Vapaa Sana, December 30, 1975

              Max Jakobson arvioi
"uutta" YK:ta
Yhdistyneiden Kansakuntien
juuri päällynjt 30 Istunto on
tuskin saanut aikaan muuta
kuin järjestöön kohdistuvan
luottamuspulan syvenemisen
läntisessä maailmassa
Sveitsin mielialoissa tapahtu-nut
muutos on kuvaava Viime
uonna sain kutsun Sveitsin
ulkopoliittisen yhdistyksen ko-koukseen
todistamaan vita
pienen puolueettoman maan
kannattaa olla YK:n jäsen ti
laisuus oli osa kampanjaa
yleisen mielipiteen kvpsyttäml-seks- i
suopeaksi Sveitsin liittv-misel- lc
YK:hon Hiljattain sain
fiime vuotisilta isänniltäni sel-laiset
terveiset ettei kuluvan
syksyn tapahtumien jälkeen
voisi ajatellakaan liittymisky-symyksen
jättämistä kansanää-nestyksen
ratkaistavaksi E-ncmm- istö
äänestäisi ilman
muuta YK-jäsenyy- ttä vastaan
Kun puhutaan YK:n ki li-sistä
on kuitenkin h)vä muis-taa
että YK on ollut kriftin
vallassa koko olemassaolonsa
ajan Järjestö luotiin hetkenä
jolloin toisen maailmansodan
voittajavaltioiden välinen yh-teistyö
oli huipussaan: YK:n
piti muodostua uurcn liittou-tuman
rauhanaikaiseksi jat-keeksi
Mutta sen aloittaessa
toimintansa olivat liittoutuman
perustukset Jo pahasti järx-Kyne- et
Seurauksena oli että
peruskirjan edellyttämä rauhan-turvaamismckanis- mi
sanktioi-neen
ja suurvaltaesikuntinccn
oli jo syntyessään anakronismi
eikä sitä olekaan koskaan voi-tu
käyttää alkuperäisen tarkoi-tuksen
mukaisesti Järjestön
rakenteen-j- a poliittisen todel-lisuud- en
välinen ristiriita on
ollut yhtenä syynä niihin pct-tymvks- iin
ja turhautumiin jotka
ovat saattaneet YK:ta 30 vuoden
ajan
Eri asia on onko meillä oi-keastaan
aihetta olla pettynei-tä
sen johdosta että YK:n tur-vallisuusjärjestelmä
toimi siten
kuin alunperin oli suunniteltu
Haluaisimmeko todella että
viisi suurvaltaa toimisivat po-liiseina
— presidentti Roose-veltin
sanontaa käyttääkseni —
lain ja järicstvksen varmista
miscksi kautta maailman?
Useimmat ihmiset varmaan tä-nä
päivänä kavahtaisivat tällais-ta
ajatusta
Vuokrattavana
— 2 makuuhuoneen seka 1 huo-neen
ia keittiön asuntoja täysin
kallistettuna uimaranta ja ravin-tolat
S min automatkan päässä
Unia- - autoyhteys 50 jalan piiiissä
luonnonkaunis takapiha jossa
voitte nauttia Floridan talvesta
IMhetnpili tietoja antaa:
Mirja Irmeli Riuttanen manager
Garden Lodge
928 So Federal II wy
Lake Vorth Florida
USX 33460
AA—SUDBURY
Nimettömät alkoholistit
Suomenkielinen kokouj
Joka torstai IJ0 lp
4:s kerros St Andrew' Place
111 Larch St Auttava pu- helin 674-621- 7 (24-tuntl- a)
TOYOTA
SUOSITTUJA AUTOJA
MYYNTI:
F & R MOTORS
PUH 322-150- 0 1500 Paris St- - Sudbury Ont
SOS Kirjelaatikko
Onko sinulla vaikeaa? Tah-domme
auttaa Siriux Kirjoi-ta
Agricola Finnish Lutheran
Church cio Pastori
23 York Mills koad
Wiliowdale Ontario
SUUR-- JA PIEN VALLAT
Kolmenkymmenen vuoden
kuluessa heiluri on ehtinyt hei
lahtaa äärilaidasta toiseen Kun
ennen pidettiin YK:n heikkou
tena suurvaltojen liiallista vai-kutusvaltaa
niin nyt puhutaan
köyhkn ja pienten valtioiden
enemmistön tyranniasta Pe-rustajajäsenet
ovat jääneet
vähemmistöön ja YK:n yleis-kokousta
hallitsevat uudet val-tiot
— köyhien nälkään näki?
