0379a |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Wj
Sivu 2
VAPAA SANA
(FREE PRESS)
Indaptndant Flnnlah-Canadla- n
Ntwspapr
Pgbliahed avry Tuaaday Thura-da-y
and Saturday by The Vapaa
tenä Presa Limited Toronto 2 B
EINO UNHOLA Prttldant
VAINO MALMIVUORI Managar
PEYNOLD PEHKONEN Edltor
Prlvat Addrcu of Prtldent: i
4 Soho t Toronto Ont
uolntM and Editoria! Dtp rt
menu: I
260 Spadlna Ave Toronto 2 B
Phona WA 7721 j
Renlitered aeeond-claa- t inattar
January 19th„ 1912 at tha Poat
Offlca Department Ottawa Ont
8ubacriptlon ratta In Canada and
United Statea: Per Year $375 SU
Montha $200 Three Montha $1-0- 0
In other Countrlea: Per Year $500
Slx Montha $2-5- 0
Ruotsi ja Pohjo-lan
tulevaisuus
Tukholmasta saapui äskettäin
tieto American-Suedls- h News
Exchangen kautta että Ruotsin a-senn- ecsta
sodanjälkeisessä maail-massa
Ja myöskin toisten Pohjolan
kansojen asemasta oli puhuttu
VohHMcn rl f IHIcniHfcji tliinUU
sa samana päivänä Tukholmassa
oli puhujana kansallisen puolus-tuksen
ministeri Per Edwin Sköld
Ja Göteporissa puhui samaan ai-kaan
eversti CA Ehrensvärd kan-sallisen
puolustuksen yleisesikun-nan
varapäällikkö Ja äsken Julkais-tun
kirjan "Isku Iskusta" tekijä
Molemmat puhujat lausuivat julki
Ruotsin mielenkiinnon että kalk-kien
Pohjolan maiden täytyy sel-vitä
sodasta vapaudet ja Itsenäi-syydet
koskemattomina
Puheessaan ministeri Sköld Ju-listi
että on olrmassa uskalias
toive luottamuksen seuraamana
että Ruotsi voi olla kykenevä yllä-pitämään
apautensa siihen saak-ka
kunnes rauha tulee "Me myös-kin
uskallamme pitää oman käsi-tyksemme
ulkopolitiikassa" hän
lausui "Molemmat meidän yhtei-nen
tahtomme puolustaa itseämme
Ja meidän aseellisten voimiemme
tila antavat suorasti voimaa tähä'n
suosiolliseen tilanteeseen Kukaan
el voi kieltää että meidän maan-tieteellinen
asemamme on loinen
tekijä Samalla kertaa kenelläkään
ei ole harhakuvitelmia että mei-dän
omat saavutuksemme tulevat
olemaan ratkaisevia Tulos sodas-ta
tulee näyttelemään suurinta
osaa"
"On ainoastaan luonnollista pie-nelle
kansalle koettaa välttää o-salllstu- mlsta
sotaan taistelussa c-läm- ästä
Ja kuolemasta" Jatkoi Mr
Sköld "mutta tämä cl tarkoita
tttä puolueettomuus olisi ctutilal-l- a
jälkeen sodan silloin kun uutta
maalimaa rakennetaan Kalkki
normaaliset Ihmiset varmasti toi-vovat
yhteistoimintaa rauhan yllä-pitämiseksi—
jatkamista uudenlaa-tuisen
kansojenlilton kokeilun a-lals- ena
Ehtona meidän aktiiviseen
osallistumiseemme on että eri jä-senten
sallitaan pitää Itsenäisyy-tensä
Ja vapautensa samalla ker-taa
kun toimlnnanvapautta ulko-politiikassa
rajoitetaan vapaaeh- -
toisesti Tämä täytyy pitää palk- -
I kansa kaikkiin kansoihin nähden
suuriin taikka pieniin Rauha Joka
loukkaa minkä tahansa kansan
vapautta voisi siltä syystä vai
Ruotsin asenteeseen suhteessaan
kansainväliseen yhteistoimintaan"
"Kalkkien ympärillä olevien kan
tojen eduksi voisi olla Jo Skan-dinavia
olisi kykenevä toimimiin
täydellisenä Ja rikkomattomana
yhteisönä mutta kaikesta päättäen
'nykyään on suuria valkeuk&la vie
dä päätökseen tuota skandlnavla-Jalst- a
Ihannetta Paljon viittaa
'tttä On erilaisia skandinavialalsia
ihmisiä Jotka eivät vielä käsHä s-r- i
[etuisuuksia Ja mahclöilUuuksla
Mielipiteiden vaihto voisi tehdä
mahdolliseksi syrjäyttää tämän cs-ite- en
erikoisesti Jos maailman tl- -
lanne kiiruhtaisi meitä mikt on- -
rettomuudeksl voi tapahtua"
Eversti Ehrensvärd lausui sama-na
päivänä Göteporissa pitämäs-sään
puheessa: "On paljon osoi-tuksia
että sodan viimeinen val-he
tulee olemaan pitkä kovilla
häikäilemättömillä taisteluilla
Meillä el ole oikeutta asettaa eh-doin
tahdoin edesvastuulUsuutta
maamme vapaudesta kansainväli-sen
vallan käsiin taikka mieluum-min
suurten valtojen yhtymän kä-siin
ennenkuin me tiedämme mit-- kl
tulevat olemaan eräiden suur-valtojen
rajat Ja vaikutusalueet
"'"UJ" "—-- "J'"wM""'K'
""" "s Jui" "" nucak
pitämään lupauksensa taikka
kuinka meidän Skandinavian vei-Jeskansoje-mme
kohtalo tulee näyt-täytymään
Kun olemme varustau-tuneet
sodan kalkkein vaikeimpien
tilanteiden aikana puolustamaan
