0109a |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
! F f ti' ' i f "I pi 4 I ! rl s t !1 if tlIZit '''iiirpl L iftu ¥m{i j mri l £T-- r- w flWP JK MS l r iii '"'f Ä V W' V'M Zi& 1 i Ijf i v - " J~CMXZ4UCU --ilujM SUOMEN HISTORIAA CiV 5igne Prattis Suomen kaupan yleinen kehity Kultaa Vaatan aikana Suomalai-sen teollisuuden alkuvaiheita — JJ luku — Suomea kauppa !1 lSnnen aU-luvu- n lulla alran rappiotilatta So-ta MrUU rantojamme Ja meriliiken-ne 41 rosvojen ahdistamana Se va-biln- n kauooa mitä Käytiin oli suu-relt- a 0MiU haiKalilttoktlftten katis-ta Mutta Kustaa Vaasan aikana Us-ta kalka tapahtui muutos Luja hallUtH herätti sioUln naapureissa pelkoa Meret tirilrat tat turvalll-fHHnks- t purjehtia Ja meidän omia-kin mielitä alfc-- M yhä enemmän käy-dä ulkomaRU kaiJa tekemästä 1'orvarlttomnt laman Johdosta ri-kastui Ja muuttui amilla )hä uo-itMtalftemma- ksl Turku 11 maamme tärkein kauppapaikka sm väkiluku nouti Kustaa Vaasan loppui tkolna lähemmät !nw):en Ja en kauppa cMI huomat (arasti vaurastunut Siel-tä tohti laivoja Itämeren eteläran-noille Ja Viroon vieden mukanaan oman maan tuotteita kuten turkik-at- a vuolla terrat voita Ja kalaa l'aManaa toivat tolaa kankaita ynnä moneaktltlt teallisuuiluottel-t-n Tantin ohe#i oil Tukholma ja IVKtjantuain rannikko turkulaisten tamMlsla kauppapaikkoja Viipuri maamme tillotnr--n toinen kaupunki oli Itä Suomensi kauppakeskuksena „„ 1)Ja kurjdlalila myöskin saksalaisia kauppaa Sitäpaitsi kävi-vät viipurilaiset oinlUt aluksillaan nlmmaltaan vain Virossa Muista kaupungistamme ansaitsevat enin-tä lltlla Ja Uauma Ne kä-vivät (hkerastl ktuppia pitkin l'oh-Janblide- n Mutta v 1550 siirsi Kuntaa Vaasa mahtisanallaan niiden äskettäin perustet-tuun Helsinkiin Vantaanjoen suulla r j"amä pakollin!t teko Ja mutrays tultenkin pfruutnttlln muutaman vtKKlen kuluttua Ulvila siirrettiin nt lähemmäksi merenrantaa Jt al nimekseen 1'orl Pohjanmaan Jokln suut olit at van nastaan kuuluisia kauppapaikkoja niinin saapui jvtrvtreita sekä Ituot-sl- n että Suomen kaupungeista ja nilliln toivat idästä Vienankar-jalaiset tavaroittna mittavaksi oli tiutataiskauppa hengen u-hal- la kiellntty Ja maalaisten oli maa ra kuljettaa myyrät änsä läheiseen ta kuUt'taa tnyjUtvanst lanetseen kaupunkiin TämmClnen miaräys el ( kuitenkaan saattanut tarkoin noudatetuksi Uskonpuhdistusajan teotllsuuspyr-klmykse- t Monien puuhalnsa ohella pani Kus-ta- i Vaata maassamme alkuun teolli-suusyrityksiä Jolta on pidettävä ny-kyisen teollisuutemme ensi Ituina Kustaa Vaatan lähimmät seuraajat Jatkoivat amoja teoUTuuuspyrmnol ta Ja oli niiden tarkoituksena sT3-reks- l osaksi kruunun omien tarpei-- ' tien tydyttanilnen Poistaakseen ' kalliin englantilaisen tuon-nin Suomeen perusti Kustaa N aasa' pieniä verkatehtaita Turttuun Ja Ha- - meenlinnaan Verkaa valmistettiin valkoista mustaa vihreä- - I ta Ja punaista Turun verkaa pidet i tlln paremipana kuin Hameen Ity van villan hankkimiseksi ostivat j kruunu Ja monet aateliherrat karta- - nolhlnaa englantilaisia rotulampaita Mutta kalkista ponnistuksista huoli-matta el kotimainen verka saanut tungetuksi ulkomaan verkoja pois ki lantiosta — lUudanvalmistus Järvimalmista oli ikivanhaa suoma-laista kotiteollisuutta mutta uskon-puhrtlttuke- n aikakaudella alettiin Suomessa Ituotsln esimerkkiä nou-dittae- n avaamaan oikeita vuorlkat-voksl- a Ja perustamaan vesivoimalla käyt la rautaruukkeja Vuonna 1512 Unne saapui venäläisiä Ja Venäjän- - Kerlkk ylem[ng Qkuun tekematn huomioita ranulkkoi atukkaat pain Muuten tulla veran harmaata nton rantakalvoksen Lohjalla Malmi sulatettiin läheisessä Mustlossa Jon-ne perustettiin v 161 Suomen en-simmäinen varsinainen rautaruukki Vahan myöhemmin rakennettiin län-tiselle Uudellemaalle PlnJalsten Fa-gervikin Ja Hskarln rautaruukit ne valmistivat etupaisisä Ituotsln mal-mlst- a kankirautaa Jä yksinkertaisia lauta aseita Kuukkltalous oli Järjes-tetty laanltysraltatsoen tapaan Kiuunu luovutti rauUruukellle suu-ria maa-Aloj- a Ja pakotti talonpojat suorittamaan niille päivätöitä Ja hankkimaan sysiä Kiikarin ruukki on vtu edelleenkin ollut Suomen suu-rimpia maaomistajia — Kasvavia sotatarpeltaan varten perusti kruunu J)ka taholle nvtJa alpMtarlkelttl-moit- ä ruudin vatmlstanllsta varten Xe samoinkuin rautaruukit olirat 16M-luvu- n alkupuolella vv olle Ja Thorttost nJmUten rikkaiden turku-laisten kauppiaiden hallussa Kustaa Vaasan aikana perustettiin Siinä tohakassa kävi