Vapaa Sana, June 03, 1947

              fcWLaua] iLr v tirfö&&'fr&tfQ&r'&4
— lt4T TIIST KESÄKUUN 3 P —tTUUOAY JUNC 3 vutv
'-ss-tfma
J %m BHk T£iMr-- 4 vi 2+j afm-at- --' sssasfsssfsr 'flasaBfM UllfsJ f Vflk sAB
f laaBB ' V t 2l Lv j {i ?& — -- - (H
-
bbbbbbbHbbbbbjL'1' i k Jl4 T bbibHbabBbabBbbaBT"a"BaBBsBTtK' -- v lM-- "
bbbbbh himb i BBBBBBfct'"' 1 BaV
IX£2HPFbbbbsbv- - __ __saBABaf J t=£--- —
-- BaTafxrs" aaTarv gfy lT
m 41 aaBBBBBBBBBBBaBaaaavaaVaVJBjflMffv&n B b""™w— "'
vf --# VJrwnHBPVAURf VtraaCav(TSbbilbbbbb Wi$Jf1h aVBBBBBBBBBBMtBBBjjHVs vtAHs? 1bbbbbbbb&v A wt# ™F? # 3¥+ A JuvbbbbbbbbbbbbbbbbbbS -
--
BBBjf9 _3£BBBBBBBBBaV r &£ 4 a it - -- - g„ ä
Isfet iliHiA 'PfV A
Tunaisfn Ristin järjestämä klerti-- l
7ä hammasKlinikka auton peri- -
a imussa tulee piakkoin kulkc- -
maan kaikkialla syrjälsemmllläklnl
Kirje Suomesta
Vapaalle Sanalle
Suomen parlamentarismin suurjuh-laa
vietti yksikamarinen edusVuntam-m- e
23 p:na toukokuuta jolloin tult
Hiluneeksl 40- - vuotta yleisellä yh-UUlse- Qä
äänioikeudella valitun e-duskunt-amme
ensimmäisestä Iston-noe- ta
1'arlamenttlmme on siis hyvin
nuori tuskin saUuotlas Jos slSty-valtlopahatk- ln
otetaan lukuun 40-tuo- tta
eitten tapahtunut eduunta-uudistu-s
oli kuitenkin hyvin rohkea
edistysaskel Joskin ajanvaatlma
rohkea varsinkin siksi kun naiset
salvat samat valtiolliset oikeudet
kuin miehetkin Suomi oli Euroopan
maista ensimmäinen myöntäessään
naisille jleisen Ja yhtäläisen aänl- - Ja
vaalioikeuden Joka muodostut esiku-vaksi
Ja tavoiteltavaksi päämääräksi
toisten maiden naisille silli vain
harvassa maassa sosialistiset puo-lueetkaan
olivat ottaneet ohjelmaan
pa naisten äänioikeuden vaatimuk-sen
'£8
iltamassaan Juhlapuheessa lausui
Tasavallan presidentti: "Uudistus oli
kypsä silla vanha nelljaHtolnen e-dusk- unta
oli aikansa elänyt Saaty-eduskun- ta
oli kauan sairastanut van
huuden heikkoutta Sen loistoaika cli
jllut 1S60 — 1870 luvulla Jolloin e
oli suorittanut suuret Järjestelytyöt
'olden Johtavat periaatteet olivat y-ieU- essa
mielipiteessä vakaantuneet
a Jotka eivät sanottavasti herättä-neet
etujen ristiriitoja Eikä sääty-eduskunn- an
kunnia vähene siltä että
1 tama uudistustyö oli ollut kutoillnen
sen johdosta että lainsäädäntö oli
puolen vuolsataa ollut seisahduksis-sa
Mutta hä enemmän Ja enemmän
sen tomlnta rajoittui niin sanoak-seni
-- enutraallslin" asioihin Milloin
kysymys aiheutti suurempia ristirii-toja
silloin säätyeduskunnan voimat
Joppulvat Suomenkielen asla edus-kuntalaitoksen
Ja siihen liittyvän vai-tlotlls-en
äänioikeuden uudistaminen
kunnallinen känUlkeus verotusolot
a etenkin maaolojen Jtrjestinfinen
llvat kysymyksiä Jotka kauan Ui-vat
olleet vireillä mutta Joista el
ollut syntynyt sanottavaa tulosta
Se onkin ymmärrettävää kun ottaa
huomioon sä&tyedu&kunnen kokoon-panon:
toiselta puolen kaksi säätyi
CahU vaataan Ja toiselta puolen e
ikka e-t-ti eduatusU puuRaI luuril-ta
kansanluokilta joiden hyväksi pi-temmälle
menevä lalnsildinto ja