vien värillisten massojen edu-taj- at
Mutta nämä eivät hallitse
maailmaa Yleiskokouksen ää-nestystulokset
eivät vastaa to-dellisia
voimasuhteita: tässä on
uusi ristiriita YK:n toiminnan
ja poliittisten realiteettien vä-lillä
On helppo trhdä pilaa äänes-tyksestä
jossa Sao Tome &
Principe asukasluku 74 000 Gra-nada
asukasluku 104000 ovat
tasavertaisia Yhdysvaltain ja
Neuvostoliiton kanssa Vaiko
ampi on hyväksyä määrällistä
mittaa valtiolliselle itsenäisyy-delle
Sillä missä elimissä ja
millä perustein voitaisiin päät-tä- ä
mitkä kansakunnat ovat oi-keutettuja
itsenäisyyteen ia
mitkä eivät? Ratkaiseeko väki-luku
ja pinta-al- a vai aineelli-nen
ja henkinen kehitysaste
vaiko sotilaskunta?
Historiasta tiedämme että
eräiden suurtenkin kansakun-tien
itsenäisyys on vain näen-näistä
kun taas eräät pienet
kansakunnat ovat voineet ko- -
rostaa itsenäisyyttään valkeis-sakin
oloissa Eikä historiasta
saa vahvistusta käsitykselle et-tä
korkea kehitysaste takaisi si-vilisoidun
käyttäytymisen Kun
kerran olemme hyväksyneet
kansallisen itsemääräämisoikeu-den
periaatteen kansainvälisen
järjestelmän pcruskivcksl mei-dän
on pakko hyväksyä se ja-kamattomana
Uusia valtioita cL voida' syyt-tää
siitä että ne ensimmäisinä
yrittävät käyttää enemmistövoi-maans- a
tehdäkseen YK:sta
omien pyrkimystensä välikap-paleen
Länsivallat menctteli-vä- t
samalla tavoin kylmän so-dan
aikana jolloin niillä oli
automaattisesti enemmistö y-Iciskokou-ksessa
puolellaan Esi-mcrki- ks
i Kiinan kansantasa-valtaa
pidettiin 20 vuotta jär-jestön
ulkopuolella olennaisesti
samoin perustein joita nyt käy-tetään
Israelin erottamisvaati-musten
tueksi
Mutta Jänsivaltain vanhat
synnit eivät tietenkään oikeuta
kehitysmaita toimimaan tavalla
joka saattaa kohtalokkaasti hei-kentää
YK:n käyttökelpoisuutta
kansainvälisen yhteistyön ke-hittämiseen
Kysymyksistä jot-ka
koskettavat valtioiden elin-tärkeitä
etuja ei voida päättää
äänestämällä niiden käsittely
vaatii jatkuvia kärsivällisiä
neuvotteluja lukuisten erisuun-taisten
ja usein ristikkäisten
intressien yhteensovittamiseksi
YK ei ole parlamentti jossa
enemmistö ratkaisee vaan su-vereenisten
valtioiden yhteis- -'
toimintaelin jonka tehtävänä
peruskirjan mukaan on harmo-nisoida
jäsenvaltioiden toimen-piteet
yhteisesti sovittujen pää-määrien
saavuttamiseksi
TALOUDEN UUSJAKO
Päämäärät ovat luonnollisesti
30 vuoden kuluessa muuttuneet
Silloin kun YK perustettiin oli
päällimmäisenä tarve luoda sel-lainen
maailmanjärjestö joka
estäisi uuden maailmansodan
syttymisen Tämä tarve on tie-tysti
edelleen olemassa Mutia
uuden maailmansodan pelko
ci näytä enää hallitsevan Di
niisien mieliä Olemme jö tot-tunee'
luottamaan siihen että
kauhun tasapaino pitää suur-vallat
kurissa
Jos YK:n peruskirja kirjoi-tettaisiin
tänä päivänä uudel-leen
vaatisi jäsenvaltioiden
suuri enemmistö varmastikin
tavoitteiden asettamista uuteen
tärkeysjärjestykseen Päälliro
maisena on nyt vaatimus uu
dn kansainvälisen taloudellisen
järjestyksen luomisesta Tämä
käsite on lyhyessä ajassa saanut
keskeisen sijan kansainvälisci
sä debatissa Miltään taholta ei
