Vapaa Sana, July 31, 1945

              h-- -- M
'
i
?
I!
' ' s!
I s 1
I "
41
1
!-4-
S
' a 4
Ih
Ml
M'
livut
VAPAA SANA
(FREE PRESS)
Indtpandtnt Flnnlah-Canadla- n
Nwapapr
Publlahed vary Tuttday Thurt-da-y
and Saturday by Tht Vapaa
Sana Prtaa Llmttd Toronto Ont
EINO UNHOLA Presldent
VÄINÖ MALMIVUORI Manager
REYNOLD PEHKONEN Edltor
Prlvatt Addrcts of Presldent:
4 8oho St Toronto Ont
Buaincta and Editorlal
Department:
19 Huron St„ Toronto 2 B
Phone WA 7721
Reglttered aa second-clas- a matter
January 19th 1932 at th Post
Office Department Ottawa Ont
Subtcrlptlon ratei in Canada and
United Statet: Ptr Year (375 8lx
Montht 1200 Three Monthi $100
In other Countrlet: Per Year $500
Six Montha $250
Charteri tyydyttää
ak enemmistöä
iöii-r- a
Uuden maailmanjärjestön perus-tava
asiakirja on julkaistu Ja iuu-- rl
enemmistö yleisen mielipiteen
muokkaajista ja tulkitsijoista o
vat Charteriin tyytyväisiä Ö£ oli-si
saattanut jäädä Itilkommaksi ja
vajavalsemmaksl Monissa kysymy- -
sissä erkaantuivat johtavien suur
mielipiteet olemassa hyvää noudattaa
oli olemassa vaara konferenssin
kokonaan epäonnistumisesta Tyy-dytyksellä
on merkille pantava ra-kenteellisia
tarkoituksia palveleva
aikaansaatu tulos Joxa ainakin
teoriassa vlltotta tietä pysyvään
rauhaan kansojen vilpittömän Ja
sovinnollisen yhteistoiminnan
kautta
Kun tässä perustavassa asiakir-jassa
samoin kuin yleen-sä
kaikissa laajakantoiseni-ml- a
laelsa on tavaton määrä py-käliä
Ja viittauksia toisesta koh-dasta
toiseen mitkä antavat seli-tyksille
Ja tulkinnoille tilaa ja kun
näihin välttelynalaisiin kohtiin
pykällln käy- -
rauhan liitto
mahdollisten rikkojien
pitämiseksi niin kysymys
nousee yleensä siltä mitä valkeuk-sia
kohdataan asiakirjan käytän-töön
sc-lluttam-lsessa
Monet eh-dollisuudet
kurinpidollisissa tehtä-vissä
viittaavat flihen monien pai-nostamaan
seikkaan että uuden
liiton täytyy voida kansainväliset
erimielisyydet sovittaa niiden alku-asteella
ennen kun on mitään
vaaraa aseisiin tarttumisesta Jos
Joku laimllnlyö velvoll-isuutensa
suojelemisessa J-- Jos
se väklvolmln Charte-rin
nimenomaista määräystä ryh-tyy
asevoimin ulkopoliittisten tar-koltuksle- nsa
toteuttamiseen niin
koko tarkoitus on menetelty Ja so-ta
on seurauksena
Uuden maalmanjärjestön erikoi-seksi
ansioksi on nyt selitetty sen
ehdoton riippuvaisuus suurvalto-jen
tahdosta Lordi Hall fax esim
viittaa tähän erikoisena ajan
reallpolilttlscna
heikkoudet
suuri paino pantiin Inhimillisille
hyville tarkoituksille Ja Ihanteille
nykyinen Hitto perustuu
praktllllsllle tosiasioille Ja
erikoinen etu on suurvaltojen
kontrollissa Joka pakottaa
suurvaltoja välttämään erimieli-syyksiä
Ja toimimaan yhdessä
Mutta suurvaltojen ehdoton
kontrolli voitettiin konfe-renssissa
tuimien otteluiden Jäl-keen
Pienempien maiden Ja yleen-sä
demokraattisten käsityksien