itseämme meidän el pldl äkkiä
muuttaa mieltämme ja lakata
luottamasta omaan voimaamme"
Kun nämä kaksi hu&untoa oli
antanut samana pllvänä nimit-täin
marraskuun 25 päivänä niin-kin
huomattavat henkilöt kuin
maan puolustusministeri Ja yleis-esikunnan
apulaispäällikkö niin
niiden taikoitukscna kaikesta
päättäen oli antaa Puots'n kanta
Ilmi selvällä tavalla Skandinavian
kysymyksessä Ruotsissa ollaan va-kuuttuneita
siltä että liittolaiset
tulevat sodan voittamaan Ja niin
ollen lausunto on tj?hditty epäile-mättä
Juuri 'iittolaUlU? tehdäk-seen
selväksi Ruotsin kannan tue-alsuutc- en
nähden
Antoi Kivimäelle nase-van
vastauksen
Helsingistä tulleen tiedon mukaan
eduskunnan ulkoasiain valiokunnan
ralalsessa Istunnossa joku aika sitten
käsiteltiin Suomen ulkopolitiikkaa Ja
Berliinissä olevan Suomen lähettilään
Toivo Kivimäen Ilmoitetaan siellä
lausuneen että "meidän on miellytet-täv- ä
Saksaa Suomessa on Ilmennyt
lilan paljon liittolaisille suosiollista
mielialaa ja liian paljon saksulalsvas-talsi- a
mielenosoituksia"
Tähän oli tunnettu maalaisliitto-lainen
Ja entinen opetusministeri
Uuno Hannula lausunut että "Ehkä
olisi parempi jos ministeri Kivimäki
huolehtisi Suomen etujen valvomises-ta
Berliinissä sensijaan kuin Saksan
etujen valvomisesta Helsingissä" Ki-vimäki
oli suuttunut lausunnon Joh-dosta
ja uhannut erota mutta siihen
se eroaminen oli Jäänyt
Vitsejä Italiasta
Eräässä torinolaisessa lehdessä
on ollut äskettäin pilakuvia Jotka
osoittavat elämän kurjuutta Ita-liassa
Eräässä pilakuvassa eräs
mies sanoo: "Tämä ruokailuhuone
näyttää olevan liian pieni teidän
perheellenne" Talonrouva vastaa
siihen "Ehkä mutta meillä on niin
vahän syömistä"
Eräässä kuvassa poika katselee
n„rifl!1 nunlt housukankaasta 1o- -
ta hänen isänsä ostaa Kun Isä ky-syy
syytä siihen vastaa poika:
"Minä haluan nähdä sen puolen
jota käytetään myöhemmin minun
keuttaa Ruotsin osallistumista Jos housuikseni"
rauhanpöydässä miltä tahaan Skan EArMä&ässä ku'a&nsna t!usktoaiJraa kkvuslkveve
tiinavlan naapurilta riistetään scn-Tule- eko paikallisjuna pian?" Ase-vapa- us
tämä epäilemättä voisi mnholtaja vastaa::
-- Se ei voi olla
enää kaukana tuolla on Jo junan- -
muodostaa sietämättömän taakan kUijettajan koira"
LAUANTAINA JOULUKUUN ii P — 3ATURDAY DEC 11
Lar LbLbLbLbLbLbLbH bbLbbLbbK&PLbX
m afjaWBBaW"BBBKj it ajitfi'
JaaBBBaBaVF _J -- "s?w A
Pola tasapainosta
Pakinajuttuja
Otto Ville Kuusinen on puhunut
Me olemme monasti itsemielessäm-i- n
e Ihmetelleet (Itä seikkaa että
mistä Johtui kun Venäjä vuoden 193!
syksyllä hyökkäsi Suomeen Ja sitä
että miksi sota Jälleen niiden välillä
puhkesi vuonna 1911
Nyt kalkille alkaa asia olla selvä
sen kirjoituksen valossa jonka Kuu-sinen
on kirjoittanut 'ja jonka tämän
viikon tiistaina Sudburyssa Ilmesty
vä suomenkielinen paperi Julkaisi
Mutta alkakaamme alusta Ja pala-uttakaamme
mieliimme muutamia to-siasioita
Niinkuin jokainen tietää Otto Ville
Kuusinen el ole mikään tavallinen
kommunistiagentti Hän kuului kom-munistisen
internationalen johtoon
yli pari vuosikymmentä Hän oli kom-munistisen
toiminnan johtaja kom-munistisen
kansainvälisen sihteerin
ominaisuudessa ja oli läheinen työ-toveri
Stalinin kanssa ja myöskin
yksi läheisempiä Ja luotetutmpla ys-täviä
Tätä luottamusta han ei kos-kaan
ole menettänyt niinkuin monet
muut Moskovassa huipuilla olleet
Kaiken lisäksi Kuusinen on yksi tieu-vostovirkatlljol- sta
eikä kaikkein pie-nimpiä
siinäkään ominaisuudessa
Hän oli sotilaallisesti ja poliittisesti
tärkeän Karjalan neuvoston puheen-johtaja
eräänlainen maakunnan "pää-ministeri"
porvarillisella kielellä sa-nottuna
Sanalla sanoen Kuusinen on ollut
Ja on vieläkin luottamusta nauttiva
suurherra Venäjällä
Nyt me palautamme mieliimme sen
tosiasian että Venäjä on yksi kalk-kein
eristetyimplä malta maailmassa
Sen rajat ovat neljännesvuosisadan
olleet täydellisesti Ja tiiviisti suljet-tu
Ja sen johtajat clvat ole ennen so-taa
koskaan olleet ulkomaailman
kanssa tekemisissä muuta kuin asla-miesten- sä
kautta ja nämä asiamiehet
i ovat melkein kaikissa tapauksissa oi-- !