enää pyritä periaatteessa tor
jumaan käsitystä siitä cttj
maailman taloudellisen järjes-tyksen
rakenteiden täytyy
muuttua ci vain köyhien kanso-jen
kasvavan hädän lievittämi-seksi
vaan todellisen uiden
jaon aikaansaamiseksi maail
man kansojen kesken
Pariisissa alkanut teollisuus-maiden
ja kehitysmaiden dia-logi
on tuorein osoitus asentei-den
muuttumisestx Siihen ovat
vaikuttaneet monet tekijät
Luonnonvarojen rajallisuuden
tiedostaminen on vahvistanut
niiden kehitysmaiden neuvot-teluasemaa
joilla on tärkeitä
luonnonvaroja hallinnassaan
Öljyntuottajamaiden kartellin
menestvkseLlinen toiminta on
tästä dramaattisin osoitus
Tietoisuus kaikkien kansojen
keskinäisen riippuvuuden li-sääntymisestä
on jatkuvasti
vahvistunut ja muuttanut ajat-telutapaa
myös kehittyneissä '
maissa Ajan mittaan kehitys-erojen
jatkuva lisääntyminen
johtaa paitsi moraalisesti sietä-mättömään
tilanteeseen myös
laajamittaisiin katastrofeihin
joiden aiheuttama sekasorto ci
voi olla vahingoittamatta kehit-tyneiden
maiden taloudellisia
etuja ja viime kädessä jopa nii-den
turvallisuutta
VALLAN PIRSTOUTUMINEN
Perustelut ovat tuttuja omas-ta
yhteiskuntadebatistamme
vuosikymmenien takaa Niin
pian kun tunnustamme kaik-kien
kansojen keskinäisen riip-puvuuden
ja tästä seuraavan
yhteisvastuun poliittisiksi reali-teeteiksi
on loogista pyrkiä to-teuttamaan
maailmanlaajui-sesti
sellaista oikeudenmukais-ta
tulonjakoa jota omissa yh-teiskunnissamme
pidämme tänä
päivänä itsestään selvänä
Olisi kuitenkin pinnallista ja
harhaanjohtavaa kuvitella että
tällaisen politiikan toteuttami-sen
tiellä olisi pelkästään ke-hittyneiden
maiden lyhytnä-köinen
itsekkyys Vaikeudet
ovat syvemmällä eivätkä johdu
pelkästään kehittyneiden mai-den
asenteista
Eräänä keskeisenä ongelma-na
johon keskustelussa ei tois-taiseksi
ole kiinnitetty paljoa-kaan
huomiota on kansainvä-listen
instituutioiden heikkous
Olemme omissa maissamme
havainneet että markkinameka-nismin
vaikutuksia rajoittava
ja säätelevä politiikka joka täh-tää
oikeudenmukaisemman yh-teiskunnan
luomiseen edellvt-tä- ä
raition vallan vahvistumis-ta
Vastaavasti edellyttäisi uu-den
kansainvälisen taloudelli-sen
järjestyksen aikaansaami-nen
keskeisten kansainvälisten
instituutioiden vaikutusvallan
lisäämisiä Tästä ei kuitenkaan
ole mitään merkkejä nähtävis-sä
Kansainvälisessä elämässä
on vallalla päinvastainen ten-denssi
— poliittisen vallan pirs-toutuminen
yhä pienempien
yksikköjen käsiin ja kansalli-sen
suvereniteetin koskematto-muuden
yhä voimakkaampi ko-rostuminen
PIILORASlSMIA
Suvereniteetista tinkiminen
HBSSSSSSSSSSSSSSSSbPjSj£e ' raH
Max Jakobson
kansainvälisen yhteistoiminnan
hyväksi vaatii luonnollisesti ny-kyistä
huomattavasti voimak-kaampaa
yhteenkuuluvuuden
tunnetta maailman kansojen
kesken Mutta kansainvälinen
solidaritectti ci toistaiseksi ole
kehittynyt juuri iskulauseen ta-soa
korkeammalle Eikä si voi
vahvistua ennen kuin yhteis-kunnallisen
elämän perusarvot
koetaan nykyistä laajemmin
todella yhteisiksi
Esimerkkejä sellaisesta ar-vojen
ristiriidasta joka heiken-tää
kansainvälisen solidaritee-ti- n
kehittymistä saatiin kulu- -