TiVAi' ri--Sj
{ malnehlkkalmpana edustajana
siellä oli Australian ulkoministeri
tri Herbt Vere Evatt Joka poik-keuksellisella
tarmolla ja
kyvyillä kävi suurvaltojen
kimppuun Ja vaatii niiltä myönny-tyksiä
On huomautettu u
seampi hänenlaisensa edustaja o-I- isi
voinut vielä huomattavasti pa-rantaa
Charterin sanamuotoa
Esiintyessään "Jokapäiväisen
Ja pienempien maiden roh-keana
puolustajana ei tri Evatt
lainkaan pitänyt itsestään selvänä
sellaisen "uuden realismin" toteut-tamista
joka suurvallat aina pi-täisi
yksimielisinä Ja Juuri sen
vuoksi hän vastusti niille
eittoamlsolkeuden antamista tur-vallisuusneuvostossa
Nyt onkin lähinnä kysymys sii-tä
millä tavalla uusi turvallisuus-Järjest- ö
kykenee suurval-tojen
erimielisyyksiä kontrolloi-maan
(silla teyajja että alinomai-set
halyytyltfegt Ja yftrflt voidaan
voittaa Ja ihmiskunta pääsee le-volliseen
mielialaan Jossa on va-pauduttu
pelosta? "Yhdistyneillä
Kansoilla" on k'U iSVWhG orgaa-N&- ]ä
häiden probleemien selittä-mistä
Ja ratkaisemista varten Lii-ton
toimlntakoneisto on laaja ja
monipuolinen Mutta nämä laitok-set
eivät auta mitään jos ei ole
valtojen edustajien Ja tahtoa
Ja
vaa-timana
erikoi-silla
sitoumusta olla aseisiin tarttumat- -
ta ja taata ja suojella kalkille
kansoille oikeus ja vapaus elää
rauhassa Kun katselemme nyt
vallitsevaa maailman tilannetta ja
huomioon ottaa läheisen menneen
ajan historian sodan ja jo sitä
edellisen rauhan ajan niin on val-kea
miltään puolelta löytää merk-kejä
vilpittömästä halusta toteut-taa
suuria ja takaavia
ihanteita Ja pyrlntöperlä Teoreet-tisesti
Kansainliitto oli nuhteeton
Sen perlaateet olivat hyvät Ja yle-vät
Mutta niiden käytäntöön so-velluttam- lsen
tiellä oli liian pal-jon
Itsekkäitä pyrkimyksiä rlsti- -
on sidottu käytännöllinen riitaisten etujen perusteella
tolmlnta ylläpitämiseksi ja taviä taistelulta Jolta ei
rauhan ku-rissa
suurvalta
rauhan
vastoin
saavutuk- -
sijaan
laajan
kyennyt pitämään kurissa Olosuh-teet
ovat nyt toisenlaiset Toivo-taan
nyt maaliman paremmin on-nistumista
yrittäessään käytän-nössä
toteuttaa suuria Ja hyviä
teoreettisia tarkoitusperiä Ja
Suomalainen mur-hattu
Beaver
Lakella
Toivo Nurmi ampui kuoli-aaksi
Kallo Saaren
12 vuotta kestänyt riiteleminen
päättyi murhaan viime torstal-11-tan- a
Beaver Lakella kun 42-vu- o-tlas
suomalainen Toivo Nurmi am- - j
pui kuoliaaksi 56 kallberln kivää-rillä
55-vuotl- aan naapurinsa Kalle
Saaren Ampuminen tapahtui vä- - i hän i aikeen klo 9 illalla Nurmi j
ampui vain yhden laukauksen
[ Nurmi pidätettiin Ja tullaan hhn- -
tä syyttämään murhasta
I Alustavassa oikeusistunnossa
sena Hänen käsitykseni mukaan i perjantaina Jutun käsittely lykät-Kansalnlllt- on
Johtuivat ' tlln kahdeksaksi päiväksi Nurmel- -
Illallisesta Idealismista Jossa liian I cl ity 7ls7tta tai syyt-- !a
Sen