leet kommunistisen kansainvälisen
peukalon alla enajan virallisen e-dustu- ksen
raportit ulkomailta on ai-na
täytynyt neuvostohallitukselle Ja
Stalinille olla sopusoinnussa Kuusi-sen
ja Dimltroffin johtaman kommu-nistisen
kansainvälisen raporttien
kanssa Stalinille ja yleensä venäläi-sille
neuvostojohtajille ovat kaiken
kieliset Kuusiset eri maista syöttä-neet
paljon valhetta naapurimaista
Ja yleensä ulkomailta joka on ollut
varsin helppo siksi koska neuvosto-Johtaj- at
eivät Itse ole olleet missään
kosketuksessa ulkomaailman kanssa
Ja tämän vuoksi neuvostojohtajista
ei tiedetty mitään ulkomailla Ne ku-vattiin
hirmuiksi meidän kuuslstemme
toimesta
Nyt tulemme siis tätä taustaa vas-taan
siihen Otto Ville Kuusisen kir-joitukseen
joka oli julkaistuna Vapau-dessa
tämän viikon tiistaina otsi-kolla
"Mitä on Suomi tänään"
Meistä jokainen suomalainen ja
Jokainen ulkomaalainen jotka orat
Suomessa ennen sotaa käyneet tie-tävät
että Kuusisen kuvaus Suomes-ta
ennen sotaa mainitussa kirjoituk-sessa
on täydellisesti ja perusteelli-sesti
valetta
Ja kun kuvaus Suomen tilanteesta
on valetta sodan edelllsajalta niin
tuskinpa se sodanaikaiselta osalta-kaan
on sen paremmin totta
On selvää että kun Kuusisenlalsel-i- a
vääristelilällä Joka on yks huoma-tulta
neuvostovlrkallijolta Ja Joka on
Stalinin luotettava ystävä on tällai-nen
kuva Suomesta niin Stalinilla
kaiken Järjen mukaan täytyy olla sa
— New York Sun
manlainen valheellinen kuva siltä
Siksi koska Stalin el tiedä mitään
muuta Suomen sisäisistä asioista nel-ännesvuoslsa-dan
ajalta kuin minkä
hänelle on Kuusinen apulalstensa
kautta Vapaus niihin luettuna esit-täneet
Ja yhtä selvää on myöskin se että
kun Suomi on Kuusisen Ja hänen apu- lalstensa toimesta kuvattu kurjuutta
Ja terroria verta Ja tuskaa täynnä
olevaksi maaksi Jota perkeleelliset
taantumuksen agentit hallitsevat rau- taisella lujuudella ja käyttävät kai-ken
aikansa puukon työntämisen suun-nitteluun
Venäjän sydämeen niin ei-pä
tosiaankaan ole Ihme Jos asiat
Suomen Ja Venäjän välillä ovat nyt
sellaiset kuin ne ovat
Me voimme hyvin kuvitella että
kun Suomen neuvottelijat olivat Mos-kovas- sa vuoden 1939 syksyllä joina
neuvottelijoina olivat Tanner Ja Paa-sikivi
niin Stalinin Ja neuvostohalli-tuksen
taholta heidät käsitettiin Suo-men
verisen hallituskllkln Jäseniksi
Jotka eivät puhuneet kansansa puo- lesta Stalinilla el muuta käsitystä
voinut olla koska Kuusinen oli hä-nen
selkänsä takana ja oli hänelle
syöttänyt kuten hänen kirjoituksensa
todistaa käsityksen että Tannerit
Paasiklvet ja muut ovat vain pisti-mien
avulla hallituksessa El Stall-nlll- a ollut käsitystä eikä tietoa että
Suomessa silläkin hetkellä Juuri noi-den
neuvottelujen hetkellä vallitsi
pitkälle kehittynyt kansanvalta Ja
Moskovaan lähetetyt edustajat todel-la
olivat kansansa edustajia
On merkillistä että Kuusinen Va-paus
Ja monet muut eivät käsitä sitä
perin selvää tosiasiaa että suomalai-snett
aojvetatitinMseiiidhäenn kaässeimtyakasenmmmeissä mhu-e kaan suomalaiset vihaavat natsismia
yhtä suuresti kuin mitä muuta tyrän-niutt- a tahansa Mutta mlhlnkäpä he
voivat kääntyä nyt Helliä on kalk-klall- a plstlnmerl ympärillään kääntyl-T- ä mihin päin hyvänsä Natsit pisti-mlens- ä avulla teeskentelevät heille
ystävyyttä kun he auttavat taistelul-laan
natsien asiaa Ja se naapuri Joka
voisi heidät sodasta pois päästää yh- dellä sanalla el tuota sanaa lausu
vaan vaatii suomalaisten alistumista
ehdottomaan antautumiseen
Alksl el Stalin tuota kaikkea va- pauttavaa sanaa lausu suomalaisiin
nähden Johtuu kuten olemme edellä
esittäneet siltä että hänen luotettu
ystävänsä Ja Suomen asiain neuvon-antaja
Kuusinen on kuvannut hänel-le
Suomen kokonaan toiseksi kuin
mikä se todellisuudessa on
Me odotamme nyt kun länslval-toje- n taholta on päästy niinkin lähei-seen
Ja luottamukselliseen kosketuk-seen
Stalinin kanssa ettl länsival-tojen
valtiomiesten taholta onnistut-taisiin
tuo Kuusisen luoma valheku-va
Suomesta Stalinin mielessä rikko-maan
Ja siten saamaan aikaan Suo-men
Ja Venäjän välille pysyväinen
ystävyys ja vilpitön kanssakäyminen
Ja samalla kertaa voisi myöskin
Vapaus koettaa vakuuttaa Otto Ville
Kuusiselle hänen kirjoituksienpa jul-kaisemisen
asemasta että hänen luo-mansa
kuva Suomen sisäisestä tilan-teesta
on täydellisesti pötyä Sillä
täytyyhän ainakin osan Vapauden lu-kijoista
tietää että Kuusisen kuvaus
on valhetta valkkapj lehden toimit-taja
tuskin sitä tietää koka hän e'
Suomessa liene ollut viimeisten nel-jännesvuosisadan
aikana
Klviperän Pekka
Sodbory Ont
"Voima ie on joka jyllää" on mo-nialainen
sananlasku mutta nyt el
ole kysymys yksistään tyylillisestä
voimasta vaan urheiluseura Voiman
järjestämistä huvitilaisuuksista joita
se järjestää kanssaihmistensä iloksi
tulevina Joulunpyhinä Ensiksikin
i tain iimnitfaa että "Hirviherrat
ovat saapuneet sillä nyt on hunttaus-3i- k
loppunut Ja "blrvjherrar Jouta-V- at
esiintymään Jo Sampo-haali- i näyt-täraöll- ä
kun p! 6nai tarvltSe juosta
puitni-- a Jl hirvien perässä Canadan
korvissa sateessa Ja tuiskussa Niin-p- ä
Heiskasen Antti ikäänkuin hunt-taukse- n
lopettajalsiksl pistää "Hirvi-herrat- "
tulevana Tapaninpäivänä
(toisena joulupäivänä) Sampolan
näyttämölle Tämä näytelmä oa met-sästysaihein- en