jopelosti bbbHbIb&WCH D'MJijBCJbHsbbvITBbbbTbVBibTBVCTTBb'BTBBTbbBTTbBBbTTBbbBTBbTTbBBbTTbBbTBBbbTTBBbTbaflBbaBTVkbKbbbIbMbbTbbbbTbbbbTTbbbTHTbHTbbUK ''1bTbTbibW' 'BBYaYaYaYaYaYaYaYaYaYaYaYaYaYBYaYaYaYaYaYaYaYaYr- - (HKbbbbT bbLbbbbbbbbbbbbbbbbI Bt BbbbbbbbVbbbbbbbbIbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbH Kun M rt Thtr Thors W~athlngtonitta olevan Itlannin lihtUlllln vaimo rupttl tavanmukaisella pullon lyBmlMlla lentokoneen nok-kaan rlatlmlln American Overteat Airlines yhtiön "Reykjavik" nimitti Untokanttta niin klvikln tilli illla etu hln humautti pullalla yktHMi araaleknttl Harrisin kiteen ja kuvatta hänet nlh dlln altomaaaa rittlmltenta" uhria —il Lady rupesi opettelemaan rhumbaa JA? " Ä 4£& BBBB BBBBBBBt BBBBBBBBH '- - 1 ' H r HaV bbbbbbbB Hbi t Wk '"fl"BB'P5BBrJBBFJW JTBrJBrJBrJBBrJBrJ VBM ' Aw v Br YpBBBBBMP BBBBbBbBbBbBbBBBB TB r tbv Ä 1 fBTfl MTmTMmvSSiI MmmmTmTmTmTmTmTm 'IsTbTbTbTbTbTbTBB i' HPiV:-BiBBBBBBBB-iJM pÄ#' fr'_KVK BBBBBBBBHBiH L4bbtbTb 'm' btbtbtbtbtbtbtbtbtbtbtbtbtbtbtbEbbI Vk VJbbbbb mKftfk'' bbbbbbbbbbbbbBbbV KIiKAv[BB'iTTbBBBITBbHBTbTaBTbBaTbBTBbaMTBmamfKrmOHf '':iBTB"iJrBITVTbaTTbbTaBTbTabTBTabTBTabTTBabTTBabTTBbaTTbaBTTbaBTTbaTBTbaTBTbaTTBbTaTbBTabTHTlbM OH BBbTBBbBbBbBHBbBbHVB"k!4' ' BBBBBBBBBBBBBBBBBBBH iH BBJBJBJBJBBVVBB Tkm f1- - BBbW" BI -- BlVt iBBBBBBBBBBBBH htBbVSHbi uBafVt"l! W ''JBbbBVbBVbBVbBVbBVbBVBbVBbVBbVHU BtHHlBTBMTMBTHBTf lAiiBTBTBTBTBTBTBTBTBTBTBTBTBTBTBTBTi jbKHPypdSBPIiIIH& VVAT%ifBtiLt'BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBl BVL£LXdfcaBBBBmVt aV'%'äi JIbbbbbbbbbbV itliBMBBBBP Äfcx- - jtfHPIB 1 bIIbIbbbbV dEffljL '8b alVk B —lABTaTaTaTaTaTaTaTaTaTaTaTaTaTal jSBrSTlK ''bf' JBTaTaTaTaV ABbTbV VL BTaTaTaTaTaTaTaTaTaTaTaTaTaTBT iBbbBbBbbBbBBbBbBBb1BbBBbBbBbBBbBbbbVHbKKaSBFiiBJbHBbbBbbbBhbbBBbBbBVbBBBk1 bbbbBbbBbbHbm bHHHbbHBbbVbK Kuvassa rähdäin Lady Iris Mountbattenln opettelemassa rhumbaa New Yorkissa Curt Schoen johdolla Hän on ottanut paikan Con Palllnin tanssistudiossa moneen kruunu- - Ja aateliskartanoon olivat ahtaaseen rakennetut Ja Joi-yksinkertai- sia sahamyllyjä Jotka Jh- - den välillä koukertell klveamattö- - della terällä sahasivat lankkuja Ja lautoja Uudenkirkon vakkasuoma-laise- t harjoittivat vanhaan tapaansa monenlaisten puuastlatn Ja muiden puutavarain valmistusta ja vientiä Kateelliset Turun pjrvarlt Valitti-vat etla vakkasuomalalsilla oli e-non- min kauppaa kuin Turun kau-pungilla että: "Jos el sitä heiltä o-te- ta niin he hävittävät kalkki kau-pungit Ja kun ovat ammeitaan vie-tinaa-n ulkomaille on heillä alhaal-la laivoissa ammeiden aila voita ka laa Ja muita kauppatavaroita" laivanrakennus paasi uskonpuh-dlstusaJaJI- a myöskin Suomen ranni-kolta hyvaan alkuun Ja kruununkin laivat rakennettiin suureksi osaksi taalla "Jo osaa" — sanoo Olaus Magnus — "Suomen kansakunta Jo-ka puuntelstossa on taituri raken-taa yhtä muhkeita Ja vahvoja sota-laivoja ehkä parempiakin kuin ne jolta erinomaisella taidolla olen näh-nyt venetsialaisten valmistavan" Kruunun laivoille annettiin kuvaavia nlmla kuten: "Joonas" "Teräsnok-ka- " "Vesikana" 'Pohjankävijä" Ja Mustaplnkkf Jne Laivanrakennuk-sen ohella kehittyivät purjekankaan valmistus Ja koydenpunonta Muuta (teollisuuden haaroista mainittakoon mm viinanpoltto Jota aiottiin har-Joltt- aa etenkin kruunun Tinoissa Marmorin hakkauta Ja kalklnpolt-to- a harjoitettiin Paraisissa Kemiös-sä Ja Ahvenanmaatta sekä kudontaa monilla seuduilla maassa Kansan elämä Ja tavat kuudennella-toista vuosisadalla Uskonpuhdistus-aja- n kartanotalout Suomesta — :3 luku — Klamä Ja tavat olivat Kustaa Vaa-san aikana Jotenkin yksinkertaisia Ja samalla monessa kohdin kehitty-mättömiä Kuningas Itse hoiteli mo-nilukuisia maatilojansa ja kuninga-tar ompeli vaatteita lapsillensa li-haistenkin asunnot olivat usein vä-häpätöisiä Harvassa takvsa oli la-sl-lkkun-ötta vaan ikkuna-auko- t oli-vat Joko palttinalla tai pergamentti-l- a peitetyt Huoneiden sisustus oli samaten varsin yksinkertainen ru-kin einli kulki Jykeviä penkkejä Ja edessä oli pitkä löyta Lisiksi cli huoneessa lavitsoita leveä seinään kiinnitetty sänky avonainen takka lämmityttä varten Ja kirjailtuja mat-toja teinien verhona Tällaftu oli ylhäisten keskuudessa Porvarit tie-tysti Urat UUkia yksinkertaisem-min matalissa puuaiuaaolssi jotka _ i l nila likaisia katuja Talonpojat taas asuivat savupirteissään "hlaniä Ja tavat olivat yleensä kehittymättömiä Ja raakojakin