sclviUc
sen
samalla
Frlsccn
että
kan-san"
etenkin
rauhaa
tutiij } via
Ruumiinavaus osoitti että kuula
cli sattunut oikealle puolelle rin-taan
ja oli se kulkenut alaspäl-see- n
suuntaan repien puolet sydä-mestä
Suoranaisena vaikuttimena mur-haan
sanotaan olleen sen että
hyökkäys oli tehty Mrs Nurmea
vastaan Nurmi välttää nähneensä
puukon Saaren kädessä Ja sen
nähtyään hän sanoi Juosseensa a-sunto- onsa
Ja siepanneensa kivää-rin
Jolla hän ampui Saarta Saari
kuoli heti Nurmi meni heti sen-- J
aikeen Sudburyyn Ja ilmoitti itse
asiasta viranomaisille Jotka pidät-tivät
hänet
Nurmen talo on Vermillton-Joe- n
TIISTAINA HCINXKUUN 31 P — TUESOAY JOLY 31
ÖUtl TULIVUORI
X# poftces i 1
Pilapiirtäjä on kuvannut liittolaisten hyökkäysuhkan uudeksi tuli-vuoreksi
Japanille — Christian Sclen:e Monitori
Pakinajuttuja
Rajan takaa saapuneesta Päivä-lehdes- tä
luimme erään nimimerk-ki
"Nix-Naxi- n" tekemän kysymyk-sen:
Miksi suomalainen "edistys-mielinen"
vllvyttelee?
Juttunsa lopussa arvelee kir-joittaja
komujen pelkäävän huo-noa
poliittista ilmaa Ja ukkosen
tärähdyksiä Mutta nämä meidän
canadaialset "edistysmielisemme"
toivovat kaunista syksyä pää-tellen
siltä päätöksestä mitä esim
Sudburyn kokouksessa oli tehty
Heidän raportissaan nim sano-taan:
"CSJ:n 15 edustajakokouk-sessa
olleiden osaston edustajain
selotuksen kuuleminen ja edusta-Jakok- o
usasiolden keskusteleminen
päätettiin Jättää syksyyn — siksi
kunnes tulee viileämmäl ilmat"
Niin että Jotakin salaperäistä
komujen suljetuissa piireissä on
hautumansa Ei sinnekään suu-reen
kokoukseen Jossa hyväksy-tään
uusi "poliittinen linja" ole
päästetty yleisöä eikä sanomaleh-timiehl- ä
Se on kai istunut jo vii-me
sunnuntain tienoissa mutta
ovat jääneet kaiketi odottelemaan
aamukylmlä — Se "Nix-Nax'- n"
lupsakka pakina saakoon tässä si-jansa
näin se kuuluu:
"Kun nyt on sana kuultu ja käs-ky
tunnetuksi tullut linjan ruk-kaamisesta
tässä Amerikan maas-sa
niin miksi hitto soikoon en sen
paremmin sanoa osaa ei suoma-lainen
"eaistymlellnen" ihminen
joka kuitenkin koettaa olla oikea
ja uskollinen kommunisti sitten
ajoissa koeta itseään sonnustaa
oikealle suunnalle uudelle linjalle
Ja olla valmiina kun luokkataiste-lu
oikein tiukaksi heittäytyy?
Miksi pitää aivan ehdoin tah-doin
aivan kuin kiusalla hollotel-l- a
siellä peräpuolella Ja siten teh-dä
syntiä pyhiä sääntöjä vastaan
nukkua Ja torkkua laahustavassa
Jälkipäässä Ja pelata peliä aivan
laihialaisten kuuluisaksi tulleeseen
surulliseen tapaan? Miksi el teoilla
näytetä sitä mitä sanoissa luva-taan:
rlla etujoukko — puskea Ja
rynnistää niin että palkat rytisee
uuden linjan selvän viitoituksen
mukaan Ja terästää vanhaa peh-mentynyttä
Ja ulokulunuita luok-kasovinn- on
tulsua niin että lälskc
kuuluisi kauas maan ääreen
Tai onko suomalainen komu Jo
mencttänvt kurssinsa?