auat toimenpiteet olivat tarpeen
S4ätye4uaknnn alottal eduskun--
sen alaraja talonpojalleen naano
teillä Pohjois-Ontarios- sa tuoden
hammashoidon sadoille lapsille
Sharon Kerrigan neljän uodca
ikäinen koettelee frammasläakä-- j
mlstajalpokkaan ja tärkeimpiä tu-Sok- sla
saätyedusunnan työsti on-kin
tämän kansanluokan nostaminen
yhteiskunnallisesti merkittävään a-sem- aan
Ne maanviljelyksessä työs-kentelevät
suurilukuiset kansanker-roks- et
Jotka olivat maanomistajien
alapuolella olivat vailla edustusta
Sama oli myös teolllsuustyoväestön
laiu jonka lukunuCrä kuitenkin
%uokramlehlin Ja maotaloustyoväes- -
töon verrattuna oli viime vuoslsaaal
la pienempi
Myös edell)tykset uudistusten toi-mmpanEnise-lle
Dllvt tAollsel
Vuosisadan vaihteessa oli Sosialide-mokraattinen
puolue Järjestäytynyt
Ja ajoi tarmokkaasti valtloinsta e-dtfst- usta
vailla olevien kamsanker-roste- n
asiaa Tsaari-Venäjä- n Suomea
kohtaan harjoittama sortopolitiikka
oli luonut maassamme mielialan uu-distuksille
Huolimatta kalkista vas
takohdista tuli se ajatus yhä let-semmä- ksl
että kansan kokoaminen
kalkkien Kansankerros en saattami-nen
toimintaan yhteisen asian hy-väksi
oli meidän tuskallisessa ase-massamme
välttämätön Vallanku-moukselliset
liikkeet Venäjällä Ja
niiden meille aiheuttamat Tapaukset
olivat omiaan vaikuttamaan radi-kaalisen
suuntauksen voimistumi-seen
samalla kun omien valtiollisten
olojemme odottamaton muutos täyt-ti
mielet Ilolla Ja rohkeudella
Yleisen Ja }htalälsen äänioikeuden
periaate oli loty kiinni marraskuun
Julistuskirjassa 1905 Muut uudistuk-sen
pääkohdat: naisten äänTMkeus
Ja vaalikelpoisuus — Joka ensimmäi-sena
c'urojpassa toteutettiin meidJn
maassamme — ykslkamarljärjestel-m- ä
— sekin radikaalinen muutos —
ynnä suhteellinen vaalitapa eivät
kohdanneet kovempaa vastustusta
suuressa komiteassa Joka valmisti
ehdotuksen valtiopäiväjärjestykseksi
eikä myöskään asian käsittelystä
senaatissa ja säätyeduskunnassa"
Sen Johdosta että uutta eduskun-taa
arvosteltiin ankarasti noina ai
koina puolsi Tasavallan nykyinen
presidentti Jo vuonna 191S eCTskua--
taa osoittaen jo tällöin kankon&aol- -
eyyttä Joka vain harvalla oikeistoon
lukutuvalla henkilöllä silloin oli
Näin kirjoitti Juho Kusti raasikivi
"Jos JtyrnefJ asioita aTtstellaan
näyttää minusta eTta mitä mitä helk-kont- u
uuden eduskunnan työssä on
kln se kuitenkin lukuunottamatta
mahdollisesti vuoden 107 valtiopil-vl-i
on elvtytynyt miltei paremmin
kuin edusJrantamuutosta toimeen
rin tuolia samalla kun tohtori M
V Buchman ja sairaanhoitajatar
Pat Jones katselekat päältä
pantaessa monella taholla uskallet-tiin
toivoa Tjo viime va1tiopalilla
os-Dtta- a koko hylä tuloksia
LnslnmaUen eduskuntamme tar- -
l kelmmäksl tjokl tuli maaolojen uu-distus
Zi oli tuona aikana suuri re-orr- nl
mutta aiheutti kuitenkin vä-hemmän
työtä Ja oli helpommin
toimeenpantavissa kuin esim nykyi-nen
maanhankintalaki Torppareilla-han
oli rakennukset monissa tapauk-sissa