Ylimykset vaUka Jo-kapäiväisissä oloissa viettivatkln yk-sinkertaista claniaa esiintyivät pi-doissa Ja muissa Juhlatiloissa kors-kean vlelllsestl ja komeilevasti eikä elämäntavat muutenkaan kehumista kannattanut Tapahtuipa toisinaan että pappiakin sakotettiin tappelemi-sesta ja muissa piireissä tämänlai-nen paha meno oli tietysti paljon " leisempaa Sitäpaitsi ylhäiset Ja var-sinkin virkamiehet sortivat kansaa mtta llkelmniJilä tavalla etenkin o-llv- at tässä suhteessa" kamalan kuu-luisia rJerikkl Ja Iivari Fleming Nai den Julmuutta Ja rääkkäämistä vas taan oli useinkin synkkä metsä ai noana turvapaikkana Tämmöisissä oloissa ei ole ihmettelemistä että kansakin osottautul raakamalseksl Taikausko oli jlelsenl Känsän kes kuudessa Ja lutherilainen oppi vielä varsin vahan mieliin Juurtunut Tä hän vaikutti osaksi settn seikka et-t- ä pitäjät useasti olivat erittä Ji laa-Joj- a Monet eivät tämän 'takia raas-- seet kirkkoon kuin kerran vuodessa Ja lapsia monesti vietiin kasteelle vasta sitten kun he kynentvat Itse hiihtämään vanhempiensa perässä papin luo Uskonpuhdistusajan kartanotalout Suomea oli ähan aikaan 'kah denlaisia kartanolta Kruunun Ja ku- - ttnkaankartanoiden maaomaisuudet olivat Kustaa-kuninkaa- n aikana suu resti karttuneet ostojen perintöjen Ja kirkollisten maatilain anastuksien kautta Parhaimmista kruununtiloista muodostettiin Jonkinlaisia mallttalo- - Ja Joita erityiset voudit hoitivat Ja Joissa ylläpidettiin kruunun väkeä Huomittavlmmlfa silloisista karta noista mainittakoon Saaren Kuusis-ton Ja lyhäJoen (Helgo"n) kunin-kaankartanot sekä Sundholman Nyynalsten Viineen Kankaisten Kuitlan Ja Joensuun (Omlnne) aate-liskartanot Varslnals-Suome- A Es-poon Helsingin Ja Porvoon kunin-kaankartanot sekä Suitian SJund-by- n Ja Klialan aateliskartanot Uu-dellamaalla Llttkslalan kuninkaan-kartano teki Nokian Ja 1-au-kon aa-teilskartat- ool satakunnasta Mustia-U- n ja Hollolan kunmkaaakirttnot teki Harvlalan Lepaan Vetunnan Ja Lahittea aateliskartanot Hämeet-tä Kyainkartano teki Satmiemen (Jatkoa ?:ael!i Urulla) Neuvostokasvatti Ensimmäinen kirja: Lapsuus I)ALT0N-1U- N Kun syksyllä 1926 tulimme kou-luun oli meitä odottamassa suuri mullistus Yhdysvalloissa pienessä Ualtonin kaupungissa oli heti maailmansodan jälkeen eräs neiti 1'arkhurst rhO'nt kokeilemaan uudella kuolumuodolla Joka perustui oppilaiden Uydelliseen onatoimlsuuteen Valistusasian ko-missaari Lunatsharskl Innostui Uhan i systeemiin Ja siirsi liman Kummein- - pla kokeiluja sen Venäjälle Kun 1U tulimme kouluun niin meidät kutsut-tiin suureen yleiseen kokoukseen josa Dalton-planl- a selostettiin 'ra-han asti oli kullakin luokalla ollut huoneet olivat muutetut eri aineitten "kabineteiksi" Sama kabinetit oli-vat enimmäkseen aivan tyhjiä huo-neita vaikka Dalton-Jarjestelm- a Pe-rustuu havaintovälineisiin Yhteis-kunnallisen kabinetin seinäll saattoi ala Jokin kartta luonnontieteellises-sä jokin sammakko tai joitakin kui-vettuneita äyrlaisli Joita olimme sin-ne koonneet Kemian Ja fysiikan ka-binetti oli tietysti poikkeus sillä siellähän cllvat entiset välineet Kokouksessa sanottiin että meille annettaisiin Jokaisesta aineesta kol-men kuukauden urakka Josta mei-dän oli itse selviydyttävä Esimerkik-si matematiikassa meillä oli Juuren-ott- o Meille annettiin työkirja" Jos-sa tama tehtävä oli selostettu Se oli jaettu viikko-- ' ja kuukausiurakol-hln- : kunkin urakan kohdalle oli mer kitty asianomaiset oppikirjojen sivut Ja lueteltu tehtävät Jotka oli suori-tettava Koulun kattavassa oli lukujärjes-tys Josta naimme mikä luokka mis säkin kabinetissa mihinkin aikaan opiskelee Opettajan tuli olla passii-visena neuvonantajana joka vastasi kysymyksiin mutta el puuttunut opis-keluu- n Ainoastaan fysiikassa Ja ke-miassa meillä oli laborantti Joka auttoi kokeiden suorituksessa Jotta emme keittäisi myrkkykaasuja Ja räjäyttäisi koulua ilmaan Muistan hyvin Arsenl retrovitshln ensimmäisen tunnin Hän istui hyvin Jäykkänä Ja happamana pöytänsä ta-kana (vanhana pedagogina han suh-tautui kokeiltavaan uudistukseen konservatiivisesti) ojensi ohjelman Ja työkirjan Ja sanoi —No opiskelkaa nyt sitten itsenäi-sesti ja tulkaa hyviksi tledemlehlksi Ja kirjanoppineiksi Siihen han sitten Jäi Istumaan Ja Istui täysin passiivisena niin kauan kuin Dalton-planl- a viljeltiin Olimme tietysti hv-vi- n tarmokkaita niin kuin aina lomalta tultua Ja ryh-dyimme uutterasti perehtymään sii hen Juurenottoon Pian kuitenkin