Siltä se näyttää kun uivan kuin
uhalla yhä valetaan siltakin a-sla- sta
mitä kamraattl Brovder nj t
edustaa Ja ajaa OH mokoma us-kaltanut
äänestää linjan teroitusta
Ja puolueen uudestaan henkiin
herättämistä vastaan mutta sltte
olikin "kadonnut" tavoteltavista
Liekö mennä vilputtanut itse py-hlmm- älle
vaellusretkelle viisaan
sanan Ja oikean ohjeen noutami-seksi
sekasln olevalle amerlkalal-sell- e
kommunistille
Mutta Juuri sen selittämisessä
rannalla Beaver Laken alueella
Saaren asunto on puolen mallin
päässä siltä
Mrs Nurmi kertoi viranomaisille
että "tuo mies alkoi lyödä minua"
Ja näytti hän merkkejä niskas-saan
Ja rinnan yläosassa
suomalaistenkin lojaalisten apu
olisi tarpeen Vai mcinataatiko
tässä viitteitä sivulle päin jättää
pytty iraksoona ja solu— tai mikä
näiden instrumenttien nykyinen
nimi olikaan — Ja leikitellä pelk-kää
vakuutusyhtiötä niin paatu-neen
porvarillisen oman edun ja
kirotun opportunistisen mädän-näisyyden
parissa ettei linjasta ja
sen oikaisemisesta enää mitään
tiedetä Siltä se näyttää! Ja sen
asian meidän täytyy merkille pan-na
huonoa poliittista Hinaa jon-kunlaista
ukkosen trähdystä mer-kitsevänä
ennustuksensa koko suo-malaiselle
"edistysmieliselle" Jouk-kokunna- lle
Vetelehtiminen ja Jä-les- sä
laahdustaminen ei ole hyvän
edellä — Nlx-Na- x"
Yes jäämme odottavalle kannal-le
kuinka asiat alkavat lutvlutua
ja laulamme: Hynttäntyy ja pur-jetu- ull
niinkuin se entinen tuk
kilais-Mat- tl — K— ri
Pohjolan
kuulumisia
(Loppuosa lauantain klrjeesen)
Niin anotut "edistysmieliset vel-jet
orat paikkakunnalla vähin kuin
odottavalla kannalla El ole vielä tul-lut
määräystä tälle sesongille miten
mihinkin asiaan on suhtauduttava Ja
jos sattuu puhumaan vanhaa — so
sitä mitä tänään vielä puhutaan —
on siltä ankarat katumiset edessä
Veljet voisivat vaikka vähän salai-sesti
kurkistella rajan taakse sinne
on kuulema pääpampulle avoimena
kirjelmänä tullut Jostakin Ranskan-maalt- a
uusia ohjeita Jolta voisi seu-rata
ettei tulisi ikäväksi odottaa
Kait te tälläpuolen rajaa olette sa-malla
linjalla kuin muutkin komut
Se Victoria-lain- a ala aina vain kis-mittää
täkäläisiä "demokraatteja" —
kun he olivat kaikella sisällä (eten-H- n
pitämässä suurta suukopua) bon-dle- n
myynnls aivan vaahto suusa
olikin tulos heikko oikeisiin suomalai-siin
verraten Ala tuntuu olevan ki-perä
heidän kannaltaan Ovat väittä-neet
että helkälällä on enemmistö
paikkakunnalla hm! Miksi he eivät
sitten osta bondeja vaan "sakotta-vat"
(check) Asla näyttää olevan
heidän mielestään sellainen että ne
Jotka heiltä ei ota bondeja ovat
lulkkeja: tai on heitä "edistysmieli
siä" hyvin vähän kaupungissa Kura--
manko tekosyyn he noista valitse-vat
Vattntaa en karehti kumpi-kin
"ekskyysl" on valkea tehdä us-kottavaksi
toiveet pettää lähes sa-taprosenttl- estl
Jo taasen plstäls rännän pussiin
Lähden tästä turlemaan tuonne raa-tajal- n
kulmaan kuulemaan uutisia Ja
muuta sellaista Terveisiä metsäs-tä
— Pino Mlkko
Tilatkaa
VAPAA SANA
AMEMKAN KAUPUNKI!