vaatimattomat mutta kuiten-kin
asunnot heillä oli pellot ja muut
tilukset Jolta he olivat viljelleet
vuokrasuhteen nojalla Nämä tuli
vain eroitua heidän omikseen Ja si-ten
oli verraten helposti syntynet
maanvuokraaJUta Itsenäisiä tilan-omistajia
Sosialidemokraattisen puo-lueen
kaukonäköisyyttä todistaa se-kin
että puolue halusi antaa "Tor-ppareille
maan omaksT eikä vuokralla
viljeltäväksi kuten vähemmistöön
Joutuneet silloiset "radikaalit" puo
lueessa aa{tvat Kukaan el nyky-ään
haluaisi palata enää uokra-vlljel- mä
muotoon
Kttä vuoden 1$11 valtlopäMllä hy-väksytty
maanhankintalaki on ver-rattomasti
suurempi torpparien Itse-näistämistä
on kenelle tahansa sel-vää
Joka ryhtyy tekemään vertailu-ja
näiden kahden reformin kesken
Mille jotka nykyisen maanhankin-talain
nojalla saatat maata on se
erotettava toisten viljelemistä tiluk-sista
heille on rakennettava miltei
kalkki rakennukset ja tama kalkki
on suoritettava ajankohtana Jolloin
taittavalta on suuresti köyhtynyt ja
Jolloin niin hyvin työvoimasta kuin
kaikkinaista rakennustarvikkeista
on suurta puutetta
Muiden erittäin raskaiden verojen
Iisaksi kannetaan kansalaisilta eri-tystä
omaisuudenluovutusveroa Jolla
etupäässä kotinsa menettäneille han-kitaan
uusi koti Ja avustetun heitä
uuden e!tmän alkutaipaleelle —
Torpparien vapauttaminen tarvitsi
toteutuakseen paäasiasa lansfiädan-tofolmenpitei- ta
ja asla kulki sTlten
eteenpäin jokaisen oman työn varas-sa
jota suurella innolla suoritettiin
Mutfa palataksemme varsinaiseen
pääaiheeseemme antoi Tasavallan
presidentti luennossaan opetusta oi-keasta
parlamentaarlsmlsta- - "1'arta-menctaarlse- n
järjestyksen tarkoitus
on että valtloaslolta el hoideta vas-toin
vakaantunutta kansan tahtoa —
Kysytään Mikä on kansan tahto
jonka tulee olla valtion aslolssaThaa-rääv- i
Mikä on ns yleinen mielipide
— Meillä siltä el voi olla epäilyksiä
Vapaat eduskuntavaalit ovat ravkai-tev- at
Vaaleissa on jokaisella Suo-men
kansalaisella oikeus antaa ää-nensä
Joka painaa yhtä paljon kuin
toisen kansalaisten 6inl
Kansalaisilla on tietenkin kansan
valtaisessa yhelkunnasia oikeus
tuoda ilmi mielipiteensä fiySt muul-la
tavalla Toivomuksia esityksiä ja
mufla mielipiteen llftaisuja on de-mokratiassa
jokaisella oikeus eslttiA
— kuitenkin silli vanuTkseiia etli
nllhinel liity valtiovaltaan kohdistu
vaan pakotukseen tähtaivli uhkauk-sia
Demokratian kannattajaln tahol-ta
on esitetty etti ennenkuin jotain
yleisen mlellpkeen vilausta on
noudatettava sen pitää tunnuste-tusti
olla niin vahva että sen
edellytetään pääsevän sehaan enem-mistöön
jos kansa Vutsuttaislln vaa-leihin
Tällainen toteamus on kuiten-kin
harvoin jos koskaan mahdfill-ne- n
Ainoastaan silloin kun kansanedus-kunta
el ole )lelsen Ja yhtäläisen ää-nioikeuden
nojalla ja vapailla vaa-leilla
valittu taan edustaa kansan
vähemmistöä niinkuin meillä ennen
njkjlsta eduskuntaa otat Julkiset
mielipideilmaisut keino niiden pii-rien
kältyken llmltuomlseksl Joll