van yleiskokouksen istunnon ai-kana
useita Äänestys sionismin
tuomitsemisesta oli yksi niistä
Kuvaava oli myös tapaus Idi
Amin Samana päivänä jolloin
vaadittiin Espanjan erottamista
YK:n jäsenyydestä siellä suon
tetun viiden teloituksen joh
dosta valtuutettujen suun
enemmistö osoitti seisaalleen
nousten suosiotaan Ugandan
diktaattorille jonka tiedetään
teloittaneen ilman oikeuden-käjnti- ä
tuhansia kansalaisiaan
Eikä Amin tietenkään ole ai
noa kehitysrrfaadiktaattori jo
ka harjoittaa terroria omassa
maassaan
Vaikenemisemme tällaisten
ilmiöiden edessä johtuu useista
syistä — eräissä tapauksissa
kyynisestä laskelmoinnista ti-s- cin
myös valkoisten ihmisten
harjoittaman rotusorron aiheut-tamasta
huonosta omastatun-nostamme
Mutta Vhtenä syynä
on eräänlainen piilorasisml
Meitä ei liikuta mitä mustat
ihmiset tekevät toisilleen em-me
odota heidän noudattavan
meidän normejamme
ETYK JA YK
Jos lännen yleinen mielipide
kääntää selkänsä YK:lle alkaa
kansainvälinen yhteisö muis-tuttaa
televisiosarjaa Kahden
kerroksen väkeä Rikkaat ja
sotilaallisesti voimakkaat val-tiot
ovat järjestäytymässä Eu-roopan
turvallisuus- - ja yhteis-työkonferenssin
puitteissa sii-tä
kehittyy mitä todennäköisim-min
pysyyä instituutio YK jää
alakerran väen haltuun
Tällainen jakautuminen olisi
kuitenkin onnettomuus kaikille
YK on paljon muutakin kuin
televisioruudusta tuttu istunto-sali
jossa valtuutetut istuvat
kuulokkeet korvillaan kuuntele-massa
toistensa puheita Se on
laaja ja monitahoinen yhteistyö-elinten
verkosto jota ilman
valtiot eivät enää tulisi toimeen
Monet keskeiset kansainväliset
ongelmat ovat sen Juonto'sla
ettei niitä voida riittävän te-hokkaasti
selvittää alueellisissa
puitteissa
- Yleismaailmallisen yhteis-työjärjestön
tarve tulee var-masti
jatkuvasti kasvamaan
Eliel YK:ta olist se pitäisi luo-da
— mutta erimielisyydet kan-sainvälisen
' elämän peraskysy- -
Ho 96 17$ Tllttol loululc 30 p TueMJiy Dee 30
Ptoiix pelikiirli- -
eelle Suonee
Amerikkalainen jääkiekkoi-lun
ammattilaisjoukkue Phoe-nix
Roadrunners pelaa ensi
svksynä Suomessa seitsemän
ottelua
VYHA-liigass- a pelaava Phoenix
menee Suomeen kolmen viikon
leirille (8 9— 30 9) jääkiekko-liigan
vieraaksi (
Phoenhin riveissä pelaa tällä
hetkellä kaksi suomalaista
Pekka Rautakallio ja Lauri Mo-nonen
Ensi kaudella Phoenix
saattaa olla vieläkin suomalai-sempi
sillä joukkue on ollut
kiinnostunut ainakin Seppo Re-vosta
Phoenisin vastustajat ovat
maajoukkue liigaseurojen val-mentajien
valitsema joukkue
TPS ja Ässät Lisäksi Phoenix
pelaa Helsingissä ja Tampe-reella
joissa vastustajina saat-taa
olla kaupunkien liigajouk-kueista
kootut yhdistelmät Yh-den
ottelun vastustaja on vielä
avoin
Liiga maksaa Phoenixin mat-kat
ja oleskelun Suomessa 35-henki- scn
joukkueen kulut toi-votaan
voitavan peittää pääsy-lipputuloilla
Seurajoukkueiden ammatti-laiskaude- n
Suomessa aloittivat
viime syksynä VHAn joukku-eet
Winnipeg Jets ja Toronto
Toros
Phoenlxin Suomen vierailu
tapahtuu heti Kanadassa pela-tun
superturhauksen jälkeen
Tässä turnauksessa kuusi maa-ilman
parasta kiekkomaata
(Kanada USA Neuvostoliitto