NIMIEN ALKUPERÄT
Amerikan mantereella olevien kau
punkien nimet ja niiden alkuperä o- -
saltaan osoittavat miten maan asu-tuksen
luomiseen monet alkutekijät
ovat olleet vaikuttamassa Siirtolai
suuden aalto on koko PohJols-Araerl-ka- n
karttaan jättänyt oman merkkin-sä
Joskus aivan pienen Ja huomiota
herättämättbmän mikä on laita vii-meisinä
aikoina saapuneisiin mutta
taasen selvän Ja poislähtemättömän
milloin ensimmäiset tulijat ovat ky-symyksessä
kun he perustivat asu-tuksla- an
taikka toimittivat tutkimuk-siaan
Erillisesti ovat tuollaisia merk-kev'- ä
tämän mantereen historiaan Ja
asutukseen jättäneet espanjalaiset
ranskalaiset sekä englantilaiset kun
he perustivat asutuksiaan pitkin ran-nikoi- ta
luonnon luomien satamien
ympärille
Esikoisena tai vanhimpana kau-punkina
Pohjois-Amerika- n mantereel-la
mainitaan 8t AUgUstlne Floridas-sa
Sen perustivat espanjalaiset siir-tolaiset
v 1605 ja on sen asukasluku
n kyisin noin 7000 Se sai nimekseen
St Augmtine sen tähden että kolo-nUtle- n
Johtaja Pedro Menendez de
Avilis näki rannikon elokuun 28 eli
St Aiuustinen päivänä Iästään huo-limatta
ei St Augustlne ole kasvanut
eikä saavuttanut erityisempää huo-miota
Richmond — Ensimmäinen asutus
Virginiassa perustettiin v 1609 Vlr-klnias- sa
RIchmondin seudulle Kau-punel- n
perusti Kapteeni William
Dyrd jonka Jälkeläinen on se mies
Joka viimeisinä aikoina on tehnyt
useita Etelänapamatkoja ja joka on
lentänyt yli Pohjoisnavankin
Boston — Massachusettsin huoma-tuin
kaupunki Doston perustettiin
v 1630 Perustajia olivat englantilai-set
puritaanit Llncolnshlresta ollen
muutamat kotoisin siellä olevasta
pienestä Boston-nimisest- ä kaupungis-ta
Buffalon kaupunki eli asutus pe-rustettiin
1780 Alkuperäisestl se oli
Intiaanikylä Siellä Kahkwas-helmoo- n
kuuluvat intiaanit metsästelivät ja
kalastelivat kunnes heidät sukupuut-toon
surmasi voimakkaampi Iroquois-helm- o
— Muuan englantilainen per-he
Joka oli joutunut intiaanien van-ereiksi
kuuli Intiaanien kutsuvan asu-tuksen
läpi Juoksevaa jokea Buffa-loksi
ja siitä johtui Buffalon kau-pungin
nimi
Denver — Verrattain myöhään pe-rustettiin
Denverin kaupunki eli kal-vantoky- lä
Coloradossa V 1S5S asettui
sinne asumaan joukko kullanetsijöitä
Ne antoivat perustamalleen kylälle
limen Denver valtion silloisen kuver-nöörin
kenraali J V Denverin kun-niaksi
""-- x Franclsro — Espanjalaiset pe-rustl- vc'
?? — -- -i „ nvvl se
--"n'- Wena aina vuoteen IS J
vuonna 1776 asettuivat Py!Hn Fran-clsrukse- n
munkkikuntaan kuuluvat
munkit Combon jo Polou pysyvälsestl