la ei ole edustusta kansaneduskun-nassa
Vain tapaat vaalit on luotet-tava
menettely kansan tahdon selvil-le
saamiseksi
Kduskunnan nelit uoslkymmenjuh- -
Iille oli saapunut paljon tleralta naa-purimaata
mun Neuvitotolil'0'ui
jenka edustajia olit at Suomen rajal
le saapuneet vastaanottamaan Suo-men
edustajat Puheessa Jonka mi-nisteri
A Kalasnlkov piti selostet-tiin
kuinka lKl!het!klt antoTrat
i Suomelle itsenälsy)den ja miten nai-den
kahden kalisan välit olivat hyvät
aina vuoteen 191S saaKkn "NaHtet-tavM- tl
tämi politiikka el saanut e-delle- en
Hehltty mutta kuten tun-nettua
syy siihen ei ollut Neut osto-liito- n
taholla
Sitä erirfaytymiata Uoka rumien
ISIS jatkeen seurasi Neuvostoliiton
Ja Suomen välillä kannattivat pää-asiassa
demokratian vastaiset voi-mat
taantumukselliset ulkomaalai-set
piirit Ja saksalaisen laskismt
Sitä eltat olleet aiheuttaneet mit-kään
Neuvostoliiton Ja Suomen kan-sojen
taliset etujen ristiriidat huo-mien
demokraattista kiTHtystä jar-t- ä
on esitetty että ennekuin Jotain
taantumukselliset voimat Jotka ton-sltä- t
Submen kansaa tlhamlellsyy-de- n
tielle Neutovtollittoa kohtaan
loppujen lopuksi tämä taantumuksen
politiikka joltfl Vitlotrnme väli-seen
sotaan jonka kiirastulensa va-pauden
Ja demokratian tlholilset
kärsivät täydellisen häviön Välirau-han
solmlamlsen Jälkeen v 1941 Suo-melle
avautui uusi demokraattisen
kehityksen tie Vuonna 1945 valittu
kansaneduskunta on siltä kumoamat-tomana
todisteena
Sodan Jälkeen seurannut välirauha
antoi Suomen kansalle mahdollisuu-den
tutustua Neuvostoliiton elä-mään
Suomen kansa on tutustu-nut
Neuvostoliiton syvästi demok-raattiseen
yhteiskunta- - Ja valtiojär-jestykseen
sen rikkaaseen Ja huma-nistiseen
kulttuuriin sen kirjallisuu-teen
Ja korkea-aattelse- en taiteeseen
6tatGyden NeutostrilUron Ja huo-men
välillä tulee luonnollisesti ful- -
1 kea pois Jokainen mahdoTTIsuus Suo- -
men Tasavallan osalllsrumkesta mi
hinkään poliittisiin hankkeisiin Jot-ka
on tähdätty demokratiaa ja mei-dän
molempien maittemme kansan-joukkojen
ellnetuja vastaan
Meitä kiitettiin myös
TotsaUtn Neuvostoliiton kansat
ovat oppineet suuremmassa määräs-sä
kunnioittamaan ja antamaan enem
man arvoa Suomen kansan henkisille
rikkauksille sen poikkeukselliselle
uutteruudelle sitkeydelle Ja" lanJaX
kuudelle"
Knslmmäisen eduskunnan noin 40
elossa detasta Jäsenestä Joista
maanviljelijä Kajala on 31 vuotias
on kaksi n kyisen eduskunnan jä-sentä
Ikäpuhemies Miina Sillanpää
ja maalaisliittolainen Juhani leppä-l- a
Toiset eivät ole joko Jaksaneet
pysyä "pinnalla'' 40 vuotta tai sitten
ovit kieltä ytjneot ehdokkuudefU
Ieppalä ja "meidän tinamme" el
vät ole mtoskaan olleet talkilla val-tiopäivillä
Jxikuunottamäfta Oskari
Tokoita (Jonka JuhlllMulon kleltär-mite- n
perusteluille Serafia tekee
kunniaa olivat kalkki egossa oi evät
jAinemtehet KJ stahlterg Taavo
Virkkunen ja Väinö Hakkila saapu-villa
ja tietenkin Iräntanä toiminut
eduskunnan nykyinen puhemies Karl-Augu- st
l-sperho-lm