ha-vaitsimme että oli aika vaikeata a-lolt- taa noin vain Ilman opettajan valmistavaa ohjausta Kun olimme kirjaa vähän alkaa katkoneet niin menimme kysymään Arsenl Petrovit-shflt- a sillä kokouksessa oli sanottu että saa kysellä opettjalta tai toi-siltaan Mutta Arseni vain kuivasti vastasi: —Sltahaa varten teillä on Dalton-Tla- n etu itse lukisltte ettekä kyse-lisi Tietenkin me aluksi arastelimme tuota ankaraa miestä Joka istui liik-kumattomana kuin lluddhan kuva Tuntui oudolta liikehtiä vapaastlluo-kass- a mutta kun hän el tuntunut kiinnittävän meihin mitään huomio-ta niin pian yllyimme vapaaseen seurusteluun Tiesimme kylli hyvin että Arsenl odotteli hartaasti tent-tlaika- a Jolloin meidän oli osoitetta-va mihin Ulla itseopiskelulla olimme päässeet mutta meisti te aika oli Tielä miellyttävin kaukaaa Syksy oli hyrin leuto Ja koulumme sijaitsi Lososlna-Joe- n rannalla Kiia huomasimme etu talmme tehdä ml-t- i tahdoimme — muutamissa kabi-neteissa el ollut opettajaakaan— alla kysyimme eikö ollut samantekeviä vaikka niin kaaaiina Ilmalla hilmae ulkona puistosta Arteal viitasi: ™~ bbb —Tehkaa niinkuin halua--- 1 men kuukauden kuluttua c iäa y mtnti_tlv tpntn_tt„av„a ta o _ w„ j3 lukea ulkona niin raitis ltt Ja t reellistä Tietysti meoilmme Jokee j piiiu maan koko luokka alkaa oli tdli tj kyisin opiskeltiin kaksi tuntu yi: menoon Arsenl vain Jal ijtuau-tyhjää- n luokkaan Hän pitT Xunni ti JalmesU — harjoitti Italia koa umar ~sa un muiiaKin opettajia j„ 'n tai nilla olimme uimassa Koaiu kera ankara Arsenl 1'etroritsh sen sai niin miksi eivät muut Opettajani: niuutenKaan olleet s iVilli t Ieivaikuului heidän velvollisuuksiin mlki heidän oikeuksiinsa Joulukuussa tuli sitten tuo kanin tenttialka Muutamat hankkat t vanmukalsen nuhan tai luvmass ryti --Melkein kalkki salvut aiarr sen numeron Mitä harva a Jxu kunnialla selvitytyivat tasfa ajasu olin minä Olin vahaa ennen tenttlaUaa ta: käynyt vieraisilla eräässä pe-hee-ssi Ja kesken kaiken oli talon eauiti saanut äkillisen uruisuolentulehilia sen Nain kaikki oireet Ja miele: valahti pelastumisen mahdolhSau Palasin kotiini Ja lilalla esitin umjt suolentulehduksen niin menstyksti lisesti että minut oikopäätä kuljet: tlln sairaalaan Ja vietiin leikkuupoj- - dalle Leikkaus määrättiin tolmitet: vaksi ilman nukutusta 1-aa-kirl tn kyliä taitava mutta se' el paljoa 'B tanut: leikkaus oli hirmuisen tuslm-f- e unen Kasvoilleni oli pantu peite Jt eräs lääkärin assistentti piti muu palkoillani Kun tuska kävi koT: suureksi vein käden suuhuni ja p rln sitä Jotta en olisi itkenyt Xii kari oli näet erään luokkatoveÄ! Isä Ja minä pelkäsin että hän Hr-tois- i minun itkeneen Ja sitä haya en olisi koulussa jaksanut HC-- u Kun haavaa neulottiin umpeen UJ eräs apulaisista ihmetteli kuisti noin pieni tyttö on huutamatta t nut kestää tällaisen lelkkauks Lääkäri tokaisi uilhen: —Ona Flnka (Hän on suooiilal nen Olin ehkä osittain menettänyt t Juntani sillä äkkiä huomasin e:a leukapieliäni koetettln varovais! Irroittaa toisistaan: assistentti JoU oli minua pitänyt kiinni Irroittl tt tensä Jonka olin purrut aivan muste-lmille Matematiikan tutkinnoista mus vapautettiin mutta ihan Ilmaa galstusta n kuitenkaan asiasta le vinnyt Tentin jälkeen oli näet k[ den viikon loma Ja vaikka mlaaa sairaalaan tuotiinkin makeisia A muuta hyvää en kultenka t P-'- ? luistelemaan Ja mäkeä laskcmaai Fysiikan Ja kemian kabi =Usta me uimaan lähtenee slU lrua~tJ pääsimme kemian kaa nlte i& laisia seoksia ei ollut cminec sl yrittäneet keitellä ' jkoniM kaksi tuntia ennätimme ratorl sa mellastaa — kuten tai a seu1 oli laborantti aDunamme lra~r opettaja tuli Ja lopetti Da'n-puu- £ siihen paikkaan Hän oli o Jt k= tlupseerlna armeijassa elka halas tietääkään mistään hulinasta W= opetti aivan samaan tapaan kala'1 nenkin emmekä me pystyneet lW-kanssaan-taistelemaan Joko ti!: synnynnäinen arvovaltansa olisi & tylsen suuri ui sitten mc kaljua me JärJestysU edes jossakin kot- - sa Dalton-planlll- a oli viehatTks niin kauan kuin Joessa saattd & mutta loppujen lopuksi me ase f tineet tlitä Varsinkin sea J1 un eniimmiintn tentti ----l—"-r ~c niin hipealltsetU me rupnse jf pasmaan vanhaan koulukaaTtaa It tlaslmme ta loppujen Jopij tonttittlmtn tlti ltt-eOCiI"- 'J kuitenkin valtaamaan opes-Latte- a vaaanimt eUät olleet ( Jatkoa 7:on b1tuS ra r-- tr
Object Description
Rating | |