Ilottelu kolmessa
näytöksessä Joka vetää vertoja par-haimmille
huvinäytelmille Ja roolit
ovat myöskin tottuneissa käsissä jo-ten
esitys tulee olemaan myöskin hy-vä
Sitten uudenvuoden Jälkeisenä päi-vänä
sunnuntaina toinen päivä tam-mikuuta
esittävät niinikään voimalat-se- t
kolminäytöksisen operetin "Kosi-jat"
joka tulee Ikäänkuin herkkuna
parasta joulujuhlien loppuun
Kuten siis huomaa on Voima oikein
todenteolla ottanut asiakseen hank-kia
Sudburyn seudun suomalaisille
jouluiloa näytelmäesityksien muodos-sa
Seuratkaa ilmoitusta tästä leh-destä
Joka julkaistaan joulujuhlanu-meross- a
—Voimalainen
Suomalaisia valittu kunnan-valtuustoihin
Neelon-Garso- n townshlpin kunnal-lisvaaleissa
viime maanantaina valit-tiin
kunnanvaltuustoon William louhta-nim-inen
suomalainen Hänen ja
Harold Lewisin joka niinikään valit-tiin
valtuustoon sanotaan olleen CIO
— CCF:n ehdokkaita
Drury Denlson ja Graham townshi-pl- n
kunnanvaltuustoon valittiin niin-ikään
suomalainen nimittäin Nels
Ojanperä
Kahvin säännöstelyssä
ei muutoksia
Ottajasta Ilmoitetaan hlntaviras-to- n
taholta että kahvin ja teen
säännöstelyyn nähden tulevat pysy-mään
toistaiseksi voimassa nykyiset
säännökset Ja määrät
Nykyiset annokset ovat kuponkien
mukaan i'3 unssia kahvia viikossa
henkilöä kohden taikka lf) unssia
tettä Lisätty määrä tuli voimaan
syysk 2 päivästä lähtien
lllntavlraston taholta ilmoitetaan
että ennen sotaa keskimääräinen
kahvin kulutus Canadassa oli --12
mllj paunaa vuodessa mutta nyt on
kulutus kokonaista 54 miljoonaa pau-naa
Teetä kulutetaan tavallisesti
vuosittain 30 mllj paunaa Ja nykyi-sin
noin 20 prosenttia teestä menee
aseellisille voimille
Varoitti pahimman olevan
edessä
Ottavasta tulleen tiedon mukaan
liittohallituksen työministeri Mitchell
puhui Domlnlon-Provlncla- l Agricultu-ta- l
Objectives konferenssissa Ja lau-sui
hän puheessaan että sodan kalk-kein
pahimmat valheet ovat vielä
edessäpäin
Paperipuiden puute tehtailla
Fort Francesista Ont ilmoite
taan että palkallisella Ontario-Minneso- ta
Pulp and Paper Co:n
paperitehtaalla tullaan sulkemaan
21000 tonnia sanomalehtipaperia
vuosittain tuottava kone siksi et-tä
paperipuiden puute estää sen
käynnissäpltämlsen Toinen 36000
tonnin kone pidetään käynnissä
Toburn-kaivokse- n juttu
lykätty
Ontarion työoikeudessa oli esillä
sopimuskumppanin juttu Klrkland
Lakella olevan Toburn-kaivokse- n
työnantajien kanssa Ja tuomari
Plaxton siirsi jutun helmikuun 1
päivän Jälkeen Sopimuskumppanin
oikeuksia hakee palkallinen kai
vosmiesten unlo Ja työntekijäin
yhdistys
Union velat Kirkland Lakella
maksetaan
Klrkland Lakelta ilmoitetaan et
tä paikkakunnalla olleen kaivos-työlliste- n
lakon aikaiset velat
jotka Johtuivat lakkolaisten saa-mista
veloista palkallisilta liike -- miehiltä on nyt kaivostyöläisten
Uiton taholta päätetty maksaa ko-konaan
Ja sitä varten Uitto lähet
tää 19003 dollaria rahaa
MO 4f foj
Lukijan
Viikkopalsta
NIMIPÄIVIÄ
11 p lauantaina Kalmo Tanel
12 p sunnuntaina Tuovi
13 p maanantaina Saija Eija U p tiistaina Jouko
15 p keskiviikkona Heimo
16 p torstaina Auli Aulikki
17 p perjantaina Avu Raakel
18 p lauantaina Tauvo Aapa
Pikkujuttuja sieltä ja täältä
Canadan lahja 15000 tonnia v a kuukaudessa Kreikalle on m-a- 'a ainoa vilja Joka sinne menee S j ruokitaan noin 40 prosenttia -- tä
Kottaraiset muodostavat yt4 cn
nevan vaivan EteläOntarlos j [
tä tuotiin tälle mantereelle La
mään hyttysiä mutta kottaraij'
vat lisääntyneet monilla paikka a
nllla niin että ne nyt tekevt suu-remp- aa vahinkoa kuin syopal?et
ovat koskaan tehneet — Ja niiden asum-a-
alue on siirtymässä aina vJn
pohjoiseen päin
Monet Ihmiset tietävät eU kalk
kuna on lähtöisin Pohjois-Amca- n
mantereelta mutta monetkaan eivät
tiedä että Juuri se kalkkuna ta
kasvatetaan meidän kotitarpeitamme
varten tuli tähän maahan espanja-laisten
kuljettamana Meksikosta Es-panjaan
Ja Englantiin Ja saapui Uu-den
Englannin valtioihin ns pilgrim
fatherslen tuomana vuosisata myö-hemmin
Liittohallituksen tilastollisen to-imiston
mukaan palkat farmeilla ovat
nousseet viimeisten kolmen vuoden
aikana noin 70 prosenttia Koko K-anadaa
käsittävä farmlpalkkojen suu-ruus
ruoan kanssa elokuussa 1911 oli
keskimäärin $3562 Ja elokuussa tänä
vuonna se oli noussut $6126:teea
Australia voi olla pakoltettu vap-auttamaan
60000 miestä armeijatta Ja
muista toimista työskentelemään
kohonneiden ruokatavara vaatimusten
täyttämiseksi Nämä vaatimukset
tulevat kaikesta päättäen olemaan
varsin suuret koska on mahdollista
että ennenkuin sota on yli Tyynen-meren
alueilla vähintäin kaksi mi-ljoonaa
liittolaisten sotilasta tulee
käyttämään tukikohtanaan Austra-liaa
Tuloksena siitä että Ihmiset koe-ttavat
sammuttaa nälkäänsä muuta-missa
Europan maissa ryöstämällä
villien lintujen pesiä munlmlsalkana
muutamien lintulajien pelätään Vak-onaan
Joissakin maissa kuolevan su-kupuuttoon
Eräs unkarilainen san-omalehti
ilmoittaa että vaikkapa pel-tokanala- jlt
ovat vähentyneet noin
35 prosentilla viimeisten 50 vuoden
kuluessa niin niiden aleneminen on
tullut vieläkin huomattavammaksi
kun ihmiset ryöstävät ruokatarpeita
saadakseen niiden munat pesimisal-kan- a
Tuomio muutettiin
elinkautiseksi
Port Arthurista ilmoitetaan etti