jsumaan sille niemelle Jolle kaupunki
slttemnin kohot Sinne munkit pe-lustlv- at
lähetysaseman Alkuperäi-sestl
oli seudun nimi Yerba Buens
(plppurimlnttu) Viimeksi kuluneiden
kuukanslan aikana on San Franciscon
kaupunki tullut kuuluksi yli maail-man
siellä pidetyn turvallisuuskon-ferenssin
kautta
Los Angeles — Ne espanjalaiset
rloneerlt Jotka aettulvat asumaan
Caltfornlassa Aitan seudulle nimitti-vät
asumiana palkkoja klrkkokalen-teri- n
mukaan Sentähden kun en-simmäinen
mssu toimitettiin n) kyi-sen
Los Angelesin kaupungin palkal-la
17S1 annettiin palkalle nimi Nues-tr- a
Senora Relna de Los Angeles
Meidän Ladymme Enkelien Kunin-gatar)
Myöhemmällä nimi lyhennet-tiin
1--
oa Angelesiksi
Pittsburgh — Geojge Washington
esitti nimen Pittsburghille Englannin
pääministerin Pittln mukaan Se ta-pahtui
luonnollisesti ennen vallanku-moussotaa
Wah!nston oli upseerina
brittiläisessä armeijassa Ja lähetti
hänet Virginian kuvernööri varoitta-maan
ranskalaisia Jotka olivat alka-neet
rakentaa Fort Duquenen linnoi-tusta
nykyiselle Pittsburghin seudulle
Kun englantilaiset karkolttlvat rans-kalaiset
pois tuli linnoituksen nimek-si
— Vaschlngtonln esityksen mu-kaan
— Pittsburgh
New York — Nykyisellä New Yor-kin
kaupungilla on muuttuva histo-riansa
Henry Hudson oli enslmmäi-ne- n
valkea mies Joka purjehti Hud-son-Joel- le
Josta se sat nimensä H
Hudsonin ehdotuksesta rakennettiin
v 1611 pieni linnoitus Manhattanin
saaren eteläiseen päähän alapuolelle
nykyistä Powling Greeniä Kapteeni
iM-- ll
Christensen piti muutaman „i kanssa hallussaan timt n— ~~l
n_H t—iän t„twfn „Vc„ lo_r_u_ i"n"UOenIlittiiitl!ll nen valkoinen asni--a m
t'"sv'"otti k"n—ii„"n"ien West I~-n- ui l
v-uujj-ou}
'("n"tf"in"i't"tl"1"„1"- - peranseuumaaaAnmsterSd1aIn„ l
Johtajaksi nimitettiin Peter liitti!
xian osu lannauanin saaren lr-- i neilta 21 dollarilla Ja antoi hi~
Biue mraen ew Amsterdam Va
na 1664 kaupungin anastivat en! tsmlelenasiislveleetljeJalljeoeknnuknainYgmoasrukkianCahnahrelrektstauuapHlulertrvIjs
auneiuin uusi nimi Xew York
r vt-au-- — iiansKaialjtej r kllllll tuntui tttalirkfiiftaA 1 „„ iiiaaig vUCl na 171 S perustivat rankaiais:
Louislanasa nykyisen New QtJ
In palkalle linnoituksen ja asa-f- t
sen suojelemaan kulkutietä alisen
Mississippi-laaksoo- n Kaupungin tiu
el silloin Nouvelle Orleans Qrleaaij
herttuan kunniaksi
Memphls — VarlilUudi Da el tiedeJ
miten Tennesseen suurin kaupurb
Memphls oli saanut nimensä Saatua
kumminkin olettaa että kauputgOt
nimeä valittaessa on mukana cifc
sellainen henkilö Joka mahdollisti:!