Tshekkoslovakia Ruotsi Suo-mi)
kohtaavat ensi kerran par-hailla
joukkueillaan (ammatti-laiset
mukana)
' Kanadalaista jääkiekkoilua
Suomessa nähdään myös ensi
maaliskuussa Vuoden 1961
rnaailmanmeitarijoukkuc Trail
Smoke-eatcr-s pelaa kaksi otte-lua
Suomen saman vuoden
maajoukkuetta vastaan
Jääkiekkoliiga on kcikko'ii-to- n
tapaan huolissaan kauka-loissa
lisääntyneestä vilpistä ja
epäurheilijamaisuudesta Liiga-hallit- us
päätti että vuoden-vaihteen
jälkeen liiton sarjo-jen
tapaan mjös liigassa pelaa-ja
kolmen 10 minuutin käyt-tä)tymisrangaistuk- scn
jälkeen
saa yhden otte'un pelikiellon
9c!"estiser
Nl pyrkii ylivaltaan
Länsl-EUroopas- sa
Pariisi — Yhdysvaltain entinen
puolustusministeri James Schle-singer
sanoi Pariisissa maanan-taina
julkistetussa haastattelus-- '
sa että Neuvostoliitto yrittää saa-da
aikaan poliittista hajaannusta
Länsi-Euroopas- sa
le Point-lehdell- s antamassaan
haastattelussa Schlesinger sanoi
VciM-ostoliito- n lisänneen tuntu-vasti
sotilaallisista voimaansa
Itä-Euroop- an maissa saadakseen
käsiinsä selvän sotilaallisen yli-voiman
mikä horjuttaisi länsi-liittoutuman
maiden uskoa yhtei-seen
puolustuskykyynsä
"Tällä he pyrkivät poliittisen
hajaannuksen aikaansaamiseen
Länsi-Euroopass- a" hän totesi
"Toiin sanoen he pvrkivät so-taa
käymättä ylivaltaan Brest
Lltovskista (Neuvostoliiton ja
Puolan välisesltä rajalta) Dres-tii- n
(Ranskan Atlantin rannikol-le)
ulottuvalla alueella"
"Kun näemme että Neurosto-liitt- d
käyttää noin 13 prosenttia
bruttokansantuotteestaan puolus-tusmenoihin
t emme voi muuta
kuin epäillä joitakin tuntematto-mia
motiiveja"
TILAA IUE LEVITÄ
VAPAATA SANAA
LÄHETÄ MYÖS SUKULAISIL--
16SI JA YSTÄVILLESI
'HnMcrM t
myksistä ovat tänä päivänä niin
suuret ettei tällaista organi-saatiota
varmaan enää kyettäisi
luomaan Siksi YK:n merkitys
on siinä eltl te on olemassa
KANADAN SUOMALAISTEN
HISTORIA
Yrjä Raivion tutkimus Kanadan suomalaisista on
nyt saatavana mm seuraavilla paikkakunnilla:
Torontossa: Vapaa Sana Press Ltd
Montrealissa : Pastori Suokonautio
Thunder Bayssa: Finnish Böok Store
Sudburyssa : Finnish Book Store
Scandinavian Foods
Niagara Fallsissa: John Coutts Library
Sault Ste Marlessa : Jorma's Home Furnishings
Vancouverissa: Finn Imports
Sivuja 529 Hinta $1500
Myöskin suoraan kustantajalta:
Canadan Suomalainen Historia-Seur- a
Box 911 Sudbury Out
Länsf-Euroopa- n
syntyvyyden
lasku hiljeni
Dem — Syntyvyys nousi vii-me
vuoden aikana jonkin ver-ran
Suomessa Ruotsissa ja Es-panjassa
Kaikissa muissa Länsi-Euro-opan
maissa se sen si-jaan
laski Tiedot ilmenevät
Sveitsin uutistoimiston SVA:n
julkaisemista tilastoista
Syntyvyyden lasku oli jyrkin-t- ä
— 67 prosenttia — Ranskas-sa
missä lasten määrä aiem-min
osoitti vain hyvin lievää
alenemista
Sen sijaan Englannissa ja
Hollannissa syntyvyyden lasku
hidastui jonkin verran Lasku-prosent- it
olivat 52 ja 45
Vapia Sini —Sivu
Markku
Viren HALVOISTA villkaurihinooUU
SUOMEEN Ja muihin palkkoihin
Skandinaviassa
soittakaa Mi Pontson puh (416) 397-044- 0
(Suomeksi jos haluatte)
P Lawson Travel Ltd
7JMT
97 BAY
3
OSAKKEENOMISTAJIEN HUOMIOON!