19-vuod- en Ikäisen Samuel Zadorotnyn
kuolemantuomio on oikeusministeriön
Päätöksellä muutettu elinkautiseksi
vankilatuomioksi Hänen hirttämisen
sä olisi pitänyt tapahtua JouluVuan
14 päivänä Hänet tuomittiin kuol-emaan
Antoinette Rossettl nimisen K--
vuotiaan tyttöystävänsä murhasta
jonka teon hän suorit! viime touio
kuun 31 päivänä
Joululahjapaketit menoM
sotilaille
Ottavasta ilmoitetaan että &
iia aaa VLU IntilnnaVpttela 03 '
httetty Canadassa meren takana ole
ville aseellisille voimille J°'uv"
säkki sisälsi keskimäärin kwrt' fanietiina niuviwi li-ipttelolfln ja
_ Iestettiin Jo Canadassa niin että t
läksivät suoraan määräpaloiBi—
Vanhoillisten johtaja ei puh"
raatoon
ti' C
rAA InnltstaAn
nadlan Broadcastlng Corpoiatoa
kieltänyt vanhoillisen pauiu-- r
tajalta John Prackenllta ok
piti P w l" radioon kun hänen
raatoon mrauuim"
na CBC antoi kiellon JoHdotU
et'a o- - tyksen Jossa sanotaan
oli varattu aika radiossa
Braeken el esittänyt puhefaar
viranomaisten nähtäviksi
säännöt vaativat niin nai
tu aika peruutettiin
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaa Sana, December 11, 1943 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1943-12-11 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VapaD7001233 |
Description
| Title | 0379a |
| OCR text | Wj Sivu 2 VAPAA SANA (FREE PRESS) Indaptndant Flnnlah-Canadla- n Ntwspapr Pgbliahed avry Tuaaday Thura-da-y and Saturday by The Vapaa tenä Presa Limited Toronto 2 B EINO UNHOLA Prttldant VAINO MALMIVUORI Managar PEYNOLD PEHKONEN Edltor Prlvat Addrcu of Prtldent: i 4 Soho t Toronto Ont uolntM and Editoria! Dtp rt menu: I 260 Spadlna Ave Toronto 2 B Phona WA 7721 j Renlitered aeeond-claa- t inattar January 19th„ 1912 at tha Poat Offlca Department Ottawa Ont 8ubacriptlon ratta In Canada and United Statea: Per Year $375 SU Montha $200 Three Montha $1-0- 0 In other Countrlea: Per Year $500 Slx Montha $2-5- 0 Ruotsi ja Pohjo-lan tulevaisuus Tukholmasta saapui äskettäin tieto American-Suedls- h News Exchangen kautta että Ruotsin a-senn- ecsta sodanjälkeisessä maail-massa Ja myöskin toisten Pohjolan kansojen asemasta oli puhuttu VohHMcn rl f IHIcniHfcji tliinUU sa samana päivänä Tukholmassa oli puhujana kansallisen puolus-tuksen ministeri Per Edwin Sköld Ja Göteporissa puhui samaan ai-kaan eversti CA Ehrensvärd kan-sallisen puolustuksen yleisesikun-nan varapäällikkö Ja äsken Julkais-tun kirjan "Isku Iskusta" tekijä Molemmat puhujat lausuivat julki Ruotsin mielenkiinnon että kalk-kien Pohjolan maiden täytyy sel-vitä sodasta vapaudet ja Itsenäi-syydet koskemattomina Puheessaan ministeri Sköld Ju-listi että on olrmassa uskalias toive luottamuksen seuraamana että Ruotsi voi olla kykenevä yllä-pitämään apautensa siihen saak-ka kunnes rauha tulee "Me myös-kin uskallamme pitää oman käsi-tyksemme ulkopolitiikassa" hän lausui "Molemmat meidän yhtei-nen tahtomme puolustaa itseämme Ja meidän aseellisten voimiemme tila antavat suorasti voimaa tähä'n suosiolliseen tilanteeseen Kukaan el voi kieltää että meidän maan-tieteellinen asemamme on loinen tekijä Samalla kertaa kenelläkään ei ole harhakuvitelmia että mei-dän omat saavutuksemme tulevat olemaan ratkaisevia Tulos sodas-ta tulee näyttelemään suurinta osaa" "On ainoastaan luonnollista pie-nelle kansalle koettaa välttää o-salllstu- mlsta sotaan taistelussa c-läm- ästä Ja kuolemasta" Jatkoi Mr Sköld "mutta tämä cl tarkoita tttä puolueettomuus olisi ctutilal-l- a jälkeen sodan silloin kun uutta maalimaa rakennetaan Kalkki normaaliset Ihmiset varmasti toi-vovat yhteistoimintaa rauhan yllä-pitämiseksi— jatkamista uudenlaa-tuisen kansojenlilton kokeilun a-lals- ena Ehtona meidän aktiiviseen osallistumiseemme on että eri jä-senten sallitaan pitää Itsenäisyy-tensä Ja vapautensa samalla ker-taa kun toimlnnanvapautta ulko-politiikassa rajoitetaan vapaaeh- - toisesti Tämä täytyy pitää palk- - I kansa kaikkiin kansoihin nähden suuriin taikka pieniin Rauha Joka loukkaa minkä tahansa kansan vapautta voisi siltä syystä vai Ruotsin asenteeseen suhteessaan kansainväliseen yhteistoimintaan" "Kalkkien ympärillä olevien kan tojen eduksi voisi olla Jo Skan-dinavia olisi kykenevä toimimiin täydellisenä Ja rikkomattomana yhteisönä mutta kaikesta päättäen 'nykyään on suuria valkeuk&la vie dä päätökseen tuota skandlnavla-Jalst- a Ihannetta Paljon viittaa 'tttä On erilaisia skandinavialalsia ihmisiä Jotka eivät vielä käsHä s-r- i [etuisuuksia Ja mahclöilUuuksla Mielipiteiden vaihto voisi tehdä mahdolliseksi syrjäyttää tämän cs-ite- en erikoisesti Jos maailman tl- - lanne kiiruhtaisi meitä mikt on- - rettomuudeksl voi tapahtua" Eversti Ehrensvärd lausui sama-na päivänä Göteporissa pitämäs-sään puheessa: "On paljon osoi-tuksia että sodan viimeinen val-he tulee olemaan pitkä kovilla häikäilemättömillä taisteluilla Meillä el ole oikeutta asettaa eh-doin tahdoin edesvastuulUsuutta maamme vapaudesta kansainväli-sen vallan käsiin taikka mieluum-min suurten valtojen yhtymän kä-siin ennenkuin me tiedämme mit-- kl tulevat olemaan eräiden suur-valtojen rajat Ja vaikutusalueet "'"UJ" "—-- "J'"wM""'K' """ "s Jui" "" nucak pitämään lupauksensa taikka kuinka meidän Skandinavian vei-Jeskansoje-mme kohtalo tulee näyt-täytymään Kun