Title | Vapaa Sana, April 19, 1947 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1947-04-19 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VapaD7001718 |
Description
Title | 0109a |
OCR text | ! F f ti' ' i f "I pi 4 I ! rl s t !1 if tlIZit '''iiirpl L iftu ¥m{i j mri l £T-- r- w flWP JK MS l r iii '"'f Ä V W' V'M Zi& 1 i Ijf i v - " J~CMXZ4UCU --ilujM SUOMEN HISTORIAA CiV 5igne Prattis Suomen kaupan yleinen kehity Kultaa Vaatan aikana Suomalai-sen teollisuuden alkuvaiheita — JJ luku — Suomea kauppa !1 lSnnen aU-luvu- n lulla alran rappiotilatta So-ta MrUU rantojamme Ja meriliiken-ne 41 rosvojen ahdistamana Se va-biln- n kauooa mitä Käytiin oli suu-relt- a 0MiU haiKalilttoktlftten katis-ta Mutta Kustaa Vaasan aikana Us-ta kalka tapahtui muutos Luja hallUtH herätti sioUln naapureissa pelkoa Meret tirilrat tat turvalll-fHHnks- t purjehtia Ja meidän omia-kin mielitä alfc-- M yhä enemmän käy-dä ulkomaRU kaiJa tekemästä 1'orvarlttomnt laman Johdosta ri-kastui Ja muuttui amilla )hä uo-itMtalftemma- ksl Turku 11 maamme tärkein kauppapaikka sm väkiluku nouti Kustaa Vaasan loppui tkolna lähemmät !nw):en Ja en kauppa cMI huomat (arasti vaurastunut Siel-tä tohti laivoja Itämeren eteläran-noille Ja Viroon vieden mukanaan oman maan tuotteita kuten turkik-at- a vuolla terrat voita Ja kalaa l'aManaa toivat tolaa kankaita ynnä moneaktltlt teallisuuiluottel-t-n Tantin ohe#i oil Tukholma ja IVKtjantuain rannikko turkulaisten tamMlsla kauppapaikkoja Viipuri maamme tillotnr--n toinen kaupunki oli Itä Suomensi kauppakeskuksena „„ 1)Ja kurjdlalila myöskin saksalaisia kauppaa Sitäpaitsi kävi-vät viipurilaiset oinlUt aluksillaan nlmmaltaan vain Virossa Muista kaupungistamme ansaitsevat enin-tä lltlla Ja Uauma Ne kä-vivät (hkerastl ktuppia pitkin l'oh-Janblide- n Mutta v 1550 siirsi Kuntaa Vaasa mahtisanallaan niiden äskettäin perustet-tuun Helsinkiin Vantaanjoen suulla r j"amä pakollin!t teko Ja mutrays tultenkin pfruutnttlln muutaman vtKKlen kuluttua Ulvila siirrettiin nt lähemmäksi merenrantaa Jt al nimekseen 1'orl Pohjanmaan Jokln suut olit at van nastaan kuuluisia kauppapaikkoja niinin saapui jvtrvtreita sekä Ituot-sl- n että Suomen kaupungeista ja nilliln toivat idästä Vienankar-jalaiset tavaroittna mittavaksi oli tiutataiskauppa hengen u-hal- la kiellntty Ja maalaisten oli maa ra kuljettaa myyrät änsä läheiseen ta kuUt'taa tnyjUtvanst lanetseen kaupunkiin TämmClnen miaräys el ( kuitenkaan saattanut tarkoin noudatetuksi Uskonpuhdistusajan teotllsuuspyr-klmykse- t Monien puuhalnsa ohella pani Kus-ta- i Vaata maassamme alkuun teolli-suusyrityksiä Jolta on pidettävä ny-kyisen teollisuutemme ensi Ituina Kustaa Vaatan lähimmät seuraajat Jatkoivat amoja teoUTuuuspyrmnol ta Ja oli niiden tarkoituksena sT3-reks- l osaksi kruunun omien tarpei-- ' tien tydyttanilnen Poistaakseen ' kalliin englantilaisen tuon-nin Suomeen perusti Kustaa N aasa' pieniä verkatehtaita Turttuun Ja Ha- - meenlinnaan Verkaa valmistettiin valkoista mustaa vihreä- - I ta Ja punaista Turun verkaa pidet i tlln paremipana kuin Hameen Ity van villan hankkimiseksi ostivat j kruunu Ja monet aateliherrat karta- - nolhlnaa englantilaisia rotulampaita Mutta kalkista ponnistuksista huoli-matta el kotimainen verka saanut tungetuksi ulkomaan verkoja pois ki lantiosta — lUudanvalmistus Järvimalmista oli ikivanhaa suoma-laista kotiteollisuutta mutta uskon-puhrtlttuke- n aikakaudella alettiin Suomessa Ituotsln esimerkkiä nou-dittae- n avaamaan oikeita vuorlkat-voksl- a Ja perustamaan vesivoimalla käyt la rautaruukkeja Vuonna 1512 Unne saapui venäläisiä Ja Venäjän- - Kerlkk ylem[ng Qkuun tekematn huomioita ranulkkoi atukkaat pain Muuten tulla veran harmaata nton rantakalvoksen Lohjalla Malmi sulatettiin läheisessä Mustlossa Jon-ne perustettiin v 161 Suomen en-simmäinen varsinainen rautaruukki Vahan myöhemmin rakennettiin län-tiselle Uudellemaalle PlnJalsten Fa-gervikin Ja Hskarln rautaruukit ne valmistivat etupaisisä Ituotsln mal-mlst- a kankirautaa Jä yksinkertaisia lauta aseita Kuukkltalous oli Järjes-tetty laanltysraltatsoen tapaan Kiuunu luovutti rauUruukellle suu-ria maa-Aloj- a Ja pakotti talonpojat suorittamaan niille päivätöitä Ja hankkimaan sysiä Kiikarin ruukki on vtu edelleenkin ollut Suomen suu-rimpia maaomistajia — Kasvavia sotatarpeltaan varten perusti kruunu J)ka taholle nvtJa alpMtarlkelttl-moit- ä ruudin vatmlstanllsta varten Xe samoinkuin rautaruukit olirat 16M-luvu- n alkupuolella vv olle Ja Thorttost nJmUten rikkaiden turku-laisten kauppiaiden