Pyydämme läten kalkkia yhdistyksiä seuroja seurakuntia la
vksltvislä Jotka ovat Vapaan Sanan osakkeenomistajia lähettämään
kokoukseen edustajansa tai valtakirjat evastykslneen Täten
parhaiten saadaan osakkeenomistajien Ja lukijain evästykset ja
toivomukset esille kokouksessa
päivänä
Syntyvyyden alenemisen hi-dastuminen
ja käyrän käänty
minen jopa nousuun eräissä
maissa on saanut asiantuntijat
ennustamaan uutta "vauvavyö-ry- a
Mvös Yhdysvalloissa synty-vyys
osoittaa nousun merkke-jä
Kaksi väestötutkljaa Jum
Sklaf ja Beth Berkov ovat sel-vittäneet
kysymystä neljässä
osavaltiossa tekemiensä tutki-musten
perusteella ja ennusta-vat
suuntauksen jatkuvan
Tutkijoiden mukaan synty-vyyden
lisäyksen tärkeimpänä
syynä on että monet nuoret
naiset ovat siirtäneet lapsen
hankintaa esimerkiksi talou-dellisen
kriisin vuoksi
STREET TORONTO 2
kuuta 19
OSAKKEENOMISTAJIEN
VUOSIKOKOUS
Vapaa Sana Press Ltd: n Toronto Ont osak-keenomistajien
sääntömääräinen vuosikokous Di-detä- än tammikuun 31 pnä 1976 Finnish Social
Clubin toimitalossa 1?6 Manville Rd Scarborough
Ont alkaen kello 1 iltapäivällä
Kokouksessa tullaan käsittelemään yhtiön tiliase-ma
ja tilintarkastajan lausunto vuosikertomus yh-tiön
toiminnasta valitaan yhtiölle vuodeksi johto-kunta
valitaan tilintarkastajat' sekä käsitellään
yhtiön osakkeenomistajien esittämät asiat Osak-keenomistajia
pyydetään jos mahdollista esittä-mään
ehdotuksensa johtokunnalle jo hyvissä ajoin
ennen vuosikokousta työjärjestykseen liittämistä
varten
Jos Vapaa Sana Press Ltd:n osakkeen-omistajalla
ei ole tilaisuutta henki lokohtainesti
osallistua vhtiön vuosikokouksen ylläsanottuna
aikana niin pyydetään häntä täten valtuutta-maan
joku toinen kokouksessa läsnäoleva hen-kilö
edustamaan itseään allaolevalla valtakir-jalla
Valtakirja hvväksvlään ainoastaan iinä lanauksessa cjtd
valtuutetun "nimi on asianmukaisesti rvrkittv valtaklrian
antajan loimesta
Vapaa Sana Press Ltd
Johtokunta
Valtakirjat on lähetettävä mikäli mahdollista viimeistään S nälvää ennen kokousta yhtiön konttoriin
400 QueeVn ASI LW TTAoroKnto1ORntaJrio M5V 26 ~
Minä
(osakkeenomistaja) (paikkakuntat
Vap3a Sana Press Limitedin osakkeenomistaja täten
valtuutan
(nimi)
valtuuttamanani edustajana
(paikkakunta)
osallistumaan esiintymään ja äänestämään
edestäni ja puolestani yhtiön vuosikokouksessa Joka
pidetään tammikuun 31 pnä 1976 ja kaikissa
siitä mahdollisesti aiheutuvissa jatkovuosikokouk-siss- a
Kaikki aikaisemmat valtakirjat täten
Päivätty
Osakkeenomistajan allekirjoitus
osak numero osak lukumäärä