Stählbergln viestokuva paljastettiin
hduskunnan juhlallisuudet alotet-til- n
paljajtamalla KJ htahlbriin
muotokuva jota Suomessa pietään
"demolfratlan suurmlehenS" kuten
Farerholm häntä nimitti Vastaus-puheessaa-n
lausui J S mm "Ulen
siltä kuvan teettämisestä) syvästi
kntolllnen koska --täcUsl varrella
olen yhä enemmän Tdlntyfiyt edus-kuntaamme
ja oppinut pitämään sitä
arvossa"
1'arlamenttimme junlapälväksl
saimme myös hallituksen valmiiksi
kun Mauno Pekkalan hallitut peruut-ti
iaennk!r:!Mt jeka ee cnsla
pakotettiin Jättämiin Asla ei ollut-kaa- n
niin yksinkertainen raln Äonl
luuli silli el meillä edaskufiU voi
Kutoi
Pyydämme lausua sjdämelllset Vlltokret tuttavillemme Tort
Arthurissa Jotka )1lättltät meidät tlhklälstenime Jälkeen Kiitos
siltä rahalahjasta ja erityisesti kiitämme Mrs H Niskaa tilaisuuden
toimeenpanijaa
Mjös kiitämme tuttaviamme iJicky Laken Ja Steeledalen kontrilla
Jotka niin suurella joukolla jHättlvät meidät uuteen asuntooaimo
asettuessamme Mjös sydämelliset kiitokset niistä monista raha- - Ja
muista lahjoista Jolta saimme Nämä tilaisuudet el meiltä kosUa n
unohdu
Mr ja Mr Eino Oja
RRt Lucky Lake Satk
Hääkutsu
laien kutsumme
Miss M Hendriksin
ja poikamme
Eskon
VftktiUiin St Paulin United kirkkoon i'orkrene Uivt Kesäkuun 7
päivänä 1917 kello 2 iltapArnträ
Aili Ja Matti Jokela
niin tain kaataa halatusta Jos Unu
"muulla tahoHa" nauttii luottrfiUus-- U
Ja sitä nykyinen ItailHus nau UH
leliisanottiia ei ole ymmärrettä-vä
siten etteiko Tasatallan presi-dentit
olisi tolnut hajoittaa eduskun
a ja maarata toimi tettataKsl uu
det taallt Jos hau olisi katsonut en
parhaäAt' maan eduille Tätä odotet-tli- li
aivan tirlsestl ja presidenttikin
oli uhannut katkaista eduskuntan tia-Jolttamlsel- lla
monen parlamentaari-kon
pilllttlsen uran elleivät nämä
kjkene muodostamaan parlamenttaa
rlsta hallitusta Mutta se oli vain uh-kaus
jota e toteutettu taikka se
el vaikuttanutkaan inltaan asiano-maisiin
uppiniskaisiin Pekkalan 'hnl-llt- us
istutettiin palkoilleen kun kuu-si
viikkoa oli turhaan jrltetty muo-dostaa
uutta hallitusta Vika makasi
Iina kun kommunistit joilla on vain
irMjSsosa eduskunnan jä-senlst- a ha-luavat
saada )kee:Kln täyden
mäiräysva'uun hallituksessa ainakin
kalkki tärkeimmät Kalkut omille mie-hilleen
kuten on ollut ja on nykyi-sessäkin
hallituksessa Ullko kom-munisteillamme
tiedossa ettei edus-kuntaa
kuitenkaan hajolteta ja siksi
kannatti olla Jyrkkiä puolestaan vai
oliko heille annettu tietoja "muusta
tuesta" sitä on vaikea tietoa Tus-kinpa
he Ufokaan kuitenkaan uskoi-vat
uusissa vaaleissa mitään voit-tavansa
Mutta vaalithan eität meil-lä
olekaan "perustuslaki" vaikka
hallitusmuodossa uskotellaankln et-tä
kalkki valta kuuluu Suomen kan-salle
jota edustaa eduskunta
Tasavallan presidentin varovaisuus
olla hajoittamatta eduskuntaa oli
luultavasti maalle näissä oloissa pa-ras
mahdollinen Jonkin edustaja-palka- n
"voitto tai häviö" el merkitse
paljoa sen muun riskin rinnalla Jon-ka