olemme varustau-tuneet sodan kalkkein vaikeimpien tilanteiden aikana puolustamaan itseämme meidän el pldl äkkiä muuttaa mieltämme ja lakata luottamasta omaan voimaamme" Kun nämä kaksi hu&untoa oli antanut samana pllvänä nimit-täin marraskuun 25 päivänä niin-kin huomattavat henkilöt kuin maan puolustusministeri Ja yleis-esikunnan apulaispäällikkö niin niiden taikoitukscna kaikesta päättäen oli antaa Puots'n kanta Ilmi selvällä tavalla Skandinavian kysymyksessä Ruotsissa ollaan va-kuuttuneita siltä että liittolaiset tulevat sodan voittamaan Ja niin ollen lausunto on tj?hditty epäile-mättä Juuri 'iittolaUlU? tehdäk-seen selväksi Ruotsin kannan tue-alsuutc- en nähden Antoi Kivimäelle nase-van vastauksen Helsingistä tulleen tiedon mukaan eduskunnan ulkoasiain valiokunnan ralalsessa Istunnossa joku aika sitten käsiteltiin Suomen ulkopolitiikkaa Ja Berliinissä olevan Suomen lähettilään Toivo Kivimäen Ilmoitetaan siellä lausuneen että "meidän on miellytet-täv- ä Saksaa Suomessa on Ilmennyt lilan paljon liittolaisille suosiollista mielialaa ja liian paljon saksulalsvas-talsi- a mielenosoituksia" Tähän oli tunnettu maalaisliitto-lainen Ja entinen opetusministeri Uuno Hannula lausunut että "Ehkä olisi parempi jos ministeri Kivimäki huolehtisi Suomen etujen valvomises-ta Berliinissä sensijaan kuin Saksan etujen valvomisesta Helsingissä" Ki-vimäki oli suuttunut lausunnon Joh-dosta ja uhannut erota mutta siihen se eroaminen oli Jäänyt Vitsejä Italiasta Eräässä torinolaisessa lehdessä on ollut äskettäin pilakuvia Jotka osoittavat elämän kurjuutta Ita-liassa Eräässä pilakuvassa eräs mies sanoo: "Tämä ruokailuhuone näyttää olevan liian pieni teidän perheellenne" Talonrouva vastaa siihen "Ehkä mutta meillä on niin vahän syömistä" Eräässä kuvassa poika katselee n„rifl!1 nunlt housukankaasta 1o- - ta hänen isänsä ostaa Kun Isä ky-syy syytä siihen vastaa poika: "Minä haluan nähdä sen puolen jota käytetään myöhemmin minun keuttaa Ruotsin osallistumista Jos housuikseni" rauhanpöydässä miltä tahaan Skan EArMä&ässä ku'a&nsna t!usktoaiJraa kkvuslkveve tiinavlan naapurilta riistetään scn-Tule- eko paikallisjuna pian?" Ase-vapa- us tämä epäilemättä voisi mnholtaja vastaa:: -- Se ei voi olla enää kaukana tuolla on Jo junan- - muodostaa sietämättömän taakan kUijettajan koira" LAUANTAINA JOULUKUUN ii P — 3ATURDAY DEC 11 Lar LbLbLbLbLbLbLbH bbLbbLbbK&PLbX m afjaWBBaW"BBBKj it ajitfi' JaaBBBaBaVF _J -- "s?w A Pola tasapainosta Pakinajuttuja Otto Ville Kuusinen on puhunut Me olemme monasti itsemielessäm-i- n e Ihmetelleet (Itä seikkaa että mistä Johtui kun Venäjä vuoden 193! syksyllä hyökkäsi Suomeen Ja sitä että miksi sota Jälleen niiden välillä puhkesi vuonna 1911 Nyt kalkille alkaa asia olla selvä sen kirjoituksen valossa jonka Kuu-sinen on kirjoittanut 'ja jonka tämän viikon tiistaina Sudburyssa Ilmesty vä suomenkielinen paperi Julkaisi Mutta alkakaamme alusta Ja pala-uttakaamme mieliimme muutamia to-siasioita Niinkuin jokainen tietää Otto Ville Kuusinen el ole mikään tavallinen kommunistiagentti Hän kuului kom-munistisen internationalen johtoon yli pari vuosikymmentä Hän oli kom-munistisen toiminnan johtaja kom-munistisen kansainvälisen sihteerin ominaisuudessa ja oli läheinen työ-toveri Stalinin kanssa ja myöskin yksi läheisempiä Ja luotetutmpla ys-täviä Tätä luottamusta han ei kos-kaan ole menettänyt niinkuin monet muut Moskovassa huipuilla olleet Kaiken lisäksi Kuusinen on yksi tieu-vostovirkatlljol- sta eikä kaikkein pie-nimpiä siinäkään ominaisuudessa Hän oli sotilaallisesti ja poliittisesti tärkeän Karjalan neuvoston puheen-johtaja eräänlainen maakunnan "pää-ministeri" porvarillisella kielellä sa-nottuna Sanalla sanoen Kuusinen on ollut Ja on vieläkin luottamusta nauttiva suurherra Venäjällä Nyt me palautamme mieliimme sen tosiasian että Venäjä on yksi kalk-kein eristetyimplä malta maailmassa Sen rajat ovat neljännesvuosisadan olleet täydellisesti Ja tiiviisti suljet-tu Ja sen johtajat clvat ole ennen so-taa koskaan olleet ulkomaailman kanssa tekemisissä muuta kuin asla-miesten- sä kautta ja nämä asiamiehet i ovat melkein kaikissa tapauksissa oi-- ! leet kommunistisen kansainvälisen peukalon alla enajan virallisen e-dustu- ksen raportit ulkomailta on ai-na täytynyt neuvostohallitukselle Ja Stalinille olla sopusoinnussa Kuusi-sen ja Dimltroffin johtaman kommu-nistisen kansainvälisen raporttien kanssa Stalinille ja yleensä venäläi-sille neuvostojohtajille ovat kaiken kieliset Kuusiset eri maista syöttä-neet paljon valhetta naapurimaista Ja yleensä ulkomailta joka on ollut varsin helppo siksi koska neuvosto-Johtaj- at eivät Itse ole olleet missään kosketuksessa ulkomaailman kanssa Ja tämän vuoksi neuvostojohtajista ei tiedetty mitään ulkomailla Ne ku-vattiin hirmuiksi meidän kuuslstemme toimesta Nyt tulemme siis tätä taustaa vas-taan siihen Otto Ville Kuusisen kir-joitukseen joka oli julkaistuna Vapau-dessa tämän viikon tiistaina otsi-kolla "Mitä on Suomi tänään" Meistä jokainen suomalainen ja Jokainen ulkomaalainen jotka orat Suomessa ennen sotaa käyneet tie-tävät että Kuusisen kuvaus Suomes-ta ennen sotaa mainitussa kirjoituk-sessa on täydellisesti ja perusteelli-sesti valetta Ja kun kuvaus