inhoittavia
—Runotarten
valonjuhlaa
elämänkoulu
Joulukuusi
Joulupukin
parmahllla
tähtitaivaan
miesmäisen!
karjalaisen
harjoittivat
aikaisemmin
yhteydessä
Itsenäisessä
nou-dattamalta
fcQät&SCI Jtf3? ta i
i U UMUI P WHiM i tiW i H H H
y ij+'ihzr!iriiiSMti2nssmmijJwwwL i+±±wiL--'3rM-wk'&rrT~v- w - vv ~
# 4
VTi l'K#j
M
iltäi
VVv:
1940
JCir
"Duenos Hyvää päivää ystä-väni
sanoilla tervehti
pirteä
Naveran tullessani sata-maan
mereltä lepäl-livä- t
turvassa kans-saan
hauska
elämänsä Pettänyt
rannalla kokenut Joskus hyvätkin
päjvät nähnyt ammatti
kovinta
Biskajan
kasvoista myrskyt
polttava paahde
mukaan
laskuvesi vetäytyä
päässä
karikot
kovasti"
kutsuun suhtautua
oltiinkin pitkässä
nuorinta Francisco
Iliskajan Jyr-killä
rannoilla eroitus
metriä
pitkiä matkoja ran-nasta
luotoja
nytkin
omiksi Näitten
luotojen vieressä olevissa
laivojen
hvlkyjä ajoilta Uiskajan
tänäkin päivänä kalkkien
kalkilta pääsee huokaus
mennä
perille ankkuri
luotoja e-mln- en
Mainin
voimakas täytyy
hyppää
luodot pienten terävien petom
leikata kätensä pahasti
Hyvin luodoille
vedettiin kuiville
noussut nähtax
lätäköt
pikku eläin-t- ä
me-rltihtl- ä
merisllH
DEC
suuria
vaikka
näkölsli
lautasen kokoiset
(Jatkoa sivulla)
i
I
I
TohJolan Joulusta
kokaan
tallessa ikl-lhan- a Kalevan
Taiston telmeess kansani yhteen
säihkyy
1'ohjan puhurin
pienen ikkunasta näkyy
pitkässä palavat kauniit
lauluin
Vanhaa lauloivat Karjala
vlltlfthol—
Juoksi taitavasti
sointui suloäänet
Kotavuorl
—säesti sekaan
Ankara kansan
harvoin hauskana
sentään antoisa:
runsautta puhunut pirttien
Järven
ruklhiset rattoisa
Ihmisenä eläydyt ihailuusi
pukki!
Valkoinen pakinoi
kertoilee lapsista laukkaa
—Itsekin olevinaan asukki
aattojen
odotettu
—nämä
puettiin asianlaita
—Tontut Jouluna
perinteet siemen
lauluissa säkeissä
Tuntee todella olevansa luonnon ylin—
luonnon
Pohjan
vleran kansan
mistan matalan
koskaan
kuljen kylmissä kylissä
sylissä
katukuva
erämaan
Pohjan hHmet
--Näissä tahdon
koskaan
tallessa Ikl-lhan- a Kalevan
I
VOL
Valamo tunnetaan mieluisa
kaikkialla Suomessa
yleisesti aikoina
Suomen Venäjiin
ympäri laajan Venäjän Var-sinkin
Pietarista
vilkasta Valamolla aikojen veto-voima- a
myöskin
Valamoa
niidenkin
uskontoa
ryhminä
Suomen elämälle
Valamon luostarin helmen"
historian tuntevat useammat
perus-tivat
munkit Herman
takanaan muutakin historiaa
hävit-tivät
joutui Valamo
Huotsln käsittää suu-rempaa
Joiden yhteinen
pinta-al- a pääsaari
Saarilla kirkkoa
vuosina 1887—92
kirkko" klikokxl
luostarin munkit mel-koisen
latvalla
Venäjän
satamien Pietarin välisellä
uskontoa
tyytynyt "kuivaan"
mukaan lähtivät munkit
Herman suurella
Iatokan ulapoille perustaa luostarin
saarelle rantaan ohjausta
ajautuisi Joutuivat Vala-mon
rantaan
mukaan luostarin muutakin "py-hää"
liittyy Valamoon
läheisessä luostarin
kerrottu
Suomen Valamo
Suomen
Venäjän pyhän aynoo-ll- n hallinnan alainen
asioissa Suomen
Suomessa
ta-pahtui
"vanhasta
Ivullaf
JUKfcflT
x? i ii ff
---sy-s-rys-