oli käynyt Egyptin samannimisesi
paikalla Ja Innostuneena seudua
manlalsuudesta Niilin suistaa
kanssa dtä esitti kaupungille egyps
Iäisen nimen
Providence — Uskonnolliset pai
laiset ovat antaneet nimen mone!!-ki- n amerlkalalselle kaupungille Niin-- I
u myöskin Ghode Islannissa olevalle
Providencelle Vuonna 163$ mU-- i
valtion ylelsoikeus Salemlsa Rogtr
vYilliamsin poistumaan Massachu:--sl- n
alueelta uskonnollisten mieli-piteittensä
tähden Hän pakeni toiselle
puolelle Narragansett-lahte- a ja attd
seudulle nimen Providence (sallimt!
tai edeltänäkemlnen) koka sallisit
oli hänet muka Johdattanut Juuri Ut
le palkalle
Santa Fe — Toiseksi vanhin la
punkl Yhdysvalloissa on Santa Fe
New Meksikossa Se perustetun
vuonna 1605 intiaanien hjlkääiiLV
"punblonsa" so kvlänsa paikalle S
vuotta myöhemmin kuului sen am
luistoon 250 espanjalaista Ja 200 fr
tlaanla Nykyinen asukasluku on rxa
8000
Minneapolis — Minnesotan valtiot
suurimmalla kaupungilla on romantt-inen
nimi Minneapolis joka Johtui
Intiaanien sanasta "Minnehaha (un
ta va vesi) ja kreikkalaista tanas'1
"polls" Joka merkitsee kaupunkia
Ranskalainen Jesuiitta Ja lähetyssä
naaja ljuis Hennepln lojsl SL Ant
honyn putouksen v 16S0 Ja pera-- S
asutuksen n kyiselle Minneapolisia
paikalle Mississippijoen varrelle T-iina
alue Joutui Yhdysvalloille kokocai--
uudesaan vasta v 1S03 Mississippi
Itärannalle perutettiln sahalaitos t
1S22 Jonka ympärille St Anthotf
uutlsasutus syntl vastapäätä ii'i
perustettiin v 1S50 Minneapolisin s
tlsasutus Edellinen sai kaupunkia
keudet v 1860 Ja Jälkimäinen 15"
Molemmat yhdistettiin v HT2 Ma
neapolisln ympäristö on tavattua
luonnonkaunUta Pienii Jama
taajansa Kaupungista lanteen
hdysvaltaln sisäosien mimmin'
tettyja kesänvlettopalkko a sen
kujokl Minnehaha sam ti" m Isin- - T- -
toukslne-- n on viehk- -
lulsa
Seattle VVashinyt
sijaitseva S aMlen k"
menä ystävalllsmlelNi - i
rakastavasta Intiaanipa '
lesta Jonka kanssa v i n
asua lauhassa ilman f i
aanlen taholta hnlrlttiin
Spokane — Wa"h r-isa
on toinenkin Inn
kaupungin nimi Spokt
kolttaa "auringon lap- -'
Philadelphia — Thi i '
dun asuttivat v 1636 -- '
tuotsalalset jotka saapu
reen perustamaan Uutta P "s"
ta William Penn sai Em'
kaalta koko sen alueen
lähetti Joukon "kveek '
kers vaplsljatl seudulle j '
vat varsinaisen kaurungl"
4
Ml tmon PhllAllelDhlJ Tt
t-alrka-iien
kautiunkt' Kf"'
historiallisten tietojen rak ano
taan Pennin olleen ystävalllsi _„ tt -- intl''1 veissa seuuuua '"'
kanssa käyttäen heitä
dessään intiaanien kanssa sor
la trmtnostosta Vm
„ _ v-rnitd- ella tl
' f
mitä Intlaanlnlml Chicago °K'
muna oushuuu "- - -mer""TH
(Jatko rilmtlsellA ""
n 3i!
Vz
' _ i a -
?
n
f- -
-
P'--5
-- - ' y
n