Suomen tilanteesta on valetta sodan edelllsajalta niin tuskinpa se sodanaikaiselta osalta-kaan on sen paremmin totta On selvää että kun Kuusisenlalsel-i- a vääristelilällä Joka on yks huoma-tulta neuvostovlrkallijolta Ja Joka on Stalinin luotettava ystävä on tällai-nen kuva Suomesta niin Stalinilla kaiken Järjen mukaan täytyy olla sa — New York Sun manlainen valheellinen kuva siltä Siksi koska Stalin el tiedä mitään muuta Suomen sisäisistä asioista nel-ännesvuoslsa-dan ajalta kuin minkä hänelle on Kuusinen apulalstensa kautta Vapaus niihin luettuna esit-täneet Ja yhtä selvää on myöskin se että kun Suomi on Kuusisen Ja hänen apu- lalstensa toimesta kuvattu kurjuutta Ja terroria verta Ja tuskaa täynnä olevaksi maaksi Jota perkeleelliset taantumuksen agentit hallitsevat rau- taisella lujuudella ja käyttävät kai-ken aikansa puukon työntämisen suun-nitteluun Venäjän sydämeen niin ei-pä tosiaankaan ole Ihme Jos asiat Suomen Ja Venäjän välillä ovat nyt sellaiset kuin ne ovat Me voimme hyvin kuvitella että kun Suomen neuvottelijat olivat Mos-kovas- sa vuoden 1939 syksyllä joina neuvottelijoina olivat Tanner Ja Paa-sikivi niin Stalinin Ja neuvostohalli-tuksen taholta heidät käsitettiin Suo-men verisen hallituskllkln Jäseniksi Jotka eivät puhuneet kansansa puo- lesta Stalinilla el muuta käsitystä voinut olla koska Kuusinen oli hä-nen selkänsä takana ja oli hänelle syöttänyt kuten hänen kirjoituksensa todistaa käsityksen että Tannerit Paasiklvet ja muut ovat vain pisti-mien avulla hallituksessa El Stall-nlll- a ollut käsitystä eikä tietoa että Suomessa silläkin hetkellä Juuri noi-den neuvottelujen hetkellä vallitsi pitkälle kehittynyt kansanvalta Ja Moskovaan lähetetyt edustajat todel-la olivat kansansa edustajia On merkillistä että Kuusinen Va-paus Ja monet muut eivät käsitä sitä perin selvää tosiasiaa että suomalai-snett aojvetatitinMseiiidhäenn kaässeimtyakasenmmmeissä mhu-e kaan suomalaiset vihaavat natsismia yhtä suuresti kuin mitä muuta tyrän-niutt- a tahansa Mutta mlhlnkäpä he voivat kääntyä nyt Helliä on kalk-klall- a plstlnmerl ympärillään kääntyl-T- ä mihin päin hyvänsä Natsit pisti-mlens- ä avulla teeskentelevät heille ystävyyttä kun he auttavat taistelul-laan natsien asiaa Ja se naapuri Joka voisi heidät sodasta pois päästää yh- dellä sanalla el tuota sanaa lausu vaan vaatii suomalaisten alistumista ehdottomaan antautumiseen Alksl el Stalin tuota kaikkea va- pauttavaa sanaa lausu suomalaisiin nähden Johtuu kuten olemme edellä esittäneet siltä että hänen luotettu ystävänsä Ja Suomen asiain neuvon-antaja Kuusinen on kuvannut hänel-le Suomen kokonaan toiseksi kuin mikä se todellisuudessa on Me odotamme nyt kun länslval-toje- n taholta on päästy niinkin lähei-seen Ja luottamukselliseen kosketuk-seen Stalinin kanssa ettl länsival-tojen valtiomiesten taholta onnistut-taisiin tuo Kuusisen luoma valheku-va Suomesta Stalinin mielessä rikko-maan Ja siten saamaan aikaan Suo-men Ja Venäjän välille pysyväinen ystävyys ja vilpitön kanssakäyminen Ja samalla kertaa voisi myöskin Vapaus koettaa vakuuttaa Otto Ville Kuusiselle hänen kirjoituksienpa jul-kaisemisen asemasta että hänen luo-mansa kuva Suomen sisäisestä tilan-teesta on täydellisesti pötyä Sillä täytyyhän ainakin osan Vapauden lu-kijoista tietää että Kuusisen kuvaus on valhetta valkkapj lehden toimit-taja tuskin sitä tietää koka hän e' Suomessa liene ollut viimeisten nel-jännesvuosisadan aikana Klviperän Pekka Sodbory Ont "Voima ie on joka jyllää" on mo-nialainen sananlasku mutta nyt el ole kysymys yksistään tyylillisestä voimasta vaan urheiluseura Voiman järjestämistä huvitilaisuuksista joita se järjestää kanssaihmistensä iloksi tulevina Joulunpyhinä Ensiksikin i tain iimnitfaa että "Hirviherrat ovat saapuneet sillä nyt on hunttaus-3i- k loppunut Ja "blrvjherrar Jouta-V- at esiintymään Jo Sampo-haali- i näyt-täraöll- ä kun p! 6nai tarvltSe juosta puitni-- a Jl hirvien perässä Canadan korvissa sateessa Ja tuiskussa Niin-p- ä Heiskasen Antti ikäänkuin hunt-taukse- n lopettajalsiksl pistää "Hirvi-herrat- " tulevana Tapaninpäivänä (toisena joulupäivänä) Sampolan näyttämölle Tämä näytelmä oa met-sästysaihein- en Ilottelu kolmessa näytöksessä Joka vetää vertoja par-haimmille huvinäytelmille Ja roolit ovat myöskin tottuneissa käsissä jo-ten esitys tulee olemaan myöskin hy-vä Sitten uudenvuoden Jälkeisenä päi-vänä sunnuntaina toinen päivä tam-mikuuta esittävät niinikään voimalat-se- t kolminäytöksisen operetin "Kosi-jat" joka tulee Ikäänkuin herkkuna parasta joulujuhlien loppuun Kuten siis huomaa on Voima oikein todenteolla ottanut asiakseen hank-kia Sudburyn seudun suomalaisille jouluiloa näytelmäesityksien muodos-sa Seuratkaa ilmoitusta tästä leh-destä Joka julkaistaan joulujuhlanu-meross- a —Voimalainen Suomalaisia valittu kunnan-valtuustoihin Neelon-Garso- n townshlpin kunnal-lisvaaleissa viime maanantaina valit-tiin kunnanvaltuustoon William louhta-nim-inen suomalainen Hänen ja Harold Lewisin joka niinikään valit-tiin valtuustoon sanotaan olleen CIO — CCF:n ehdokkaita Drury Denlson ja Graham townshi-pl- n kunnanvaltuustoon valittiin niin-ikään suomalainen nimittäin Nels Ojanperä Kahvin säännöstelyssä ei muutoksia Ottajasta Ilmoitetaan