hallussa Kustaa Vaasan aikana perustettiin Siinä tohakassa kävi jopelosti bbbHbIb&WCH D'MJijBCJbHsbbvITBbbbTbVBibTBVCTTBb'BTBBTbbBTTbBBbTTBbbBTBbTTbBBbTTbBbTBBbbTTBBbTbaflBbaBTVkbKbbbIbMbbTbbbbTbbbbTTbbbTHTbHTbbUK ''1bTbTbibW' 'BBYaYaYaYaYaYaYaYaYaYaYaYaYaYBYaYaYaYaYaYaYaYaYr- - (HKbbbbT bbLbbbbbbbbbbbbbbbbI Bt BbbbbbbbVbbbbbbbbIbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbH Kun M rt Thtr Thors W~athlngtonitta olevan Itlannin lihtUlllln vaimo rupttl tavanmukaisella pullon lyBmlMlla lentokoneen nok-kaan rlatlmlln American Overteat Airlines yhtiön "Reykjavik" nimitti Untokanttta niin klvikln tilli illla etu hln humautti pullalla yktHMi araaleknttl Harrisin kiteen ja kuvatta hänet nlh dlln altomaaaa rittlmltenta" uhria —il Lady rupesi opettelemaan rhumbaa JA? " Ä 4£& BBBB BBBBBBBt BBBBBBBBH '- - 1 ' H r HaV bbbbbbbB Hbi t Wk '"fl"BB'P5BBrJBBFJW JTBrJBrJBrJBBrJBrJ VBM ' Aw v Br YpBBBBBMP BBBBbBbBbBbBbBBBB TB r tbv Ä 1 fBTfl MTmTMmvSSiI MmmmTmTmTmTmTmTm 'IsTbTbTbTbTbTbTBB i' HPiV:-BiBBBBBBBB-iJM pÄ#' fr'_KVK BBBBBBBBHBiH L4bbtbTb 'm' btbtbtbtbtbtbtbtbtbtbtbtbtbtbtbEbbI Vk VJbbbbb mKftfk'' bbbbbbbbbbbbbBbbV KIiKAv[BB'iTTbBBBITBbHBTbTaBTbBaTbBTBbaMTBmamfKrmOHf '':iBTB"iJrBITVTbaTTbbTaBTbTabTBTabTBTabTTBabTTBabTTBbaTTbaBTTbaBTTbaTBTbaTBTbaTTBbTaTbBTabTHTlbM OH BBbTBBbBbBbBHBbBbHVB"k!4' ' BBBBBBBBBBBBBBBBBBBH iH BBJBJBJBJBBVVBB Tkm f1- - BBbW" BI -- BlVt iBBBBBBBBBBBBH htBbVSHbi uBafVt"l! W ''JBbbBVbBVbBVbBVbBVbBVBbVBbVBbVHU BtHHlBTBMTMBTHBTf lAiiBTBTBTBTBTBTBTBTBTBTBTBTBTBTBTBTi jbKHPypdSBPIiIIH& VVAT%ifBtiLt'BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBl BVL£LXdfcaBBBBmVt aV'%'äi JIbbbbbbbbbbV itliBMBBBBP Äfcx- - jtfHPIB 1 bIIbIbbbbV dEffljL '8b alVk B —lABTaTaTaTaTaTaTaTaTaTaTaTaTaTal jSBrSTlK ''bf' JBTaTaTaTaV ABbTbV VL BTaTaTaTaTaTaTaTaTaTaTaTaTaTBT iBbbBbBbbBbBBbBbBBb1BbBBbBbBbBBbBbbbVHbKKaSBFiiBJbHBbbBbbbBhbbBBbBbBVbBBBk1 bbbbBbbBbbHbm bHHHbbHBbbVbK Kuvassa rähdäin Lady Iris Mountbattenln opettelemassa rhumbaa New Yorkissa Curt Schoen johdolla Hän on ottanut paikan Con Palllnin tanssistudiossa moneen kruunu- - Ja aateliskartanoon olivat ahtaaseen rakennetut Ja Joi-yksinkertai- sia sahamyllyjä Jotka Jh- - den välillä koukertell klveamattö- - della terällä sahasivat lankkuja Ja lautoja Uudenkirkon vakkasuoma-laise- t harjoittivat vanhaan tapaansa monenlaisten puuastlatn Ja muiden puutavarain valmistusta ja vientiä Kateelliset Turun pjrvarlt Valitti-vat etla vakkasuomalalsilla oli e-non- min kauppaa kuin Turun kau-pungilla että: "Jos el sitä heiltä o-te- ta niin he hävittävät kalkki kau-pungit Ja kun ovat ammeitaan vie-tinaa-n ulkomaille on heillä alhaal-la laivoissa ammeiden aila voita ka laa Ja muita kauppatavaroita" laivanrakennus paasi uskonpuh-dlstusaJaJI- a myöskin Suomen ranni-kolta hyvaan alkuun Ja kruununkin laivat rakennettiin suureksi osaksi taalla "Jo osaa" — sanoo Olaus Magnus — "Suomen kansakunta Jo-ka puuntelstossa on taituri raken-taa yhtä muhkeita Ja vahvoja sota-laivoja ehkä parempiakin kuin ne jolta erinomaisella taidolla olen näh-nyt venetsialaisten valmistavan" Kruunun laivoille annettiin kuvaavia nlmla kuten: "Joonas" "Teräsnok-ka- " "Vesikana" 'Pohjankävijä" Ja Mustaplnkkf Jne Laivanrakennuk-sen ohella kehittyivät purjekankaan valmistus Ja koydenpunonta Muuta (teollisuuden haaroista mainittakoon mm viinanpoltto Jota aiottiin har-Joltt- aa etenkin kruunun Tinoissa Marmorin hakkauta Ja kalklnpolt-to- a harjoitettiin Paraisissa Kemiös-sä Ja Ahvenanmaatta sekä kudontaa monilla seuduilla maassa Kansan elämä Ja tavat kuudennella-toista vuosisadalla Uskonpuhdistus-aja- n kartanotalout Suomesta — :3 luku — Klamä Ja tavat olivat Kustaa Vaa-san aikana Jotenkin yksinkertaisia Ja samalla monessa kohdin kehitty-mättömiä Kuningas Itse hoiteli mo-nilukuisia maatilojansa ja kuninga-tar ompeli vaatteita lapsillensa li-haistenkin asunnot olivat usein vä-häpätöisiä Harvassa takvsa oli la-sl-lkkun-ötta vaan ikkuna-auko- t oli-vat Joko palttinalla tai pergamentti-l- a peitetyt Huoneiden sisustus oli samaten varsin yksinkertainen ru-kin einli kulki Jykeviä penkkejä Ja edessä oli pitkä löyta Lisiksi cli huoneessa lavitsoita leveä seinään kiinnitetty sänky avonainen takka lämmityttä varten Ja kirjailtuja mat-toja teinien verhona Tällaftu oli ylhäisten keskuudessa Porvarit tie-tysti Urat UUkia yksinkertaisem-min matalissa puuaiuaaolssi jotka _ i l nila likaisia katuja Talonpojat taas asuivat savupirteissään "hlaniä Ja tavat olivat yleensä kehittymättömiä Ja raakojakin Ylimykset vaUka Jo-kapäiväisissä oloissa viettivatkln yk-sinkertaista claniaa esiintyivät pi-doissa Ja muissa Juhlatiloissa kors-kean vlelllsestl ja komeilevasti eikä elämäntavat muutenkaan kehumista kannattanut Tapahtuipa toisinaan että pappiakin sakotettiin tappelemi-sesta ja muissa piireissä tämänlai-nen paha meno oli tietysti paljon " leisempaa Sitäpaitsi ylhäiset Ja var-sinkin virkamiehet sortivat kansaa mtta llkelmniJilä tavalla etenkin o-llv- at tässä suhteessa" kamalan kuu-luisia rJerikkl Ja Iivari Fleming Nai den Julmuutta Ja rääkkäämistä vas taan oli useinkin synkkä metsä ai noana turvapaikkana Tämmöisissä oloissa ei ole ihmettelemistä että kansakin osottautul raakamalseksl Taikausko oli jlelsenl Känsän kes kuudessa Ja lutherilainen oppi vielä varsin vahan mieliin Juurtunut Tä hän vaikutti osaksi settn seikka et-t- ä pitäjät useasti olivat erittä Ji laa-Joj- a Monet eivät tämän 'takia raas-- seet kirkkoon kuin kerran vuodessa Ja lapsia monesti vietiin kasteelle vasta sitten kun he kynentvat Itse hiihtämään vanhempiensa perässä papin luo Uskonpuhdistusajan kartanotalout Suomea oli ähan aikaan 'kah denlaisia kartanolta Kruunun Ja ku- - ttnkaankartanoiden maaomaisuudet olivat Kustaa-kuninkaa- n aikana suu resti karttuneet ostojen perintöjen Ja kirkollisten maatilain anastuksien kautta Parhaimmista kruununtiloista muodostettiin Jonkinlaisia mallttalo- - Ja Joita erityiset voudit hoitivat Ja Joissa ylläpidettiin kruunun väkeä Huomittavlmmlfa silloisista karta noista mainittakoon Saaren Kuusis-ton Ja lyhäJoen (Helgo"n) kunin-kaankartanot sekä Sundholman Nyynalsten Viineen Kankaisten Kuitlan Ja Joensuun (Omlnne) aate-liskartanot Varslnals-Suome- A Es-poon Helsingin Ja Porvoon kunin-kaankartanot sekä Suitian SJund-by- n Ja Klialan aateliskartanot Uu-dellamaalla Llttkslalan kuninkaan-kartano teki Nokian Ja 1-au-kon aa-teilskartat- ool satakunnasta Mustia-U- n ja Hollolan kunmkaaakirttnot teki Harvlalan Lepaan Vetunnan Ja Lahittea aateliskartanot Hämeet-tä Kyainkartano teki Satmiemen (Jatkoa ?:ael!i Urulla) Neuvostokasvatti Ensimmäinen kirja: Lapsuus I)ALT0N-1U- N Kun syksyllä 1926 tulimme kou-luun oli meitä odottamassa suuri mullistus Yhdysvalloissa pienessä Ualtonin kaupungissa oli heti maailmansodan jälkeen eräs neiti 1'arkhurst rhO'nt kokeilemaan uudella kuolumuodolla Joka perustui oppilaiden Uydelliseen onatoimlsuuteen Valistusasian ko-missaari Lunatsharskl Innostui Uhan i systeemiin Ja siirsi liman Kummein- - pla kokeiluja sen Venäjälle Kun 1U tulimme kouluun niin meidät kutsut-tiin suureen yleiseen kokoukseen josa Dalton-planl- a selostettiin 'ra-han asti oli kullakin luokalla ollut huoneet olivat muutetut eri aineitten "kabineteiksi" Sama kabinetit oli-vat enimmäkseen aivan tyhjiä huo-neita vaikka Dalton-Jarjestelm- a Pe-rustuu havaintovälineisiin Yhteis-kunnallisen kabinetin seinäll saattoi ala Jokin kartta luonnontieteellises-sä jokin sammakko tai joitakin kui-vettuneita äyrlaisli Joita olimme sin-ne koonneet Kemian Ja fysiikan ka-binetti oli tietysti poikkeus sillä siellähän cllvat entiset välineet Kokouksessa sanottiin että meille annettaisiin Jokaisesta aineesta kol-men kuukauden urakka Josta mei-dän oli itse selviydyttävä Esimerkik-si matematiikassa meillä oli Juuren-ott- o Meille annettiin työkirja" Jos-sa tama tehtävä oli selostettu Se oli jaettu viikko-- ' ja kuukausiurakol-hln- : kunkin urakan kohdalle oli mer kitty asianomaiset oppikirjojen sivut Ja lueteltu tehtävät Jotka oli suori-tettava Koulun kattavassa oli lukujärjes-tys Josta naimme mikä luokka mis säkin kabinetissa mihinkin aikaan opiskelee Opettajan tuli olla passii-visena neuvonantajana joka vastasi kysymyksiin mutta el puuttunut opis-keluu- n Ainoastaan fysiikassa Ja ke-miassa meillä oli laborantti Joka auttoi kokeiden suorituksessa Jotta emme keittäisi myrkkykaasuja Ja räjäyttäisi koulua ilmaan Muistan hyvin Arsenl retrovitshln ensimmäisen tunnin Hän istui hyvin Jäykkänä Ja happamana pöytänsä ta-kana (vanhana pedagogina han suh-tautui kokeiltavaan uudistukseen konservatiivisesti) ojensi ohjelman Ja työkirjan Ja sanoi —No opiskelkaa nyt sitten itsenäi-sesti ja tulkaa hyviksi tledemlehlksi Ja kirjanoppineiksi Siihen han sitten Jäi Istumaan Ja Istui täysin passiivisena niin kauan kuin Dalton-planl- a viljeltiin Olimme tietysti hv-vi- n tarmokkaita niin kuin aina lomalta tultua Ja