uudet vaalit olisivat voineet tuo-ta
tullessaan Tosin on ennen Ku-ulumatonta
parlamentarismin hfkto
rlassa että hallitus pakotetaan eroa-maan
Ja hyvillä syillä mutta kuusi
t Ukkoa mletlttjään samat voimat
pyytatät sitä sitten Jäämään palkoil-le
n osaksi tosin siltä nyj-st- ä että
eduskunnan juhliessa meillä olisi
"parlamentaarinen hallitus Nor-maalisissa
todella parlamenttaarisl-slss- a
oloissa sellaista el tapahdu
Miten käy nyt markka-parallemm- e
menettääkö se Joka paltä yhä arvos-taan
kuten on menettänyt viime vaa-leista
lähtien Luultavasti kun Joka
puolelta käydään sen kimppuun
Mitään bttlhiueohjolmaa el ole Ju-lal- ttu
Kuitenkin tlededän että maa
laislittto on asettanut ehdoksi halll-tuksr- en
jäämiselleen maata loustuot-telde- n
hintojen koroituksia niin että
esim maidon hintaa koroltetan hei-näkuun
alusta lahtien S markalla
liiraa kohti Kuluvan kesän helna
Ja heinänsiemen vapautetaan koko-naan
hlntasäännostelystä eikä puun--
saannin turtnamlslalsta hallitus saa
tehdä luottaniuskysymyits joten o- -
duskunu voi sen Ilman hallituksen
paiAiMlusta hyväksyä tai ?i~ä Tai
oikeammin (sillä lailla on eduskun-nan
enemmistö puolellaan) sen saa
vähemmistö äänestää vaikku yli vaa-lien
Joten siltä (1 tule lakia näillä
t alt loput vlllil ja injohtnnminhan sel-laista
el tarvita Nämä ovnt nlia-Litsllit- on
tärkeimmät ehdot joilla
päinvastaisista puheista huolimatta
kä)ililn markan kimppuun Toisaal-ta
sllnen suuntaan pyritään roimien
palkkojen koroitusten muodossa
Palkkojen koroitus tietyillä aloilla
on tl lenkin tarpeellinen mutta py-sahdytää- nko
siinä välttämattämaäu
on epatletoUo kuti "villit voimat"
ovat kerran päässe t valloilleen
Tolaaltn ou tosiasiana mainittava
ttä Mauno Pekkalan hallituksella on
enemmän auktoriteettia naiTTvn "vil-lien
voimien" yli kun Jo! Ukin muul-la
hallituksella joka olisi nauttinut
eduskunnan euure-mpa- a luottamusta
kuin nykyinen Luulisi "rämsanran-na- n
parlamenttien" nt olevan hrl-Jnlsem- pla
saatuaan voiton hallitus-muodon
mukaisesti valitusta parla-mentista
ainakin siten että estivät
viime mainitun muodostamasta uuttu
hallitusta KIM njkyisen jiaNltuken
paamles olisi pitänyt monia harkitse
mattomla Ja pääministerille aivan
sopimattomia puheita olisi se nautti
nut myös tavallisen kansan
teiji H3'kyll uummpaa luotta-musta
NA Itä puheita kuulle-ss- a Ja
lu kieutta huudahti Varmaan moni (ku
ten allekirjoittanutkin) Mauno PeJc-kal- an
henkilökohtainen ystävä että
"mikä on mleluen mennyt"
HelslnRlssä 2C519I7 Serafia Suun-tausta
Kulta ja
HplInliiUfl
Puh III k —852 Katiin —6S2S
A HEJSKANEN
7 Durriin-- 8t- - udbur Ont
Kun tarvitsette
TAXIA
soittakaa
5-56-
31
Suomalaiset Ajurit
MAIN CAB CO
SC Kithleen St Cor of Collese
Sudbury Ontario
TILAUSKAAVAKE
VAPAA SANA PRESS LTD
OSOITE 400 QUEEN ST Wt TORONTO 2-- B ONTARIO
kuun p 1946
Allekirjoittanut tilaa Vapaa Sanaa lr6kk3kk
NIMI
OSOITE
Maku uraa mukana %
TUaiublnUt 1 t-- kk $225 3 kk %2& $428 — —
tnkoBkaOUt 1 ▼ tfJO — 6 kk $3Du