hlntaviras-to- n taholta että kahvin ja teen säännöstelyyn nähden tulevat pysy-mään toistaiseksi voimassa nykyiset säännökset Ja määrät Nykyiset annokset ovat kuponkien mukaan i'3 unssia kahvia viikossa henkilöä kohden taikka lf) unssia tettä Lisätty määrä tuli voimaan syysk 2 päivästä lähtien lllntavlraston taholta ilmoitetaan että ennen sotaa keskimääräinen kahvin kulutus Canadassa oli --12 mllj paunaa vuodessa mutta nyt on kulutus kokonaista 54 miljoonaa pau-naa Teetä kulutetaan tavallisesti vuosittain 30 mllj paunaa Ja nykyi-sin noin 20 prosenttia teestä menee aseellisille voimille Varoitti pahimman olevan edessä Ottavasta tulleen tiedon mukaan liittohallituksen työministeri Mitchell puhui Domlnlon-Provlncla- l Agricultu-ta- l Objectives konferenssissa Ja lau-sui hän puheessaan että sodan kalk-kein pahimmat valheet ovat vielä edessäpäin Paperipuiden puute tehtailla Fort Francesista Ont ilmoite taan että palkallisella Ontario-Minneso- ta Pulp and Paper Co:n paperitehtaalla tullaan sulkemaan 21000 tonnia sanomalehtipaperia vuosittain tuottava kone siksi et-tä paperipuiden puute estää sen käynnissäpltämlsen Toinen 36000 tonnin kone pidetään käynnissä Toburn-kaivokse- n juttu lykätty Ontarion työoikeudessa oli esillä sopimuskumppanin juttu Klrkland Lakella olevan Toburn-kaivokse- n työnantajien kanssa Ja tuomari Plaxton siirsi jutun helmikuun 1 päivän Jälkeen Sopimuskumppanin oikeuksia hakee palkallinen kai vosmiesten unlo Ja työntekijäin yhdistys Union velat Kirkland Lakella maksetaan Klrkland Lakelta ilmoitetaan et tä paikkakunnalla olleen kaivos-työlliste- n lakon aikaiset velat jotka Johtuivat lakkolaisten saa-mista veloista palkallisilta liike -- miehiltä on nyt kaivostyöläisten Uiton taholta päätetty maksaa ko-konaan Ja sitä varten Uitto lähet tää 19003 dollaria rahaa MO 4f foj Lukijan Viikkopalsta NIMIPÄIVIÄ 11 p lauantaina Kalmo Tanel 12 p sunnuntaina Tuovi 13 p maanantaina Saija Eija U p tiistaina Jouko 15 p keskiviikkona Heimo 16 p torstaina Auli Aulikki 17 p perjantaina Avu Raakel 18 p lauantaina Tauvo Aapa Pikkujuttuja sieltä ja täältä Canadan lahja 15000 tonnia v a kuukaudessa Kreikalle on m-a- 'a ainoa vilja Joka sinne menee S j ruokitaan noin 40 prosenttia -- tä Kottaraiset muodostavat yt4 cn nevan vaivan EteläOntarlos j [ tä tuotiin tälle mantereelle La mään hyttysiä mutta kottaraij' vat lisääntyneet monilla paikka a nllla niin että ne nyt tekevt suu-remp- aa vahinkoa kuin syopal?et ovat koskaan tehneet — Ja niiden asum-a- alue on siirtymässä aina vJn pohjoiseen päin Monet Ihmiset tietävät eU kalk kuna on lähtöisin Pohjois-Amca- n mantereelta mutta monetkaan eivät tiedä että Juuri se kalkkuna ta kasvatetaan meidän kotitarpeitamme varten tuli tähän maahan espanja-laisten kuljettamana Meksikosta Es-panjaan Ja Englantiin Ja saapui Uu-den Englannin valtioihin ns pilgrim fatherslen tuomana vuosisata myö-hemmin Liittohallituksen tilastollisen to-imiston mukaan palkat farmeilla ovat nousseet viimeisten kolmen vuoden aikana noin 70 prosenttia Koko K-anadaa käsittävä farmlpalkkojen suu-ruus ruoan kanssa elokuussa 1911 oli keskimäärin $3562 Ja elokuussa tänä vuonna se oli noussut $6126:teea Australia voi olla pakoltettu vap-auttamaan 60000 miestä armeijatta Ja muista toimista työskentelemään kohonneiden ruokatavara vaatimusten täyttämiseksi Nämä vaatimukset tulevat kaikesta päättäen olemaan varsin suuret koska on mahdollista että ennenkuin sota on yli Tyynen-meren alueilla vähintäin kaksi mi-ljoonaa liittolaisten sotilasta tulee käyttämään tukikohtanaan Austra-liaa Tuloksena siitä että Ihmiset koe-ttavat sammuttaa nälkäänsä muuta-missa Europan maissa ryöstämällä villien lintujen pesiä munlmlsalkana muutamien lintulajien pelätään Vak-onaan Joissakin maissa kuolevan su-kupuuttoon Eräs unkarilainen san-omalehti ilmoittaa että vaikkapa pel-tokanala- jlt ovat vähentyneet noin 35 prosentilla viimeisten 50 vuoden kuluessa niin niiden aleneminen on tullut vieläkin huomattavammaksi kun ihmiset ryöstävät ruokatarpeita saadakseen niiden munat pesimisal-kan- a Tuomio muutettiin elinkautiseksi Port Arthurista ilmoitetaan etti 19-vuod- en Ikäisen Samuel Zadorotnyn kuolemantuomio on oikeusministeriön Päätöksellä muutettu elinkautiseksi vankilatuomioksi Hänen hirttämisen sä olisi pitänyt tapahtua JouluVuan 14 päivänä Hänet tuomittiin kuol-emaan Antoinette Rossettl nimisen K-- vuotiaan tyttöystävänsä murhasta jonka teon hän suorit! viime touio kuun 31 päivänä Joululahjapaketit menoM sotilaille Ottavasta ilmoitetaan että & iia aaa VLU IntilnnaVpttela 03 ' httetty Canadassa meren takana ole ville aseellisille voimille J°'uv" säkki sisälsi keskimäärin kwrt' fanietiina niuviwi li-ipttelolfln ja _ Iestettiin Jo Canadassa niin että t läksivät suoraan määräpaloiBi— Vanhoillisten johtaja ei puh" raatoon ti' C rAA InnltstaAn nadlan Broadcastlng Corpoiatoa kieltänyt vanhoillisen pauiu-- r tajalta John Prackenllta ok piti P w l" radioon kun hänen raatoon mrauuim" na CBC antoi kiellon JoHdotU et'a o- - tyksen Jossa sanotaan oli varattu aika radiossa Braeken el esittänyt puhefaar viranomaisten nähtäviksi säännöt vaativat niin nai tu aika peruutettiin |
Tags
Comments
Post a Comment for 0379a