ryh-dyimme uutterasti perehtymään sii hen Juurenottoon Pian kuitenkin ha-vaitsimme että oli aika vaikeata a-lolt- taa noin vain Ilman opettajan valmistavaa ohjausta Kun olimme kirjaa vähän alkaa katkoneet niin menimme kysymään Arsenl Petrovit-shflt- a sillä kokouksessa oli sanottu että saa kysellä opettjalta tai toi-siltaan Mutta Arseni vain kuivasti vastasi: —Sltahaa varten teillä on Dalton-Tla- n etu itse lukisltte ettekä kyse-lisi Tietenkin me aluksi arastelimme tuota ankaraa miestä Joka istui liik-kumattomana kuin lluddhan kuva Tuntui oudolta liikehtiä vapaastlluo-kass- a mutta kun hän el tuntunut kiinnittävän meihin mitään huomio-ta niin pian yllyimme vapaaseen seurusteluun Tiesimme kylli hyvin että Arsenl odotteli hartaasti tent-tlaika- a Jolloin meidän oli osoitetta-va mihin Ulla itseopiskelulla olimme päässeet mutta meisti te aika oli Tielä miellyttävin kaukaaa Syksy oli hyrin leuto Ja koulumme sijaitsi Lososlna-Joe- n rannalla Kiia huomasimme etu talmme tehdä ml-t- i tahdoimme — muutamissa kabi-neteissa el ollut opettajaakaan— alla kysyimme eikö ollut samantekeviä vaikka niin kaaaiina Ilmalla hilmae ulkona puistosta Arteal viitasi: ™~ bbb —Tehkaa niinkuin halua--- 1 men kuukauden kuluttua c iäa y mtnti_tlv tpntn_tt„av„a ta o _ w„ j3 lukea ulkona niin raitis ltt Ja t reellistä Tietysti meoilmme Jokee j piiiu maan koko luokka alkaa oli tdli tj kyisin opiskeltiin kaksi tuntu yi: menoon Arsenl vain Jal ijtuau-tyhjää- n luokkaan Hän pitT Xunni ti JalmesU — harjoitti Italia koa umar ~sa un muiiaKin opettajia j„ 'n tai nilla olimme uimassa Koaiu kera ankara Arsenl 1'etroritsh sen sai niin miksi eivät muut Opettajani: niuutenKaan olleet s iVilli t Ieivaikuului heidän velvollisuuksiin mlki heidän oikeuksiinsa Joulukuussa tuli sitten tuo kanin tenttialka Muutamat hankkat t vanmukalsen nuhan tai luvmass ryti --Melkein kalkki salvut aiarr sen numeron Mitä harva a Jxu kunnialla selvitytyivat tasfa ajasu olin minä Olin vahaa ennen tenttlaUaa ta: käynyt vieraisilla eräässä pe-hee-ssi Ja kesken kaiken oli talon eauiti saanut äkillisen uruisuolentulehilia sen Nain kaikki oireet Ja miele: valahti pelastumisen mahdolhSau Palasin kotiini Ja lilalla esitin umjt suolentulehduksen niin menstyksti lisesti että minut oikopäätä kuljet: tlln sairaalaan Ja vietiin leikkuupoj- - dalle Leikkaus määrättiin tolmitet: vaksi ilman nukutusta 1-aa-kirl tn kyliä taitava mutta se' el paljoa 'B tanut: leikkaus oli hirmuisen tuslm-f- e unen Kasvoilleni oli pantu peite Jt eräs lääkärin assistentti piti muu palkoillani Kun tuska kävi koT: suureksi vein käden suuhuni ja p rln sitä Jotta en olisi itkenyt Xii kari oli näet erään luokkatoveÄ! Isä Ja minä pelkäsin että hän Hr-tois- i minun itkeneen Ja sitä haya en olisi koulussa jaksanut HC-- u Kun haavaa neulottiin umpeen UJ eräs apulaisista ihmetteli kuisti noin pieni tyttö on huutamatta t nut kestää tällaisen lelkkauks Lääkäri tokaisi uilhen: —Ona Flnka (Hän on suooiilal nen Olin ehkä osittain menettänyt t Juntani sillä äkkiä huomasin e:a leukapieliäni koetettln varovais! Irroittaa toisistaan: assistentti JoU oli minua pitänyt kiinni Irroittl tt tensä Jonka olin purrut aivan muste-lmille Matematiikan tutkinnoista mus vapautettiin mutta ihan Ilmaa galstusta n kuitenkaan asiasta le vinnyt Tentin jälkeen oli näet k[ den viikon loma Ja vaikka mlaaa sairaalaan tuotiinkin makeisia A muuta hyvää en kultenka t P-'- ? luistelemaan Ja mäkeä laskcmaai Fysiikan Ja kemian kabi =Usta me uimaan lähtenee slU lrua~tJ pääsimme kemian kaa nlte i& laisia seoksia ei ollut cminec sl yrittäneet keitellä ' jkoniM kaksi tuntia ennätimme ratorl sa mellastaa — kuten tai a seu1 oli laborantti aDunamme lra~r opettaja tuli Ja lopetti Da'n-puu- £ siihen paikkaan Hän oli o Jt k= tlupseerlna armeijassa elka halas tietääkään mistään hulinasta W= opetti aivan samaan tapaan kala'1 nenkin emmekä me pystyneet lW-kanssaan-taistelemaan Joko ti!: synnynnäinen arvovaltansa olisi & tylsen suuri ui sitten mc kaljua me JärJestysU edes jossakin kot- - sa Dalton-planlll- a oli viehatTks niin kauan kuin Joessa saattd & mutta loppujen lopuksi me ase f tineet tlitä Varsinkin sea J1 un eniimmiintn tentti ----l—"-r ~c niin hipealltsetU me rupnse jf pasmaan vanhaan koulukaaTtaa It tlaslmme ta loppujen Jopij tonttittlmtn tlti ltt-eOCiI"- 'J kuitenkin valtaamaan opes-Latte- a vaaanimt eUät olleet ( Jatkoa 7:on b1tuS ra r-- tr |
Tags
Comments
Post a Comment for 0109a